Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	28.12.2014 16:26	Eljas Pölhö
		Pohjois-Korea osti 49 M62 uusina vuosina 1967, 1969, 1972-1974, 1992 ja 1995. Neljä veturia on paikan päällä joko modernisoitu tai rakennettu kokonaan uusina. Saksasta ostettiin tai saatiin käytettynä 31 veturia parissa-kolmessa erässä noin 1995. Tiedot ovat vuodelta 2001 enkä ole seurannut josko nykyisin tiedettäisiin enemmän.
	21.12.2014 15:07	Eljas Pölhö
		Panu on täysin oikeassa. Ajattelin vähän liian yksioikoisesti lukemaani tekstiä "1290 maalattiin oranssiksi syyskuussa 2005"
	21.12.2014 13:44	Eljas Pölhö
		Toki 1290 ehti olla sininen (SJ:n sininen). Alkuperäiseen asuunsa logoa lukuunottamatta se maalattiin 2006.
	21.12.2014 13:34	Eljas Pölhö
		Halkopiippuisen veturin luistikoneisto on sylinterin sisäpuolella (siis keskempänä veturia - ei sylinterin sisällä), joten sitä ei näy kuvissa. Kuvassa näkyy sylinteri.
	20.12.2014 11:46	Eljas Pölhö
		Tähän voisi vielä lisätä, että koska rata Haaparantaan avattiin väliaikaiselle tavaraliikenteelle vasta 17.5.1915, niin ei juna ole voinut tulla tästä ylitse ennen talvea 1916.
	20.12.2014 11:41	Eljas Pölhö
		Taisin katsoa H8D-lehden kuvaa väärin ja hiilipiippu onkin paikallisjunan veturissa. Siinä on Baldwinin laatta, joten H1 235 sopii edelleen hyvin (vain 232-241 ovat mahdollisia, ellei H1 ja H2 kattiloita vaihdeltu ristiin jo tuolloin). G10 347 sopii hyvin halkopiippuiseksi. Se oli Pasilan veturi ja sillä oli vain 146 työpäivää vuonna 1910. H1 vetureista 232, 233, 235 ja 236 olivat Riihimäellä ja 232 ja 235 olivat vähemmän käytössä 1910 kuin muut. H1 234 oli Karjaalla, 178 työpäivää (ehkä mahdollinen) H1 237-241 olivat Viipurissa, kaikilla lähes 300 työpäivää.
	20.12.2014 10:55	Eljas Pölhö
		Hvar 8 Dag oli uutiskuvalehti, joten on vähän vaikea kuvitella että olisivat julkaisseet 3 vuotta vanhan uutistapahtuman. Mitään artikkelia asiasta ei ole. Kuvan päälle siirtämäni kuvateksti on kaikki mitä asiasta oli ja siinä sanotaan selvästi, että keisarillinen juna on saapunut Tanskasta. Onko juna saapunut kolme vuotta aikaisemmin? Vaunu näkyy kuitenkin siirrettävän Suomen puolelle maaliskuussa (ehkä helmikuussa, mutta sekin olisi aika vanha uutinen tälle lehdelle) 1917.
	20.12.2014 00:40	Eljas Pölhö
		Kuvasta ei näe onko veturissa SJ:n vai Green Cargon logo. Olettaisin sen olevan Green Cargon Rc4 1290. Kyllähän jokainen itseään kunnioittava yhtiö säilyttää jotain perinteisessä asussa. Saavat pluspisteitä ainakin rautatieharrastajilta ja elokuvantekijöiltä sekä ansaittua huomiota muiltakin ihmisiltä, kun näkevät ihan oudon värisen veturin. Veturin valmistusvuosi on 1980 ja GC osti sen SJ:ltä vuonna 2001. Punainen vinoviiva tai vaihtoehtona punaiset silmänaluset radio-ohjattavissa (radiostyrda) kertovat mikä on veturin etupää ja korvaavat informaation puolesta entiset "tikkarit" ja katonkulmamaalaukset.
	20.12.2014 00:20	Eljas Pölhö
		Tr1 1051 pääsi viimeisen kerran pois Kuopion konepajalta 20.4.1972 (korjausluokka L4). Näyttää aika hyväkuntoiselta kuvassa. Viimeisen kerran se oli liikenteessä 10.4.1973 ja laskettiin kylmäksi 24.4.1973 Riihimäellä. Kilometrejä konepajakorjauksen jälkeen kertyi vain 5814 km. Veturi kuuluu siihen harvalukuiseen Tr1-joukkoon, jolla oli oma tenderinsä liikennöinnin päättyessä. Kattila oli 5320 (viimeinen TK 19.4.1972) ja sekin hämmästyttävää kyllä on veturin alkuperäinen kattila. Veturin kestosuojaus tehtiin Tectylillä 5.8.1976 ja se sijoitettiin Lievestuoreen varikolle. Tässä on siis todella alkuperäisistä osista muodostuva Tr1.
	19.12.2014 23:19	Eljas Pölhö
		Toinen kuva samasta onnettomuudesta https://vaunut.org/kuva/97877
	19.12.2014 21:30	Eljas Pölhö
		Linkkien takana on sijoituslistat joulukuussa 1970, 1972, 1974 ja 1976. https://www.dropbox.com/s/rd0a8n8ert31mhq/Sijoituslista%201970-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/o02hjdtt7dxdo85/Sijoituslista%201972-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/qjcd3s1cgyb6j60/Sijoituslista%201974-12.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/zti6rmo4vnvfsc1/Sijoituslista%201976-12.png?dl=0
	19.12.2014 19:31	Eljas Pölhö
		Jokioisten rautatien tontti päättyi Loimijokeen eli silta oli tehdasradan ja rautatien välinen katkopiste omistusmielessä. Kuitenkin rautatien radasta erkani tehdasradan haaroja myös joen "väärällä" puolella eli esimerkiksi mainitun ja kuvassa näkyvän kolmioraiteen kummatkin haarat kuuluivat tehdasradalle. Rautatien ja tehtaan välinen vaunujen luovutuspaikka oli vähän matkaa joelta aseman suuntaan. Sähkörata ulottui tälle luovutusratapihalle (pääraide+ohitusraide veturille) saakka.
	19.12.2014 19:03	Eljas Pölhö
		Kuvassa https://vaunut.org/kuva/52174 on samanlainen ja sinne laitoin tämän kommentin, joka pätee tähänkin: SJ:n antama tyyppimerkintä 1979 valmistuneelle koekappaleelle oli MTR 091. Se oli kehitetty Scanian Laxån tehtailla L111-mallista. Vuosina 1980-81 valmistettiin 36 pääpiirteissään samanlaista rata-autoa lisää, tyyppimerkintä MTR 101. Ne toimitettiin varustettuina mm. kärki- ja sivulumiauroilla, hydraulisella nosturilla ja laskettavalla kääntöpöydällä. Tarvittaessa pyörät voitiin vaihtaa kumipyöriksi ja hinata rata-auto tietä pitkin autokorjaamolle. Muutama vuosi myöhemmin rakennettiin vielä 17kpl Scania T112H perustuvaa rata-autoa, tyyppimerkintä MTR 112. Suomessa on muutettu Nalle-Sisuja myös kiskoilla kulkeviksi, katso kuva https://vaunut.org/kuva/23160 Lisäksi on myös Volvoja https://vaunut.org/kuva/80909
	19.12.2014 12:28	Eljas Pölhö
		Veturissa oli mainosteippaus jo heinäkuussa 1973 https://vaunut.org/kuva/34215 joten kevät 1972 tai 1973 jäävät myös viimeisiksi mahdollisiksi kuvausvuosiksi (ellei sitten paljon myöhemmin). Tässä vielä kuva vuodelta 1974 https://vaunut.org/kuva/89483
	19.12.2014 12:18	Eljas Pölhö
		TPL soitti ja romahdutti mun hienon teorian ja kuvausvuoden. Tarkat nuoret silmät havaitsivat, että 1) Veturin nokalla häämöttää keltainen sähkövaroituslaatta. Ainakin höyryvetureihin ne tulivat vasta 1969. 2) Veturissa on valot päällä. TPL:n mielestä sekä valonheitin että puskinvalot. Minusta vain puskinvalot. Vielä 1970 VR:n tiedotuspalvelu vastasi tiedusteluun, ettei vetureissa voi polttaa valoja päivällä kuten maantieliikenteessä, koska vetureiden valaistuslaitteita ei oltu suunniteltu siihen. Kuitenkin valojen käyttö tuli käytännöksi talvikaudeksi 71/72, ilmeisesti poistui kesäksi tai jäi vähemmälle, mutta seuraavasta talvesta lähtien jäi pysyväksi käytännöksi. Tämä ajoittaisi kuvausajankohdaksi aikaisintaan 1972 tai 1973. Sen sijaan siitä TPL oli samaa mieltä, että todennäköisesti vaunut ovat matkalla konepajalle joko kunnostettaviksi tai muutettaviksi esim. virkatarvevaunuiksi.
	19.12.2014 00:19	Eljas Pölhö
		Harvialan metsärata?
	18.12.2014 22:36	Eljas Pölhö
		Jaa, nyt meneekin tiukalle. Hr12 2218 lähti Helsingistä 12:40 junassa P35 Turkuun ja palasi junassa P30 klo 20:40. Auringon suunnasta päätellen olet ollut niin ajoissa liikkeellä, että tyhjävaunujuna ehtisi Pasilaan ajoissa. Eli jos kuvausaika on jotain 9-10 välillä, niin hyvin ehtisi P35:een. EDIT: Lisätään nyt vielä, että Hr12 2214 saapui Helsinkiin lisäpikajunassa Porista, LP42B, tulo 23:08.
	18.12.2014 22:16	Eljas Pölhö
		Vuosi voi olla ihan oikein. Junasta en äkkiseltään löytänyt havaintoa, mutta seuraavilla havainnoilla saattaa olla jotain tekemista asian kanssa: 15.4.1968 Hr12 2218 vet. klo 21:00 Helsingistä (TK1077 aika, ei ole tiedossa minne suuntaan jatkoi Riihimäeltä) 16.4.1968 Hr12 2214 tyhjävaunujuna Hki-Tampere, lähtö klo 01:10 Eli Hr12 2218 olisi saattanut tuoda huonokuntoisia vaunuja maakunnasta Pasilan konepajalle ja Hr12 2214 olisi vienyt paluujunista korvaavia vaunuja sinne mistä edelliset lähtivät.
	18.12.2014 19:18	Eljas Pölhö
		Kohtavaaran sivuraide oli läpiajettava ja sen hyötypituus oli 534 m (1965-1968 tiedoissa).
	18.12.2014 18:27	Eljas Pölhö
		Etv-Rto 23:n vanha tunnus on 2C ja valmistusvuosi 1954. Löytyyköhän aurasta laattaa, joka varmistaisi tiedon?
	18.12.2014 18:15	Eljas Pölhö
		Nyt ei tarvittaisi kun vähän havaintoja 2223:n liikkeistä toukokuun lopulta 1983, niin päivä selviäisi. Onko ihan mahdotonta, että olisit saanut vinkin käydä kuvaamassa Dr12 vielä kun voit? On niin lähellä sitä tilannetta, että tämä olisi jokseenkin viimeinen Rovaniemelle saapunut Dr12-juna.
	18.12.2014 12:39	Eljas Pölhö
		En kyllä muista tapausta Turengissa. Yhtään Dm4-vuoroa ei kuitenkaan liikennöinyt Riihimäen ja Toijalan välillä 1970-luvun puolella. Sen sijaan kiitojunarunko oli yhdessä Porin junaparissa (P49/P50) vielä sen kulkiessa Sr12-vetoisena jonnekkin 1971 tai enintään 1972 tienoille saakka.
	18.12.2014 00:31	Eljas Pölhö
		Tähän voisi vielä lisätä, että Hr1 1010 viimeinen ajo oli juuri junassa H402 kaksi vuotta kuvaa myöhemmin 29.5.1970 eli se liikennöi toiseksi viimeiseksi Helsingin Pekoista.
	18.12.2014 00:24	Eljas Pölhö
		Höyryvetureiden junapainotaulukoissa oli Suomessa yleensä kolme saraketta: 1. sarake = peruspaino kaikissa olosuhteissa 2. sarake = peruspaino, jos pakkasta on enintään -5 astetta ja kiskot eivät ole lumen peitossa. 3. sarake = junapaino edullisissa olosuhteissa kuljettajan suostumuksella. Kieltäytymisestä on ilmoitettava syy kirjallisesti. Rataosilla, joiden määräävä nousu on alle 10‰ saa junapaino olla suurempi kuin sarakkeessa 3, kuitenkin enintään 1300 tonnia. Vuoden 1969 taulukoissa oli huomautus Hv3, Hr1 ja Tr1 kohdalla, että junapainot ovat 10% pienemmät halkolämmitteisenä.
	18.12.2014 00:00	Eljas Pölhö
		Dm4 1600 paloi Pirttikankaalla (Ov-Hpk) 31.7.1965 vetäessään junaa P97. Kuurilassa 15.3.1957 tuhoutunut Dm4 1607 oli ensimmäinen hylätty Dm4 (hylkäyspäivä 8.6.1957). EDIT Lisätietona, että Dm4 1623 oli toisena hylätty Dm4 (12.5.1965, kolari Vuohijärvellä 18.11.1964). 1600 hylkäyspäivä on 30.3.1966.
	17.12.2014 16:01	Eljas Pölhö
		Juna on melkoisella varmuudella H402. Sen vakiovaunusto tuolloin oli Hr1+Po+Ei+Ei+Fo. 10.1.70 junaa veti Hr1 1006 ja matka-ajat alkumatkasta olivat Tampere lähtö 14:18.08 (3 min myöh) - Hatanpää 3.07 (pys 5s) - Rantaperkiö 2.35 (pys 8s) - Sääksjärvi 7.15 (pys 11s) - Höytämö 1.57 (ohitus) - Kulju 4.48 (Sj:ltä, pys 23s) - Vanattara 3.39 (pys 34s) - Moisio 2.57 (pys 10s) - Hakkari 2.05 (pys 14s, tässä myöhästyminen oli suurimmillaan eli 8 min) - Hollo 1.51 (pys 15s) - Lempäälä 2.48 (pys 19s) - Hulaus 3.01 (ohitus) - Mattila 5.39 (Lpä:stä, pys 11s) - Hinkka 4.43 (ohitus) - Viiala 6.45 (Mattilasta, pys 36s) - Toijala 8.06 (tulo 3 min myöh). Matkan jatkuessa Pohjois-Kuurilassa oli vastaan tulevan junan odotus 7min 6s ja tulo Riihimäelle 4 min myöh.
	17.12.2014 14:16	Eljas Pölhö
		Tässä vielä jokunen aiempi pikajunahavainto ja Dr12 tavarajuna Oulun seudulta huhti-toukokuussa 1983. Valitettavasti ei yhtään P65 ainakaan tässä satsissa. Olipa nämä kaikki yhdessä paikassa. 24.4.83 P69 Ol-Roi 2609+2614 (20 aks) 24.4.83 P62 Roi-Ol 2614+2609 (48 aks) 25.4.83 T5032 Ol-Sk 2209 (1486 t) 29.4.83 P61 Ol-Roi 2610+2542 (42 aks) 29.4.83 P70 Roi-Ol 2542+2610 (24 aks) 30.4.83 P63 Ol-Roi 2528+2534 (68 aks) 30.4.83 P63 Roi-Kjä 2638 (24 aks) 30.4.83 P64 Kjä-Roi 2638 (24 aks) 30.4.83 P64 Roi-Ol 2638+2534 (56 aks) (2534 matka ja sijainti nipussa epävarma, vaikea tulkita) 1.5.83 P67 Ol-Roi 2218 (32 aks) 1.5.83 P66 Roi-Ol 2656+2645 (52 aks) 13.5.83 P68 Roi-Ol 2232 (32 aks) 14.5.83 T5030 Ol-Sk 2214 (74 aks, 818t) 14.5.83 EP57 Sk-Ol 2203 (20 aks) 17.5.83 P69 Ol-Roi 2548+2544 (12 aks) 17.5.83 P62 Roi-Ol 2544+2548 (42 aks Roi-Kem, 46 aks Kem-Roi) 18.5.83 P61 Ol-Roi 2205 (42 aks) 18.5.83 P70 Roi-Ol 2604 (12 aks) 19.5.83 P63 Ol-Roi (60 aks) ja Roi-Kjä (20 aks), osallisina 2638, 2621 ja 2653 (en osaa tulkita miten) 19.5.83 P64 Kjä-Roi (20 aks) ja Roi-Ol (56 aks), ilm. 2621 Kjä-Roi ja 2646+2621 Roi-Ol 20.5.83 P67 Ol-Roi 2628+2523 (32 aks) Kesäkuussa ja siitä eteenpäin havaitsen vain Dv12 tai Dv12+Dv12 yhdistelmiä pikajunissa Oulun pohjoispuolella. EDIT: 19.5.83 osalliset olivat tietysti 2638, 2621 ja 2653. Valitan, etten huomannut näppäilyvirhettä heti (siinä oli ..., 2631, ... ennen korjausta).
	17.12.2014 11:49	Eljas Pölhö
		Tr3 junapainotaulukko ei liene monillekkaan tuttu, joten ohessa K6, vuodenvaihteesta 42/43 alkaen Tr3 junapainot: https://www.dropbox.com/s/67w0pgd1nsf189x/Junapainotaulukko%20K6%20P9109730.jpg?dl=0
	17.12.2014 11:43	Eljas Pölhö
		Arkipäivää sotasaalisvetureilla, ensin Tr2 https://www.dropbox.com/s/oj30l52dsxk4v6j/440229%20j2422%20Tr2%202011%20P9100020.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/c66ge6mlvocbigz/440229%20j2422b%20Tr2%202011%20P9100021.jpg?dl=0 sitten Tr3 https://www.dropbox.com/s/n21euh63ruty86k/440304%20j2426%20Tr3%202603%20P9100014.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/ntti1djqytjzfww/440304%20j2426b%20Tr3%202603%20P9100015.jpg?dl=0
	17.12.2014 11:23	Eljas Pölhö
		Arkipäivää rauhan aikana. 2 sivua raskaan tavarajunan kulkua Viipurista Kouvolaan https://www.dropbox.com/s/9oyt9y9x8npndxf/380110%20Vpi-Kv%20j1002%20s1%20IMG_4984.JPG?dl=0 https://www.dropbox.com/s/siou9t1lsfznn1a/380110%20Vpi-Kv%20j1002%20s2%20IMG_4985.JPG?dl=0
	17.12.2014 10:02	Eljas Pölhö
		Myöhästymisilmoitukset tarkastivat ensin Vre (Varinkon esimies) ja/tai Vrp (varikonpäällikkö) ja/tai Vjp (Varikkojaksonpäällikkö). Mikäli ilmoituksessa moitittiin junanlähettäjää tai konduktööriä, niin paperi lähetettiin lausunnolle liikennepiiriin. Äänislinnan papereissa havaitaan kuittaus TLehtonen (Tuomas "Tomi" Lehtonen, joka oli VyRy/SRHS:n alkuvuosien pitkäaikainen hallituksen veturiasiantuntijajäsen). Hän usein kommentoi "hyvin ajettu" silloin kun aikataulua oli ajettu kiinni raskaalla junalla ja muutoinkin oli kova puolustamaan veturimiehiään, mikäli heitä moitittiin konduktöörien tai junanlähettäjien raporteissa. Monet myöhästymisilmoitukset olivat 2-sivuisia, joskus pidempiäkin, ja hyvin usein niissä kerrottiin varsin tarkkaan junan todelliset kulkuajat minuutin tarkkuudella sekä syitä mahdolliseen hidasteluun "lunta kiskoilla" tai "märät halot" tms. Junakohtaukset myös muistettiin mainita ja paljon muuta yleistä junan kulkuun liittyvää. Asemien ohitusaikoihin haettiin joskus tukea niiden junapäiväkirjoista. Jotkut raportit aiheuttivat laajempaakin viestien vaihtoa kone- ja liikenneosastojen välillä. Johonkin aikaan kuljettajat saivat palkkion polttoainetta säästävästä ajosta. Joku Joensuun kuljettaja sai kollegojen vihat, kun "aina myöhästytti" toisia junia ajamalla "säästöliekillä" yrittämättäkään ajaa aikaa kiinni. Asian selvittelyssä tutkailtiin iso joukko näitä myöhästymisilmoituksia ja kuljettaja sai varoituksen, koska "aikataulun noudattaminen on tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen asia". Polttoaineen säästö vasta toissijainen, mikäli junan kulku sen sallii.
	17.12.2014 02:56	Eljas Pölhö
		Kun tässä ketjussa on seurattu Dr12 pikajunakauden loppua, niin oheiseen kuvaan sinänsä liittymättömiä Dr12 pikajunahavaintoja Parikkalasta 29.5-30.5.1984 eli vuotta myöhemmin. Kierrot näyttävät, että veturit syötettiin ilmeisesti reittiä -Pieksämäki-Joensuu-Imatra T ja paluu samaa reittiä. 29.5.1984 Dr12 2219 EP8 (Joensuu-Imatra T) Dr12 2219 P3 (Imatra T-Joensuu) Dr12 2229 P4 (Joensuu-Imatra T) Dr12 2229 EP7 (Imatra T-Joensuu) 30.5.1984 Dr12 2228 P10 (Joensuu-Imatra T, lähtö Joensuusta 29.5) Dr12 2228 P9 (Imatra T-Joensuu) Huom! 30.5.84 Dr13 2335 EP8 (Joensuu-Imatra T?). Dr13 2335 meni pohjoiseen junassa P9 (29.5.84), paluuta en nähnyt (ilmeisesti P2) ja sitten P1 ( edelleen 29.5.84). Savonlinnan junat veti Dv12 2508 ja yhden junaparin Dv16 2034. Kaikki havaitut tavarajunat menivät Dr13-vedolla.
	17.12.2014 01:06	Eljas Pölhö
		Kiva, että joku näitä lukee. En näe mistään kuinka monta lukukertaa tai latauskertaa joku yksittäinen dokumentti saa. Sikäli lisäilen näitä vähän sattumanvaraisesti enkä yleisön kiinnostuksen mukaan. Erilaisia kulkuaika- ja myöhästymisraportteja olen keräillyt nyt 46 vuotta ja aikamoinen määrä niitä onkin kertynyt sekä alkuperäisinä, käsikopioina, valokopioina että valokuvattuina. Vielä kun keksisin niille jotain järkevää (lue: tuottoisaa) käyttöä, niin hyvä olisi. En ole koskaan laskenut, mutta kaipa näitä joku tuhat on. Tuollaisia veturinkuljettajan tekemiä myöhästymisraportteja minulla ei ole höyrykauden (1960-luvun) jälkeen lainkaan. Onko niitä tehty myöhemminkin? Oletko Jorma koskaan jotunut tekemään sellaisia?
	17.12.2014 00:55	Eljas Pölhö
		Tr1-sarjasta ja muutamasta muusta yksittäisestä veturista pidettiin tavallista tarkempia listoja 1940-luvulla, kun tutkailtiin eri voitelulaitteiden yms käyttöä. Julkaisemani listat ovat vain osa kokonaisuudesta. Suurimmasta osasta vetureita pidettiin vain kilometrikirjaa, monilla varikoilla kuukausi jaettuna kahteen osaan 1-15. pv ja loppukuu. Niin, ja tietysti korjauskirjaa, mutta siinä oli veturit listattu tehtyjen töiden järjestyksessä eikä veturien numerojärjestyksessä. Kattilapesut taasen merkittiin vetureiden kattilakortteihin. Sellainen veturikortti kuin on "Pikkuruskojen aika"-kirjan viimeisellä sivulla sen sijaan ei ole VR:n tekemä. Se on TAE:n tekemä yhdistelmä eri VR:n dokumenteista.
	16.12.2014 19:43	Eljas Pölhö
		Eipä ole enää parhaassa kunnossaan. Ikä painaa. Parempia päiviä muistellen listataan Tr1 1030:n kaikki junat junapainoineen tammikuussa 1948 (2 sivua). Samaan syssyyn sopinee koko sarjan veturikohtainen työ saman kuukauden aikana. https://www.dropbox.com/s/k3x5ozwqi4mkzjw/Tr1%201030%20junat%20480101-28%20IMG_3698.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/9znxogy4ylw1a3q/Tr1%201030%20junat%20480129-31%20IMG_3699.jpg?dl=0 https://www.dropbox.com/s/1kygacdaqeli2g4/Tr1%20k%C3%A4ytt%C3%B6%201948-01%20IMG_3713.jpg?dl=0
	16.12.2014 19:07	Eljas Pölhö
		Heikki on kyllä turhankin pessimistinen noiden myöhästymisten suhteen. Ensinnäkin sekä sota- että pula-aikana tehtiin aivan samat myöhästymisilmoitukset ja niiden yhteenvedot kuin 1930-luvullakin. Yhteenvedot olivat tosin sota-aikana selvästi pidemmät kuin oheinen Sortavalan varikon lista, niitä oli jopa 2-4 sivuisia/kk/varikko. Toisekseen, osa junista ajoi kuitenkin täysin tai lähes täysin aikataulunsa mukaan. Aikatauluja hidastettiin sotavuosina ja heti sodan jälkeen huomattavasti siitä mitä ne olivat olleet kesällä 1939. Tässä muutama esimerkki erilaisista myöhästymisilmoituksista ja niiden yhteenvedoista vuosilta 1934-1949. Sortavalan varikon henkilökunnan ajamien junien myöhästymiset lokakuussa 1934: https://www.dropbox.com/s/x7pdqn80hkrwhwp/341001-22%20Srl%20my%C3%B6h%20P6294601.jpg?dl=0 Tainionkoski-Antrea, myöhästymisilmoitus 5.1.1938 (veturi H2 329, juna 824) https://www.dropbox.com/s/4eum9fdtu34zsgp/380105%20Wuo-An%20IMG_4989.jpg?dl=0 Simola-Viipuri, moottorivaunu 18.3.1938 https://www.dropbox.com/s/91nu46nsn6c5f2i/380318%20Si-Wpi%20IMG_5039.jpg?dl=0 Erityisen paljon myöhästyneet junat Iisalmella joulukuussa 1939 https://www.dropbox.com/s/wmf9xtet6vuj3u9/391201-31%20Ilm%20paljon%20my%C3%B6h%C3%A4ss%C3%A4%20IMG_1561.jpg?dl=0 Äänislinna-Suojärvi, 3.1.1944, juna 2, veturi Tv2 https://www.dropbox.com/s/y55gaqreyrx9cx1/440103%20%C3%84nl-Sj%C3%A4%20IMG_0341.jpg?dl=0 Suojärvi-Äänislinna, 4.1.1944, juna 3, veturi Hv2 https://www.dropbox.com/s/s0vql8s3gztidk8/440104%20Sj%C3%A4-%C3%84nl%20IMG_0338.jpg?dl=0 Savonlinna-Parikkala, junan 6 kulku kesä-heinäkuussa 1949 https://www.dropbox.com/s/a2htdicvswztgc0/490601--0715%20H6%20Sl-Par%20IMG_6467.jpg?dl=0
	15.12.2014 21:44	Eljas Pölhö
		Pari päivää ennen Dr12 poistumista Kokkolan pohjoispuolelta niillä operoitiin mm. seuraavia (sulkeissa havaintopaikka): 25.5.83 Dr12 2208 P69 (Kälviä) Dr12 2234 P68 (Eskola) Dr12 2222 T4201 (Ylivieska) Dr12 2231 P67 (Ylivieska) Dr12 2208 P70 (Kangas) Dr12 2207 T5032 (Oulainen) Dr12 2212 T3051 (Oulainen ja Kilpua) Dr12 2221 T5016 (Vihanti) Dr12 2208 T4055 (Karhukangas) 26.5.83 Dr12 2212 T5010 (Karhukangas) Dr12 2208 EP58 (Ylivieska) Huomaa, kuinka tehokas kierto 2208:lla oli.
	14.12.2014 22:06	Eljas Pölhö
		Pistoraide johti Haukivuoren sahalle. Alunperin se oli nimeltään Hietalan saha ja sen oli perustanut amiraali Hjalmar von Bonsdorff, joka tuolloin asui Haukivuorella Laukkolan tilalla. Haukivuoren Puutavara Oy perustettiin loppuvuonna 1920 ja sen ostettua sahalaitoksen se on siitä lähtien tunnettu nimellä Haukivuoren saha.
	14.12.2014 16:50	Eljas Pölhö
		Ykkösraide oli päätie vielä 10 vuotta myöhemminkin. https://vaunut.org/kuva/88650
	13.12.2014 14:25	Eljas Pölhö
		HUPSISTA: Minulla näkyy olevan kattilalle kaksi erilaista viimeistä TK päiväystä, riippuen mitä listaa katson. Vaihtoehdot ovat TK Hy 26.1.1962 ja TK Hy 26.9.62. Toisessa on kuukauden kohdalla kiroitusvire, mutta en suoraan osaa sanoa kummassa.
	13.12.2014 14:02	Eljas Pölhö
		Kesällä 1984 P65 kulku oli Hki 20:10 --- Kemi 7:22-7:32 -- Laurila 7:41 -- Rovaniemi 9:07 (maanantaisin ja lauantaisin) Sitä ennen ajallisesti saapui P85 Kouvola 21:20 --- Kemi 7:00-7:03 -- Rovaniemi 8:38 (lauantaisin ja 22.6 ei 23.6) P65:ssä oli maakuvaunujen lisäksi 2. kl ja kahvila. P85:ssä oli makuuvaunujen lisäksi 2. lk ja autojenkuljetusvaunu Kouvola-Rovaniemi..
	13.12.2014 13:50	Eljas Pölhö
		Tr2 1304 oli ajossa 31.10.1967 saakka. Kahden TK:n välinen kattila-aika olisi jatkunut vielä syyskuun loppupuolelle 1968, mutta enin aika SK:sta seuraavaan kattilatarkastukseen tuli täyteen. Tässä oli viimeksi kattila 4709 ja sen sijoitus veturiin ja viimeiset TK ja SK ajat näkyvät jo aiemmin julkaisemassani listassa (sama kuin ennen, ei muutoksia edellisen näytillepanon jälkeen) https://www.dropbox.com/s/kvcubgqjhsm8qtj/Tr2-kattilat.pdf?dl=0 edit: korjattu yksi kuukausi
	13.12.2014 00:09	Eljas Pölhö
		Lumiaura on kuulunut Oulun ratapiirille 27.1.1968 lähtien, jolloin siihen liitettiin entinen 8. ratajakso (Tornio). 8. Rtj:n lumiaurojen vanhat tunnukset olivat 8A-8L (ei ollut olemassa 8J). Uudelleen numeroinnissa nämä saivat järjestyksessä numerot Etv-Rto 65-74 ja Etv-Rto 109. Täten kuvan lumiauran vanha tunnus on ollut 8I (iso i). Näistä Etv-Rto 65 hylättiin 30.11.1966 ja Etv-Rto myytiin 25.10.1974. Valmistusvuosia löytyy 8H=1954, 8K=1955 ja 8L=1960.
	12.12.2014 23:56	Eljas Pölhö
		Lumiaura on luultavasti Etv-Rto 63, joka oli Kouvolassa vielä 1983. Se siirrettiin 7. ratajaksosta (Oulu) 9. ratapiiriin (Kouvola) lokakuussa 1967. Lumiauran entinen numero oli 7H. Lumiaurojen uudelleen numeroinneissa on muistettava, että niitä ei numeroitu iän tai mallin mukaisessa järjestyksessä, vaan sijoituspaikan mukaan. Esimerkiksi Oulun ratajakson vanhoista lumiauroista 7A-7I (siis iso i) tuli Etv-Rto 56-64. Kouvolan omat vanhat lumiaurat olivat 10A-10H. Ensimmäinen 10C hylättiin 12.11.1952 ja vuonna 1953 valmistunut uusi aura sai vapaaksi jääneen tunnuksen 10C. Siitä tuli myöhemmin Etv-Rto 88. 10A oli hylätty 17.9.1958 eikä ehtinyt saada uutta tunnusta ja 10E oli hylätty 31.1.1962 eikä sekään saanut uutta tunnusta. Muut 10B-10D ja 10F-10H saivat tunnukset Etv-Rto 87-93. Kolmen viimemainitun valmistusvuodet olivat 1950, 1953 ja 1954 samassa järjestyksessä. Etv-Rto 63 valmistusvuotta minulla ei ole tai en ainakaan löydä sitä näin yht'äkkiä.
	12.12.2014 22:54	Eljas Pölhö
		Lappeenrannan ja Vainikkalan välillä oli joskus ihan toimiva paikallisliikenne. Alla esimerkit kesäaikataulusta 1961. Jälkimmäisessä kannattaa huomata juna H720, joka toi Moskovan vaunut Vainikkalasta Raippoon junalle P2. Englantilaisissa lehdissä oli joskus kuvia kuinka halkopiippuinen Tv1 oli kansainvälisen pikajunan nokalla lähdössä Vainikkalasta. https://www.dropbox.com/s/vhe76juc3cqqi6x/61-2-34a%20Kv-Vna-Imr.png?dl=0 https://www.dropbox.com/s/q49pk2jv2tlcvml/61-2-34b%20Imr-Vna-Kv.png?dl=0 Sitten kun tultiin 1970-luvulle oli junissa enemmänkin pakkopullan makua. Junia ei saanut lopettaa, mutta toisaalta kalusto piti syöttää Pieksämäeltä saakka Kouvolan kautta. Paikallisliikenteen lopettaminen sallittiin lopulta aikataulukauden 1976-77 päättymiseen toukokuussa 1977. Viimeisinä aikoina junat ajettiin kokoonpanolla VLV. Ohessa esimerkki kesäaikataulusta 1973. https://www.dropbox.com/s/qx87ocddjw86stp/73-2%2034A%20Kv-Vna-Lr.png?dl=0
	12.12.2014 16:31	Eljas Pölhö
		Haukilammentien tasoristeyksessä oli aikaisemmin Paanukkalan seisake. Seisakekyltti oli radan itäpuolella ja välittömästi tien eteläpuolella. Junan pituus viittaan entiseen postijunaan H772 siltä ajalta, kun kyseinen juna toimi samalla kiskoautokaluston siirtojunana Kouvolasta Kotkaan ja Vainikkalaan/Lappeenrantaan menneille junille.
	12.12.2014 14:14	Eljas Pölhö
		CC 72000:lla on myös suora Suomi-yhteys. Se oli mukana koeajoilla ennen sähköveturien hankintaa. Mukana olivat CC 72000, Henschelin 3000hv diesel, Hr13, Nohabin Mz, Neuvostoliittolainen sähköveturi, Rc Ruotsista ja suomalainen sähköveturi. Paperilla tehty vertailuhan tämä tietysti oli, mutta varmaan jokseenkin luotettava. Linkin takana on koeajoselostuksen sivu 38, eli pysähdysajoa Mikkeli-Kouvola 800t, 1200t ja 1500t junilla. CC72000 oli dieseleista tehokkain ja Rc sähkövetureista. https://www.dropbox.com/s/diyvw2zkp8r4bvn/CC72000%20Suomi-yhteys%20s038.png?dl=0
	12.12.2014 01:09	Eljas Pölhö
		Onko 1983 liian vanhaa aikaa vai onko tästä jotain iloa? Ri-Tpe suunnassa: ... p 163 km 162,0 - Lempäälä km 165,9 - p 167 km 166,6 - vh km 167,3 - Hollo km 167,7 - kaarre R=610 km 167,7-169,0 - Hakkari 168,6 - Moisio km 169,8 - p 171 km 170,1 - Vanattara km 171,7 - erotusjakso km 172,1 - Kulju km 174,5 - p 175 km 174,9 - Höytämö km 177,4 - Sääksjärvi km 178,4 - p 179 km 179,2 - Multisilta km 179,6 - p 181 km 180,8 - Rr Sn 85 km 183,3 - Tpet (Perkiö) km 184,1 - p432p km 184,6 - Rantaperkiö km 184,8 - Viinikka km 185,4 - Tpe km 187,4 Tpe-Ri suunnassa: Tpe km 187,4 - 091E km 186,4 - Tpet (Viinikka) km 185,4 - p 401E km 185,0 - Rantaperkiö Km 184,8 - Perkiö Km 184,1 - Kaarre R=770 km 183,7-183,2 - p 451E km km 182,9 - p 180 km 180,8 - Multisilta km 179,6 - Sääksjärvi km 178,4 - 178 km km 177,7 - Höytämö km 177,4 - p 174 km 174,9 - Kulju km 174,5 - erotusjakso km 172,1 - Vanattara km 171,7 - p 170 km km 170,1 Moisio km 169,8 - kaarre R=610 km 169,0-167,7 - Hakkari km 168,6 - Hollo km 167,7 - Lempäälä km 165,9 - 164 km 165,0 - p 160 km 162,0 jne.
	10.12.2014 22:16	Eljas Pölhö
		Tätähän kutsutaan usein nimellä "Subway", mutta se lienee synonyymi sanalle "Metro" ja korealaisilla sivuilla tätä kutsutaankin nimellä "Metro". http://www.seoulmetro.co.kr/main.action Voi olla helpompi lukea englanniksi, niin silloin Urban Rail on hyvä http://www.urbanrail.net/as/kr/seoul/seoul.htm Karttaa kun jatkaa Incheoniin, niin näkyy kuinka pitkälle linja 1 jatkuu. http://www.urbanrail.net/as/kr/incheon/incheon.htm Sinänsä hauska risteyspaikka on Bupyeong (Incheonin kartassa), koska siellä kohtaa kahden eri kaupungin linjat numero 1. Turistille voi olla vaikea pala. Kuka kokeilee ensimmäisenä?
	08.12.2014 17:55	Eljas Pölhö
		Käsillä on havainnot 6.1958-5.1959, jolloin junanumerot olivat toiset. Riihimäki-Helsinki-suunnassa tyypillisimmät olivat: H110 (Helsinkiin 08:50) H114 (Helsinkiin 13:18) Helsinki-Riihimäki-suunnassa tyypillisimmät olivat: H109 (Helsingistä 15:10) H111 (Helsingistä 16:00) Joskus myös H117 (Helsingistä 18:15) H113 Helsingistä 16:05 Riihimäelle palasi höyryveturikaudella välittömästi takaisin H120:ssä (Hki 20:50). Se oli kaikkein tyypillisin Pr2-juna vuoden 1958 puolella (yleensä Pr2 1803), ja vuonna 1959 vaihteli Hr1 ja Tr1. Aamujunien veturit olivat H102=Hr1 (Hki 6:18), H104=Hv2 (Hki 6:44), H106=Hv2 (Hki 7:32) ja H108=Tr1 (Hki 8:16).
	08.12.2014 16:41	Eljas Pölhö
		Pikaotannalla kaivoin seuraavia tietoja K2/Tk2 407 elämän varrelta: Tilattu: Tammerfors Linne- & Jernmanufakt. A.B, Tampereen konepajalta 6.6.1902 Valmistui 23.5.1903 (Tamp. 53/1903) Sijoituksia: 1903-05-23 Tampere 1904-1915 Karjalan rata -oli 1921-01-01 Oulu 1923-01 Mikkeli 1923-12 Kuopio 1931-09 Iisalmi 1934-05-23 Kouvola 1937-05-01 Hamina 1937-10-25 Kouvola 1940-08-22 Joensuu 1940-09-11 Pieksämäki 1940-10-23 Kouvola 1941-04-27 Iisalmi 1942-12-06 Sortavala 1944-03-18 Iisalmi 1944-09-15 Oulu 1944-12-20 Pieksämäki 1958 merkitty Pm var (onko se varastoitu vai varalla, en osaa sanoa. Seisoi koko vuoden) 1960-02-16 hylätty ja siirretty Suomen Rautatiemuseolle 1962 kunnostettu näyttelykuntoon Kuopion konepajalla 1962-11-17 siirto Kuopio-Pieksämäki (1962?) siirto Pieksämäki-Myllymäki 1974 siirto Myllymäki-Närpiölle ja on edelleen siellä (kävikö Myllymäeltä missään?) Veturi oli turvepolttoinen 6.5.1948-16.10.1949, muutoin halkopolttoinen. (harpoin sijoittelulistoissa, joten joku lyhytaikainen sijoitus on voinut jäädä pois)

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset