Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Great Northernin jalanjäljissä |
17.01.2015 23:26 | Eljas Pölhö | ||
| Me olemme Pekka Honkasen kanssa suuria Great Northernin ihailijoita ja ollaan hankittu kaikenlaista kirjallisuutta yhtiöstä. Minun privaattisuosikkeihini kuluvat heidän järeät Mikadonsa, sarja O-8. Jos et tunne Peteä, mutta asut Suomessa ja haluat mitä tahansa yhtiöstä, niin ota yhteyttä vaikka mun yksityisviestin kautta. | ||||
|
17.01.2015 20:55 | Eljas Pölhö | ||
| CC21000-sarja jäi pieneksi ja ne korvattiin alkuperäisestä tehtävästään TGV:llä ja toisesta tehtävästään BB22200-sarjalla. Sarja CC6500 sen sijaan kuuluu mielestäni sähköveturihistoan kärkikaartiin. Harmillista, että kaikki "parempi" kirjallisuus niistä on ranskankielistä ja kiinnostus muualla ei ylitä kannattuvuusrajaa käännöksille. Sarja valmistettiin kolmessa erässä, jotka erottaa sivukuvioinnin perusteella. Onkohan 1970-80 luvulla ajettu millään veturisarjalla enemmän sn 200-junia kuin CC6500:lla. tarkistamatta mistään veikkaan DB:n E03:n jäävän toiseksi. | ||||
|
13.01.2015 16:04 | Eljas Pölhö | ||
| Petri: Festivaalijunista ainoa, jonka veturi on tiedossani (via Tapani Kilpinen) on lisäpikajuna LP F12, 29.7.62, Hki klo 09:15, veturi Tr1 1052. TPL sanoi hänellä olevan epävarma muistikuva, että olisi nähnyt kuvan Rulla-Ristosta Helsingissä näissä junissa. | ||||
|
13.01.2015 02:53 | Eljas Pölhö | ||
| Alkaa tuntua, että muisti pätkii. Sattui eteeni Ilkka Hovin minulle 1969 lähettämiä nopeustaulukoita ja vaunuluetteloita JR:ltä. Yhdessä on mukana Ilkan tekemä kaavio raiteista kolmioraiteelta pumpulivarastolle. Pumpulivarasto on suunnilleen tuossa missä on tehtaan puolella ohitusraide. Siinähän se junien luovutus taisi tahtua. Eli siis eri puolella jokea kuin edellä sanoin. Harmillista, etten löydä omia kaavioitani, niin ehkä osaisin tulkita varmemman päälle. Ilkan kaavio (8.4.1969) on linkin takana. Ehkäpä se palauttaa jotain mieleen jollekin muullekkin https://www.dropbox.com/s/s4uplvcfufzmmkr/F-F%20%2B%20JR%20Forssa.png?dl=0 |
||||
|
13.01.2015 02:00 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä taitaa kuulua niihin vähiten kuvatuihin teollisuusvetureihin. Tai jos on kuvattu, niin ei kovin näyttävästi tuotu julkisuuteen. En muista koskaan ennen nähneeni siitä edes läheskään näin läheltä otettua kuvaa. Siinä mielessä hyvä juttu, että "hylky" ei vielä ollut kokenut lopullista kohtaloaan ja että EG:n veturit tulivat yleensäkin puheeksi, jotta rohkaistut laittamaan tämän esille. Laitetaanpa tähän vielä linkki veturiluetteloon ja sen keskusteluun https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7907.0 |
||||
|
12.01.2015 20:21 | Eljas Pölhö | ||
| Kaivoin esiin yhden Kontiomäen vekin ajopäiväkirjat vuosilta 1959-1963. Hänen ensimmäinen käyntinsä Taivalkoskella oli 6.9.1962 ja se oli "harjoitusajo" dieselillä (dieselkoulutus oli ollut joulukuu 61-tammikuu 62), veturi Vr11 1815. Seuraava käynti Tlk:lla oli 10.9.1962 ja veturi Vr11 1816. Kaikki käynnit Taivalkoskella oli sarjalla Vr11 ja jommalla kummalla mainituista vetureista. Kaikki tavarajunat Hyrynsalmelle, Pesiökylään ja Ämmänsaareen oli koko lukaisemani kauden höyryveturilla, ylivoimaisesti eniten oli Tv2 merkintöjä, seuraavana Tv1 ja äärimmäisen harvoin Tk3. Kyse on vain yhdestä kuljettajasta, mutta yhdessä tilaston kanssa voidaan olettaa höyryvedon olleen harvinaista Pesiökylän pohjoispuolella normaaliliikenteessä. | ||||
|
|
11.01.2015 20:59 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1963 tilastossa tosiaan näkyy, että Jj kilometrit olivat lähes kokonaan dieseleillä ja vastaava määrä tavarajunia toiseen suuntaan. Höyryn osuus tavaraliikenteestä oli noin 30% ja saattoi hyvin muodostua pääasiassa lyhyempimatkaisista tavarajunista (Hyrynsalmi, Pesiökylä, Ämmänsaari). Näin ne pääasiassa 1965-1978 välille sijoittuvat havainnot hämäävät. Hyvä kun huomasit. | ||||
|
|
11.01.2015 18:51 | Eljas Pölhö | ||
| Taivalkosken radalla tavarajunissa oli tyypillisesti Tv1, Tv2 tai Tk3 aina Sv12-sarjan tuloon saakka noin 1965. Sen jälkeenkin Tv1 jatkoi aina 1970-luvun alkupuolelle saakka vaihtoehtoisena veturina lähinnä Hyrynsalmen ja Pesiökylän junissa. Hr13/Dr13 käyttö Taivalkoskelle alkoi viimeistään 1975. Minun havainnoissani Vr11 käytettiin ensisijaisesti Nurmeksen ja Kajaanin suunnan junissa. Ensimmäinen havainto Vv16/Dv16 sarjasta Kontiomäellä on 2032 junissa T6291-T5471 (Pm-Kon-Ol) 1.1.1976. | ||||
|
11.01.2015 18:34 | Eljas Pölhö | ||
| Kontiomäen tapahtumakirjassa ei mainittu Tka:n numeroa, mutta korjausjunan veturi oli Sv12 2514. | ||||
|
10.01.2015 20:26 | Eljas Pölhö | ||
| Sitten ilmeisesti 1940 tai 1941 saattaa olla kuparisten tulipesien valmistuksen loppu. Joitakin kuparisia tulipesiä korvattiin myöhemmin teräksisillä, mutta minulla ei ole nopeasti löydettävissä tarkempia tietoja. | ||||
|
|
10.01.2015 16:32 | Eljas Pölhö | ||
| Viimeiset uudet kuparisella tulipesällä Suomessa valmistetut kattilat taisivat valmistua 1939. Pr2-sarjassa (valm. 1941) oli myös kupariset tulipesät. Ilkka varmaan osaa vastata paremmin. | ||||
|
10.01.2015 15:55 | Eljas Pölhö | ||
| Malmiradalla suurin nousu kuorman suunnassa (Länteen kohti Narvikia) on 10‰ ja pienemmän kuorman suuntaan Narvikisata Kiirunaan 15‰. | ||||
|
|
10.01.2015 13:36 | Eljas Pölhö | ||
| Pikku täsmennys eli 1021 ja 1096 valmistuivat 1957. VR:n uusimmat kattilat olivat kait: 5701 Hy knp uutena vara Hv-kattila -- viimeksi 571:ssä 5702 Lokomo uutena 1020:ssä -- viimeksi 1004:ssä 5703 Lokomo 1021 -- 1005 5704 Hy knp vara Hv -- 560 5705 Hy knp vara Hv -- 781 5706 Tampella 1093 -- 1063 5707 Tampella 1094 -- 1068 5708 Tampella 1095 -- 1081 5709 Tampella 1096 -- 1039 5801 Hy knp vara Hv -- 784 |
||||
|
|
10.01.2015 01:49 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsissa Malmbanalla vedetään yli 8000 tonnin junia SA-3:lla. | ||||
|
10.01.2015 00:28 | Eljas Pölhö | ||
| Toimitusajan mukaan Kaukopään veturi on VR:n vetureiden Saalasti 40-46 ja 49-50 välissä yhdessä JW Enqvistin veturin kanssa. Se on tarkastettu ja kirjattu 48, joten 47 jää jäljelle (en muista itse nähneeni). Muistatko oliko siinä EG:n tunnukset (ettei ollut vuokralla VR:ltä)? Saalasti 29 hylättiin VR:n toimesta 1988 ja laatta on takastettu kolmen eri VR:n numeron yhteydessä. Minuakin harmittaa jälkikäteen, ettei Saalastin laattoja tullut valokuvattua täysin systemaattisesti. Numero 29 on Saalastin referenssiluettelossa annettu numero Kaukopään veturille, joten olisi se sittenkin joku johtolanka... Saalasti 40 myytiin Oy Kontino Ab:lle Tikkurilaan 24.3.1981. Se on kyllä aivan hyvin voinut vaihtua myöhemmin. Saalasti 43 on hylätty VR:ltä vuonna 1992. Ollaan siis jotakuinkin varmoja, että Saalasti 72 on kaksi veturia ja 73 ei yhtään veturia. 72 on kirjattu Ruotsissa niin monen harrastajan silmin, että uskon siihenkin tietoon. Saalasti 11 (1957) oli OTK:n Hämeenlinnan veturi (levitetty Move 2) Minullakin Saalastin tiedot ovat niin monella lippusella ja lappusella, että on vaikea olla varma mikä on uusin tieto (osa on itse nähtyjä, osan on joku muu soittanut minulle). Pitäisi varmaan tehdä kunnon lista näistäkin. |
||||
|
10.01.2015 00:04 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä oli viimeinen VR:llä höyrykaudella omin voimin liikkunut Vr1. Sen viimeinen ajo oli niin myöhään kuin 25.4.1975, jolloin se puksutteli yksinäisenä veturina Kotkasta Kouvolaan. | ||||
|
|
09.01.2015 23:19 | Eljas Pölhö | ||
| Tarkistaisitko EG Kaukopää. Sen pitäisi olla 47. Valmistenumero 29 oli Lko V 10 -- Tve Lko 10 -- Tve Ko 25 -- Tve 416. Lielahden koneessa JW Enqvistin aikaan luki 48. Kontino 43 on myös entinen VR:n kone. Mutta eikö se ollut 40? KSR/51 on sama kuin myöhemmin Saalasti 139. Saalasti 58 on sama kuin 107. Svenska Salpeter/66 oli alkujaan Saalastin oma (vuokraus/lainaus) 1960-1970 ja vasta 1970 meni Ruotsiin. Sunila "5" pitäisi olla 73 +Parkano 103. Tarkista jos voit. Jos laatassa on 72, niitä on kaksi sillä numerolla. Saalasti 72+Parkano 104 (105?) on Sandvikens Järnverks Ab 8803 Se tuli takaisin Suomeen 1979, jolloin Sandviken sai Saalasti 120 (paikallinen numero 8805). Saalasti 74+Parkano 105 (104?) pitäisi olla RR Rauma. Onko sitä tarkastettu? Olen kyllä merkinnyt sen listaani varmaksi 105, mutta en muista olenko itse nähnyt ja Juna- ja raitiovaunukuvastoon olen kyllä kirjoittanut 104. Muita Ruotsissa olevia/olleita Saalasteja on äkkiseltään muistellen: RailCombi, Malmö 109 (sittemmin firman nimi ja veturin sijainti vaihdellut) Hydro, Köping 118 Boliden, Rönnskär 136 Holmens Bruk Hallstavik 138 |
||||
|
31.12.2014 20:08 | Eljas Pölhö | ||
| Linkkasin joku aika sitten sijoituslistoja 1970-1976 johonkin kuvaan. Tässä on valikoimaa vuosilta 1977-1997. Ehkäpä siitä löytyy jotain apua. Toistan vanhan virteni: Eikö näille löytyisi helpompaa paikkaa säilyttää kuin mun Dropbox, jonka linkit voi olla vaikea löytää? https://www.dropbox.com/s/lxuscmq6gs1u8mj/VR%20Sijoituslista%201977-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/9v6f74zjetkv1c4/VR%20Sijoituslista%201978-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/i3diqhwe94g6iyu/VR%20Sijoituslista%201979-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/jpxrz60ubgf030g/VR%20sijoituslista%201980-02.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/xawg7hgtmpvho65/VR%20sijoituslista%201980-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/06qssfl244hwxly/VR%20sijoituslista%201981-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/n93uvkbmu5c50em/VR%20sijoituslista%201983-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/ah3xgd9ntqfue6y/VR%20sijoituslista%201987-01-01%2Bkorj%20.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/pn53urc3vst1ttl/VR%20sijoituslista%201991-09.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/boshrfeua3fmhon/VR%20sijoituslista%201993-04-30.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/gxozxyg5fqd4e0x/VR%20sijoituslista%201997-09-01.png?dl=0 |
||||
|
31.12.2014 12:12 | Eljas Pölhö | ||
| Minulla on kirjattuna, että ykkönen hinattiin Jämsänkoskelle heinäkuussa 1963 ja "hylättiin" (mitä sitten tarkoittaakaan käyttämättömän veturin kohdalla) lokakuussa 1966. Kakkonen on kirjattu valmistusnumerolla Hohenzollern 2576/1910 (mutta ainakin 2574 olisi myös yhtä mahdollinen ja varmaan muutama muukin). Varmasti se oli liikenteessä 5.10.1967. Se romutettiin Lielahdessa joulukuussa 1969. Sain joskus 60-luvulla valokopioitua jommankumman veturin korjauskertomuksen ja laivauspapereita Tubizelta. Ei ole kyllä aavistustakaan missä ne voisivat olla ja olisivatko tuon ikäiset valokopiot edelleen luettavissa vaikka löytyisivätkin. Alla on tiedot mitkä olen käsin siirtänyt toiselle paperille ja yhdistänyt veturin katsastustietoihin. Veturi 1: Hohenzollern AG, Düsseldorf 2505/1909 Poistettu käytöstä 1944 Korjattu S.A. Les Ateliers Metallurgiques Tubize 1948-49 Yhtyneet Paperitehtaat Oy n:o 1, kattila rek. n:o K 11191 Valkeakoski 9.7.1949 Jämsänkoski 7.1963, hylätty 31.10.1966 Katsastettu: TK 9.12.1949; 9.1.1953; 5.6.1959; 26.10.1960 SK 24.2.1956 Käyttökats. 18.1.1951; 24.2.1952; 3.2.1954; 4.3.1955; 19.9.1956; 11.3.1957; 14.1.1958; 15.9.1961; 7.11.1962 Katsastuskirjoista poimittua: Voimaluku 5,9m3 x 107 m2 x 12 kg/cm2 = 7550 Tulipinta 107 m2 Arinapinta 1,5 m2 Putket 209 kpl Tulipesä kuparia Vesilaseja 1 kpl 12/16 mm Varoventtiilejä 2 kpl 15 mm jousikuormitus kevennysvipuineen Imureita 2 kpl Työpaine 12 kg/cm2 Veturi 2 (tiedot kerätty ja havaittu 5.10.1967 by TAE & TK): Kattilamerkinnät: valmistenumero 2576/1910 Katsastukset: 12.9.1949; 9.1.1953; 5.5.1959 ja 27.4.1965 Kattilan työpaine 12 kp/cm2 ja täytöstila 5,4 m3. Kattilassa oli kuparinen tulipesä. Märkähöyrykattila. Yksi vesilasi ja vuotoputket. Valtaventtiilin avausvivusto oli sijoitettu kattilan takalevyyn pystysuoraan liikeasentoon (vrt. Pr2). Kivihiilipolttoinen, kapea piippu Maalaus oli vihertävä, jossa punaisia raitoja. Luistiliikuntakoneisto: Heusinger, tasoluistit. Polttoainesäiliö takana, vesisäiliöt sivuilla ja alla. Varusteet: Ilmapumppu, sähkövalo, 2 varoventtiiliä. Havaintopäivänä veturissa oli kaksi VR:n imuria (keskenään erimerkkiset). Alkuperäiset imurit olivat varastossa monimutkaisesta rakenteesta johtuneiden häiriöiden ja kulumisen takia. Luistit ja sylinterit voidellaan keskusvoitelupumpulla hytistä. Kattilatehoksi ilmoitettiin 700 hv ja kyljessä oli nopeusmerkintä 60 km/t. Vetupyörien halkaisija n. 1400 mm, työpaino 72-74 t. Yhteisesti huomataan, että kummankin veturin kaksi ensimmäistä täyskatsastusta on merkitty samalle päivämäärälle. |
||||
|
30.12.2014 20:52 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan veturi 767 lopetti ajonsa toisena koko Pr1 sarjasta. Sen viimeinen liikennepäivä oli 24.11.1967, jolloin se myös laskettiin lopullisesti kylmäksi Riihimäellä. Ensimmäisenä liikenteestä poistunut Pr1 oli 768. Sen viimeinen ajo oli 8.11.1965 (T 9211, Pieksämäki-Kuopio, 100 akselia, 565 tonnia). |
||||
|
30.12.2014 20:18 | Eljas Pölhö | ||
| Sopisiko Pasilan tallit, sinnehän ne oli sijoitettu. | ||||
|
30.12.2014 20:08 | Eljas Pölhö | ||
| Mehiksellä näyttää olevan muutama Kolomna 63 liian vähän (49 kpl). Niiden alkuperäiset numerot olivat K.249-K.302 (=53 kpl). Valmistusvuodet olivat 1898-1902. Edellisen viestini vetureista K.249 ja K.263 oli siirretty Ukrainasta ja K.262 Liettuasta. B-tunnus annettiin 1927. K.303:sta tuli 1927 A.10 ja K.304:sta A.21 (ei ollut näppäilyvirhe). Välinumerot tulivat Eestiin vuonna 1918 Livländische Zufurbahnilta (Valga-Gulbene-Plavinas) ja myös osa itse radasta jäi EVR:lle. Näiden vetureiden edelliset numerot olivat Ak.11-Ak.20, mikä selittänee sen miksi ne vuoden 1927 uudelleennumeroinnissa saivat numerot A.11-A.20 ja siten sijoitettiin K.303:n ja K.304:n väliin. |
||||
|
|
30.12.2014 00:46 | Eljas Pölhö | ||
| Hr1 1001 alkuperäinen kattila 3705 päätyi veturiin Tr1 1042 Hr1 1002 alkuperäinen kattila 3706 päätyi veturiin Tr1 1035 |
||||
|
29.12.2014 21:33 | Eljas Pölhö | ||
| Kuka, koska ja miksi on antanut veturille nimen Veera? (minä en tiedä, joten tämä ei ollut knoppi). Koska veturin kyljessä ei koskaan (?) ole lukenut Ukko-Pekka (tämä oli sarjan ensimmäisenä valmistunut yksilö, 1000 oli vasta kolmas), niin onko Veera aidompi "oikea" nimi? ;) | ||||
|
|
29.12.2014 21:22 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä ollaan todella lähellä veturin viimeistä elonmerkkiä. 1001 ajoi viimeisen ajonsa jo 31.5.1969, mutta kelpasi vielä höyrynantoon senkin jälkeen. Se laskettiin lopullisesti kylmäksi Pasilassa 12.3.1971. Jos kuva jatkuisi hivenen alemmaksi, niin havaittaisiin tenderin kuuluneen alunperin veturille Tr1 1052. Poikkeaminen hytissä olisi ollut antoisaa, sillä veturissa on kattila N:o 4006. Se on ensimmäisen Riston (Tr1 1030) alkuperäinen kattila. Tässä tultiinkin kysymykseen, että onko tämä aito Hr1 vai hybridi Hr1/Tr1, kun noin suuri osa elopainosta kuuluu sarjaan Tr1? |
||||
|
29.12.2014 21:11 | Eljas Pölhö | ||
| Junanvaunut eduskuntatalon edessä kuvaavat hyvin aikaa, jolloin presidentti, ministerit ja kansanedustajat vielä matkustivat junilla. Lieneekö nykyinen pressa koskaan nykyhommassaan matkannut junalla? Ministerit ja kansanedustajat taitavat tyytyä taksiin ja lentokoneeseen. Presidentti Halonen taitaa kuitenkin olla se vähiten "vihreä" kautta aikain eli itse junassa ja tyhjät mustat autot rinnalla. Suomalaista laatutyötä olevat pressan ja ministeriön salonkivaunutkin romutettiin parikymppisinä käytön puutteen homeuttamina, kun niitä ei haluttu myydä ilman romutuspakkoa. |
||||
|
29.12.2014 20:55 | Eljas Pölhö | ||
| Tässäkin kuvassa taitaa olla jotain sähköistykseen viittaavaa, sekä rakenteita että kulkuvälineitä. Ehkä ollaan jo kesässä 1969? | ||||
|
29.12.2014 20:39 | Eljas Pölhö | ||
| Istinskin lisäksi MD54-4-vetureita valmistettiin myös ne suunnitelleessa Kalininin konetehtaassa, joka ennen sarjavalmistusta yhdistettiin Kalininin kaivinkonetehtaaseen (KEZ). Useampi valmistuspaikka ei ole yllättävää, kun valmistusmäärä on Moskalevin & knit (Russian Narrow-Gauge Diesel and Electric Locomotives, Volume 1) mukaan peräti 6844 kpl. Harva omin voimin kiskoilla kulkenut vehje on päässyt suurempaan valmistusmäärään. | ||||
|
29.12.2014 20:19 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä lienee yksi monipuolisimmista Pjongjangin metron kuvauksista. Asemat ei ainakaan häpeä Helsingin rinnalla. http://www.pyongyang-metro.com/ | ||||
|
|
29.12.2014 18:13 | Eljas Pölhö | ||
| Pieniä tarkennuksia määriin: The First Company hankki 53 Kolomnan tyyppi 63-veturia. Niistä 18 sijoitettiin Eestiin, ja 1915 lisää tuli 2 kpl Ukrainasta ja 1 Liettuasta. Alkuperäiset numerot olivat K.249/257-263/268/278/279/288-297. Eestin valtionrautateillä (EVR) ne olivat edellisessä järjestyksesstä B.30-B.50. K-65 mallisia vetureita The First Company hankki 9 kpl vuosina 1908-1912. Näistä kaksi sijoitettiin Eestiin, numerot K.303-304, sittemmin EVR A.10 ja A.21. EVR:n A.11-A.20 olivat myös Kolomnan tyyppiä 65, mutta niiden alkuperäinen omistaja oli Livländische Zufuhrbahn Gesellschaft. Kuvan veturi on Kolomna 3909/1908. Vuonna 1944 se löytyi hylättynä Puikulesta ja poistettiin kirjoista kesäkuussa 1947. Edellisten lisäksi Neuvosto-Eestin rautateillä oli Kolomnan tyyppiä 63 olevat veturit K 1 ja K 4. Ne oli alunperin toimitettu "Moscow District Feeder Railway Companylle". Viroon ne siirrettiin 1945 ja työskentelivät aluksi Valga-Mõniste-linjalla ja sitten Mõisakülan varikolla. Lähde: "The Narrow Gauge Steam Locomotives os Estonia" kirj. Peeter Klaus ja Keith Chester (Stenvalls, 2005, ISBN 9172661658) |
||||
|
|
28.12.2014 16:26 | Eljas Pölhö | ||
| Pohjois-Korea osti 49 M62 uusina vuosina 1967, 1969, 1972-1974, 1992 ja 1995. Neljä veturia on paikan päällä joko modernisoitu tai rakennettu kokonaan uusina. Saksasta ostettiin tai saatiin käytettynä 31 veturia parissa-kolmessa erässä noin 1995. Tiedot ovat vuodelta 2001 enkä ole seurannut josko nykyisin tiedettäisiin enemmän. | ||||
|
21.12.2014 15:07 | Eljas Pölhö | ||
| Panu on täysin oikeassa. Ajattelin vähän liian yksioikoisesti lukemaani tekstiä "1290 maalattiin oranssiksi syyskuussa 2005" | ||||
|
|
21.12.2014 13:44 | Eljas Pölhö | ||
| Toki 1290 ehti olla sininen (SJ:n sininen). Alkuperäiseen asuunsa logoa lukuunottamatta se maalattiin 2006. | ||||
|
21.12.2014 13:34 | Eljas Pölhö | ||
| Halkopiippuisen veturin luistikoneisto on sylinterin sisäpuolella (siis keskempänä veturia - ei sylinterin sisällä), joten sitä ei näy kuvissa. Kuvassa näkyy sylinteri. | ||||
|
20.12.2014 11:46 | Eljas Pölhö | ||
| Tähän voisi vielä lisätä, että koska rata Haaparantaan avattiin väliaikaiselle tavaraliikenteelle vasta 17.5.1915, niin ei juna ole voinut tulla tästä ylitse ennen talvea 1916. | ||||
|
|
20.12.2014 11:41 | Eljas Pölhö | ||
| Taisin katsoa H8D-lehden kuvaa väärin ja hiilipiippu onkin paikallisjunan veturissa. Siinä on Baldwinin laatta, joten H1 235 sopii edelleen hyvin (vain 232-241 ovat mahdollisia, ellei H1 ja H2 kattiloita vaihdeltu ristiin jo tuolloin). G10 347 sopii hyvin halkopiippuiseksi. Se oli Pasilan veturi ja sillä oli vain 146 työpäivää vuonna 1910. H1 vetureista 232, 233, 235 ja 236 olivat Riihimäellä ja 232 ja 235 olivat vähemmän käytössä 1910 kuin muut. H1 234 oli Karjaalla, 178 työpäivää (ehkä mahdollinen) H1 237-241 olivat Viipurissa, kaikilla lähes 300 työpäivää. |
||||
|
|
20.12.2014 10:55 | Eljas Pölhö | ||
| Hvar 8 Dag oli uutiskuvalehti, joten on vähän vaikea kuvitella että olisivat julkaisseet 3 vuotta vanhan uutistapahtuman. Mitään artikkelia asiasta ei ole. Kuvan päälle siirtämäni kuvateksti on kaikki mitä asiasta oli ja siinä sanotaan selvästi, että keisarillinen juna on saapunut Tanskasta. Onko juna saapunut kolme vuotta aikaisemmin? Vaunu näkyy kuitenkin siirrettävän Suomen puolelle maaliskuussa (ehkä helmikuussa, mutta sekin olisi aika vanha uutinen tälle lehdelle) 1917. | ||||
|
|
20.12.2014 00:40 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvasta ei näe onko veturissa SJ:n vai Green Cargon logo. Olettaisin sen olevan Green Cargon Rc4 1290. Kyllähän jokainen itseään kunnioittava yhtiö säilyttää jotain perinteisessä asussa. Saavat pluspisteitä ainakin rautatieharrastajilta ja elokuvantekijöiltä sekä ansaittua huomiota muiltakin ihmisiltä, kun näkevät ihan oudon värisen veturin. Veturin valmistusvuosi on 1980 ja GC osti sen SJ:ltä vuonna 2001. Punainen vinoviiva tai vaihtoehtona punaiset silmänaluset radio-ohjattavissa (radiostyrda) kertovat mikä on veturin etupää ja korvaavat informaation puolesta entiset "tikkarit" ja katonkulmamaalaukset. |
||||
|
20.12.2014 00:20 | Eljas Pölhö | ||
| Tr1 1051 pääsi viimeisen kerran pois Kuopion konepajalta 20.4.1972 (korjausluokka L4). Näyttää aika hyväkuntoiselta kuvassa. Viimeisen kerran se oli liikenteessä 10.4.1973 ja laskettiin kylmäksi 24.4.1973 Riihimäellä. Kilometrejä konepajakorjauksen jälkeen kertyi vain 5814 km. Veturi kuuluu siihen harvalukuiseen Tr1-joukkoon, jolla oli oma tenderinsä liikennöinnin päättyessä. Kattila oli 5320 (viimeinen TK 19.4.1972) ja sekin hämmästyttävää kyllä on veturin alkuperäinen kattila. Veturin kestosuojaus tehtiin Tectylillä 5.8.1976 ja se sijoitettiin Lievestuoreen varikolle. Tässä on siis todella alkuperäisistä osista muodostuva Tr1. | ||||
|
19.12.2014 23:19 | Eljas Pölhö | ||
| Toinen kuva samasta onnettomuudesta https://vaunut.org/kuva/97877 | ||||
|
19.12.2014 21:30 | Eljas Pölhö | ||
| Linkkien takana on sijoituslistat joulukuussa 1970, 1972, 1974 ja 1976. https://www.dropbox.com/s/rd0a8n8ert31mhq/Sijoituslista%201970-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/o02hjdtt7dxdo85/Sijoituslista%201972-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/qjcd3s1cgyb6j60/Sijoituslista%201974-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/zti6rmo4vnvfsc1/Sijoituslista%201976-12.png?dl=0 |
||||
|
|
19.12.2014 19:31 | Eljas Pölhö | ||
| Jokioisten rautatien tontti päättyi Loimijokeen eli silta oli tehdasradan ja rautatien välinen katkopiste omistusmielessä. Kuitenkin rautatien radasta erkani tehdasradan haaroja myös joen "väärällä" puolella eli esimerkiksi mainitun ja kuvassa näkyvän kolmioraiteen kummatkin haarat kuuluivat tehdasradalle. Rautatien ja tehtaan välinen vaunujen luovutuspaikka oli vähän matkaa joelta aseman suuntaan. Sähkörata ulottui tälle luovutusratapihalle (pääraide+ohitusraide veturille) saakka. | ||||
|
19.12.2014 19:03 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/52174 on samanlainen ja sinne laitoin tämän kommentin, joka pätee tähänkin: SJ:n antama tyyppimerkintä 1979 valmistuneelle koekappaleelle oli MTR 091. Se oli kehitetty Scanian Laxån tehtailla L111-mallista. Vuosina 1980-81 valmistettiin 36 pääpiirteissään samanlaista rata-autoa lisää, tyyppimerkintä MTR 101. Ne toimitettiin varustettuina mm. kärki- ja sivulumiauroilla, hydraulisella nosturilla ja laskettavalla kääntöpöydällä. Tarvittaessa pyörät voitiin vaihtaa kumipyöriksi ja hinata rata-auto tietä pitkin autokorjaamolle. Muutama vuosi myöhemmin rakennettiin vielä 17kpl Scania T112H perustuvaa rata-autoa, tyyppimerkintä MTR 112. Suomessa on muutettu Nalle-Sisuja *myös* kiskoilla kulkeviksi, katso kuva https://vaunut.org/kuva/23160 Lisäksi on myös Volvoja https://vaunut.org/kuva/80909 |
||||
|
19.12.2014 12:28 | Eljas Pölhö | ||
| Veturissa oli mainosteippaus jo heinäkuussa 1973 https://vaunut.org/kuva/34215 joten kevät 1972 tai 1973 jäävät myös viimeisiksi mahdollisiksi kuvausvuosiksi (ellei sitten paljon myöhemmin). Tässä vielä kuva vuodelta 1974 https://vaunut.org/kuva/89483 | ||||
|
|
19.12.2014 12:18 | Eljas Pölhö | ||
| TPL soitti ja romahdutti mun hienon teorian ja kuvausvuoden. Tarkat nuoret silmät havaitsivat, että 1) Veturin nokalla häämöttää keltainen sähkövaroituslaatta. Ainakin höyryvetureihin ne tulivat vasta 1969. 2) Veturissa on valot päällä. TPL:n mielestä sekä valonheitin että puskinvalot. Minusta vain puskinvalot. Vielä 1970 VR:n tiedotuspalvelu vastasi tiedusteluun, ettei vetureissa voi polttaa valoja päivällä kuten maantieliikenteessä, koska vetureiden valaistuslaitteita ei oltu suunniteltu siihen. Kuitenkin valojen käyttö tuli käytännöksi talvikaudeksi 71/72, ilmeisesti poistui kesäksi tai jäi vähemmälle, mutta seuraavasta talvesta lähtien jäi pysyväksi käytännöksi. Tämä ajoittaisi kuvausajankohdaksi aikaisintaan 1972 tai 1973. Sen sijaan siitä TPL oli samaa mieltä, että todennäköisesti vaunut ovat matkalla konepajalle joko kunnostettaviksi tai muutettaviksi esim. virkatarvevaunuiksi. |
||||
|
19.12.2014 00:19 | Eljas Pölhö | ||
| Harvialan metsärata? | ||||
|
|
18.12.2014 22:36 | Eljas Pölhö | ||
| Jaa, nyt meneekin tiukalle. Hr12 2218 lähti Helsingistä 12:40 junassa P35 Turkuun ja palasi junassa P30 klo 20:40. Auringon suunnasta päätellen olet ollut niin ajoissa liikkeellä, että tyhjävaunujuna ehtisi Pasilaan ajoissa. Eli jos kuvausaika on jotain 9-10 välillä, niin hyvin ehtisi P35:een. EDIT: Lisätään nyt vielä, että Hr12 2214 saapui Helsinkiin lisäpikajunassa Porista, LP42B, tulo 23:08. |
||||
|
|
18.12.2014 22:16 | Eljas Pölhö | ||
| Vuosi voi olla ihan oikein. Junasta en äkkiseltään löytänyt havaintoa, mutta seuraavilla havainnoilla saattaa olla jotain tekemista asian kanssa: 15.4.1968 Hr12 2218 vet. klo 21:00 Helsingistä (TK1077 aika, ei ole tiedossa minne suuntaan jatkoi Riihimäeltä) 16.4.1968 Hr12 2214 tyhjävaunujuna Hki-Tampere, lähtö klo 01:10 Eli Hr12 2218 olisi saattanut tuoda huonokuntoisia vaunuja maakunnasta Pasilan konepajalle ja Hr12 2214 olisi vienyt paluujunista korvaavia vaunuja sinne mistä edelliset lähtivät. |
||||
|
18.12.2014 19:18 | Eljas Pölhö | ||
| Kohtavaaran sivuraide oli läpiajettava ja sen hyötypituus oli 534 m (1965-1968 tiedoissa). | ||||
|
18.12.2014 18:27 | Eljas Pölhö | ||
| Etv-Rto 23:n vanha tunnus on 2C ja valmistusvuosi 1954. Löytyyköhän aurasta laattaa, joka varmistaisi tiedon? | ||||
|
18.12.2014 18:15 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt ei tarvittaisi kun vähän havaintoja 2223:n liikkeistä toukokuun lopulta 1983, niin päivä selviäisi. Onko ihan mahdotonta, että olisit saanut vinkin käydä kuvaamassa Dr12 vielä kun voit? On niin lähellä sitä tilannetta, että tämä olisi jokseenkin viimeinen Rovaniemelle saapunut Dr12-juna. | ||||
