Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.01.2015 12:57 | Eljas Pölhö | ||
| Hv1 551 oli sijoitettuna Turkuun toukokuusta 1948 elämänsä loppuun saakka, joten senkin suhteen Turku on kuvauspaikkana erittäin mahdollinen. | ||||
|
24.01.2015 12:52 | Eljas Pölhö | ||
| "Littera" on Ruotsissa yleisesti käytetty nimitys kirjain-numeroyhdistelmistä, esim. rautatiekaluston sarjamerkeistä. Alunperin sana lienee latinaa tai siitä kielestä lähtöisin. Suomessa litteran käyttö saattaa vanhemmilla tuoda mieleen sen suomalaisen merkityksen, eli Puolustusvoimilta saadun kupongin, jolla sai ilmaisen matkan varuskuntaan tai sieltä pois. Uudempi käyttö taitaa olla pääasiassa ruotsalaisen ilmaisun lainaaminen, jotta ei tarvitse käyttää pitkää sanaa "sarjatunnus" tai "sarjamerkki". |
||||
|
|
23.01.2015 16:16 | Eljas Pölhö | ||
| Sattumakuva. Nyt pisti silmään, että juna 6 kohtaa junan 451 kahdesti Seinäjoen ja Tampereen välillä. Se on ollut ilmeisen hidas (tavarajuna?) ja yöpynyt Keurulla (nyk. Haapamäki). Näin päättelen kohtausajasta 13:35 Orihvedellä ja 08:19 Töysässä. Nykyisin ei taida olla yhtään tapausta, että joku juna kohtaisi kahdesti samannumeroisen junan, vai onko? |
||||
|
23.01.2015 14:37 | Eljas Pölhö | ||
| Tällainen perinteinen suomalainen kaupunkimaisema on minusta hieno. Sodan jälkeen alettiin istuttaa puita ja pensaita, vielä 50-luvulla varsin hillitysti, ihaile https://vaunut.org/kuva/69997 Nykyisin tällaiset perinteiset maisemat on usein kokonaan tuhottu erilaisilla puilla, puskilla ja pöheiköillä, eikä sitä entisille ajoille luonteenomaista avaraa näkymää enää ole olemassa. | ||||
|
23.01.2015 14:06 | Eljas Pölhö | ||
| Jorman kysymykseen: En ole seurannut, kun asiassa ei ole mitään uutuudenviehätystä. Aloin käydä säännöllisesti Malmössä vuonna 1969 ja niihin aikoihin tuli radio-ohjaus ensimmäisiin vaihtovetureihin. Ensimmäinen koekappale oli esitelty jo 1964 (sarja Ub, lehdistölle esittely 16.7.1964). Nässjö, suuri risteysasema, taisi olla ensimmäinen varsinainen laajempi koekenttä ja olisikohan siellä niitä ollut viisi veturia. Hallsberg ja Kil seurasivat 1977 ja 1978. Linjaliikennevetureihin radio-ohjaus on asennettu alkaen viimeistään 2000-luvun alussa ja olisiko ollut 2003, kun puolet GC:n vetureista oli varustettu radio-ohjauksella. Nykyisin niitä on vaikka kuinka monella rautatieyhtiöllä ja teollisuuslaitoksella. Veturit, joissa etu- ja takapää olivat samanlaisia (esim Rc-sarjat), oli A-pääty merkittävä punaisella vinoviivalla, jottei missään vaiheessa olisi ulkopuoleltakaan epäselvää kumpi on A- ja kumpi B-pää. | ||||
|
22.01.2015 18:23 | Eljas Pölhö | ||
| Figgjon ohi kulkenut rata oli alkujaan kapearaiteinen, mutta levennettiin 1944. Liikenne on sittemmin lakkautettu, mutta paikallinen museoyhdistys on säilyttänyt 3 kilometrin pätkän rataa, jolla voi tehdä resiina-ajeluita. Asemalla on museoituna kuvan veturi Skd206 48 ja vaunu 19904. Lisätietoja rataosasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Ålgård_Line Edit: Linkin lopun pitäisi olla /Ålgård_Line mutta ei onnistu minulta Å:n saaminen mukaan |
||||
|
21.01.2015 23:17 | Eljas Pölhö | ||
| Junaan lisättiin yksi vaunu toukokuussa 1935 ja sen jälkeen 1935-kesäkuu 1939 se liikennoi Portland (Oregon)-Chicago reitilla nimellä "City of Portland". Tuolloin 10002 korvasi sen (tuli toiselta linjalta). Sen jälkeen osa junasta käytettiin seuraavan junan osana ja loput tästä romutettiin 1941. | ||||
|
21.01.2015 16:55 | Eljas Pölhö | ||
| Ääninäyte RSD-1:n kylmäkäynnistyksestä: https://www.youtube.com/watch?v=P3lzdaC8yQ4 TEM-1 https://www.youtube.com/watch?v=HRdteYjrY2k https://www.youtube.com/watch?v=Mh-LRllWsIE TGM3 https://www.youtube.com/watch?v=p9iXfKjzovU |
||||
|
|
21.01.2015 16:22 | Eljas Pölhö | ||
| "The Union Legacy" sanoo, että DA oli periaatteessa Alco RS-1 varustettuna 3-akselisin telein. Se toimi mallina ensimmäiselle sodanjälkeiselle neuvostoliittolaiselle dieseveturityypille, TE1-20, joita valmistettiin vuosina 1947-49. TE2 (alkujaan TE2-20) oli käytännöllisesti katsoen TE1 muutettuna kaksoisveturiksi ja kokoleveällä kopalla. TEM1 taasen on edelleen kehitetty malli TE1-20:sta. | ||||
|
|
20.01.2015 10:08 | Eljas Pölhö | ||
| Valmistaja Lyudinovo vuosina 1959-1977 (versiot TGM3, TGM3A, TGM3B, TGM3M ja TGS-001 koeveturi) yhteensä vähintään 3774 kappaletta, pääasiassa teollisuuskäyttöön. Neuvostoliiton valtionrautateillä näitä oli 1.1.1992 39 kpl. Moottori yleensä Zvezda M751, M753 tai M753B (4-tahti V12). Teho tyypillisesti 552 kW, nopeus perusmallissa 33/70 km/h, vetovoima 196 kN nopeudella 5km/h. Pituus 12600mm, paino 68 t, vetopyörän halkaisija 1050 mm. Moottoriin M753 saa näköjään vielä varaosia http://en.neva-diesel.com/ (Lähde: Heywood & Button: Soviet Locomotive Types) |
||||
|
Kuvasarja: Great Northernin jalanjäljissä |
17.01.2015 23:26 | Eljas Pölhö | ||
| Me olemme Pekka Honkasen kanssa suuria Great Northernin ihailijoita ja ollaan hankittu kaikenlaista kirjallisuutta yhtiöstä. Minun privaattisuosikkeihini kuluvat heidän järeät Mikadonsa, sarja O-8. Jos et tunne Peteä, mutta asut Suomessa ja haluat mitä tahansa yhtiöstä, niin ota yhteyttä vaikka mun yksityisviestin kautta. | ||||
|
17.01.2015 20:55 | Eljas Pölhö | ||
| CC21000-sarja jäi pieneksi ja ne korvattiin alkuperäisestä tehtävästään TGV:llä ja toisesta tehtävästään BB22200-sarjalla. Sarja CC6500 sen sijaan kuuluu mielestäni sähköveturihistoan kärkikaartiin. Harmillista, että kaikki "parempi" kirjallisuus niistä on ranskankielistä ja kiinnostus muualla ei ylitä kannattuvuusrajaa käännöksille. Sarja valmistettiin kolmessa erässä, jotka erottaa sivukuvioinnin perusteella. Onkohan 1970-80 luvulla ajettu millään veturisarjalla enemmän sn 200-junia kuin CC6500:lla. tarkistamatta mistään veikkaan DB:n E03:n jäävän toiseksi. | ||||
|
13.01.2015 16:04 | Eljas Pölhö | ||
| Petri: Festivaalijunista ainoa, jonka veturi on tiedossani (via Tapani Kilpinen) on lisäpikajuna LP F12, 29.7.62, Hki klo 09:15, veturi Tr1 1052. TPL sanoi hänellä olevan epävarma muistikuva, että olisi nähnyt kuvan Rulla-Ristosta Helsingissä näissä junissa. | ||||
|
13.01.2015 02:53 | Eljas Pölhö | ||
| Alkaa tuntua, että muisti pätkii. Sattui eteeni Ilkka Hovin minulle 1969 lähettämiä nopeustaulukoita ja vaunuluetteloita JR:ltä. Yhdessä on mukana Ilkan tekemä kaavio raiteista kolmioraiteelta pumpulivarastolle. Pumpulivarasto on suunnilleen tuossa missä on tehtaan puolella ohitusraide. Siinähän se junien luovutus taisi tahtua. Eli siis eri puolella jokea kuin edellä sanoin. Harmillista, etten löydä omia kaavioitani, niin ehkä osaisin tulkita varmemman päälle. Ilkan kaavio (8.4.1969) on linkin takana. Ehkäpä se palauttaa jotain mieleen jollekin muullekkin https://www.dropbox.com/s/s4uplvcfufzmmkr/F-F%20%2B%20JR%20Forssa.png?dl=0 |
||||
|
13.01.2015 02:00 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä taitaa kuulua niihin vähiten kuvatuihin teollisuusvetureihin. Tai jos on kuvattu, niin ei kovin näyttävästi tuotu julkisuuteen. En muista koskaan ennen nähneeni siitä edes läheskään näin läheltä otettua kuvaa. Siinä mielessä hyvä juttu, että "hylky" ei vielä ollut kokenut lopullista kohtaloaan ja että EG:n veturit tulivat yleensäkin puheeksi, jotta rohkaistut laittamaan tämän esille. Laitetaanpa tähän vielä linkki veturiluetteloon ja sen keskusteluun https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7907.0 |
||||
|
12.01.2015 20:21 | Eljas Pölhö | ||
| Kaivoin esiin yhden Kontiomäen vekin ajopäiväkirjat vuosilta 1959-1963. Hänen ensimmäinen käyntinsä Taivalkoskella oli 6.9.1962 ja se oli "harjoitusajo" dieselillä (dieselkoulutus oli ollut joulukuu 61-tammikuu 62), veturi Vr11 1815. Seuraava käynti Tlk:lla oli 10.9.1962 ja veturi Vr11 1816. Kaikki käynnit Taivalkoskella oli sarjalla Vr11 ja jommalla kummalla mainituista vetureista. Kaikki tavarajunat Hyrynsalmelle, Pesiökylään ja Ämmänsaareen oli koko lukaisemani kauden höyryveturilla, ylivoimaisesti eniten oli Tv2 merkintöjä, seuraavana Tv1 ja äärimmäisen harvoin Tk3. Kyse on vain yhdestä kuljettajasta, mutta yhdessä tilaston kanssa voidaan olettaa höyryvedon olleen harvinaista Pesiökylän pohjoispuolella normaaliliikenteessä. | ||||
|
|
11.01.2015 20:59 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1963 tilastossa tosiaan näkyy, että Jj kilometrit olivat lähes kokonaan dieseleillä ja vastaava määrä tavarajunia toiseen suuntaan. Höyryn osuus tavaraliikenteestä oli noin 30% ja saattoi hyvin muodostua pääasiassa lyhyempimatkaisista tavarajunista (Hyrynsalmi, Pesiökylä, Ämmänsaari). Näin ne pääasiassa 1965-1978 välille sijoittuvat havainnot hämäävät. Hyvä kun huomasit. | ||||
|
|
11.01.2015 18:51 | Eljas Pölhö | ||
| Taivalkosken radalla tavarajunissa oli tyypillisesti Tv1, Tv2 tai Tk3 aina Sv12-sarjan tuloon saakka noin 1965. Sen jälkeenkin Tv1 jatkoi aina 1970-luvun alkupuolelle saakka vaihtoehtoisena veturina lähinnä Hyrynsalmen ja Pesiökylän junissa. Hr13/Dr13 käyttö Taivalkoskelle alkoi viimeistään 1975. Minun havainnoissani Vr11 käytettiin ensisijaisesti Nurmeksen ja Kajaanin suunnan junissa. Ensimmäinen havainto Vv16/Dv16 sarjasta Kontiomäellä on 2032 junissa T6291-T5471 (Pm-Kon-Ol) 1.1.1976. | ||||
|
11.01.2015 18:34 | Eljas Pölhö | ||
| Kontiomäen tapahtumakirjassa ei mainittu Tka:n numeroa, mutta korjausjunan veturi oli Sv12 2514. | ||||
|
10.01.2015 20:26 | Eljas Pölhö | ||
| Sitten ilmeisesti 1940 tai 1941 saattaa olla kuparisten tulipesien valmistuksen loppu. Joitakin kuparisia tulipesiä korvattiin myöhemmin teräksisillä, mutta minulla ei ole nopeasti löydettävissä tarkempia tietoja. | ||||
|
|
10.01.2015 16:32 | Eljas Pölhö | ||
| Viimeiset uudet kuparisella tulipesällä Suomessa valmistetut kattilat taisivat valmistua 1939. Pr2-sarjassa (valm. 1941) oli myös kupariset tulipesät. Ilkka varmaan osaa vastata paremmin. | ||||
|
10.01.2015 15:55 | Eljas Pölhö | ||
| Malmiradalla suurin nousu kuorman suunnassa (Länteen kohti Narvikia) on 10‰ ja pienemmän kuorman suuntaan Narvikisata Kiirunaan 15‰. | ||||
|
|
10.01.2015 13:36 | Eljas Pölhö | ||
| Pikku täsmennys eli 1021 ja 1096 valmistuivat 1957. VR:n uusimmat kattilat olivat kait: 5701 Hy knp uutena vara Hv-kattila -- viimeksi 571:ssä 5702 Lokomo uutena 1020:ssä -- viimeksi 1004:ssä 5703 Lokomo 1021 -- 1005 5704 Hy knp vara Hv -- 560 5705 Hy knp vara Hv -- 781 5706 Tampella 1093 -- 1063 5707 Tampella 1094 -- 1068 5708 Tampella 1095 -- 1081 5709 Tampella 1096 -- 1039 5801 Hy knp vara Hv -- 784 |
||||
|
|
10.01.2015 01:49 | Eljas Pölhö | ||
| Ruotsissa Malmbanalla vedetään yli 8000 tonnin junia SA-3:lla. | ||||
|
10.01.2015 00:28 | Eljas Pölhö | ||
| Toimitusajan mukaan Kaukopään veturi on VR:n vetureiden Saalasti 40-46 ja 49-50 välissä yhdessä JW Enqvistin veturin kanssa. Se on tarkastettu ja kirjattu 48, joten 47 jää jäljelle (en muista itse nähneeni). Muistatko oliko siinä EG:n tunnukset (ettei ollut vuokralla VR:ltä)? Saalasti 29 hylättiin VR:n toimesta 1988 ja laatta on takastettu kolmen eri VR:n numeron yhteydessä. Minuakin harmittaa jälkikäteen, ettei Saalastin laattoja tullut valokuvattua täysin systemaattisesti. Numero 29 on Saalastin referenssiluettelossa annettu numero Kaukopään veturille, joten olisi se sittenkin joku johtolanka... Saalasti 40 myytiin Oy Kontino Ab:lle Tikkurilaan 24.3.1981. Se on kyllä aivan hyvin voinut vaihtua myöhemmin. Saalasti 43 on hylätty VR:ltä vuonna 1992. Ollaan siis jotakuinkin varmoja, että Saalasti 72 on kaksi veturia ja 73 ei yhtään veturia. 72 on kirjattu Ruotsissa niin monen harrastajan silmin, että uskon siihenkin tietoon. Saalasti 11 (1957) oli OTK:n Hämeenlinnan veturi (levitetty Move 2) Minullakin Saalastin tiedot ovat niin monella lippusella ja lappusella, että on vaikea olla varma mikä on uusin tieto (osa on itse nähtyjä, osan on joku muu soittanut minulle). Pitäisi varmaan tehdä kunnon lista näistäkin. |
||||
|
10.01.2015 00:04 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä oli viimeinen VR:llä höyrykaudella omin voimin liikkunut Vr1. Sen viimeinen ajo oli niin myöhään kuin 25.4.1975, jolloin se puksutteli yksinäisenä veturina Kotkasta Kouvolaan. | ||||
|
|
09.01.2015 23:19 | Eljas Pölhö | ||
| Tarkistaisitko EG Kaukopää. Sen pitäisi olla 47. Valmistenumero 29 oli Lko V 10 -- Tve Lko 10 -- Tve Ko 25 -- Tve 416. Lielahden koneessa JW Enqvistin aikaan luki 48. Kontino 43 on myös entinen VR:n kone. Mutta eikö se ollut 40? KSR/51 on sama kuin myöhemmin Saalasti 139. Saalasti 58 on sama kuin 107. Svenska Salpeter/66 oli alkujaan Saalastin oma (vuokraus/lainaus) 1960-1970 ja vasta 1970 meni Ruotsiin. Sunila "5" pitäisi olla 73 +Parkano 103. Tarkista jos voit. Jos laatassa on 72, niitä on kaksi sillä numerolla. Saalasti 72+Parkano 104 (105?) on Sandvikens Järnverks Ab 8803 Se tuli takaisin Suomeen 1979, jolloin Sandviken sai Saalasti 120 (paikallinen numero 8805). Saalasti 74+Parkano 105 (104?) pitäisi olla RR Rauma. Onko sitä tarkastettu? Olen kyllä merkinnyt sen listaani varmaksi 105, mutta en muista olenko itse nähnyt ja Juna- ja raitiovaunukuvastoon olen kyllä kirjoittanut 104. Muita Ruotsissa olevia/olleita Saalasteja on äkkiseltään muistellen: RailCombi, Malmö 109 (sittemmin firman nimi ja veturin sijainti vaihdellut) Hydro, Köping 118 Boliden, Rönnskär 136 Holmens Bruk Hallstavik 138 |
||||
|
31.12.2014 20:08 | Eljas Pölhö | ||
| Linkkasin joku aika sitten sijoituslistoja 1970-1976 johonkin kuvaan. Tässä on valikoimaa vuosilta 1977-1997. Ehkäpä siitä löytyy jotain apua. Toistan vanhan virteni: Eikö näille löytyisi helpompaa paikkaa säilyttää kuin mun Dropbox, jonka linkit voi olla vaikea löytää? https://www.dropbox.com/s/lxuscmq6gs1u8mj/VR%20Sijoituslista%201977-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/9v6f74zjetkv1c4/VR%20Sijoituslista%201978-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/i3diqhwe94g6iyu/VR%20Sijoituslista%201979-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/jpxrz60ubgf030g/VR%20sijoituslista%201980-02.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/xawg7hgtmpvho65/VR%20sijoituslista%201980-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/06qssfl244hwxly/VR%20sijoituslista%201981-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/n93uvkbmu5c50em/VR%20sijoituslista%201983-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/ah3xgd9ntqfue6y/VR%20sijoituslista%201987-01-01%2Bkorj%20.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/pn53urc3vst1ttl/VR%20sijoituslista%201991-09.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/boshrfeua3fmhon/VR%20sijoituslista%201993-04-30.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/gxozxyg5fqd4e0x/VR%20sijoituslista%201997-09-01.png?dl=0 |
||||
|
31.12.2014 12:12 | Eljas Pölhö | ||
| Minulla on kirjattuna, että ykkönen hinattiin Jämsänkoskelle heinäkuussa 1963 ja "hylättiin" (mitä sitten tarkoittaakaan käyttämättömän veturin kohdalla) lokakuussa 1966. Kakkonen on kirjattu valmistusnumerolla Hohenzollern 2576/1910 (mutta ainakin 2574 olisi myös yhtä mahdollinen ja varmaan muutama muukin). Varmasti se oli liikenteessä 5.10.1967. Se romutettiin Lielahdessa joulukuussa 1969. Sain joskus 60-luvulla valokopioitua jommankumman veturin korjauskertomuksen ja laivauspapereita Tubizelta. Ei ole kyllä aavistustakaan missä ne voisivat olla ja olisivatko tuon ikäiset valokopiot edelleen luettavissa vaikka löytyisivätkin. Alla on tiedot mitkä olen käsin siirtänyt toiselle paperille ja yhdistänyt veturin katsastustietoihin. Veturi 1: Hohenzollern AG, Düsseldorf 2505/1909 Poistettu käytöstä 1944 Korjattu S.A. Les Ateliers Metallurgiques Tubize 1948-49 Yhtyneet Paperitehtaat Oy n:o 1, kattila rek. n:o K 11191 Valkeakoski 9.7.1949 Jämsänkoski 7.1963, hylätty 31.10.1966 Katsastettu: TK 9.12.1949; 9.1.1953; 5.6.1959; 26.10.1960 SK 24.2.1956 Käyttökats. 18.1.1951; 24.2.1952; 3.2.1954; 4.3.1955; 19.9.1956; 11.3.1957; 14.1.1958; 15.9.1961; 7.11.1962 Katsastuskirjoista poimittua: Voimaluku 5,9m3 x 107 m2 x 12 kg/cm2 = 7550 Tulipinta 107 m2 Arinapinta 1,5 m2 Putket 209 kpl Tulipesä kuparia Vesilaseja 1 kpl 12/16 mm Varoventtiilejä 2 kpl 15 mm jousikuormitus kevennysvipuineen Imureita 2 kpl Työpaine 12 kg/cm2 Veturi 2 (tiedot kerätty ja havaittu 5.10.1967 by TAE & TK): Kattilamerkinnät: valmistenumero 2576/1910 Katsastukset: 12.9.1949; 9.1.1953; 5.5.1959 ja 27.4.1965 Kattilan työpaine 12 kp/cm2 ja täytöstila 5,4 m3. Kattilassa oli kuparinen tulipesä. Märkähöyrykattila. Yksi vesilasi ja vuotoputket. Valtaventtiilin avausvivusto oli sijoitettu kattilan takalevyyn pystysuoraan liikeasentoon (vrt. Pr2). Kivihiilipolttoinen, kapea piippu Maalaus oli vihertävä, jossa punaisia raitoja. Luistiliikuntakoneisto: Heusinger, tasoluistit. Polttoainesäiliö takana, vesisäiliöt sivuilla ja alla. Varusteet: Ilmapumppu, sähkövalo, 2 varoventtiiliä. Havaintopäivänä veturissa oli kaksi VR:n imuria (keskenään erimerkkiset). Alkuperäiset imurit olivat varastossa monimutkaisesta rakenteesta johtuneiden häiriöiden ja kulumisen takia. Luistit ja sylinterit voidellaan keskusvoitelupumpulla hytistä. Kattilatehoksi ilmoitettiin 700 hv ja kyljessä oli nopeusmerkintä 60 km/t. Vetupyörien halkaisija n. 1400 mm, työpaino 72-74 t. Yhteisesti huomataan, että kummankin veturin kaksi ensimmäistä täyskatsastusta on merkitty samalle päivämäärälle. |
||||
|
30.12.2014 20:52 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvan veturi 767 lopetti ajonsa toisena koko Pr1 sarjasta. Sen viimeinen liikennepäivä oli 24.11.1967, jolloin se myös laskettiin lopullisesti kylmäksi Riihimäellä. Ensimmäisenä liikenteestä poistunut Pr1 oli 768. Sen viimeinen ajo oli 8.11.1965 (T 9211, Pieksämäki-Kuopio, 100 akselia, 565 tonnia). |
||||
|
30.12.2014 20:18 | Eljas Pölhö | ||
| Sopisiko Pasilan tallit, sinnehän ne oli sijoitettu. | ||||
|
30.12.2014 20:08 | Eljas Pölhö | ||
| Mehiksellä näyttää olevan muutama Kolomna 63 liian vähän (49 kpl). Niiden alkuperäiset numerot olivat K.249-K.302 (=53 kpl). Valmistusvuodet olivat 1898-1902. Edellisen viestini vetureista K.249 ja K.263 oli siirretty Ukrainasta ja K.262 Liettuasta. B-tunnus annettiin 1927. K.303:sta tuli 1927 A.10 ja K.304:sta A.21 (ei ollut näppäilyvirhe). Välinumerot tulivat Eestiin vuonna 1918 Livländische Zufurbahnilta (Valga-Gulbene-Plavinas) ja myös osa itse radasta jäi EVR:lle. Näiden vetureiden edelliset numerot olivat Ak.11-Ak.20, mikä selittänee sen miksi ne vuoden 1927 uudelleennumeroinnissa saivat numerot A.11-A.20 ja siten sijoitettiin K.303:n ja K.304:n väliin. |
||||
|
|
30.12.2014 00:46 | Eljas Pölhö | ||
| Hr1 1001 alkuperäinen kattila 3705 päätyi veturiin Tr1 1042 Hr1 1002 alkuperäinen kattila 3706 päätyi veturiin Tr1 1035 |
||||
|
29.12.2014 21:33 | Eljas Pölhö | ||
| Kuka, koska ja miksi on antanut veturille nimen Veera? (minä en tiedä, joten tämä ei ollut knoppi). Koska veturin kyljessä ei koskaan (?) ole lukenut Ukko-Pekka (tämä oli sarjan ensimmäisenä valmistunut yksilö, 1000 oli vasta kolmas), niin onko Veera aidompi "oikea" nimi? ;) | ||||
|
|
29.12.2014 21:22 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä ollaan todella lähellä veturin viimeistä elonmerkkiä. 1001 ajoi viimeisen ajonsa jo 31.5.1969, mutta kelpasi vielä höyrynantoon senkin jälkeen. Se laskettiin lopullisesti kylmäksi Pasilassa 12.3.1971. Jos kuva jatkuisi hivenen alemmaksi, niin havaittaisiin tenderin kuuluneen alunperin veturille Tr1 1052. Poikkeaminen hytissä olisi ollut antoisaa, sillä veturissa on kattila N:o 4006. Se on ensimmäisen Riston (Tr1 1030) alkuperäinen kattila. Tässä tultiinkin kysymykseen, että onko tämä aito Hr1 vai hybridi Hr1/Tr1, kun noin suuri osa elopainosta kuuluu sarjaan Tr1? |
||||
|
29.12.2014 21:11 | Eljas Pölhö | ||
| Junanvaunut eduskuntatalon edessä kuvaavat hyvin aikaa, jolloin presidentti, ministerit ja kansanedustajat vielä matkustivat junilla. Lieneekö nykyinen pressa koskaan nykyhommassaan matkannut junalla? Ministerit ja kansanedustajat taitavat tyytyä taksiin ja lentokoneeseen. Presidentti Halonen taitaa kuitenkin olla se vähiten "vihreä" kautta aikain eli itse junassa ja tyhjät mustat autot rinnalla. Suomalaista laatutyötä olevat pressan ja ministeriön salonkivaunutkin romutettiin parikymppisinä käytön puutteen homeuttamina, kun niitä ei haluttu myydä ilman romutuspakkoa. |
||||
|
29.12.2014 20:55 | Eljas Pölhö | ||
| Tässäkin kuvassa taitaa olla jotain sähköistykseen viittaavaa, sekä rakenteita että kulkuvälineitä. Ehkä ollaan jo kesässä 1969? | ||||
|
29.12.2014 20:39 | Eljas Pölhö | ||
| Istinskin lisäksi MD54-4-vetureita valmistettiin myös ne suunnitelleessa Kalininin konetehtaassa, joka ennen sarjavalmistusta yhdistettiin Kalininin kaivinkonetehtaaseen (KEZ). Useampi valmistuspaikka ei ole yllättävää, kun valmistusmäärä on Moskalevin & knit (Russian Narrow-Gauge Diesel and Electric Locomotives, Volume 1) mukaan peräti 6844 kpl. Harva omin voimin kiskoilla kulkenut vehje on päässyt suurempaan valmistusmäärään. | ||||
|
29.12.2014 20:19 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä lienee yksi monipuolisimmista Pjongjangin metron kuvauksista. Asemat ei ainakaan häpeä Helsingin rinnalla. http://www.pyongyang-metro.com/ | ||||
|
|
29.12.2014 18:13 | Eljas Pölhö | ||
| Pieniä tarkennuksia määriin: The First Company hankki 53 Kolomnan tyyppi 63-veturia. Niistä 18 sijoitettiin Eestiin, ja 1915 lisää tuli 2 kpl Ukrainasta ja 1 Liettuasta. Alkuperäiset numerot olivat K.249/257-263/268/278/279/288-297. Eestin valtionrautateillä (EVR) ne olivat edellisessä järjestyksesstä B.30-B.50. K-65 mallisia vetureita The First Company hankki 9 kpl vuosina 1908-1912. Näistä kaksi sijoitettiin Eestiin, numerot K.303-304, sittemmin EVR A.10 ja A.21. EVR:n A.11-A.20 olivat myös Kolomnan tyyppiä 65, mutta niiden alkuperäinen omistaja oli Livländische Zufuhrbahn Gesellschaft. Kuvan veturi on Kolomna 3909/1908. Vuonna 1944 se löytyi hylättynä Puikulesta ja poistettiin kirjoista kesäkuussa 1947. Edellisten lisäksi Neuvosto-Eestin rautateillä oli Kolomnan tyyppiä 63 olevat veturit K 1 ja K 4. Ne oli alunperin toimitettu "Moscow District Feeder Railway Companylle". Viroon ne siirrettiin 1945 ja työskentelivät aluksi Valga-Mõniste-linjalla ja sitten Mõisakülan varikolla. Lähde: "The Narrow Gauge Steam Locomotives os Estonia" kirj. Peeter Klaus ja Keith Chester (Stenvalls, 2005, ISBN 9172661658) |
||||
|
|
28.12.2014 16:26 | Eljas Pölhö | ||
| Pohjois-Korea osti 49 M62 uusina vuosina 1967, 1969, 1972-1974, 1992 ja 1995. Neljä veturia on paikan päällä joko modernisoitu tai rakennettu kokonaan uusina. Saksasta ostettiin tai saatiin käytettynä 31 veturia parissa-kolmessa erässä noin 1995. Tiedot ovat vuodelta 2001 enkä ole seurannut josko nykyisin tiedettäisiin enemmän. | ||||
|
21.12.2014 15:07 | Eljas Pölhö | ||
| Panu on täysin oikeassa. Ajattelin vähän liian yksioikoisesti lukemaani tekstiä "1290 maalattiin oranssiksi syyskuussa 2005" | ||||
|
|
21.12.2014 13:44 | Eljas Pölhö | ||
| Toki 1290 ehti olla sininen (SJ:n sininen). Alkuperäiseen asuunsa logoa lukuunottamatta se maalattiin 2006. | ||||
|
21.12.2014 13:34 | Eljas Pölhö | ||
| Halkopiippuisen veturin luistikoneisto on sylinterin sisäpuolella (siis keskempänä veturia - ei sylinterin sisällä), joten sitä ei näy kuvissa. Kuvassa näkyy sylinteri. | ||||
|
20.12.2014 11:46 | Eljas Pölhö | ||
| Tähän voisi vielä lisätä, että koska rata Haaparantaan avattiin väliaikaiselle tavaraliikenteelle vasta 17.5.1915, niin ei juna ole voinut tulla tästä ylitse ennen talvea 1916. | ||||
|
|
20.12.2014 11:41 | Eljas Pölhö | ||
| Taisin katsoa H8D-lehden kuvaa väärin ja hiilipiippu onkin paikallisjunan veturissa. Siinä on Baldwinin laatta, joten H1 235 sopii edelleen hyvin (vain 232-241 ovat mahdollisia, ellei H1 ja H2 kattiloita vaihdeltu ristiin jo tuolloin). G10 347 sopii hyvin halkopiippuiseksi. Se oli Pasilan veturi ja sillä oli vain 146 työpäivää vuonna 1910. H1 vetureista 232, 233, 235 ja 236 olivat Riihimäellä ja 232 ja 235 olivat vähemmän käytössä 1910 kuin muut. H1 234 oli Karjaalla, 178 työpäivää (ehkä mahdollinen) H1 237-241 olivat Viipurissa, kaikilla lähes 300 työpäivää. |
||||
|
|
20.12.2014 10:55 | Eljas Pölhö | ||
| Hvar 8 Dag oli uutiskuvalehti, joten on vähän vaikea kuvitella että olisivat julkaisseet 3 vuotta vanhan uutistapahtuman. Mitään artikkelia asiasta ei ole. Kuvan päälle siirtämäni kuvateksti on kaikki mitä asiasta oli ja siinä sanotaan selvästi, että keisarillinen juna on saapunut Tanskasta. Onko juna saapunut kolme vuotta aikaisemmin? Vaunu näkyy kuitenkin siirrettävän Suomen puolelle maaliskuussa (ehkä helmikuussa, mutta sekin olisi aika vanha uutinen tälle lehdelle) 1917. | ||||
|
|
20.12.2014 00:40 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvasta ei näe onko veturissa SJ:n vai Green Cargon logo. Olettaisin sen olevan Green Cargon Rc4 1290. Kyllähän jokainen itseään kunnioittava yhtiö säilyttää jotain perinteisessä asussa. Saavat pluspisteitä ainakin rautatieharrastajilta ja elokuvantekijöiltä sekä ansaittua huomiota muiltakin ihmisiltä, kun näkevät ihan oudon värisen veturin. Veturin valmistusvuosi on 1980 ja GC osti sen SJ:ltä vuonna 2001. Punainen vinoviiva tai vaihtoehtona punaiset silmänaluset radio-ohjattavissa (radiostyrda) kertovat mikä on veturin etupää ja korvaavat informaation puolesta entiset "tikkarit" ja katonkulmamaalaukset. |
||||
|
20.12.2014 00:20 | Eljas Pölhö | ||
| Tr1 1051 pääsi viimeisen kerran pois Kuopion konepajalta 20.4.1972 (korjausluokka L4). Näyttää aika hyväkuntoiselta kuvassa. Viimeisen kerran se oli liikenteessä 10.4.1973 ja laskettiin kylmäksi 24.4.1973 Riihimäellä. Kilometrejä konepajakorjauksen jälkeen kertyi vain 5814 km. Veturi kuuluu siihen harvalukuiseen Tr1-joukkoon, jolla oli oma tenderinsä liikennöinnin päättyessä. Kattila oli 5320 (viimeinen TK 19.4.1972) ja sekin hämmästyttävää kyllä on veturin alkuperäinen kattila. Veturin kestosuojaus tehtiin Tectylillä 5.8.1976 ja se sijoitettiin Lievestuoreen varikolle. Tässä on siis todella alkuperäisistä osista muodostuva Tr1. | ||||
|
19.12.2014 23:19 | Eljas Pölhö | ||
| Toinen kuva samasta onnettomuudesta https://vaunut.org/kuva/97877 | ||||
|
19.12.2014 21:30 | Eljas Pölhö | ||
| Linkkien takana on sijoituslistat joulukuussa 1970, 1972, 1974 ja 1976. https://www.dropbox.com/s/rd0a8n8ert31mhq/Sijoituslista%201970-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/o02hjdtt7dxdo85/Sijoituslista%201972-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/qjcd3s1cgyb6j60/Sijoituslista%201974-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/zti6rmo4vnvfsc1/Sijoituslista%201976-12.png?dl=0 |
||||
