Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.10.2014 11:32 | Eljas Pölhö | ||
| Katteratin lähellä on ainoa säilynyt norjalainen El4-sarjan veturi, numero 2046. Rankkasateiden jälkeen rata petti työjunaa vetäneen 2046:n alla ja veturi suistui Sørdalenin rotkoon. Koska veturi oli jo vanha ja paikka erityisen hankala, se päätettiin jättää sinne. Sen päälle vain kärrättiin kiviä ja maata ja siellä se on edelleen odottamassa rahakasta harrastajaa, joka kaivaa sen esiin. Tässä pieni videopätkä vuodelta 1959. Sen avulla voi paikkaa hahmotella. https://www.youtube.com/watch?v=3cGcdape8Vg |
||||
|
20.10.2014 22:26 | Eljas Pölhö | ||
| P35 oli Hr11, kuten aina muulloinkin. Vasta marraskuusta lähtien sunnuntaisin siinä oli Hr12, joka palasi sunnuntain iltajunalla. P30 oli heinäkuussa Hr11, muutoin normaalisti Hr12. P30 veturi saapui Turkuun junassa P29. |
||||
|
20.10.2014 17:37 | Eljas Pölhö | ||
| SLM on tulossa 2015 tällä tietämin. Lähteenä Lennart Nilsson, joka on toinen sen tekijöistä ja myös toinen tämänsyksyisen Elektrolok vid Sveriges Järnvägar kirjan tekijöistä. | ||||
|
|
20.10.2014 13:12 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt olen saanut paremman tiedon. Affärsverket Statens Järnvägarin ja sitten Trafikverketin käyttämän kirjainyhdistelmän SSRT ei ollut tarkoitus merkitä mitään rautateihin liittyvää ja yllä oleva aika yleinen arvailu on vain osoitus rautatieharrastajien kekseliäisyydestä. Oikeasti lyhennys tulee tiettävästi sanoista Smulan, Smila, Rusta, Toulouse. Ne olivat rautateiden silloisen pääjohtajan kissojen nimet. (lähde: Elektrolok vid Sveriges Järnvägar, ilmestyy jouluksi 2014). | ||||
|
|
19.10.2014 19:30 | Eljas Pölhö | ||
| Tässä sivu, jossa näkyy havaitut P32:t samalta kaudelta. Vain yksi Sv12 niissäkin. P31 ajettiin ainakin kerran Vv15-parilla, joten siitä on voinut jäädä mieleen kaksi veturia. Toisaalta, eihän TK kuitenkaan nähnyt junaa joka päivä. T1031:stä ei ole yhtään havaintoa näiltä viikoilta, joten en tiedä miten se ajettiin vai ajettiinko Hyvinkään-Lohjan tai Toijalan kautta. https://www.dropbox.com/s/nph03vaap7zvzua/PB186653%20P31e-P32a.png?dl=0 |
||||
|
19.10.2014 19:18 | Eljas Pölhö | ||
| P27 ja P28 käsittivät noihin aikoihin tyypillisesti 3-vaunuisen kiitojunarungon ja yhden puuvaunun. https://vaunut.org/kuva/11418 |
||||
|
|
19.10.2014 12:55 | Eljas Pölhö | ||
| Petrin Inkoon muistelu pitänee jokseenkin hyvin paikkansa. Oheiselta "Kiplun" sivulta näkee, että ongelman kohdannut veturi oli Hr12 2213, mutta päivä oli jo 3.7.1965. Seuraavina päivinä P31 ajettiin Inkoolle Vv15 ja Hr11 vetureilla ja sitten seuraavat kaksi viikkoa Turkuun Sv12 2544:llä. https://www.dropbox.com/s/7362ajkgy7341u5/PB186649%20P31a.png?dl=0 |
||||
|
19.10.2014 12:07 | Eljas Pölhö | ||
| Onkohan täällä vielä tullut mainittua, että kyljissä näkyvä punainen viistoviiva merkkaa veturin etupään tai ykköspään, miten vaan. Se on siis entisen etupäänmerkin eli "tikkarin" eli ruotsiksi "polkagris" nykyinen vastine. Viivaa ei ole kaikissa vetureissa. | ||||
|
|
18.10.2014 12:34 | Eljas Pölhö | ||
| Ai niin, keväällä 1965 ei ollut sellaista junaa kuin MP27. Tulevan MP27 kohdalla oli ollut vain kesäkausijuna MP29A. H27 oli laivajuna Helsingistä Hankoon, sekin vain aikataulukauden alkupuolella kesällä 1964 laivan kulkupäivinä. Sitä veti joka kerta joko Hv2 579 tai 580. | ||||
|
|
18.10.2014 12:22 | Eljas Pölhö | ||
| Jarmo saattaa olla oikeassa kuten monesti muulloinkin. Huhti-toukokuussa 1617 oli aika usein MP37 vetäjänä. Huomaa, että 10.5.1965 junaa veti Hr1 1010. Oheinen sivu osoittaa, että Tapani Kilpinen teki oikein kirjatessaan sekä päivittäisen rutiinin että satunnaiset poikkeukset. Nyt vielä puoli vuosisataa myöhemmin Helsingin junista saadaan varsin kattava näkemys. Tai saataisiin, jos olisi paikka minne näitä voisi ladata. Muutoin voi käydä niin, että näistä tulee savumerkkejä Norrköpingin taivaalle. https://www.dropbox.com/s/umhfrqvsm0w4c16/PB197002%20P37-P38.png?dl=0 |
||||
|
|
17.10.2014 22:14 | Eljas Pölhö | ||
| Tosin keväällä 1965 Dm4 oli runsaammin käytössä myös junassa MP37. https://www.dropbox.com/s/jkjwfkkf9ujhjax/PB186362%20MP37.png?dl=0 |
||||
|
|
17.10.2014 22:07 | Eljas Pölhö | ||
| Kun katsoo Tapani Kilpisen havaintokirjaa, niin MP27 on todennäköisempi. Ohessa yksi sivu kummastakin junasta 1965 syyspuolella. MP27: https://www.dropbox.com/s/mibpvequxircc6p/PB186633%20P27.png?dl=0 MP37: https://www.dropbox.com/s/biw42d7yte5hkmn/PB186669%20P37.png?dl=0 |
||||
|
17.10.2014 17:16 | Eljas Pölhö | ||
| On. | ||||
|
16.10.2014 15:54 | Eljas Pölhö | ||
| Voiko Hesarin uutisiin sittenkin uskoa? Jossain isossa kirjastossa varmaan saisi lukea 30.1.1986 sanomalehtiä sellaisen lukulaitteen kautta. Jos uutinen on jossain torstain 30.1.86 lehdessä, niin asia olisi varmistettu. | ||||
|
16.10.2014 13:28 | Eljas Pölhö | ||
| P1 ajoi ensimmäisen kerran Joensuuhun 3.11.1967 (LP1 Imr-Jns) ja P2 (LP2) ensimmäisen kerran Joensuusta 5.11.1967. Juhannuksena 1967 lisäjuna LH1 jatkoi P1:n matkaa Imatralta Savonlinnaan. Vielä pääsiäisenä 1968 lisäpikajunat LP1 ja LP2 olivat Hr1-vetoisia Imatran ja Joensuun välillä. LP1:n veturi otettiin junasta P705 (Kv-Imr lauantaisin ja juhlapyhien aattoina) ja sen vaunut kulkivat Hki-Kouvola junassa P75. Matkustin tuolloin tällä junalla ja silloin Kouvolasta Imatralle ja Imatralta Joensuuhun veturina oli Hr1 1018. Vakinaiset P1 ja P2 eivät tulleet Joensuun juniksi ainakaan vielä 1968 kuluessa. Ehkä se oli 1.6.1969, jolloin ne alkoivat ajaa Joensuuhun päivittäin ainakin kesäaikana.. |
||||
|
16.10.2014 03:06 | Eljas Pölhö | ||
| Sassnitz on historiaa. Raiteisto on nykyisin Mukranissa ja se on tietysti läntisin, mikäli lauttamatkakin kelpuutetaan. | ||||
|
15.10.2014 22:22 | Eljas Pölhö | ||
| Niin, Sr2:lla ja Sr1:llä on yhtä suuret mahdollisuudet ohittaa Haukivuori 200 km/h nopeudella. | ||||
|
|
15.10.2014 22:07 | Eljas Pölhö | ||
| Mielekiintoinen juttu, kun katsoo Eisenbahnatlas EU:sta, menevät pohjoiset linjat lännemmäksi. Mutta kun tarkastaa Times Atlaksesta, niin eteläinen reitti menee lännemmäksi. Kyllä Slawkow etelä-Puolassa näillä tiedoin on sittenkin se läntisin piste. |
||||
|
|
15.10.2014 17:50 | Eljas Pölhö | ||
| Vai on tomittaja erehtynyt eilisestä päivästä. Ei pidä uskoa lehtijuttuihin, kai minunkin on se hyväksyttävä. Tulipahan ilmeisesti tarkistettua useammasta lähteestä :) | ||||
|
|
15.10.2014 16:36 | Eljas Pölhö | ||
| Eteläisimmästä minusta tuntuu, että Turkmenistanista Afganistaniin menevä rata menee etelämmäksi kuin Tadzikistanin kohdalla. | ||||
|
|
15.10.2014 16:26 | Eljas Pölhö | ||
| Pikkutarkka jos tahtoo olla, niin Kaliningradista pääsee länteen Baltiyskin satamaan ja Puolan vastaiselle raideleveyden vaihtopaikalle Braniewon suuntaan. | ||||
|
|
15.10.2014 16:12 | Eljas Pölhö | ||
| Pohjoisin paikka on Bovanenkovo http://en.wikipedia.org/wiki/Obskaya–Bovanenkovo_Line | ||||
|
|
15.10.2014 16:09 | Eljas Pölhö | ||
| Itäisin piste on Vanino Port tai Sovetskaja Gavan (saman lahdelman eri puolilla). Siinä on tietysti voinut siirtyä leveäraiteiseen junalauttaan ja jatkaa Sahalinin saarelle Kholmskin lauttasatamaan. Vuonna 2003 ilmoitettiin suunnitelma, että Sahalinin rautatiet muutetaan leveäraiteisiksi vuoteen 2015 mennessä. Menetelmänä oli vaihtaa pitemmät ratapölkyt ja naulata kolmas raide. Muutos on ollut suunniteltua hitaampaa ja vuonna 2012 oli maastossa kolmiraiteista rataa vain Korsakovin seudulla. |
||||
|
|
15.10.2014 13:28 | Eljas Pölhö | ||
| Lehdessä lukee keskiviikkona. Vuoden 1986 kalenteri tai ikuinen kalenteri kertovat monesko päivä se oli. | ||||
|
|
15.10.2014 10:28 | Eljas Pölhö | ||
| Onnettomuuspäivä taisi olla 29.1.1986 (lehtijuttu on 30.1.86) | ||||
|
15.10.2014 10:27 | Eljas Pölhö | ||
| Perutaan "korjaus". Keskustelu on kuvassa https://vaunut.org/kuva/18146 | ||||
|
14.10.2014 20:08 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1986 kaaviossa pääsi konepajalle laitimmaiselta ja kolmanneksi laitimmaiselta. Matkustajavaunut ovat sen tilanteen mukaan päättyvällä raiteella. https://vaunut.org/kuva/38834 |
||||
|
Kuvasarja: Helsinki 18.01.1987 |
12.10.2014 23:55 | Eljas Pölhö | ||
| Hr1 1004 veti 17.1.87 ja 18.1.87 matkatoimisto Ageban junia Helsingin ja Pasilan välillä. Veturi tuli Karjaalta 17.1.87 aamulla ja palasi sinne Ageban junien jälkeen illalla 18. tammikuuta. | ||||
|
12.10.2014 21:41 | Eljas Pölhö | ||
| NetRailin 887 oli vielä kesällä muodollisesti liikenneveturi, vaan ei sitä tainnut olla käytännössä. Heinäkuun lopulla sekin laitettiin myyntilistalle http://www.netrail.se/sv/news/lagerrensing/ | ||||
|
|
12.10.2014 19:06 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi oli vielä kesällä satunnaisessa käytössä, mutta on nyt MTAB:n tämän syksyn hylkäyslistalla. Sen kohtalo ratkennee piakkoin. Kuvan SAB-pyöristä lisää http://locomotiveperformance.blogspot.se/2013/10/sab-wheels.html |
||||
|
12.10.2014 18:53 | Eljas Pölhö | ||
| Helpotetaan 3: Kahvilavaunussa kuulin, että täällä käy paljon autourheiluharrastajia Suomesta. Suomalaisista rautatieharrastajista on kova pula, hekin olisivat tervetulleita. Linkin takana on kuva kahvilavaunusta (kuvan henkilöt eivät ole tunnettuja kilpa-autoilijoita): https://www.dropbox.com/s/qk887zrog0jdg5x/Kahvilavaunu_8459.JPG?dl=0 |
||||
|
12.10.2014 18:37 | Eljas Pölhö | ||
| Vastaus Jarnolle löytynee niistä avainhenkilöille tarjotuista Lapin matkoista/kalliista ravintoloista/Pietarin matkoista yms, millä VR:n kilpailijat pidetään loitolla. | ||||
|
12.10.2014 18:29 | Eljas Pölhö | ||
| Se on mädätettyä jätelietettä. | ||||
|
12.10.2014 00:34 | Eljas Pölhö | ||
| Olen pahoillani. Kun on vanha, niin ei aina osaa ajatella muiden olevan PALJON nuorempia. Hr1 1004 veti 17.1.87 ja 18.1.87 matkatoimisto Ageban junia Helsingin ja Pasilan välillä. Veturi tuli Karjaalta 17.1.87 aamulla (Karjaa oli sen "kotivarikko") ja palasi sinne ageban junien jälkeen 18. tammikuuta illalla. | ||||
|
Kuvasarja: Malmbanan syksyllä 2014 |
12.10.2014 00:19 | Eljas Pölhö | ||
| Suuret kiitokset tästä kuvasarjasta; voi kun löytäisin töitä tuolta (65+ hah hah). Tänä vuonna en löytänyt rakoa käydä Malmbanalla ja kun Dm3 oli jo mennyttä kalua, niin olkoon.... Samaa sanoi Doug, yhden Kanadalaisen junalehden päätoimittaja, joka on yksi sen pallonpuoliskon suurista Dm3 ja Saab-ihailijoista (ei tykkää, kun Ruotsin valtio ei pelastanut Saabia). Kiitokset siis meiltä molemmilta. | ||||
|
11.10.2014 23:48 | Eljas Pölhö | ||
| Petri kirjoitti kommenttiaan samaan aikaan kuin minä, joten päällekkäin puhuttiin. Onhan Englannin kontolla viime vuosikymmenten pahin väestön pakkosiirto, eli British Indian Ocean Territory -alue, jossa 100% asukkaista pakkomuutettiin, jotta amerikkalaisten Diego Garcian tukikohta saisi olla rauhassa. Oliko se hyvä juttu vai paha juttu, riippuu varmaan jonkun maan kannatuksesta ja yleisestä historian tuntemisesta. Vastaava kysymys tulee esiin, jos tuntee Tyynenmeren saarten historiaa ja atomipommikokeet siellä. Eri valtamerien saarilla olevat mitättömän pienet rautatiet ovat minun erikoisalaani ja ehkä ajattelen asiaa vain paikallisten kannata. Sen vuoksi moisten pikkusaarten kohtelu saa minun silmissäni suuren painoarvon, vaikka Suomesta katsottuna niillä ei ole mitään merkitystä. |
||||
|
|
11.10.2014 23:14 | Eljas Pölhö | ||
| Voittaja on aina päättänyt ketkä ovat sankareita ja ketkä pahiksia. Nyt kävi niin, että Norjassa junalautan siviileineen upottaneet olivat sankareita "Telemarkin sankarit" ja Tanskassa pikajunat raiteiltaan suistaneet olivat myös oikean asian puolella. Jos Saksa olisi voittanut, niin arvostus olisi päinvastainen. Jos joku elää 500-1000-vuoden päästä, niin näkee mitkä ovat arvostukset silloin. Samat vai jotkin muut. Riippuu varmaan monista sodista tässä välissä. | ||||
|
|
11.10.2014 22:34 | Eljas Pölhö | ||
| VR:n 125-vuotisjuhlajunaa veti Pr1 776 Helsingistä Järvenpäähän ja siellä eteen kytkettiin Hr1 1004 Hämeenlinnaan asti (tuplavedolla siis). Hyvinkäällä oli vesityspysähdys. Kuvassa ei siis ole ainakaan juhlajuna. Oikea juhlapäivä olisi ollut 17.3.1987, mutta eri VIP-henkilöiden aikataulujen takia juhlajuna ajettiin vasta 8.5.1987. | ||||
|
11.10.2014 22:24 | Eljas Pölhö | ||
| Jos ituhipeillä olisi Helsingissä yhtä vähän valtaa kuin muualla Suomessa, niin julkinen liikenne saattaisi olla ihan toimiva vaihtoehto aina Vikingin terminaaliin saakka. Minä olen tosin ulkomailla bunkkaava, joka ei ymmärrä miksi esimerkiksi Kukkelin museo on tärkeämpi käyttäjä rantakaistalle kuin laivajuna. | ||||
|
11.10.2014 12:23 | Eljas Pölhö | ||
| Samaa mieltä Kimmon kanssa. Ruotsin rautateiden sähköistyspolitiikka on ollut Suomeen verrattuna kuin toiselta planeetalta. Vaikka sähköistys (valtion radoilla) aloitettiin sieltä raskaimmasta päästä eli Malmiradalta, niin hyvin pian toteutettiin sähköistystä myös sivuradoilla ja liikenteeseen hankittiin raskaan kaluston lisäksi myös keveitä sähkömoottorijunia ja sähkövetureita. Esimerkiksi Ha-Hg -perheeseen hankittiin hädin tuskin vempuja tehokkaampia vetureita 1936-1951 yhteensä 143 veturia. Junapainojen kasvaessa näistäkin 36 muutettiin kaksinajoon sopiviksi niinkin myöhään kuin 1972-80. https://vaunut.org/kuva/90439 Hyvin aikaisessa vaiheessa (1927 alkaen) myös ennakkoluulottomasti hankittiin SJ:lle 46 akku- ja suorasähkö+akku-veturia. Linkin takana on esimerkinomaisesti Öd-sarjan veturin perustiedot (kuljettajan käsikirjan yleissivut) https://www.dropbox.com/s/6bkwu9bujg24gke/%C3%96d%20kuljettajakirjasta.pdf?dl=0 |
||||
|
|
11.10.2014 03:07 | Eljas Pölhö | ||
| Juhan vanhaan kysymykseen vastaus: kuvan veturi 33 on museoitu Hagforsissa ja numero on 41 Ruotsin rautatiemuseon hallussa (Sveriges Järnvägsmuseum). | ||||
|
11.10.2014 02:51 | Eljas Pölhö | ||
| MRCE:llä (Mitsui Rail Capital Europe) on kaksi veturia, 185 407 ja 185 408, joita näkee Ruotsissa (TXL:lle vuokrattuja). | ||||
|
11.10.2014 02:26 | Eljas Pölhö | ||
| Aikatauluja Lappeenrannan vanhalle asemalle: 1955 kesällä https://vaunut.org/kuva/64630 1959 kevät https://vaunut.org/kuva/64683 |
||||
|
|
11.10.2014 02:16 | Eljas Pölhö | ||
| Raipon kolmioraide avattiin 1940. | ||||
|
10.10.2014 14:45 | Eljas Pölhö | ||
| Viimeinen Dm3-vetoinen malmijuna ajettiin 8.4.2013. Kaikki on romutettu, paitsi kaksi Dm3-yksikköä on museoitu: 976+977+978 Luulajassa ja 1246+1247+1248 Gävlessä. | ||||
|
10.10.2014 14:06 | Eljas Pölhö | ||
| Nyt kun joudun työkseni kasaamaan joulumarkkinoille Lars Olov Karlssonin ja Lennart Nilssonin yhteistyönä käsikirjoittamaa kirjaa Ruotsin sähkövetureista "Elektrolok vid Sveriges Järnvägar", niin tämä Oscar vai Oskar vai kumpikin kysymys oli vihdoinkin selvitettävä. Aluksi nimi oli Oscar, mutta se vaihdettiin myöhemmin nimeen Oskar. Esimerkiksi kuninkaat Oscar I ja Oscar II kirjoittivat itse nimensä näin, mutta kuningashuone haluaa käyttää nimiä Oskar I ja Oskar II. Perusteena on, että vain ne kuninkaat, joita nykyinen on tavannut, saavat säilyttää itsensä käyttämän kirjoitusasun. Muut on kirjoitettava nykymuotoon. Lieneekö tämä kuningashuoneen kanta muutoksen syy. |
||||
|
10.10.2014 12:44 | Eljas Pölhö | ||
| Nämä vaunut eivät ole olleet Porkkalan läpiajavissa junissa. Niitä oli neljä ja ne olivat kevytrakenteisia ja siksi niillä oli käyttörajoituksia. Silmämääräisesti havaitaan, että ikkunan ja katon välissä ei ole sitä seinäkaistaletta, joka linkitetyssä Porkkalan vaunukuvissa ja filminpätkässä näkyy ilmiselvästi. https://vaunut.org/kuva/96412 Jorman kuvassa https://vaunut.org/kuva/15643 ikkunarakenne näkyy selvemmin kuin värikuvassa. Vaunujen sijainti Porkkalan liikenteen aikaan ei myöskään viittaa Helsinki-Turku-juniin ja vaunuluetteloonkin on merkitty rajoitus: Mot. lisävaunu. Mot. = moottorivaunu https://www.dropbox.com/s/uq51a9a4qrk1gd6/22401-404.jpg?dl=0 |
||||
|
|
10.10.2014 10:17 | Eljas Pölhö | ||
| Näitä vaunuja ei kyllä käytetty Turun pikajunissa. Ne olivat alkujaan moottorivaunujen liitevaunuja. Linkissä on lisää https://vaunut.org/kuva/15643 Vaunut on sovitettu vanhojen puumottien mittoihin ja vetokykyyn. Hyvä kuva alkuperäisestä tarkoituksesta on kirjassa "Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamina" sivulla 113 (Ei 22403 Dm2 vetämänä). Joku voi löytää saman kuvan netissä julkaistuista SA-Kuvista. |
||||
|
|
10.10.2014 09:56 | Eljas Pölhö | ||
| Helpotetaan 2: Tässä kuvassa on saman vaunun vastakkainen pääty. https://www.dropbox.com/s/kdnttjzbh0gn4bk/Sviittipuoli_8467.JPG?dl=0 |
||||
|
10.10.2014 02:30 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllä, se riittää kertomaan kaiken tarpeellisen. Linkin takana on matkustajavaunujen vaunutyyppiluettelo 1966-2013: http://www.jernbanen.dk/dsb_pvognmain.php?aar=1966&n=dsb-personvogne-1966-2015 |
||||
|
|
10.10.2014 02:19 | Eljas Pölhö | ||
| Tanskaan kun pääsee, niin se on kuin tulisi toiseen maailmaan verrattuna Ruotsiin, saati sitten Suomeen. Siellä on aina niin mukava ja vapaa meininki. Jos ymmärtäisin puhuttua kieltä vähän paremmin, niin sinne muuttaisin. Kävin Odensessa Myyn 60-vuotispäivillä syyskuussa ja ohessa sellaisia kuvia, joita ei ruotsalaisesta tai suomalaisesta museosta tapaa: My juhlatuotehinnasto https://www.dropbox.com/s/2jt9ukohh0uekgs/My%20juhlatuotehinnasto_8149.JPG?dl=0 My juhlaolut (5,7%) https://www.dropbox.com/s/sep8z5rp9jz1v3v/My%20juhlaolut_8146.JPG?dl=0 Museon virvoitusjuomakaappi, ylin rivi on tavallista olutta, seuraava juhlaolutta, sitten makeita juomia, sitten mehuja ja alinna juhlavettä. https://www.dropbox.com/s/3wedy9j4su5108k/Odensen%20R-museon%20virvokekaappi_8278.JPG?dl=0 Kärrymyyntiä hoitava tyttö sai vähän väliä käydä hakemassa lisää juhlaolutta. https://www.dropbox.com/s/8rbtwtvrfi5hm93/Myyntik%C3%A4rry_8312.JPG?dl=0 Museoveturi My 1135, joka veti museon juhlajunaa 120-130 km/h nopeudella muun liikenteen joukossa. https://www.dropbox.com/s/wa2szwpvxbr7h71/My%201135_8256.JPG?dl=0 I-luokan vaunu, jossa matkustin. Huomaa kuinka ikkunat avautuvat. https://www.dropbox.com/s/chwok1d1tx9hxc3/I-luokan%20vaunu_8192.JPG?dl=0 I-luokan osasto, jossa matkustin. Huomaa taas ikkuna. https://www.dropbox.com/s/ecy9tiv5x1t22pr/I-luokka%20sis%C3%A4kuva_8186.JPG?dl=0 |
||||
