114-1888 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 10.05.2015 12:24 Eljas Pölhö  
  TPL huomasi tämän kuvan ja seurauksena on pieni tunnisteiden korjauspyyntö. Kuvan Vr2 on numeroltaan 952, jonka harrastajaryhmä oli ostanut. Vr2 964 ei ole koskaan ollut paketoituna ja se oli pysynyt koko ajan Toijalan veturitallissa. Koska 964 oli paremmassa kunnossa kuin 952, niin VR hyväksyi vaihtokaupan, jossa 964:stä tuli museoveturi .
kuva 04.05.2015 14:13 Eljas Pölhö  
  Vasemmalla on kuorma-autojen lastauslaituri. Etummaisen Gb:n kohdalla on laani, mihin purettiin saapuvaa kivihiiltä ennen kuin tiilien poltto oli muutettu öljylle. Toisen Gb:n kohdalta alkoi laituriosuus, missä lastattiin tiiliä tavaravaunuihin tai kuorma-autoihin. Eri tiililaatuja oli varastoitu eri kohtiin alueella. Tehtaan sivuraide alkoi Nopon pysäkin kohdalta (n. 1 km veturin menosuuntaan). Tehtaan luona oli aluksi lastausraide ja veturin ohikulkuraide. Junakuljetusten vähentyessä lastauslaituria levitettiin raiteiden päälle, siten että syntyi kaksi päättyvää raidetta ja kaksi kuorma-autoa saattoi lastata rinnan ja niiden edessä kolmas ja neljäs (tai 1-2 tavaravaunua). Tehtaan raiteiden taso on vielä jonkin verran alempana ja siksi jäävät piiloon. Hyvämäentie oli tuolloin päättyvä tie ja kaikki tehtaan autoliikenne meni ylikäytävän ylitse.
kuva 10.04.2015 15:15 Eljas Pölhö  
  Sakari K Salon Höyryveturikirja on myös paneutunut asiaan. SKS kuvasi 1079:n Riihimäellä 21.3.1972. Tilanteesta on kuva Höyryveturikirja-teoksen viimeisellä aukeamalla. Siinä näkyy mm. sähköradan jännitteisestä ajolangasta varoittavien kilpien suunniteltuja sijoituspaikkoja. Tuolloin veturin tenderissä oli myös sähköhäkin prototyyppi, jonka kuva on saman teoksen sivulla 8. Lopullisessa versiossa häkkiä muutettiin mm. tekemällä ylälaitoihin viisteet. TAE:n päivämäärä on ns virallinen päivämäärä, jolloin protohäkki ja keltaiset varoituslaatat olivat paikoillaan, tarkastettu ja hyväksytty käyttöön.
kuva 10.04.2015 15:13 Eljas Pölhö  
  Sakari K Salon Höyryveturi-kirja on paneutunut asiaan jo ennen minua. SKS kuvasi 1079:n Riihimäellä 21.3.1972. Tilanteesta on kuva Höyryveturikirja-teoksen viimeisellä aukeamalla. Siinä näkyy mm. sähköradan jännitteisestä ajolangasta varoittavien kilpien suunniteltuja sijoituspaikkoja. Tuolloin veturin tenderissä oli myös sähköhäkin prototyyppi, jonka kuva on saman teoksen sivulla 8. Lopullisessa versiossa häkkiä muutettiin mm. tekemällä ylälaitoihin viisteet. TAE:n päivämäärä on ns virallinen päivämäärä, jolloin protohäkki ja keltaiset varoituslaatat olivat paikoillaan, tarkastettu ja hyväksytty käyttöön.
kuva 09.04.2015 14:18 Eljas Pölhö  
  Minulla on Tatran kuorma-autojen historiallinen kuvasto "Tatra užitkové automobily 2. rozšířené vydání", ISBN 8090091563, julk. 2005, 168s, josta ei kyllä löydu mitään Gemssun näköistä, ei sota-ajalta eikä sen jälkeen. Lähinnä tulee mieleen T111, joita minäkin muistan Suomessa nähneeni http://de.wikipedia.org/wiki/Tatra_111 Toinen tsekkiläinen mahdollisuus olisi ollut Praga, jota yhteen aikaan mainostettiin kovasti suomalaisissa teknisissä lehdissä ja joita niitäkin näkyi Suomessa 50/60-luvuilla. Sen nokka oli kuitenkin pienempi, esim http://de.wikipedia.org/wiki/Praga_V3S
kuva 09.04.2015 12:00 Eljas Pölhö  
  Tk3 865 oli viimeisen kerran ajossa 3.7.1967 (siirtoajo Karhula-Kouvola). Se hylättiin 18.9.1969 ja romutettiin Kuopiossa loppuvuodesta 1969. Sen kattilan viimeinen TK oli Vaasan konepajalla 17.2. 1965.
kuva 08.04.2015 18:14 Eljas Pölhö  
  TPL:llä oli tallella Viikosanomien 18.6.1965 julkaisema kuvitettu pitkä juttu. Siitä kävi ilmi, että hallitus oli päättänyt Lappeenrannan vanhan tallin purkamisesta jo 1961. Useampikin ministeri oli käynyt paikalla seuraavina vuosina ja kertonut, että hallitus on päättänyt. Valtiontalouden tarkastusvirastokin oli moittinut, ettei päätöstä oltu toteutettu.

Pääjohtaja Erkki Aallolta oli artikkelia varten kysytty, että miksi ei. Erkki Aalto vastasi, että määrärahaa tallin purkuun ja uuden rakentamiseen ei toistuvista pyynnöistä huolimatta oltu annettu, viimeksi edellisessä lisäbudjettiesityksessä tallin määräraha oli pyyhitty yli. Erkki Aalto sanoi edelleen, että VR aikoo kikkailla uuden tallin rakennusrahat joltakin toiselta momentilta, mutta vielä ei oltu keksitti että miltä ja miten. Tarkoitus oli onnistua rakentamaan kevytrakeinen tilapäinen talli. Uusia telleja oli rakennettu tärkeysjärjestyksessä ja nyt kun Joensuu oli valmistunut, niin Lappeenranta on VR:n listalla tärkeysjärjestyksessä seuraava, joten pian tapahtuu jotain.

Artikkelin kuvituksesta näkyi, että sisääntulotien alikulku oli valmiina, mutta talli nökötti paikallaan (siellä näkyi mm hiilipiippuinen Tv1). Tässä kuvassa 865 näkyy varsin kiiltävänä. Se palasi konepajareissulta helmikuussa 1965. Kuva on siis oletettavasti maalis-huhtikuulta 1965. Uuden tallin rakentaminen aloitettiin syksyllä 1965 ja vanha talli purettiin alkuvuonna 1966.
kuva 08.04.2015 12:57 Eljas Pölhö  
  Pystyykö kuvaa ajoittamaan edes vuoden tarkkuudella? Oma muistikuvani on, että talli purettiin joskus 1964-66 tienoilla tiejärjestelyjen takia. Minulla on joskus ollut tuonaikainen purkamisesta kertonut kuvitettu lehtileike, mutta se on kadonnut jo iät ja ajat sitten. Sisääntulotien muutos näkyy hyvin, kun vertaa vuoden 1951 ja 1971 peruskarttoja. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ siellä hakuun Lappeenranta ja sitten karttalehti 313407_1951 ja 1971.

Ehkä seuraava on seurausta tallin purkamisesta: Tk3 865 oli Lappeenranssa päivystäjänä vielä joulukuussa 1965, mutta siirrettiin Imatralle heti 1966 alussa. Sen jälkeen höyryjen (Tv1 ja Vr2) käyttö väheni nopeasti ja Vv15 korvasi höyryt jokseenkin kokonaan. Ensin sinne tuli Vv15 1965 jo vuoden 1965 puolella, mutta näyttää käyneen Vainikkalassa päivittäin. Maaliskuussa sitten tuli jo Vv15 1966 ja seuraavina kuukausina Lappeenrannan päivystystyöt oli dieselöity jokseenkin kokonaan.
kuva 07.04.2015 19:50 Eljas Pölhö  
  Johonkin maailmanaikaan kuukaudet kirjoitettiin roomalaisin numeroin, vaikka päivä ja vuosi arabialaisin (eli intialaisin; ei arabiankielisin! eli arabialaisintialaisin) numeroin. Tämä aihettaa joskus sekaannusta etenkin helmikuun kohdalla (3 II 1924).
kuva 06.04.2015 00:07 Eljas Pölhö  
  Hienoa Reino! Nyt on koehäkistä täällä hyvä kuva. Laitetaan selitys myös tänne.

Ote TAE:n tiedostosta: 1079 tenderin ensimmäinen koehäkki asennettiin Riihimäellä 29.3.1972. Koekauden jälkeen päätös sen purkamisesta tehtiin 8.11.1972 ja tilalle rakennettiin jonkin verran muutettu lopullista mallia oleva häkki. Siitä on Mikko Alameren tuore kuva joulukuulta "Nordens Järnvägar 1972" kirjassa. Lopullista mallia oleva häkki on esim https://vaunut.org/kuva/55863
kuva 05.04.2015 22:20 Eljas Pölhö  
  Hyvä huomio Ilkka! Minä ajattelin, että lienee turha tehdä ylimääräisiä täysejä satseja pelkkää siirtoa varten, mutta ehkäpä alaosa kulkee mukavammin, kun kaikki pyörät on paikallaan. Eipähän muutaman pyöräkerran hinta paljoa hetkauta 1000 veturin tilauksessa, josta puolet siirrettiin Saksassa valmistettavaksi.

Ruotsalaiset ottivat maksun kullassa ja maksoivat rahalla saksalaisille. Ensimmäinen kultaerä oli 56 tonnia, toinen 34 tonnia jne, varmuuden vuoksi lastattiin ruotsalaisiin laivoihin. Euroopassa tämä järjestely aiheutti suurta vastustusta ja esimerkiksi ranskalaiset vaativat bolsevikkien kultaa itselleen, koska katsoivat sen kuuluvan itselleen tsaarinaikaisista asioista. USA protestoi kanssa, kunnes ruotsalaiset myivät osan kullasta siten, että se päätyi Fort Knoxiin. Se lopetti protestoinnin. Ruotsissa kultaa käytettiin mm kultakolikoihin ja niiden takia rahapaja joutui tekemään ylitöitä. Länsi-Eurooppa ei suostunut käymään kauppaa bolsevikkien kanssa, mutta ruotsalaiset möivät sille, joka maksoi tilauksensa. Silloin eivät kukkahattutädit saaneet päättää ja valtakunta vaurastui vähäsen.
kuva 05.04.2015 12:10 Eljas Pölhö  
  Nyt sitten on tenderin häkin ajoitus tarkastettu, TAE sen tiesi:

1079 tenderin ensimmäinen koehäkki asennettiin Riihimäellä 29.3.1972. Koekauden jälkeen päätös sen purkamisesta tehtiin 8.11.1972 ja tilalle rakennettiin jonkin verran muutettu lopullista mallia oleva häkki. Siitä on Mikon kuva Nordens Järnvägar 1972 kirjassa. Tämä kuva siis voi olla myös vuodelta 1972, jos se tuntuu sopivammalta. Alkuperäisestä kuvasta voi ehkä jopa varmuudella sanoa onko häkki lopullista mallia, esim https://vaunut.org/kuva/55863


Tämä on nyt hyvä ajoituksen apu: 1079 tenderissä on häkki = kuva on myöhemmin kuin 29.3.1972 otettu. Jos jossain muussa Tr1:n tenderissä on häkki, niin kuva on vuodelta 1973 tai myöhemmin. Kaikkiin Tr1 tendereihin ei häkkiä ole tehty, joten sen puuttuminen ei auta sinänsä tunnistusta, tarvitaan myös lisätietoja.
kuva 04.04.2015 02:25 Eljas Pölhö  
  Huomatkaa kuinka hyvä on suomalainen suunnittelu: Lue kohdasta "kuljetus". Harmillista, että Suomen veturiteollisuus ehdoin tahdoin ajettiin alas poliittisin päätöksin. Sitten toinen juttu: Miksi 1800 kp/12 km/h kohdassa on selvä taite? Onko se vain käyrän yksinkertaistaminen vai onko joku muu syy?
kuva 04.04.2015 02:19 Eljas Pölhö  
  Osaako joku selittää kansantajuisesti, miten pakokaasujen vesipuhdistin toimii ja mikä on sen tehokkuus?
kuva 04.04.2015 02:13 Eljas Pölhö  
  Onkohan näiden tyyppikokeiden suoritusta ja tuloksia tallennettu missään?
kuva 04.04.2015 02:11 Eljas Pölhö  
  Tämä esite oli hieno lisäys, kiitos!! Jollekkin aktiiviselle ja innokkaalle harrastajalle vinkki: Kerää suomalaisten veturitehtaiden esitteet ja mainokset ainakin digimuodossa ja tee niistä vihkonen, jonka joku seura voisi julkaista. Tämä ei taida olla kaupallisesti kannattava idea; jos olisi, tekisen sen itse :) . Eri veturitehtaiden esitteistä olisi historialliselta kannalta ansiokasta tehdä listaus mitä niitä on ollut. Toteutus voisi olla samaan tapaan kuin keräilymerkeistä on Alfamerin kustantama Jukka Vesterisen tekemä "Autokuvien kulta-aika, Suomalaiset autoaiheiset keräilykuvat 1954-70", ISBN 9524720590 (ilmestyi 2006).
kuva 04.04.2015 01:55 Eljas Pölhö  
  Tavallaan OT, mutta liittyy myös minun edelliseen kommenttiini: Olisiko niin, että kuljettaja on ensimmäistä kertaa Move 80:n ohjaamossa :)
kuva 03.04.2015 03:31 Eljas Pölhö  
  Move 412 oli Move 4:n kaivosmuunnos, joten tämäkin on luultavasti Move 80. Outokummulla oli ainakin 10 kpl Move 80 eri kaivoksilla (osa kiersi kaivokselta toiselle). Vihannissa oli 801-804, 806 ja 809. Kari Riutta kirjoitti artikkelin Vihannin kaivoksesta Resiinaan 3-1980 ja siinä näkyy hyvin ero Move 412 ja Move 80 välillä. Erittäin hyvä lisäys Reinolta joka tapauksessa ja näinhän sitä saadaan tarkennettua kuvien eri tulkintamahdollisuuksia.
kuva 03.04.2015 03:22 Eljas Pölhö  
  Move 80 voisi olla parempi veikkaus. Move 41 oli Move 4:n kaivosmuunnos.
kuva 03.04.2015 03:20 Eljas Pölhö  
  Resiinassa 3/1980 oli juttua Vihannin kaivoksesta. 5 kpl Move 41 ja 2 kpl Move 412, 3 kpl Ruhrtaler G60, 4 kpl Ruston LFU, 1 Lokomo, 2 kpl ASEA LGBH ja 6 kpl Move 80. Eiköhän tämä ole Move-80.
kuva 03.04.2015 03:13 Eljas Pölhö  
  Kyllä Reinolta tulee hienoja kuvia ajalta, joka ei enää palaa. Vihannin kaivos on kuvien puolesta minulle aivan uusi maisema. Kymmenisen vuotta myöhemmin ei vaimon ja TAE:n kanssa ollut myöskään mitään ongelmia päästä kaivoskäynneille Otanmäen pariin kaivokseen, mutta tuskin kaivosvierailu enää olisi niin helppoa maallikoille.
kuva 31.03.2015 18:23 Eljas Pölhö  
  Jos julkisen liikenteen tarvitsijat saisivat valita, niin mieluummin vähän vanhempikin kalusto ja hitaammat junat kuin ei lainkaan julkisen liikenteen yhteyttä.
kuva 30.03.2015 20:36 Eljas Pölhö  
  Eipä ASEA ole koskaan tainnut laittaa noin hulppean kokoista laattaa mihinkään valmistamaansa veturiin. Sikäli oudolta näyttävä ASEAn 1920-luvun laatta, että sen kiskokaluston laatoissa oli swastika (hakaristi) yhtiön logona vuoteen 1933 saakka ja tästä se puuttuu.
kuva 29.03.2015 21:29 Eljas Pölhö  
  Veolian junissa kuuluu ensin BLAM-BLAM-BLAM, kun konduktööri paiskoo ovet kiinni ja sitten pillin vihellys. Hetken päästä juna lähtee. SJ:n käyttämissä vaunuissa taitaa useimmissa (kaikissa?) olla enemmän automatiikkaa.
kuva 29.03.2015 20:23 Eljas Pölhö  
  TPL katsoi kuvaa ja totesi, että ajoitus ei käy ollenkaan:

a) 1079 valmistui Kuopion konepajalta 2.9.1971, joten elokuussa se oli pajalla.

b) 1079 oli ensimmäinen veturi, jonka tenderiin laitettiin "sähköhäkki". Se tehtiin Riihimäellä joulukuussa 1972. Mikko Alameren 30.12. ottama kuva on esim. "Nordens Järnvägar 1972" -kirjan sivulla 102. (on epäilys, että oliko se sittenkin joulukuussa 1971 kun häkki tehtiin, katso vaikutukset loppukappaleessa).

c) Riihimäki-Tampere höyryajot loppuivat 1971, mutta alkoivat uudestaan kesällä 1972 (2 vuoroa). Ne ajettiin Riihimäen miehillä suunnassa Tampereelle ja Tampereen miesten kauhuksi heille määrättiin paluuvuorojen miehitys. Toinen vuoroista poistui kesän alussa 1973 ja viimeinen vakinainen höyryvuoro loppui syyskuussa 1973.

Lisätieto: Muutamaan Riihimäen Tr1:een laitettiin varokaa ajojohtoa kyltit kattilakuvun lisäksi myös kuvassa näkyvään paikkaan tuulipeltien sisäpuolelle askelmien luo.

Tämän pitkän vuodatuksen lopputoteamus: Kuva on elokuulta 1973.

Pitää varmaan muuttaa myös kuvien https://vaunut.org/kuva/97619 ja https://vaunut.org/kuva/100187 vuosi. Huomaa, että https://vaunut.org/kuva/93761 ei ole häkkiä. Tai ehkä näiden osalta kannattaa odottaa vahvistus 1. häkin valmistumisajalle.
kuva 28.03.2015 11:15 Eljas Pölhö  
  Lisää veturista kuvassa https://vaunut.org/kuva/100171 ja perustelut miksi kuva voisi olla syyskuulta 1972.
kuva 28.03.2015 11:08 Eljas Pölhö  
  Veturi on niin siistissä kunnossa ja hiilet vähissä, että TPL soitti ja veikkasi kuvan olevan syyskuun alkupuolelta 1972. Veturi oli Vaasan konepajassa siten, että se valmistui 25.8.1972. Siirtoajo Vaasasta Toijalaan tapahtui syyskuun alussa (kilometritilasto ei anna päivää, vain kuukauden). Koska veturi on aivan museoveturikuntoisen näköinen, niin kyseessä saattaisi olla juuri siirtomatka ja Tampereella on poikettu ottamaan polttoainetta ja vettä. Toki Toijalan Vr2:t aina silloin tällöin kävivät Tampereella syystä tai toisesta muulloinkin, mutta kun veturi on noin puhdas...

Vr2 963 oli muuten ainoa tankkiveturi, joka sai "sähköhäkin" hiilitilan päälle. Se tapahtui vasta talvella 1974 ja oli TPL:n kauhuksi maalattu oranssilla turvavärillä.

Erkin kysymykseen omana käsityksenäni on, että katon loivennus tehtiin juuri erkkerin teon yhteydessä 1950-luvulla.
kuva 27.03.2015 15:41 Eljas Pölhö  
  Kuva etu- ja takapään kytkimistä https://vaunut.org/kuva/100146
kuva 26.03.2015 18:44 Eljas Pölhö  
  Kalmar Verkstadsaktiebolag (KVAB) on Suomen rautateillä tuttu Naantalin sataman normaaliraiteiston vetureista tyyppiä Z65.
https://vaunut.org/kuva/38753
https://vaunut.org/kuva/89639

Rautatiekaluston ja laituritraktoreiden lisäksi KVAB valmisti mm Daf 44:n pohjalta Tjorven-nimistä pientä pakettiautoa, joita Ruotsin postilaitoksella oli suuret määrät. En tiedä oliko niitä myös Suomessa. http://www.tjorvigt.se/tjorven/

Kalmar kaupunkina pääsi julkisuuteen, koska kaupungin järjestyssäännöissä on tästä päivästä lähtien kielletty elefanttien käveleminen kaduilla. Päätöstä selitti Centerpartietin I. Einarsson mm perusteella, että se on pelottavaa, jos elefantti tulee vastaan Kalmarin kapeilla kaduilla. Siksi ne oli kiellettävä. "– När du går på de små gatorna i Kalmar och möter en elefant kan de vara skrämmande, säger Ingemar Einarsson."

Paras ennakoida nyt kun Venäjällä harkitaan mammutin herättämistä henkiin.
kuva 25.03.2015 22:31 Eljas Pölhö  
  Ei voi olla ennen 1910 otettu. Kuten Ilkka jo tunnisti, niin oikealla oleva veturi on H6 ja ensimmäinen sellainen (493) valmistui joulukuussa 1909. Seuraavat kolme valmistuivat tammi- ja helmikuussa 1910 (vaikka valmistelaatassa luki 1909). Kuopio sai ensimmäiset H6:t vasta 1910, joten sitä vanhempi kuva ei voi olla.
kuva 25.03.2015 12:12 Eljas Pölhö  
  Täsmälleen samat veturit olivat Kuopiossa myös 1907 ja 1908. Kuvausvuoden lievä aikaistaminen ("kulkenut 1908") ei muuta veturin tunnistuksen vaihtoehtoja.
kuva 25.03.2015 11:51 Eljas Pölhö  
  Kuopion ainoat H:t 1910 olivat H6 496, 497 ja 503. Kouvolassa ja Mikkelissä ei ollut yhtään H-sarjojen veturia.
kuva 24.03.2015 17:24 Eljas Pölhö  
  Kevyt Mogul veturi ja niistä G1. Ei Kuopion seudulla muita ollut noihin aikoihin. Esimerkiksi sekä 1909 että 1910 Kuopioon oli sijoitettu G1:t 117, 136, 137, 141, 142, 146, 147, 148, 158, 159, 160, 162, 163, 168, 169, 170, 171, 172 ja 197. Joku näistä se on.
kuva 22.03.2015 14:12 Eljas Pölhö  
  Ei jenkeissä ollut yhtenäistä kuormanulottumaa (katson 60v vanhasta lähteestä), vaan se oli yhtiökohtainen. Siellä oli olemassa minimi, jonka sisään tavallisen 4-akselin umpivaunun kuului mahtua. Dieselveturien valmistajat keksivät sovittaa vakiomallinsa samaan. Se on juuri 15 jalkaa (4m 57,2 cm). Höyryvetureiden kohdalla oli suuria korkeuseroja, useimmat pyörivät 5 metrin hujakoilla (16 jalkaa 1--7 tuumaa aika yleisesti). New York Central oli sieltä matalammasta päästä, mikä näkyy Niagara-tyypin muodossa (4m 64,2 cm eli 15' 2 3/4") ja esimerkiksi Northern Pacificin veturit olivat yli puoli metria korkeampia (5 m 16,7 cm eli 16' 11 7/11").
kuva 22.03.2015 01:21 Eljas Pölhö  
  Komppaan Jormaa. Kiskoliikennesaralla ei varmaan kukaan rikastu, joten kiitosta voi osoittaa mainitsemalla lähde tai tekijä. Juhana on niin monasti osoittanut hyvää tietojen hallintaa, joten omat tiedot ovat varmasti riittävä lähde. SRS:n karttojen (toimittavat asiansa erittäin hyvin) toteutuksen kunnia kuuluu Jarkko Pertilälle. Kun klikkaa linjatietoja, niin siinä ei kyllä ilmoiteta kenelle kunnia kuuluu (edes pääasiassa). Minä saattaisin henkilökohtaisesti epäillä jotain aikoinaan Kaivokselassa asunutta herrasmiestä, mutta en voi olla varma, joten jääköön se tieto muiden kerrottavaksi. Kaikkiaan voin kyllä todeta, että Suomen Raitiotieseura on todella esimerkillinen yhdistys tietojen julkistamisen suhteen, joten kaikki kunnia (ja privaatti kiitos) sen seuran entisille ja nykyisille toimenhaltijoille.

Edit hassu typo
kuva 21.03.2015 23:37 Eljas Pölhö  
  Näiden akselipaino oli enimmillään 11,0 tonnia eli veturi on sikäli verrannollinen Tk3-sarjaan. Kokonaispaino oli kuitenkin 152,3 tonnia (takana näkyy veturi, jonka paino on 251,7 tonnia). Raideleveyden puolesta nämä olisivat voineet liikkua Helsingin raitiotien radoilla tai Honkataipaleen tukinsiirtoradalla. Muita tärkeitä mittoja ovat 14 kg/cm2 kattilapaine, 406x610 mm sylinterit, 1219 mm vetopyörät ja 19740 kg vetovoima (suomalaisella kaavalla 15100 kg eli Tr1 luokkaa). Veturi 6029 oli East African Railways-yhtiön ensimmäinen Gieslillä varustettu veturi (1957), ja sen ulkonaisena tunnusmerkkinä on kuvassakin näkyvä littana piippu. Sarjassa oli 29 veturia, joista 12 ensimmäistä valmisti Franco-Belge 1953 (tunnetaan Suomessa yhdestä Eskolan veturista) ja loput Beyer Peacock 1954 (tunnetaan Suomessa B1 ja B2 sarjan vetureista). Kun East African Railways purettiin, niin Kenia sai veturit 6006-6008, 6010, 6012*, 6013, 6015, 6018, 6023, 6024*, 6026 ja 6029. Tansania sai 6002-6005, 6011, 6019 ja 6020. Uganda sai 6009, 6012*, 6016, 6017, 6021, 6024* ja 6028. * merkityt olivat jaon tapahtuessa Nairobin konepajalla, mutta luovutettiin sittemmin Ugandaan. Kuvan veturi 6006 luovutettiin museolle noin 1980 ja se sisältää osia veturista 6008.
kuva 19.03.2015 19:23 Eljas Pölhö  
  Tähän voidaan lisätä, että vaunu on B1 nro 19929. Vuonna 1995 sopivammassa valaistuksessa otetussa kuvassa näkyy hyvin vaunun numero, NSB:n logo sekä vaunun korin alareunan kaikki merkinnät, vai onko ne kaikki jo ylimaalattu 15v myöhemmin.
kuva 19.03.2015 11:45 Eljas Pölhö  
  Ei edes vuonna kuus ja viis. Oli maailma toisennäköinen kartalla 311408_1965. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/
kuva 17.03.2015 19:58 Eljas Pölhö  
  Oikea vastaus löytyi silmänräpäyksessä vaikka yritin hämätä.
kuva 17.03.2015 19:14 Eljas Pölhö  
  Ei kun valmistusvuosi pitäisi olla 1916 ja kiskoillelasku kuten kirjoitin. Kumma ettein omia mokia huomaa. Kiitos tarkkavaisuudestasi.
kuva 17.03.2015 11:06 Eljas Pölhö  
  Tv2 618 viimeinen liikennepäivä oli 27.4.1967. Muut Joensuun Tv2:t romutettiin vuosina 1967-69, mutta tämä jätettiin museoveturiksi ja on nykyisin Haapamäellä. Tk3 1113 oli käytössä höyrykauden loppuun saakka ja sen viimeiseksi ajoksi jäi siirtyminen Lieksasta Joensuuhun 26.10.1975.
kuva 16.03.2015 22:18 Eljas Pölhö  
  Tämä on toisen valmistussarjan veturi vuodelta 1936. Kuva ja teknisiä tietoja ensimmäisen valmistussarjan vetureista on täällä https://vaunut.org/kuva/99789
kuva 16.03.2015 13:08 Eljas Pölhö  
  Deutz oli siitä kenkku valmistaja, että jätti laatoissa valmistusvuoden ilmoittamatta. Parhaana lähteenä on Dietmar Stresowin ja Jens Merten vuonna 2000 suuren arkistotyön jälkeen kokoama 441-sivuinen valmistusluettelo. Valmistusajat ovat siinä toimituspäivien mukaan, mutta koska Deutz valmisti perusvetureita myös varastoon, niin todelliset valmistusajat voivat poiketa (varmaan syy jättää valmistusvuosi pois), vaikka toisaalta monet yksityiskohdat varmaan viimeisteltiin vasta asiakkaan tilauksen jälkeen.
kuva 14.03.2015 11:35 Eljas Pölhö  
  Telikuvan kuvatekstissä on painovirhe. Hassu juttu, että minäkin olen katsellut sitä kuvaa monasti ja aina lukenut sen Dm1:ksi :) Ds1 vastaanottopäiväksi on kirjattu 1.1.1928 eikä siinä ollut telejä.
kuva 13.03.2015 01:29 Eljas Pölhö  
  Haukivuori, taustalla on aseman pohjoispuolella oleva tie Nykälään ja Porsaskoskelle.
kuva 12.03.2015 14:07 Eljas Pölhö  
  Herttoniemen radan kaarteessa Viikin suoran ja Herttoniemen ratapihan välissä oli iso kyllästyslaitos 1950-luvulla. Omat muistikuvat alueesta ovat hämäriä, 50-luvun puolivälin tienoilta, jolloin vielä asuin Herttoniemessä. Näyttää kuitenkin tutulta. Laitos näkyy karttalehdellä 203406_1961.jpg sivustolla http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/
kuva 12.03.2015 10:10 Eljas Pölhö  
  Eikös veturi ollut aika romukunnossa, pitkään seisonut ja ilman piippua, kun se jostakin kasasta kaivettiin MFH:lle? Eli parikymmentä vuotta ollut ilman kunnollista suojaa käyttämättömänä. Muistaakseni jossain vanhassa Resiinassa on kuva veturiraadon nostosta kuorma-auton lavalle.
kuva 11.03.2015 21:32 Eljas Pölhö  
  Työpaikka oli Paraisilla, 1936-1953.
kuva 11.03.2015 01:45 Eljas Pölhö  
  https://www.dropbox.com/s/ri4gl0xdt8v8uic/Dm1%2016%20kilometrit.pdf?dl=0

En saa korjattua edellistä viestiä (tietokantavirhe vorg915), jossa linkki katkeaa. Saa nähdä miten tässä käy.

EDIT: Nyt se korjaantui itsekseen.
kuva 11.03.2015 01:42 Eljas Pölhö  
  Kuten kilometrilistasta nähdään, niin VR:n vastaanottopäivä oli vasta 4.7.1935, vaikka itse vaunuun on merkitty maalaus- ja täyskorjausajaksi tammikuu 1935. Koeajoilla ilmeni ilmeisesti jotain ongelmia tai sattui joku haaveri.
Tietokantavirhe vorg915 taitaa estää linkin oikean muodon, copy+paste sitten
https://www.dropbox.com/s/ri4gl0xdt8v8uic/Dm1%2016%20kilometrit.pdf?dl=0
kuva 11.03.2015 01:28 Eljas Pölhö  
  Kappas vaan, se numero on sittenkin 463/1935. Ei pitäisi uskoa papereita vaan tarkastaa itse laatta. Hyvä, että Reinolta löytyi kuva, niin väärän infon leviäminen ehkä pysähtyy.
https://vaunut.org/kuva/99575
<<   >>