![]() |
18.10.2015 15:44 | Eljas Pölhö | ||
En ollut tietoinen Marionista. Voimalaitosratojen pohjat kyllä käytiin läpi ja voimalaitosten tukinsiirtoradat. | ||||
![]() |
18.10.2015 00:12 | Eljas Pölhö | ||
Huomatkaa myös, että postia kulki kaikissa läpiajavissa junissa. Ei siis ihme, että posti kulki jo tuolloin jokseenkin yhtä nopeasti kuin nykyisinkin. | ||||
![]() |
18.10.2015 00:08 | Eljas Pölhö | ||
Tässä aikataulussa kannattaa ennen muuta huomioida makuuvaunu Porin ja Itä-Suomen välillä. Vanhat moottorivaunut liikennöivät Haapamäen rataa vain Niinisaloon saakka. Muut suunnat Porista olivat Mäntyluotoon ja Tyrväälle (Vammalaan). | ||||
![]() |
18.10.2015 00:05 | Eljas Pölhö | ||
Aikataulussa näyttäisi kiskoautojen ja puumottien (M-juna) junat olevan epätasapainossa. Käytännössä junan M 496 puumotti palasi Poriin junassa M 493 (vain Parkanosta) ja junan H 490 kiskoauto saapui junassa M 493 Haapamäeltä Parkanoon. Aikataulusta puuttuu junanvaihtoa merkitsevä poikkiviiva Parkanon kohdalla. Se saattoi olla tarkoituksellinen teko, sillä heti kiskoautojen määrän oltua riittävä, rataosan M-junistakin tuli kiskoautoja (Dm7). | ||||
![]() |
13.10.2015 22:58 | Eljas Pölhö | ||
Olin korjannut dokumentin nimen JA8SD:ksi. Linkki on alla https://www.dropbox.com/s/8i8oo58gx7hygzt/JA8SD%20rakenne.pdf?dl=0 |
||||
![]() |
13.10.2015 20:42 | Eljas Pölhö | ||
Turku-Toijala-radan saatua raskaat kiskot 1965 (viimeistelyt 1966) niin Hr11 tuli tuli tälle välille käyttöön parin-kolmen vuoden ajaksi. Jos muistinvaraisesti yritän arvioida (olen työmatkalla), niin menee välille harvemmin kuin 1 junapari päivässä, mutta useammin kuin 1 junapari viikossa. | ||||
Kuvasarja: Nordmark-Klarälvens Järnvägar NKlJ |
11.10.2015 01:57 | Eljas Pölhö | ||
Kirjassa "Sista tåget ut" kertoo prof. Stig Svallhammar Ruotsin kapearaiteisten rautateiden lopputaistelun (vai antautumisen?) ajalla 1970-1990. NKlJ sai sivut 94-109 ja siellä radan viimeinen liikennepäällikkö Lars Cadell kertoo radan lakkauttamisesta omasta näkökulmastaan. Olin kirjan toimittaja, joten arviointi saa jäädä muille. Kirjassa on 352 sivua ja 400 kuvaa (ja monta mun hienoa karttaa ;) ). Linkki kirjaan löytyy sivustosta http://www.stenvalls.com/shop/ ja laita hakusanaksi joko Svallhammar tai kirjan nimi. Myös Roslagsbanan on käsitelty siellä, joskin perusteellisemmin kirjassa "Skendöd i Roslagen" (sama kirjoittaja, toimittaja ja kustantaja). | ||||
![]() |
11.10.2015 01:01 | Eljas Pölhö | ||
Mikä tässä nyt voisi olla ongelma? Roope ei taida olla ihan pikkulapsi ja nykyisillä kameroilla saa ihan "hämääviä" kuvia kauempaakin, jopa aidan polven takaa. Henkilö voi olla työssä, jossa rautatiealueella liikkuminen kuuluu töihin tai henkilöllä voi olla muu enemmän tai vähemmän pysyvä lupa (taidan olla laittanut sellaisestakin kuvan). Onhan täällä suuri määrä kuvia jopa varikkoalueilta, eikä niiden perään ole huudeltu. Ei se ole kuvan katsojan, vaan kuvan ottajan, ongelma, että onko luvallisella paikalla - minun mielestäni. Koska olen vanha ja tottunut itse vastaamaan tekemisistäni, niin saatan tietysti olla liian vanhanaikainen nykyiselle kieltomaailmalle. | ||||
![]() |
07.10.2015 16:50 | Eljas Pölhö | ||
Tuli eteen SPÅR 1991. Siinä sanottiin, että 18 ensimmäistä veturia kuljetettiin Haaparantaan kuljetuspyörillä ja siellä vaihdettiin alle vetureiden leveäraiteiset pyöräkerrat. Normaaliraiteisten siirtopyöräkertojen käyttö oli mahdollista, koska kehys oli 30mm kapeampi kuin normaalisti Venäjällä käytetty ja se riitti tilapäisille pyöräkerroille. Nohab rakensi Tornioon tilapäisen koontihallin, jossa veturit varustettiin hinaukseen Suomen lävitse. Vetreiden suuresta painosta johtuen ne voitiin laittaa ajokuntoon vasta Viipurin konepajalla. Monimutkaisesta järjestelystä johtuen loput 482 veturia laivattiin Trollhättanin satamasta. | ||||
![]() |
02.10.2015 17:27 | Eljas Pölhö | ||
Unohdin, että kaikkeen on poikkeus. Vuoden 1876 maailmannäyttelyyn Philadelphiaan kiikutettiin yksi ruotsalainen 891 mm veturi ja sille rakennettiin pieni liikennöitävä radanpätkä. Veturi oli Kristinehamns Mekaniska Verkstadin valmistama veturi n:o 16, joka oli tarkoitettu Nyhammars Brukin suunnitellulle 891 mm puutavararadalle, jota ei toteutettu. Tehtaalla oli jo ennestään 742 mm:n rata. Veturi myytiin näyttelyn jälkeen Ruotsissa Hjo-Stenstorp Järnvägille ja sai siellä numeron 3. | ||||
![]() |
23.09.2015 17:48 | Eljas Pölhö | ||
Hämeenlinnan pikatien (3-tie) rakentaminen ja avaaminen 1958-60 muuttivat vanhan 4-tien linjausta huomattavasti Nopon kummallakin puolella. Loput vanhat jäänteet katosivat moottoritien ja Lohja-Mäntsälä-teiden rakentamisen yhteydessä ja vain pieni pätkä Tienhaaran ja Nopontien tasoristeyksen kohdalla on entisellä paikallaan. Esim Pasin linkkaamassa kartassa 4-tien vanha linjaus jatkui Vantaanjoen sillalta punaisen tien radanpuoleista haaraa, sitten Uusikartanon ja pikatien leikkauksen välistä ja pikatien toisella puolen tie katkaistiin (Helsinkiin-sanan e-kirjaimen kohdalta alareunassa), Linja-autoille järjestettiin yhdystie vanhan 4-tien varren asutuksella entistä traktoritietä pitkin vähän tämän kartan alereunan alapuolella. |
||||
![]() |
23.09.2015 15:38 | Eljas Pölhö | ||
Kyllä nelostie kulki Nopontien tasoristeyksen kautta. Siinä oli jo viimeistään 1956 käsin veivattavat kokopuomit ja pieni veräjänvartijan koppi. Se ei kuitenkaan ollut asumus vaan vaihdekopin kaltainen ehkä 2-3 m x 2-3 m. Jos käytin Helsingin (Nukarin) suunnan bussia, niin minun pysäkkini oli tasoristeyksestä seuraava Helsinkiin päin. Kävelymatkalla pysäkille näin useimmiten junan, kelloajasta riippuen joko postijunan (Hv2) tai Silk-junan (Vr11 tai Vv15). | ||||
![]() |
22.09.2015 23:42 | Eljas Pölhö | ||
Puolimatkan koulu oli seuraava koulu Hyvinkäänkylän kansakoulusta Hyvinkään keskustaa kohti. Siitä ja monesta muusta merkittävästä kohteesta löytyy kuvia ja tietoa Hyvinkääkuva-sivuilta. Puolimatkan kuviin liittyy yksi rautatieaiheinen kuva (viimeisenä). http://www.hyvinkaakuvat.com/paikkasivut/puolimatka.htm Kirjava tolppa oli tärkeä kohde puolimatkan koulun lähellä ja sitä käytettiin vielä 60-luvun alussa määrittämään jonkun sijaintia. http://www.hyvinkaakuvat.com/paikkasivut/kirjavatolppa.htm |
||||
![]() |
22.09.2015 22:58 | Eljas Pölhö | ||
Hyvä kuva H6/Hk5-sarjan veturista. Jostain syystä tämä sarja on aina jäänyt kovin vähälle huomiolle, vaikka se teki ansiokkaan työn kevytkiskoisten ratojen henkilöjunissa ennen kiskoautojen (Dm6/7) tuloa. Pienistä vetopyöristä johtuen sn ei ollut kovin kummoinen, vain 65 km/h. Toisaalta veturia käytettiin junissa, jotka pysähtyivät joka pysäkillä ja mottien tulon jälkeen "joka" ylikäytävällä. | ||||
![]() |
22.09.2015 21:38 | Eljas Pölhö | ||
Kyllä Matti Grönroosin sivulta löytyy yksiselitteisesti tien linjaus 1938-1963 välillä Helsinki-Jämsä. Suora linkki siihen karttaan: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt4_VanhaU1.jpg Tässä suora linkki Hyvinkään kohtaan http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt4_ST_Hyvinkaa.png Sattumalta satun seisomaan jokseenkin siinä, missä nelospallosta tulee punainen viiva tielle. LISÄYS: Puomit ovat uudessa näkymässä ainoastaan kevyenliikenteen väylällä, josta ei edes unelmoitu vuonna 1957. |
||||
![]() |
22.09.2015 12:20 | Eljas Pölhö | ||
Itse olen kuvassa, luultavasti kansakoulun 2. luokalla (8v). Ekaluokkalaisena syyskuussa minua opetettiin käyttämään bussia, kun koulumatka oli 7,5 km. Valinnan varaa oli ainakin 7 eri liikennöitsijää, koska pystyin käyttämään sekä Rajamäen että Nukarin-Hyrylän suunnan busseja. | ||||
![]() |
21.09.2015 21:22 | Eljas Pölhö | ||
Reino on varmasti oikeassa paikassa. Tie oli silloin valtatie 4, alla on Vantaanjoki, oikealle on kuurojenkoti Åvik ja vasemmalle on pienviljelijäopisto. Tasoristeyksestä alkaa Hevosmäki, jonka päällä on Hyvinkäänkylän kansakoulu (en tiedä mikä se nykyään on). Tasoristeyksenvartijan mökki on purettu kuten puomilaitoskin. | ||||
![]() |
19.09.2015 11:59 | Eljas Pölhö | ||
Oikeastaan nämä Hr2-3 kävivät Pohjois-Suomessa vain sen verran, että ne tuotiin Tornion kautta. Sota-aikana ne sijoitettiin pääasiassa Itä-Karjalaan Sortavalan ja Äänislinnan varikoille sekä osa Tampereen seudulle. Sodan jälkeen valtaosa oli Tampereen seudulla ja pienempi määrä Karjaalla ja Turussa. | ||||
![]() |
14.09.2015 20:42 | Eljas Pölhö | ||
Tämä Ruotsin varmuusvarastointi vetureiden osalta on edelleen varsin sattumanvaraisesti ja hetkittäisten havaintojen varassa. Vetureiden sijaintilistat (salaisia aikoinaan) olivat voimassa vain joitain viikkoja/kuukausia ja sitten täysin vanhentuneita siirroista johtuen. Kokonaiskuvan luominen on huonommalla tasolla kuin kallioihin louhittujen sukellusvenevarikoiden sijoittelutiedot. Varmaan yleinen mielenkiinto ei houkuttele ketään tekemään kattavaa selvitystä vetureista. Sukellusvenetunnelit ovat paljon mielenkiintoimpi kirjallinen tuote. Ruotsin silloinen suhtautuminen varmuusvarastoihin oli varsin erilainen verrattuna Suomeen. Veturit oli hajautettu satoihin paikkoihin. Sukellusveneet useisiin kymmeniin (no, nämä oli Suomelta kielletty). Lentokoneet (Saabit) olivat varmaan yli tuhannessa ladossa eri puolilla maata. Toimitin joskus aikoja sitten kirjan Drakeneista ja olihan niitä silloin ihan uskomattomissa paikoissa. Sittemmin on punakynä käynyt kovasti puolustuspolitiikassa ja tilanne ei taida olla ihan sama (hyvään toivovat voittivat). Ainakin höyryt ja dieselit on siirretty museorautateille. |
||||
![]() |
14.09.2015 18:38 | Eljas Pölhö | ||
Ruotsin erityisolosuhteista kannattaa muistaa, että veturin käytön loppuminen ei tarkoittanut sananmukaisesti sitä. Militääriturvallisuusatarkoituksessa säilöttyjä vetureita siirrettiin jatkuvasti paikalta toiselle eli annettiin liikuntaa joko hinauksessa tai omin voimin liikkuen. Ei ollut sellaisia säilöttyjen vetureiden kasautumia kuin kuin kolme Suomessa. L-sarjan liikennekäyttö loppui suunnilleen 50-luvun lopussa ja kaikki sen jälkeiset liikkeet liittyivät maanpuolustukseen. Että L-sarja olisi ollut liikenteessä vuoteen 1970 saattaa antaa väärän mielikuvan, jos ei ajattele taustaa 60-luvulla tapahtuneille liikkeille. |
||||
![]() |
08.09.2015 11:30 | Eljas Pölhö | ||
Witte-pellit säästivät materiaalia (tärkeää 1943, jolloin pellit kehitettiin) ja paransivat veturimiehistölle näkymää eteenpäin. Lisää saksaksi https://de.wikipedia.org/wiki/Windleitblech | ||||
![]() |
06.09.2015 16:43 | Eljas Pölhö | ||
Ai niin, 25 kV 16,7 Hz sähköistys otettiin Unkarissa käyttöön vasta 1962 (tilapäinen versio 16kV 1959). Aiempi pääratojen sähköistys oli aloitettu 1920-luvulla ja silloin oli käytössä 15kV 50Hz, joten kyllä Budapestin lähiliikenneyhtiö oli liikkeellä jo kauan ennen pääratojen sähköistystä. | ||||
![]() |
06.09.2015 16:33 | Eljas Pölhö | ||
Kyllä nämä ovat alunperinkin olleet kokonaan oma systeeminsä. BHÉV perustettiin 1887 ja sen radoilla liikennöitiin yhtiön omilla höyryvetureilla sähköistyksen tuloon saakka. | ||||
![]() |
03.09.2015 10:48 | Eljas Pölhö | ||
Silloin kun BHÉV sähköistettiin 1908-1910, niin 1000V DC ei tainnut olla poikkeuksellisen alhainen sähköjärjestelmä. Ehkä jossain muualla se olisi korotettu. Hammarata (Svábhegy/Széchenyihegy) nostettiin samaan vuonna 1974, jolloin se sai kolmannen polven moottorijunat (toisessa kuvassa). Tämän kuvan vaunu 891 (LEW 13181) on luovutettu 3.11.1971, joten sen kestävyys näyttää hyvältä verrattuna suomalaiseen vaunukalustoon. |
||||
![]() |
01.09.2015 11:36 | Eljas Pölhö | ||
Vilkaisin Matkahuollon sivulta Joensuu-Helsinki ylihuomiselle. Linja-Karjala Oy 10-19€ ja Savonlinja Oy 19€. Mutta kyllähän se tietysti on ns. koko päivän matka tai koko yön matka. Mutta jos ei ole kiirettä, niin näkee Suomen kaunista luontoa ja yleensä Joensuun busseissa on ollut hyvin tilaa. | ||||
![]() |
31.08.2015 21:17 | Eljas Pölhö | ||
Ei varmaan veturin 1408 kattila, vaan kattila n:o 1408. Se on kahdeksantena rekisteröity vuonna 1914 valmistuneista kattiloista. | ||||
![]() |
29.08.2015 00:08 | Eljas Pölhö | ||
Rautatie oli Koslov-Voronezh-Rostov, joka kahden muun kanssa liittyi 1893 South Eastern (Kaakkoiset rautatiet) yhtiöksi. Kalusto numeroitiin uudelleen 1895. Tekee mieli epäillä, että Baldwin on käyttänyt yhtiöstä omaperäistä versiota, ehkä miltä se heistä kuulosti. | ||||
![]() |
27.08.2015 11:07 | Eljas Pölhö | ||
Tosiaan! Näistä selviää uuden ja vanhan aseman sijainnin ero, jota en ollut tähän mennessä hahmottanut oikein. | ||||
![]() |
26.08.2015 22:46 | Eljas Pölhö | ||
TPL kommentoi, että kuvauspäivään nähden "toissapäivänä" ajettiin viimeinen koulutusajo Kouvolassa, kun 1095 kävi Kotkassa. Se laskettiin kylmäksi "eilen" eli kuvassa saattoi olla vielä pikkuisen lämmön hehkua. Seuraava höyryajo olikin sitten vasta 1096 vetämä tavarajuna Riihimäelle sen ollessa matkalla vetämään höyrykauden päättäjäisjuhlajunaa Helsingistä Hyvinkäälle. | ||||
![]() |
25.08.2015 20:02 | Eljas Pölhö | ||
Itse asiassa VR sai kokeilla Kouvolassa jotain Kymenlaakson ensimmäisistä Vdm5 (Move 5) vetureista muutaman päivän ajan ennen kuin se itse tilasi sellaisia. (en muista ulkoa mitä niistä ja milloin tarkemmin, noin 1950-51) Jos kuva olisi tosiaan sota-ajalta tai pian sen jälkeen, niin silloinhan tallilla voisi hyvinkin löytyä itärintamalla käytettyjä naamiointimaalattuja moottorivaunuja. |
||||
![]() |
25.08.2015 14:56 | Eljas Pölhö | ||
Minä laskin, että H308 saapuisi raiteelle 6 eli se ei vielä olisi saapunut. H208 saattaisi olla taustan pitkä runko, kun siinä näyttäisi olevan 2-akselisia, ellei sitten etäisyys hämää. | ||||
![]() |
25.08.2015 14:47 | Eljas Pölhö | ||
Ristojen halkopoltto päättyi 4.3.1950 (Tr1 1037) ja ensimmäiset Dm3-4 moottorivaunut tulivat 1952. Ei oikein millään sovi yhteen. Lisäksi "Dm" on minustakin aika syvällä. Kisko-Kalle veisi vuoden vielä eteenpäin (1956). Puutavarakirjureilla oli Kouvolassa aina isoja linja-automallisia rata-autoja (myöh. Rau), mutta ihan kuin keskellä olisi kapeampi ruutu, ja se ei oikein stemmaa. Dm2 tai muu puumotti sopisi paremmin, vaikka väri näyttää oudolta siihen. Jonkun tehtaan varhainen Vdm5 (hytti oven päässä), ei oikein sekään? Vähän valoisampi tai isompi kuva olisi hyvä (kopsasin ruudulta, jotta saisin säädettyä valoisuutta, mutta en saa riittävän tarkaksi tässä koossa). | ||||
![]() |
22.08.2015 14:56 | Eljas Pölhö | ||
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että 891 mm on USA:ssa tuntematon raideleveys ja 914 mm ylivoimaisesti yleisin. Monumentaalisessa teoksessa George W. Hilton: American Narrow Gauge Railroads (1990) annetaan seuraavat kokonaismäärät yleisen liikenteen kaperaiteisista rautateistä: 3'-0" 17608 mailia (95,35%), tämä on siis 914 mm 3'-6" 467 mailia 2'-0" 216 mailia 3'-2" 83 mailia 2'-6" 40 mailia muut 29 mailia (kaksi rataa on muutettu 3'6":sta 3'0":aan, toinen on laskettu 3'-0" ja toinen 3'-6" yllä taulukossa) |
||||
![]() |
21.08.2015 02:15 | Eljas Pölhö | ||
KCik oli yleensä Helsingin päässä, kuten kuvassa. Juna on MK49 Poriin (8:25). Pr1-juna on H110 Järvenpäästä (Helsinkiin 8:11), joka oli tuolloin jokseenkin aina Pr1-vetoinen. Lättähattujuna on H183 Hki (8:35)-Porvoo, joka oli 3+3 Keravalle saakka. Riihimäen juna H 205 (8:50 Helsingistä) oli kokoonpanoltaan 1+1 (Dm7+EFiab). | ||||
![]() |
18.08.2015 02:00 | Eljas Pölhö | ||
Linkin takana on tietoa kummastakin. Uusimmat tunnistetiedot eivät taida olla ihan yhtenevät Tubizen papereiden kanssa? Tekniset tiedot, katsastukset ym tiedot Suomesta lienevät kuitenkin oikein. N:o 2 romutettiin 1969. https://vaunut.org/kuva/86619 | ||||
Kuvasarja: Löytöjä varaston kätköistä! |
16.08.2015 16:55 | Eljas Pölhö | ||
Jos kaupallista arvoa ajattelee, niin turistit ja virkaturistit mun huutokauppojen perusteella yhteensä vähintään kokoluokassa 100-120€. Kannattaa säilyttää hyvin. Etenkin 1959 on harvinainen vuosikerta. | ||||
![]() |
16.08.2015 15:42 | Eljas Pölhö | ||
Minun ottamissani kuvissa juna on saapunut Pasilaan 6201 eteläpäässä ja veturi on siirtynyt rungon toiseen päähän ja juuri työntää junaa Pasilan konepajalle. Jos Erkin kuva esittää samaa runkoa, niin sen on pakko olla varhaisempi kuin minun kuvani, koska numero ja valmistelaatta puuttuvat. Valmistelaatta oli paikoillaan 12.6.1968, mutta valmistuspäivämäärä kaiverrettiin siihen vasta virallisen luovutuksen tapahduttua. 6202-6002 saapui Pasilaan 6.8.1968 ja niissäkin oli numerot ja laatat paikoillaan. Veikkaisin, että Erkin kuvassa tulevaisuuden 6201+6001 ovat ensimmäistä kertaa jaloittelemassa, vielä ilman tunnuksia. Toisaalta puiden ja ruohon vihreys näyttää tummemmalta kuin alkukesältä, joten varma ei voi olla. |
||||
![]() |
16.08.2015 13:13 | Eljas Pölhö | ||
Rovaniemi-Kemijärvi rautatierakennuksella käytettiin kahta sorakuoppaa. Alkumatkalla käytettiin Veitikanojan sorakuoppaa, joka oli vanha Kemi-Rovaniemi radan sorakuoppa ja sijaitsi parin kilometrin päässä Rovaniemen asemalta Kemiin päin. Eiköhän vorgissa ole kuvia siitä. Toinen soranottoalue oli Misissä Lapaliokankaalla. Siitäkin on varmaan useita kuvia. Veitikanojasta soraa otettiin 409'100 m3 ja Misistä 823'009 m3. Rautatierakennuksella oli seuraavat kaivinkoneet: N:o 3, Northwest (vuosina 1929-1931 eri leikkauksissa, mm pl. 1200 ja pl 1930) N:o 446, O&K (Kuusivaaran leikkauksessa 1931-1932) N:o 409, O&K (Veitikanojan sorakuopalla 1929-1930, Raudanjoen, Kuluksen satamaraiteen ja Kunnarusvaaran leikkauksessa 1931, Eri leikkauksissa ja Misin ratapihan levityksessä 1932, Kuusivaaran ja Misin satamaraiteeen leikkauksessa 1933) N:o 240, Menck (Ounasvaaran leikkauksessa 1928-1929, Kunnarusvaaran leikkauksessa 1930, Misin ratapihalla 1931) N:o ?, Menck&Hambrook G20 (Kunnarusvaaran leikkauksessa 1931, Misin sorakuopalla 1932-1933) N:o 1408, Bucyrus (Veitikanojan sorakuopalla 1930-1931, Misin sorakuopalla 1932-1934) Rautatierakennuksella käytettiin VR:n vetureita sarjoista G1, G3, G6, G8, G11 ja K5. Lisäksi suurissa leikkauksissa käytettiin Rautatierakennusosaston omia kapearaidevetureita. |
||||
![]() |
15.08.2015 19:56 | Eljas Pölhö | ||
Uusi arvaus: Kausala-Leininselkä? | ||||
![]() |
14.08.2015 18:34 | Eljas Pölhö | ||
Sr12 2741 vastaanotto VR:lle oli tapahtunut 5.1.1968. Petri lienee oikeassa, koska 6201:n numerot ja valmistelaatta vielä puuttuvat. | ||||
![]() |
12.08.2015 18:41 | Eljas Pölhö | ||
JA-15BP oli uusin, Sisu 19679-80, 19671-78/1969, tässä järjestyksessä Tka Rto 127-136. Tka-Rto 137 oli ent. Tka Rto 61 (Sisu JA-5SU III, 12586/1961) ja Tka 138 alkaen Saalastin Tka6 ratakuorma-autoja. Tka5 sarjaan kuuluivat Sisun sekä JA-14BM (14MB?) että JA-15BP mallit. | ||||
![]() |
11.08.2015 19:41 | Eljas Pölhö | ||
Jos kuvaaja seisoo asemalaiturilla, niin ratapiha vaikuttaa samanlaiselta kuin 1967. Moni ei varmaan enää muista, että aikoinaan myös Sallaan oli sijoitettu Kisko-Kalle. | ||||
![]() |
11.08.2015 19:33 | Eljas Pölhö | ||
1960-luvun lopulla Kursussa oli pääradan eteläpuolella kaksi läpiajettavaa raidetta ja pohjoispuolella aseman Kelloselän puoleisella puolella lyhyempi läpiajettava raide. | ||||
![]() |
09.08.2015 02:03 | Eljas Pölhö | ||
Kysyin Ruotsin rautatiemuseon entiseltä johtajalta (LOK) oheisen kuvan kera ja hänen mukaansa afträde on juuri käymälä. "Intressant fråga. Jag vet ingen annan betydelse av afträde än just toilet." | ||||
![]() |
08.08.2015 21:51 | Eljas Pölhö | ||
Tuosta ovesta taisi olla 45 vuotta sitten se ainoa käytössä ollut sisäänkäynti, jota Hämeenlinnan Vv13 (Tve3) silloin käytti. | ||||
![]() |
08.08.2015 21:48 | Eljas Pölhö | ||
Veikkauksia: Savossa. Pieksämäki-Kuopio. | ||||
![]() |
08.08.2015 18:28 | Eljas Pölhö | ||
1960 luvulla oli periaatteessa a) Hki-Tikkurila, pysähtyi joka veräjällä b) Hki-Kerava tai Järvenpää, pysähtyi Pasila, Tikkurila ja sitten joka veräjällä c) Hki-Riihimäki, pysähtyi Pasila, Kerava ja sitten joka veräjällä Ruuhka-aikoina joillakin ja alku/loppuyön junilla meni eri tavalla. |
||||
![]() |
07.08.2015 00:09 | Eljas Pölhö | ||
G. Sigl'in veturitehtaasta lyhyesti englanniksi https://en.wikipedia.org/wiki/Wiener_Neustädter_Lokomotivfabrik | ||||
![]() |
06.08.2015 14:57 | Eljas Pölhö | ||
Rösslitram on siis sveitsiläinen ilmaus samalle kuin saksassa Pferdebahn tai englannissa horse tram. | ||||
![]() |
06.08.2015 14:46 | Eljas Pölhö | ||
Rösslitram Rapperswillissa Sveitsissä. | ||||
![]() |
06.08.2015 12:51 | Eljas Pölhö | ||
Bagnall 1512/1897, 1538/1898 ja 1539/1898. Ilkka Hovi on kirjoittanut näiden rakenteesta ja käytöstä erittäin seikkaperäisesti satulatankkiveturikirjassaan. |