1499-144552 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 10.01.2015 01:49 Eljas Pölhö  
  Ruotsissa Malmbanalla vedetään yli 8000 tonnin junia SA-3:lla.
kuva 10.01.2015 00:28 Eljas Pölhö  
  Toimitusajan mukaan Kaukopään veturi on VR:n vetureiden Saalasti 40-46 ja 49-50 välissä yhdessä JW Enqvistin veturin kanssa. Se on tarkastettu ja kirjattu 48, joten 47 jää jäljelle (en muista itse nähneeni). Muistatko oliko siinä EG:n tunnukset (ettei ollut vuokralla VR:ltä)? Saalasti 29 hylättiin VR:n toimesta 1988 ja laatta on takastettu kolmen eri VR:n numeron yhteydessä. Minuakin harmittaa jälkikäteen, ettei Saalastin laattoja tullut valokuvattua täysin systemaattisesti. Numero 29 on Saalastin referenssiluettelossa annettu numero Kaukopään veturille, joten olisi se sittenkin joku johtolanka...

Saalasti 40 myytiin Oy Kontino Ab:lle Tikkurilaan 24.3.1981. Se on kyllä aivan hyvin voinut vaihtua myöhemmin. Saalasti 43 on hylätty VR:ltä vuonna 1992.

Ollaan siis jotakuinkin varmoja, että Saalasti 72 on kaksi veturia ja 73 ei yhtään veturia. 72 on kirjattu Ruotsissa niin monen harrastajan silmin, että uskon siihenkin tietoon.

Saalasti 11 (1957) oli OTK:n Hämeenlinnan veturi (levitetty Move 2)

Minullakin Saalastin tiedot ovat niin monella lippusella ja lappusella, että on vaikea olla varma mikä on uusin tieto (osa on itse nähtyjä, osan on joku muu soittanut minulle). Pitäisi varmaan tehdä kunnon lista näistäkin.
kuva 10.01.2015 00:04 Eljas Pölhö  
  Tämä oli viimeinen VR:llä höyrykaudella omin voimin liikkunut Vr1. Sen viimeinen ajo oli niin myöhään kuin 25.4.1975, jolloin se puksutteli yksinäisenä veturina Kotkasta Kouvolaan.
kuva 09.01.2015 23:19 Eljas Pölhö  
  Tarkistaisitko EG Kaukopää. Sen pitäisi olla 47. Valmistenumero 29 oli Lko V 10 -- Tve Lko 10 -- Tve Ko 25 -- Tve 416.
Lielahden koneessa JW Enqvistin aikaan luki 48.
Kontino 43 on myös entinen VR:n kone. Mutta eikö se ollut 40?
KSR/51 on sama kuin myöhemmin Saalasti 139.
Saalasti 58 on sama kuin 107.
Svenska Salpeter/66 oli alkujaan Saalastin oma (vuokraus/lainaus) 1960-1970 ja vasta 1970 meni Ruotsiin.
Sunila "5" pitäisi olla 73 +Parkano 103. Tarkista jos voit. Jos laatassa on 72, niitä on kaksi sillä numerolla.
Saalasti 72+Parkano 104 (105?) on Sandvikens Järnverks Ab 8803 Se tuli takaisin Suomeen 1979, jolloin Sandviken sai Saalasti 120 (paikallinen numero 8805).
Saalasti 74+Parkano 105 (104?) pitäisi olla RR Rauma. Onko sitä tarkastettu? Olen kyllä merkinnyt sen listaani varmaksi 105, mutta en muista olenko itse nähnyt ja Juna- ja raitiovaunukuvastoon olen kyllä kirjoittanut 104.

Muita Ruotsissa olevia/olleita Saalasteja on äkkiseltään muistellen:
RailCombi, Malmö 109 (sittemmin firman nimi ja veturin sijainti vaihdellut)
Hydro, Köping 118
Boliden, Rönnskär 136
Holmens Bruk Hallstavik 138
kuva 31.12.2014 20:08 Eljas Pölhö  
  Linkkasin joku aika sitten sijoituslistoja 1970-1976 johonkin kuvaan. Tässä on valikoimaa vuosilta 1977-1997. Ehkäpä siitä löytyy jotain apua. Toistan vanhan virteni: Eikö näille löytyisi helpompaa paikkaa säilyttää kuin mun Dropbox, jonka linkit voi olla vaikea löytää?
https://www.dropbox.com/s/lxuscmq6gs1u8mj/VR%20Sijoituslista%201977-12.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/9v6f74zjetkv1c4/VR%20Sijoituslista%201978-12.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/i3diqhwe94g6iyu/VR%20Sijoituslista%201979-12.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/jpxrz60ubgf030g/VR%20sijoituslista%201980-02.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/xawg7hgtmpvho65/VR%20sijoituslista%201980-12.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/06qssfl244hwxly/VR%20sijoituslista%201981-12.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/n93uvkbmu5c50em/VR%20sijoituslista%201983-12.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/ah3xgd9ntqfue6y/VR%20sijoituslista%201987-01-01%2Bkorj%20.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/pn53urc3vst1ttl/VR%20sijoituslista%201991-09.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/boshrfeua3fmhon/VR%20sijoituslista%201993-04-30.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/gxozxyg5fqd4e0x/VR%20sijoituslista%201997-09-01.png?dl=0
kuva 31.12.2014 12:12 Eljas Pölhö  
  Minulla on kirjattuna, että ykkönen hinattiin Jämsänkoskelle heinäkuussa 1963 ja "hylättiin" (mitä sitten tarkoittaakaan käyttämättömän veturin kohdalla) lokakuussa 1966.

Kakkonen on kirjattu valmistusnumerolla Hohenzollern 2576/1910 (mutta ainakin 2574 olisi myös yhtä mahdollinen ja varmaan muutama muukin). Varmasti se oli liikenteessä 5.10.1967. Se romutettiin Lielahdessa joulukuussa 1969.

Sain joskus 60-luvulla valokopioitua jommankumman veturin korjauskertomuksen ja laivauspapereita Tubizelta. Ei ole kyllä aavistustakaan missä ne voisivat olla ja olisivatko tuon ikäiset valokopiot edelleen luettavissa vaikka löytyisivätkin. Alla on tiedot mitkä olen käsin siirtänyt toiselle paperille ja yhdistänyt veturin katsastustietoihin.

Veturi 1:
Hohenzollern AG, Düsseldorf 2505/1909
Poistettu käytöstä 1944
Korjattu S.A. Les Ateliers Metallurgiques Tubize 1948-49
Yhtyneet Paperitehtaat Oy n:o 1, kattila rek. n:o K 11191
Valkeakoski 9.7.1949
Jämsänkoski 7.1963, hylätty 31.10.1966
Katsastettu:
TK 9.12.1949; 9.1.1953; 5.6.1959; 26.10.1960
SK 24.2.1956
Käyttökats. 18.1.1951; 24.2.1952; 3.2.1954; 4.3.1955; 19.9.1956; 11.3.1957; 14.1.1958; 15.9.1961; 7.11.1962
Katsastuskirjoista poimittua:
Voimaluku 5,9m3 x 107 m2 x 12 kg/cm2 = 7550
Tulipinta 107 m2
Arinapinta 1,5 m2
Putket 209 kpl
Tulipesä kuparia
Vesilaseja 1 kpl 12/16 mm
Varoventtiilejä 2 kpl 15 mm jousikuormitus kevennysvipuineen
Imureita 2 kpl
Työpaine 12 kg/cm2

Veturi 2 (tiedot kerätty ja havaittu 5.10.1967 by TAE & TK):
Kattilamerkinnät: valmistenumero 2576/1910
Katsastukset: 12.9.1949; 9.1.1953; 5.5.1959 ja 27.4.1965
Kattilan työpaine 12 kp/cm2 ja täytöstila 5,4 m3.
Kattilassa oli kuparinen tulipesä. Märkähöyrykattila. Yksi vesilasi ja vuotoputket.
Valtaventtiilin avausvivusto oli sijoitettu kattilan takalevyyn pystysuoraan liikeasentoon (vrt. Pr2).
Kivihiilipolttoinen, kapea piippu
Maalaus oli vihertävä, jossa punaisia raitoja.
Luistiliikuntakoneisto: Heusinger, tasoluistit.
Polttoainesäiliö takana, vesisäiliöt sivuilla ja alla.
Varusteet: Ilmapumppu, sähkövalo, 2 varoventtiiliä. Havaintopäivänä veturissa oli kaksi VR:n imuria (keskenään erimerkkiset). Alkuperäiset imurit olivat varastossa monimutkaisesta rakenteesta johtuneiden häiriöiden ja kulumisen takia. Luistit ja sylinterit voidellaan keskusvoitelupumpulla hytistä.
Kattilatehoksi ilmoitettiin 700 hv ja kyljessä oli nopeusmerkintä 60 km/t. Vetupyörien halkaisija n. 1400 mm, työpaino 72-74 t.

Yhteisesti huomataan, että kummankin veturin kaksi ensimmäistä täyskatsastusta on merkitty samalle päivämäärälle.
kuva 30.12.2014 20:52 Eljas Pölhö  
  Kuvan veturi 767 lopetti ajonsa toisena koko Pr1 sarjasta. Sen viimeinen liikennepäivä oli 24.11.1967, jolloin se myös laskettiin lopullisesti kylmäksi Riihimäellä.

Ensimmäisenä liikenteestä poistunut Pr1 oli 768. Sen viimeinen ajo oli 8.11.1965 (T 9211, Pieksämäki-Kuopio, 100 akselia, 565 tonnia).
kuva 30.12.2014 20:18 Eljas Pölhö  
  Sopisiko Pasilan tallit, sinnehän ne oli sijoitettu.
kuva 30.12.2014 20:08 Eljas Pölhö  
  Mehiksellä näyttää olevan muutama Kolomna 63 liian vähän (49 kpl). Niiden alkuperäiset numerot olivat K.249-K.302 (=53 kpl). Valmistusvuodet olivat 1898-1902. Edellisen viestini vetureista K.249 ja K.263 oli siirretty Ukrainasta ja K.262 Liettuasta. B-tunnus annettiin 1927.

K.303:sta tuli 1927 A.10 ja K.304:sta A.21 (ei ollut näppäilyvirhe). Välinumerot tulivat Eestiin vuonna 1918 Livländische Zufurbahnilta (Valga-Gulbene-Plavinas) ja myös osa itse radasta jäi EVR:lle. Näiden vetureiden edelliset numerot olivat Ak.11-Ak.20, mikä selittänee sen miksi ne vuoden 1927 uudelleennumeroinnissa saivat numerot A.11-A.20 ja siten sijoitettiin K.303:n ja K.304:n väliin.
kuva 30.12.2014 00:46 Eljas Pölhö  
  Hr1 1001 alkuperäinen kattila 3705 päätyi veturiin Tr1 1042
Hr1 1002 alkuperäinen kattila 3706 päätyi veturiin Tr1 1035
kuva 29.12.2014 21:33 Eljas Pölhö  
  Kuka, koska ja miksi on antanut veturille nimen Veera? (minä en tiedä, joten tämä ei ollut knoppi). Koska veturin kyljessä ei koskaan (?) ole lukenut Ukko-Pekka (tämä oli sarjan ensimmäisenä valmistunut yksilö, 1000 oli vasta kolmas), niin onko Veera aidompi "oikea" nimi? ;)
kuva 29.12.2014 21:22 Eljas Pölhö  
  Tässä ollaan todella lähellä veturin viimeistä elonmerkkiä. 1001 ajoi viimeisen ajonsa jo 31.5.1969, mutta kelpasi vielä höyrynantoon senkin jälkeen. Se laskettiin lopullisesti kylmäksi Pasilassa 12.3.1971. Jos kuva jatkuisi hivenen alemmaksi, niin havaittaisiin tenderin kuuluneen alunperin veturille Tr1 1052. Poikkeaminen hytissä olisi ollut antoisaa, sillä veturissa on kattila N:o 4006. Se on ensimmäisen Riston (Tr1 1030) alkuperäinen kattila.

Tässä tultiinkin kysymykseen, että onko tämä aito Hr1 vai hybridi Hr1/Tr1, kun noin suuri osa elopainosta kuuluu sarjaan Tr1?
kuva 29.12.2014 21:11 Eljas Pölhö  
  Junanvaunut eduskuntatalon edessä kuvaavat hyvin aikaa, jolloin presidentti, ministerit ja kansanedustajat vielä matkustivat junilla.

Lieneekö nykyinen pressa koskaan nykyhommassaan matkannut junalla? Ministerit ja kansanedustajat taitavat tyytyä taksiin ja lentokoneeseen. Presidentti Halonen taitaa kuitenkin olla se vähiten "vihreä" kautta aikain eli itse junassa ja tyhjät mustat autot rinnalla. Suomalaista laatutyötä olevat pressan ja ministeriön salonkivaunutkin romutettiin parikymppisinä käytön puutteen homeuttamina, kun niitä ei haluttu myydä ilman romutuspakkoa.
kuva 29.12.2014 20:55 Eljas Pölhö  
  Tässäkin kuvassa taitaa olla jotain sähköistykseen viittaavaa, sekä rakenteita että kulkuvälineitä. Ehkä ollaan jo kesässä 1969?
kuva 29.12.2014 20:39 Eljas Pölhö  
  Istinskin lisäksi MD54-4-vetureita valmistettiin myös ne suunnitelleessa Kalininin konetehtaassa, joka ennen sarjavalmistusta yhdistettiin Kalininin kaivinkonetehtaaseen (KEZ). Useampi valmistuspaikka ei ole yllättävää, kun valmistusmäärä on Moskalevin & knit (Russian Narrow-Gauge Diesel and Electric Locomotives, Volume 1) mukaan peräti 6844 kpl. Harva omin voimin kiskoilla kulkenut vehje on päässyt suurempaan valmistusmäärään.
kuva 29.12.2014 20:19 Eljas Pölhö  
  Tämä lienee yksi monipuolisimmista Pjongjangin metron kuvauksista. Asemat ei ainakaan häpeä Helsingin rinnalla. http://www.pyongyang-metro.com/
kuva 29.12.2014 18:13 Eljas Pölhö  
  Pieniä tarkennuksia määriin:
The First Company hankki 53 Kolomnan tyyppi 63-veturia. Niistä 18 sijoitettiin Eestiin, ja 1915 lisää tuli 2 kpl Ukrainasta ja 1 Liettuasta. Alkuperäiset numerot olivat K.249/257-263/268/278/279/288-297. Eestin valtionrautateillä (EVR) ne olivat edellisessä järjestyksesstä B.30-B.50.

K-65 mallisia vetureita The First Company hankki 9 kpl vuosina 1908-1912. Näistä kaksi sijoitettiin Eestiin, numerot K.303-304, sittemmin EVR A.10 ja A.21. EVR:n A.11-A.20 olivat myös Kolomnan tyyppiä 65, mutta niiden alkuperäinen omistaja oli Livländische Zufuhrbahn Gesellschaft.

Kuvan veturi on Kolomna 3909/1908. Vuonna 1944 se löytyi hylättynä Puikulesta ja poistettiin kirjoista kesäkuussa 1947.

Edellisten lisäksi Neuvosto-Eestin rautateillä oli Kolomnan tyyppiä 63 olevat veturit K 1 ja K 4. Ne oli alunperin toimitettu "Moscow District Feeder Railway Companylle". Viroon ne siirrettiin 1945 ja työskentelivät aluksi Valga-Mõniste-linjalla ja sitten Mõisakülan varikolla.

Lähde: "The Narrow Gauge Steam Locomotives os Estonia" kirj. Peeter Klaus ja Keith Chester (Stenvalls, 2005, ISBN 9172661658)
kuva 28.12.2014 16:26 Eljas Pölhö  
  Pohjois-Korea osti 49 M62 uusina vuosina 1967, 1969, 1972-1974, 1992 ja 1995. Neljä veturia on paikan päällä joko modernisoitu tai rakennettu kokonaan uusina. Saksasta ostettiin tai saatiin käytettynä 31 veturia parissa-kolmessa erässä noin 1995. Tiedot ovat vuodelta 2001 enkä ole seurannut josko nykyisin tiedettäisiin enemmän.
kuva 21.12.2014 15:07 Eljas Pölhö  
  Panu on täysin oikeassa. Ajattelin vähän liian yksioikoisesti lukemaani tekstiä "1290 maalattiin oranssiksi syyskuussa 2005"
kuva 21.12.2014 13:44 Eljas Pölhö  
  Toki 1290 ehti olla sininen (SJ:n sininen). Alkuperäiseen asuunsa logoa lukuunottamatta se maalattiin 2006.
kuva 21.12.2014 13:34 Eljas Pölhö  
  Halkopiippuisen veturin luistikoneisto on sylinterin sisäpuolella (siis keskempänä veturia - ei sylinterin sisällä), joten sitä ei näy kuvissa. Kuvassa näkyy sylinteri.
kuva 20.12.2014 11:46 Eljas Pölhö  
  Tähän voisi vielä lisätä, että koska rata Haaparantaan avattiin väliaikaiselle tavaraliikenteelle vasta 17.5.1915, niin ei juna ole voinut tulla tästä ylitse ennen talvea 1916.
kuva 20.12.2014 11:41 Eljas Pölhö  
  Taisin katsoa H8D-lehden kuvaa väärin ja hiilipiippu onkin paikallisjunan veturissa. Siinä on Baldwinin laatta, joten H1 235 sopii edelleen hyvin (vain 232-241 ovat mahdollisia, ellei H1 ja H2 kattiloita vaihdeltu ristiin jo tuolloin). G10 347 sopii hyvin halkopiippuiseksi. Se oli Pasilan veturi ja sillä oli vain 146 työpäivää vuonna 1910.

H1 vetureista 232, 233, 235 ja 236 olivat Riihimäellä ja 232 ja 235 olivat vähemmän käytössä 1910 kuin muut.
H1 234 oli Karjaalla, 178 työpäivää (ehkä mahdollinen)
H1 237-241 olivat Viipurissa, kaikilla lähes 300 työpäivää.
kuva 20.12.2014 10:55 Eljas Pölhö  
  Hvar 8 Dag oli uutiskuvalehti, joten on vähän vaikea kuvitella että olisivat julkaisseet 3 vuotta vanhan uutistapahtuman. Mitään artikkelia asiasta ei ole. Kuvan päälle siirtämäni kuvateksti on kaikki mitä asiasta oli ja siinä sanotaan selvästi, että keisarillinen juna on saapunut Tanskasta. Onko juna saapunut kolme vuotta aikaisemmin? Vaunu näkyy kuitenkin siirrettävän Suomen puolelle maaliskuussa (ehkä helmikuussa, mutta sekin olisi aika vanha uutinen tälle lehdelle) 1917.
kuva 20.12.2014 00:40 Eljas Pölhö  
  Kuvasta ei näe onko veturissa SJ:n vai Green Cargon logo. Olettaisin sen olevan Green Cargon Rc4 1290. Kyllähän jokainen itseään kunnioittava yhtiö säilyttää jotain perinteisessä asussa. Saavat pluspisteitä ainakin rautatieharrastajilta ja elokuvantekijöiltä sekä ansaittua huomiota muiltakin ihmisiltä, kun näkevät ihan oudon värisen veturin. Veturin valmistusvuosi on 1980 ja GC osti sen SJ:ltä vuonna 2001.

Punainen vinoviiva tai vaihtoehtona punaiset silmänaluset radio-ohjattavissa (radiostyrda) kertovat mikä on veturin etupää ja korvaavat informaation puolesta entiset "tikkarit" ja katonkulmamaalaukset.
kuva 20.12.2014 00:20 Eljas Pölhö  
  Tr1 1051 pääsi viimeisen kerran pois Kuopion konepajalta 20.4.1972 (korjausluokka L4). Näyttää aika hyväkuntoiselta kuvassa. Viimeisen kerran se oli liikenteessä 10.4.1973 ja laskettiin kylmäksi 24.4.1973 Riihimäellä. Kilometrejä konepajakorjauksen jälkeen kertyi vain 5814 km. Veturi kuuluu siihen harvalukuiseen Tr1-joukkoon, jolla oli oma tenderinsä liikennöinnin päättyessä. Kattila oli 5320 (viimeinen TK 19.4.1972) ja sekin hämmästyttävää kyllä on veturin alkuperäinen kattila. Veturin kestosuojaus tehtiin Tectylillä 5.8.1976 ja se sijoitettiin Lievestuoreen varikolle. Tässä on siis todella alkuperäisistä osista muodostuva Tr1.
kuva 19.12.2014 23:19 Eljas Pölhö  
  Toinen kuva samasta onnettomuudesta https://vaunut.org/kuva/97877
kuva 19.12.2014 21:30 Eljas Pölhö  
  Linkkien takana on sijoituslistat joulukuussa 1970, 1972, 1974 ja 1976.

https://www.dropbox.com/s/rd0a8n8ert31mhq/Sijoituslista%201970-12.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/o02hjdtt7dxdo85/Sijoituslista%201972-12.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/qjcd3s1cgyb6j60/Sijoituslista%201974-12.png?dl=0
https://www.dropbox.com/s/zti6rmo4vnvfsc1/Sijoituslista%201976-12.png?dl=0
kuva 19.12.2014 19:31 Eljas Pölhö  
  Jokioisten rautatien tontti päättyi Loimijokeen eli silta oli tehdasradan ja rautatien välinen katkopiste omistusmielessä. Kuitenkin rautatien radasta erkani tehdasradan haaroja myös joen "väärällä" puolella eli esimerkiksi mainitun ja kuvassa näkyvän kolmioraiteen kummatkin haarat kuuluivat tehdasradalle. Rautatien ja tehtaan välinen vaunujen luovutuspaikka oli vähän matkaa joelta aseman suuntaan. Sähkörata ulottui tälle luovutusratapihalle (pääraide+ohitusraide veturille) saakka.
kuva 19.12.2014 19:03 Eljas Pölhö  
  Kuvassa https://vaunut.org/kuva/52174 on samanlainen ja sinne laitoin tämän kommentin, joka pätee tähänkin:
SJ:n antama tyyppimerkintä 1979 valmistuneelle koekappaleelle oli MTR 091. Se oli kehitetty Scanian Laxån tehtailla L111-mallista. Vuosina 1980-81 valmistettiin 36 pääpiirteissään samanlaista rata-autoa lisää, tyyppimerkintä MTR 101. Ne toimitettiin varustettuina mm. kärki- ja sivulumiauroilla, hydraulisella nosturilla ja laskettavalla kääntöpöydällä. Tarvittaessa pyörät voitiin vaihtaa kumipyöriksi ja hinata rata-auto tietä pitkin autokorjaamolle. Muutama vuosi myöhemmin rakennettiin vielä 17kpl Scania T112H perustuvaa rata-autoa, tyyppimerkintä MTR 112.

Suomessa on muutettu Nalle-Sisuja *myös* kiskoilla kulkeviksi, katso kuva https://vaunut.org/kuva/23160

Lisäksi on myös Volvoja https://vaunut.org/kuva/80909
kuva 19.12.2014 12:28 Eljas Pölhö  
  Veturissa oli mainosteippaus jo heinäkuussa 1973 https://vaunut.org/kuva/34215 joten kevät 1972 tai 1973 jäävät myös viimeisiksi mahdollisiksi kuvausvuosiksi (ellei sitten paljon myöhemmin). Tässä vielä kuva vuodelta 1974 https://vaunut.org/kuva/89483
kuva 19.12.2014 12:18 Eljas Pölhö  
  TPL soitti ja romahdutti mun hienon teorian ja kuvausvuoden. Tarkat nuoret silmät havaitsivat, että

1) Veturin nokalla häämöttää keltainen sähkövaroituslaatta. Ainakin höyryvetureihin ne tulivat vasta 1969.

2) Veturissa on valot päällä. TPL:n mielestä sekä valonheitin että puskinvalot. Minusta vain puskinvalot. Vielä 1970 VR:n tiedotuspalvelu vastasi tiedusteluun, ettei vetureissa voi polttaa valoja päivällä kuten maantieliikenteessä, koska vetureiden valaistuslaitteita ei oltu suunniteltu siihen. Kuitenkin valojen käyttö tuli käytännöksi talvikaudeksi 71/72, ilmeisesti poistui kesäksi tai jäi vähemmälle, mutta seuraavasta talvesta lähtien jäi pysyväksi käytännöksi.

Tämä ajoittaisi kuvausajankohdaksi aikaisintaan 1972 tai 1973. Sen sijaan siitä TPL oli samaa mieltä, että todennäköisesti vaunut ovat matkalla konepajalle joko kunnostettaviksi tai muutettaviksi esim. virkatarvevaunuiksi.
kuva 19.12.2014 00:19 Eljas Pölhö  
  Harvialan metsärata?
kuva 18.12.2014 22:36 Eljas Pölhö  
  Jaa, nyt meneekin tiukalle. Hr12 2218 lähti Helsingistä 12:40 junassa P35 Turkuun ja palasi junassa P30 klo 20:40.

Auringon suunnasta päätellen olet ollut niin ajoissa liikkeellä, että tyhjävaunujuna ehtisi Pasilaan ajoissa. Eli jos kuvausaika on jotain 9-10 välillä, niin hyvin ehtisi P35:een.

EDIT:
Lisätään nyt vielä, että Hr12 2214 saapui Helsinkiin lisäpikajunassa Porista, LP42B, tulo 23:08.
kuva 18.12.2014 22:16 Eljas Pölhö  
  Vuosi voi olla ihan oikein. Junasta en äkkiseltään löytänyt havaintoa, mutta seuraavilla havainnoilla saattaa olla jotain tekemista asian kanssa:
15.4.1968 Hr12 2218 vet. klo 21:00 Helsingistä (TK1077 aika, ei ole tiedossa minne suuntaan jatkoi Riihimäeltä)
16.4.1968 Hr12 2214 tyhjävaunujuna Hki-Tampere, lähtö klo 01:10

Eli Hr12 2218 olisi saattanut tuoda huonokuntoisia vaunuja maakunnasta Pasilan konepajalle ja Hr12 2214 olisi vienyt paluujunista korvaavia vaunuja sinne mistä edelliset lähtivät.
kuva 18.12.2014 19:18 Eljas Pölhö  
  Kohtavaaran sivuraide oli läpiajettava ja sen hyötypituus oli 534 m (1965-1968 tiedoissa).
kuva 18.12.2014 18:27 Eljas Pölhö  
  Etv-Rto 23:n vanha tunnus on 2C ja valmistusvuosi 1954. Löytyyköhän aurasta laattaa, joka varmistaisi tiedon?
kuva 18.12.2014 18:15 Eljas Pölhö  
  Nyt ei tarvittaisi kun vähän havaintoja 2223:n liikkeistä toukokuun lopulta 1983, niin päivä selviäisi. Onko ihan mahdotonta, että olisit saanut vinkin käydä kuvaamassa Dr12 vielä kun voit? On niin lähellä sitä tilannetta, että tämä olisi jokseenkin viimeinen Rovaniemelle saapunut Dr12-juna.
kuva 18.12.2014 12:39 Eljas Pölhö  
  En kyllä muista tapausta Turengissa. Yhtään Dm4-vuoroa ei kuitenkaan liikennöinyt Riihimäen ja Toijalan välillä 1970-luvun puolella. Sen sijaan kiitojunarunko oli yhdessä Porin junaparissa (P49/P50) vielä sen kulkiessa Sr12-vetoisena jonnekkin 1971 tai enintään 1972 tienoille saakka.
kuva 18.12.2014 00:31 Eljas Pölhö  
  Tähän voisi vielä lisätä, että Hr1 1010 viimeinen ajo oli juuri junassa H402 kaksi vuotta kuvaa myöhemmin 29.5.1970 eli se liikennöi toiseksi viimeiseksi Helsingin Pekoista.
kuva 18.12.2014 00:24 Eljas Pölhö  
  Höyryvetureiden junapainotaulukoissa oli Suomessa yleensä kolme saraketta:
1. sarake = peruspaino kaikissa olosuhteissa
2. sarake = peruspaino, jos pakkasta on enintään -5 astetta ja kiskot eivät ole lumen peitossa.
3. sarake = junapaino edullisissa olosuhteissa kuljettajan suostumuksella. Kieltäytymisestä on ilmoitettava syy kirjallisesti.

Rataosilla, joiden määräävä nousu on alle 10‰ saa junapaino olla suurempi kuin sarakkeessa 3, kuitenkin enintään 1300 tonnia.

Vuoden 1969 taulukoissa oli huomautus Hv3, Hr1 ja Tr1 kohdalla, että junapainot ovat 10% pienemmät halkolämmitteisenä.
kuva 18.12.2014 00:00 Eljas Pölhö  
  Dm4 1600 paloi Pirttikankaalla (Ov-Hpk) 31.7.1965 vetäessään junaa P97.

Kuurilassa 15.3.1957 tuhoutunut Dm4 1607 oli ensimmäinen hylätty Dm4 (hylkäyspäivä 8.6.1957).

EDIT
Lisätietona, että Dm4 1623 oli toisena hylätty Dm4 (12.5.1965, kolari Vuohijärvellä 18.11.1964).
1600 hylkäyspäivä on 30.3.1966.
kuva 17.12.2014 16:01 Eljas Pölhö  
  Juna on melkoisella varmuudella H402. Sen vakiovaunusto tuolloin oli Hr1+Po+Ei+Ei+Fo.

10.1.70 junaa veti Hr1 1006 ja matka-ajat alkumatkasta olivat Tampere lähtö 14:18.08 (3 min myöh) - Hatanpää 3.07 (pys 5s) - Rantaperkiö 2.35 (pys 8s) - Sääksjärvi 7.15 (pys 11s) - Höytämö 1.57 (ohitus) - Kulju 4.48 (Sj:ltä, pys 23s) - Vanattara 3.39 (pys 34s) - Moisio 2.57 (pys 10s) - Hakkari 2.05 (pys 14s, tässä myöhästyminen oli suurimmillaan eli 8 min) - Hollo 1.51 (pys 15s) - Lempäälä 2.48 (pys 19s) - Hulaus 3.01 (ohitus) - Mattila 5.39 (Lpä:stä, pys 11s) - Hinkka 4.43 (ohitus) - Viiala 6.45 (Mattilasta, pys 36s) - Toijala 8.06 (tulo 3 min myöh). Matkan jatkuessa Pohjois-Kuurilassa oli vastaan tulevan junan odotus 7min 6s ja tulo Riihimäelle 4 min myöh.
kuva 17.12.2014 14:16 Eljas Pölhö  
  Tässä vielä jokunen aiempi pikajunahavainto ja Dr12 tavarajuna Oulun seudulta huhti-toukokuussa 1983. Valitettavasti ei yhtään P65 ainakaan tässä satsissa. Olipa nämä kaikki yhdessä paikassa.
24.4.83 P69 Ol-Roi 2609+2614 (20 aks)
24.4.83 P62 Roi-Ol 2614+2609 (48 aks)
25.4.83 T5032 Ol-Sk 2209 (1486 t)
29.4.83 P61 Ol-Roi 2610+2542 (42 aks)
29.4.83 P70 Roi-Ol 2542+2610 (24 aks)
30.4.83 P63 Ol-Roi 2528+2534 (68 aks)
30.4.83 P63 Roi-Kjä 2638 (24 aks)
30.4.83 P64 Kjä-Roi 2638 (24 aks)
30.4.83 P64 Roi-Ol 2638+2534 (56 aks) (2534 matka ja sijainti nipussa epävarma, vaikea tulkita)
1.5.83 P67 Ol-Roi 2218 (32 aks)
1.5.83 P66 Roi-Ol 2656+2645 (52 aks)
13.5.83 P68 Roi-Ol 2232 (32 aks)
14.5.83 T5030 Ol-Sk 2214 (74 aks, 818t)
14.5.83 EP57 Sk-Ol 2203 (20 aks)
17.5.83 P69 Ol-Roi 2548+2544 (12 aks)
17.5.83 P62 Roi-Ol 2544+2548 (42 aks Roi-Kem, 46 aks Kem-Roi)
18.5.83 P61 Ol-Roi 2205 (42 aks)
18.5.83 P70 Roi-Ol 2604 (12 aks)
19.5.83 P63 Ol-Roi (60 aks) ja Roi-Kjä (20 aks), osallisina 2638, 2621 ja 2653 (en osaa tulkita miten)
19.5.83 P64 Kjä-Roi (20 aks) ja Roi-Ol (56 aks), ilm. 2621 Kjä-Roi ja 2646+2621 Roi-Ol
20.5.83 P67 Ol-Roi 2628+2523 (32 aks)

Kesäkuussa ja siitä eteenpäin havaitsen vain Dv12 tai Dv12+Dv12 yhdistelmiä pikajunissa Oulun pohjoispuolella.
EDIT: 19.5.83 osalliset olivat tietysti 2638, 2621 ja 2653. Valitan, etten huomannut näppäilyvirhettä heti (siinä oli ..., 2631, ... ennen korjausta).
kuva 17.12.2014 11:49 Eljas Pölhö  
  Tr3 junapainotaulukko ei liene monillekkaan tuttu, joten ohessa K6, vuodenvaihteesta 42/43 alkaen Tr3 junapainot:
https://www.dropbox.com/s/67w0pgd1nsf189x/Junapainotaulukko%20K6%20P9109730.jpg?dl=0
kuva 17.12.2014 11:43 Eljas Pölhö  
  Arkipäivää sotasaalisvetureilla, ensin Tr2
https://www.dropbox.com/s/oj30l52dsxk4v6j/440229%20j2422%20Tr2%202011%20P9100020.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/c66ge6mlvocbigz/440229%20j2422b%20Tr2%202011%20P9100021.jpg?dl=0

sitten Tr3
https://www.dropbox.com/s/n21euh63ruty86k/440304%20j2426%20Tr3%202603%20P9100014.jpg?dl=0
https://www.dropbox.com/s/ntti1djqytjzfww/440304%20j2426b%20Tr3%202603%20P9100015.jpg?dl=0
kuva 17.12.2014 11:23 Eljas Pölhö  
  Arkipäivää rauhan aikana. 2 sivua raskaan tavarajunan kulkua Viipurista Kouvolaan
https://www.dropbox.com/s/9oyt9y9x8npndxf/380110%20Vpi-Kv%20j1002%20s1%20IMG_4984.JPG?dl=0
https://www.dropbox.com/s/siou9t1lsfznn1a/380110%20Vpi-Kv%20j1002%20s2%20IMG_4985.JPG?dl=0
kuva 17.12.2014 10:02 Eljas Pölhö  
  Myöhästymisilmoitukset tarkastivat ensin Vre (Varinkon esimies) ja/tai Vrp (varikonpäällikkö) ja/tai Vjp (Varikkojaksonpäällikkö). Mikäli ilmoituksessa moitittiin junanlähettäjää tai konduktööriä, niin paperi lähetettiin lausunnolle liikennepiiriin. Äänislinnan papereissa havaitaan kuittaus TLehtonen (Tuomas "Tomi" Lehtonen, joka oli VyRy/SRHS:n alkuvuosien pitkäaikainen hallituksen veturiasiantuntijajäsen). Hän usein kommentoi "hyvin ajettu" silloin kun aikataulua oli ajettu kiinni raskaalla junalla ja muutoinkin oli kova puolustamaan veturimiehiään, mikäli heitä moitittiin konduktöörien tai junanlähettäjien raporteissa.

Monet myöhästymisilmoitukset olivat 2-sivuisia, joskus pidempiäkin, ja hyvin usein niissä kerrottiin varsin tarkkaan junan todelliset kulkuajat minuutin tarkkuudella sekä syitä mahdolliseen hidasteluun "lunta kiskoilla" tai "märät halot" tms. Junakohtaukset myös muistettiin mainita ja paljon muuta yleistä junan kulkuun liittyvää. Asemien ohitusaikoihin haettiin joskus tukea niiden junapäiväkirjoista.

Jotkut raportit aiheuttivat laajempaakin viestien vaihtoa kone- ja liikenneosastojen välillä.

Johonkin aikaan kuljettajat saivat palkkion polttoainetta säästävästä ajosta. Joku Joensuun kuljettaja sai kollegojen vihat, kun "aina myöhästytti" toisia junia ajamalla "säästöliekillä" yrittämättäkään ajaa aikaa kiinni. Asian selvittelyssä tutkailtiin iso joukko näitä myöhästymisilmoituksia ja kuljettaja sai varoituksen, koska "aikataulun noudattaminen on tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen asia". Polttoaineen säästö vasta toissijainen, mikäli junan kulku sen sallii.
kuva 17.12.2014 02:56 Eljas Pölhö  
  Kun tässä ketjussa on seurattu Dr12 pikajunakauden loppua, niin oheiseen kuvaan sinänsä liittymättömiä Dr12 pikajunahavaintoja Parikkalasta 29.5-30.5.1984 eli vuotta myöhemmin. Kierrot näyttävät, että veturit syötettiin ilmeisesti reittiä -Pieksämäki-Joensuu-Imatra T ja paluu samaa reittiä.

29.5.1984
Dr12 2219 EP8 (Joensuu-Imatra T)
Dr12 2219 P3 (Imatra T-Joensuu)
Dr12 2229 P4 (Joensuu-Imatra T)
Dr12 2229 EP7 (Imatra T-Joensuu)

30.5.1984
Dr12 2228 P10 (Joensuu-Imatra T, lähtö Joensuusta 29.5)
Dr12 2228 P9 (Imatra T-Joensuu)

Huom! 30.5.84 Dr13 2335 EP8 (Joensuu-Imatra T?).
Dr13 2335 meni pohjoiseen junassa P9 (29.5.84), paluuta en nähnyt (ilmeisesti P2) ja sitten P1 ( edelleen 29.5.84).

Savonlinnan junat veti Dv12 2508 ja yhden junaparin Dv16 2034. Kaikki havaitut tavarajunat menivät Dr13-vedolla.
kuva 17.12.2014 01:06 Eljas Pölhö  
  Kiva, että joku näitä lukee. En näe mistään kuinka monta lukukertaa tai latauskertaa joku yksittäinen dokumentti saa. Sikäli lisäilen näitä vähän sattumanvaraisesti enkä yleisön kiinnostuksen mukaan.

Erilaisia kulkuaika- ja myöhästymisraportteja olen keräillyt nyt 46 vuotta ja aikamoinen määrä niitä onkin kertynyt sekä alkuperäisinä, käsikopioina, valokopioina että valokuvattuina. Vielä kun keksisin niille jotain järkevää (lue: tuottoisaa) käyttöä, niin hyvä olisi. En ole koskaan laskenut, mutta kaipa näitä joku tuhat on.

Tuollaisia veturinkuljettajan tekemiä myöhästymisraportteja minulla ei ole höyrykauden (1960-luvun) jälkeen lainkaan. Onko niitä tehty myöhemminkin? Oletko Jorma koskaan jotunut tekemään sellaisia?
kuva 17.12.2014 00:55 Eljas Pölhö  
  Tr1-sarjasta ja muutamasta muusta yksittäisestä veturista pidettiin tavallista tarkempia listoja 1940-luvulla, kun tutkailtiin eri voitelulaitteiden yms käyttöä. Julkaisemani listat ovat vain osa kokonaisuudesta. Suurimmasta osasta vetureita pidettiin vain kilometrikirjaa, monilla varikoilla kuukausi jaettuna kahteen osaan 1-15. pv ja loppukuu. Niin, ja tietysti korjauskirjaa, mutta siinä oli veturit listattu tehtyjen töiden järjestyksessä eikä veturien numerojärjestyksessä. Kattilapesut taasen merkittiin vetureiden kattilakortteihin.

Sellainen veturikortti kuin on "Pikkuruskojen aika"-kirjan viimeisellä sivulla sen sijaan ei ole VR:n tekemä. Se on TAE:n tekemä yhdistelmä eri VR:n dokumenteista.
<<   >>