Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.04.2011 21:18 | Eljas Pölhö | ||
| Jos hernekeittopäivä oli 1973, niin tarjolla oli 3 x Dm6: 4002, 4003 ja 4007. Jos onnistuit, niin oli hyvä tuuri. Viimeisen kerran (nykytietämyksen mukaan) ne esiintyivät Toijalassa 27.5.1974, 17.6.1974 ja 21.6.1974 (numerojärjestyksessä). | ||||
|
21.04.2011 20:43 | Eljas Pölhö | ||
| 03 ja 50 taitavat olla melko lähellä Hr1- ja Tr1-suoritusarvoja, noin käppyröiden valossa. Niissä taisi olla vähän paremmin suunnitellut poistohöyrykanavat, mutta sinnepäin. 01 ja 44 olivat eittämättä hienoja koneita. Ei niin nopsia kuin engelsmannit, mutta rakenne salli paljon tehokkaamman käyttöajan vuorokaudessa. Sikäli ei ollut ihme, että 01.10-sarjan parhaat yksilöt päihittivät suomalaisten bravuurinumeron Hv1:n käyttökilometreissä, vaikka käyttöikä oli paljon lyhyempi. Toki 03-sarjallakin ja etenkin 03.10-sarjalla ajettiin kuukausittaisia kilometrejä, mistä Suomessa voitiin unelmoida edes dieselkaudella. Neukut olivat yhtä vieraskoreita kuin suomalaiset ja lisäsivät uusien Ye-vetureiden tunnukseen kirjaimen "A" (Amerikanskii), kertomaan, että veturissa oli amerikkalaisia osia. Kuitenkin vasta YeM oli se aito venäläinen (M=modernizirovannyi), joka sai sarjan kukoistamaan suoritusarvojen valossa ja hakkaamaan perusneukut (30-luvun E-sarjat). | ||||
|
|
21.04.2011 19:02 | Eljas Pölhö | ||
| Tuota noin, Kimmo. Mitähän jalosukuista ajattelit? Sillä kaikkein jalosukuisimmalla (05 002) kun mitattiin indikoiduksi tehoksi 3400hv (2500kW), eli ihan muita lukemia. Muutoin olen kyllä samaa mieltä, että YeA:n teho vaikuttaa kovalta, mutta onhan se väistämättä enemmän kuin Tr2:lla (jossain VR:n julkaisussa oli heppoja 1700+hv). Kun nyt löytyisi se neukkujen YeA tehokäppyrä, niin olisi jotain muutakin kuin pelkkä lukuarvo. Joka tauksessa se ensimmäisen maailmansodan Ye jäi yllättävän kauas jälkeen omassa tehokäppyrässään (tai päinvastoin, se 2. maailmansodan versio yllättävän ylös). Se vanha Ye oli 1070hv (787kW @ 22km/h) ja vetovoima 16 t (157kN @18km/h). | ||||
|
20.04.2011 21:29 | Eljas Pölhö | ||
| Tuolla aiemmin oli epäilevä kysymys tuliko Tr2 mukana vararakattiloita. Vastaus on: 1 varakattila, kattilan numero 4811. Alkuperäiset kattilat olivat 4611-4620 (Tr2 1300-1309) ja 4703-4712 (Tr2 1310-1319). Varakattilan 4811 viimeinen sijoituspaikka oli Tr2 1308 ja sen veturin viimeinen käyttöpäivä oli 1.2.1967. | ||||
|
18.04.2011 22:51 | Eljas Pölhö | ||
| Vuoden 1956 Locomotive Cyclopedian mukaan E8 ja E9 vaihtoehtoiset välitykset olivat: 52:25 (117mph=188km/h), 55:22 (98mph=158km/h), 56:21 (92mph=148km/h) ja 57:20 (85mph=138km/h). Vastaaville tavarajunavetureille F7:lle ja F9:lle oli tarjolla 8 eri välitystä. Niistä nopein oli 56:21 (102mph=164km/h) ja hitain 65:12 (55mph=88km/h). Vetovoima oli sitten tietysti kääntäen verrannollinen välityksen nopeuteen ja F8:lle jatkuva vetovoima oli nopeimmalla välityksellä 19500lb =8845kg ja hitaimmalla 27000lb=12250kg eli ehkä yllättävänkin alhaiset arvot. Ei ihme, että tyypillisessä kaukojunassa oli 2-4 veturia (A+B), (A+B+A) tai (A+B+B+A), missä A on ohjaamollinen veturi ja B on veturi ilman ohjaamoa. | ||||
|
|
15.04.2011 19:36 | Eljas Pölhö | ||
| Höyryistä on joskus hankalaa löytää keskenään täysin verrannollisia tehotietoja. Vertailun vuoksi vastaavat venäläiset arvot esim: TE (Saksan kevyempi sotaveturi, sarja 52) = teho 1104kW @ 45km/h, vetovoima 196kN @ 14km/h. Er (uusin E-malli) = teho 1104kW @ 27km/h, vetovoima 206kN @ 15km/h. L = teho 1648kW @ 61km/h, vetovoima 217kN @ 21km/h. SO = teho 1648kW @ 43km/h, vetovoima 223kN @ 18km/h. L ja TE löytyvät Haapamäeltä, SO:sta on Vorgissa kuva Imatrankoskella. Saksalainen sotaveturikirja antaa sarjan 52 tehoksi 1620hv (=1192kW, indikoitu teho, mittauksiilla saatu). Raskaammalle sotaveturisarjalle 42 (joka suhteessa pienempi kuin YeA (ja Tr2), paitsi korkeampi kattilapaine, kattila maksimiteho (Spitzenleistung) oli 2200ihv (PSi, =1618kW). 10‰ nousussa sarja 52 tulos oli 1075 t nopeudella 20km/h ja sarjalla 42 samalla nopeudella 1200 t. |
||||
|
|
14.04.2011 14:57 | Eljas Pölhö | ||
| Venäläisten antama max teho Ye:lle pyörän kehällä on 1546kW @ 40km/h (cut-off 0.6). Ye oli hivenen painavampi kuin Tr2, eli 100,4-101,7 t (Tr2 98,5 t), kitkapaino 90,0-90,3 t (Tr2 86,9 t). Työpaine 14kp/cm2, Suomessa 12,5kp/cm2. | ||||
|
|
14.04.2011 12:14 | Eljas Pölhö | ||
| Venäläiset antoivat 1944-45 Ye-vetureille (suunnilleen sama kuin Tr2) vetovoimaksi 204kN @ 20km/h. | ||||
|
14.04.2011 12:05 | Eljas Pölhö | ||
| Kurkistappas Kari tänne https://vaunut.org/kuva/46852 Edit: Olitkin jo käynyt siellä, mutta unohtanut... | ||||
|
13.04.2011 00:43 | Eljas Pölhö | ||
| Kai vaunujen siivouskin vie jonkin aikaa ja onko Hesan asemalla siivousporukkaa? Malmössä 6-vaunuisen X2000 siivous vie 5-hengen porukalta vähimmillään puolisen tuntia, joten n. 35min on minimi kääntöaika, vaikka juna olisi kuinka myöhässä. Olen kyllä SJ:n kanssa samaa mieltä, että siivotussa junassa on mukavampi matkustaa, vaikka lähtö vähän myöhästyisikin. | ||||
|
11.04.2011 23:58 | Eljas Pölhö | ||
| Voin kyllä olla väärässäkin ja muistaa radan toista päätä. Siitä alkaa olla nelisenkymmentä vuotta kun kävin siellä. Radasta oli artikkeli ja kuvia jossakin lehdessä 60-luvulla, olisiko ollut Sisu-uutiset (en kyllä muista miksi juuri siinä olisi ollut). | ||||
|
|
09.04.2011 11:20 | Eljas Pölhö | ||
| Tästä veturista on oma nettisivu http://www.oerm.org/pages/up942.html Veturissa on aika nopea välitys (gear ratio), kun huippunopeus on peräti 117mph (188km/h). Hyvä vauhti 50-luvun alun tuotteelle. Ja on kyllä hyvän näköinen. | ||||
|
08.04.2011 23:45 | Eljas Pölhö | ||
| Kuvasta näkee hyvin kuinka sekalainen seurakunta junan P30 vaunusto oli. Siitähän oli puhetta kuvan https://vaunut.org/kuva/68715 yhteydessä. | ||||
|
|
08.04.2011 23:40 | Eljas Pölhö | ||
| 120km länteenpäin, eli oliko ne Sottungan vai Föglön Pikaraitiotiet, kun sähisivät jo tuolloin? | ||||
|
08.04.2011 22:50 | Eljas Pölhö | ||
| Totta kai Ilkka on oikeassa. Sylinteriblokissa taitaa lukea 31 D 14, mikä tekee tästä Baldwinin veturin. Se on ollut joskus hyvässä säilössä joko maan tai veden peittämänä. Raideleveys 762mm. Museolla on ollut neljä 2-akselista satulatankkiveturin raatoa, joista kolme on ollut brittejä ja yksi jenkki. | ||||
|
08.04.2011 21:30 | Eljas Pölhö | ||
| Koetin etsiä netistä vanhempia kuvia. Tässä näyttää olevan numero 3 (?) http://www.automotriz.net/images/museo-del-transporte/ferrocarriles-3_2.jpg , jolloin tämä olisi Baldwin (pyöräösto B2't eli 0-4-4T). Ei kyllä näytä amerikkalaiselta, vaan Nasmyth Wilson olisi uskottavampi (pyörästö C1't eli 0-6-2T). Kummassakin tapauksessa takateli taitaa puuttua nykyoloissa. Näyttää toinen kupukin saaneen kyytiä. | ||||
|
08.04.2011 21:04 | Eljas Pölhö | ||
| Olisiko sama veturi höyryssä http://img223.imageshack.us/img223/2070/78489173.jpg | ||||
|
08.04.2011 19:49 | Eljas Pölhö | ||
| Näyttää epäilyttävästi moottoriveturilta, joka yrittää naamioitua höyryveturiksi. Minulta ei löydy mitään veikkausta, mikä siellä sisällä voisi luurata. Hytti näyttää aika modernilta ja onko siinä kaksoiskattokin pitämässä liian aurinkolämmön poissa. | ||||
|
08.04.2011 19:41 | Eljas Pölhö | ||
| Tämän on oltava jenkkivehje. Museon listalla on kolme Baldwinia, mutta tarvittaisiin pyörästöjärjestys tarkempaan veikkaukseen. Tai sitten kuvassa näkyvän laatan tiedot. | ||||
|
|
08.04.2011 19:38 | Eljas Pölhö | ||
| Näyttää saksalaiselta. Jos kytkintangoissa on numero 13105, niin sitten on Orenstein&Koppelin valmistama. Raideleveys 914mm. | ||||
|
|
08.04.2011 19:36 | Eljas Pölhö | ||
| Ei mitään näkyviä tunnisteita? Onko tässä 2 vai 3 akselia? | ||||
|
08.04.2011 19:29 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä näyttää niin englantilaiselta kuin olla ja saattaa. Jos sylinteriblokista löytyy numero 475, niin sitten tämä voisi olla Hunslet'in tuotantoa. Raideleveys silloin 1067mm. Edellinen havainto Hunsletista on bussiasemalta, joten voisi olla ehkä Black, Hawthorn. Pitäisi saada joku engelsmanni kertomaan eroista. | ||||
|
08.04.2011 19:26 | Eljas Pölhö | ||
| Tubize 755/1889, raideleveys 914mm. Venezuelassa oli koko joukko eri raideleveyksiä, koska radat olivat enemmäkseen toisistaan erillään ja palvelivat vain paikallista tarvetta. | ||||
|
05.04.2011 22:36 | Eljas Pölhö | ||
| Norrköpingistä ne lähetetään Puolaan. | ||||
|
05.04.2011 22:09 | Eljas Pölhö | ||
| Kai sähköperämoottorilla saa ajaa? Sellaisella auton akusta voimansa ottavalla. Sehän on ihan äänetönkin, vain pieni potkurin pulputus kuuluu. Jossain leffassa (olisiko ollut Umur) oli kohtaus joltain veneensiirtoradalta, täältä ehkä? | ||||
|
|
05.04.2011 22:00 | Eljas Pölhö | ||
| Koska kyseessä ovat lainavehkeet, ei niiden numeroita saa poistaa. Toisaalta ei haluttu pitää väärässä numerosarjassa olevia vaunuja liikenteessä. Tässä joustava ratkaisu, johon kaikki voivat olla tyytyväisiä. Koeajoilla numeron tilalla oli tosin muu teksti. | ||||
|
|
05.04.2011 21:27 | Eljas Pölhö | ||
| Toisissa kaupungeissa on paljon linjoja ja toisissa vähän... ;) | ||||
|
04.04.2011 20:13 | Eljas Pölhö | ||
| Kyllähän kapearaidemallli on enemmän suomalaistyylinen, koska se on Hilding Carlssonin piirustuspöydältä, kuten myös Dm6-7 (perusta). Sen sijaan ruotsalaiset normaaliraiteiset ovat ihan muiden suunnittelemia. | ||||
|
Kuvasarja: Museo del Transporte - Caracas, Venezuela |
30.03.2011 00:57 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä oli mielenkiintoinen ja harvinainen kuvakokoelma, kiitos. Useimmat kuvista ovat parhaimmat mitä kyseisistä vehkeistä olen nähnyt. | ||||
|
30.03.2011 00:56 | Eljas Pölhö | ||
| Mitähän tuossa nokkalaatassa lukee? Voisikohan tämä olla Shellin käyttämä Bell 209? | ||||
|
|
30.03.2011 00:40 | Eljas Pölhö | ||
| Hibberd - Planet 3267 vuodelta 1948. Ensimmäisen kerran näen kuvan tästä! | ||||
|
|
30.03.2011 00:34 | Eljas Pölhö | ||
| Sanotaan olevan A Barclayn valmistetta, mutta eipä ole näkynyt varmaa tunnistusta. | ||||
|
30.03.2011 00:31 | Eljas Pölhö | ||
| Baldwin 59637 vuodelta 1926. | ||||
|
30.03.2011 00:29 | Eljas Pölhö | ||
| Lukeeko nokikaapin päässä mm Glover? Silloin tämä on Glover 121645 vuodelta 1925. Gloverin valmistusnumero tulkitaan siten, että tämä on 45. veturi, jonka sylinterimitat ovat 12x16 tuumaa. Veturi teki leipätyönsä Puerto Ricossa, sitten se osti yksityinen keräilijä ja joidenkin mutkien kautta veturi päätyi museoon Venezuelassa. | ||||
|
29.03.2011 22:56 | Eljas Pölhö | ||
| Kello on jotain 18:30 luokkaa, koska aikataulunmukainen lähtö Selänpäästä (Konkasta seuraava pysähdys) oli 18:33. Kyllä Dm4 sopi hyvin suomalaiseen maisemaan. Kiitos kuvasta ja paikkakuntakin on useimmille harvinainen, minullekin tuttu vain sikäli mitä ohikulkevasta junasta näkyi (minun suosikkijunani, postijunat, ajoivat pysähtymättä ohi). | ||||
|
29.03.2011 22:02 | Eljas Pölhö | ||
| H369 oli entinen postijuna ja samalla paluujunansa H364 kanssa viimeinen junapari, missä käytettiin Hv1-sarjan vetureita. Keväällä 1967 oli juna jo puolet kerroista Dm4 ja Hv1:t pudotettiin lopullisesti pois muistaakseni toukokuun lopulla 1967 (Hv1 556 viimeisenä sarjansa aktiivisena edustajana Turussa). H369 ajat olivat keväällä 1968 Tku 16:15-Toijala 19:00 ja H364 Tl 9:30-Tku 12:13. Vain 10 minuuttia H369 perään lähti joka veräjällä pysähtyvä H373 Loimaalle (16:25 Turusta-18:19 Loimaalle, se taisi olla tähän aikaan Vv15-vetoinen, kulussa ma-pe). | ||||
|
28.03.2011 17:08 | Eljas Pölhö | ||
| Kiitos. Juna on tosiaan karttalinkin osoittamassa paikassa tai niillä main. | ||||
|
28.03.2011 12:05 | Eljas Pölhö | ||
| Konetoimiston PM:ssä 25.5.1950 (laatinut V. Laaksonen) listan otsikko on Salonkivaunut. Itse tekstissä ilmaisut salonkivaunu ja virkavaunu esiintyvät kumpikin. Puhutaan virkavaunuista ja virkavaunutarpeesta ja pohditaan virkavaunujen sijoittelua ja mahdollisuutta vähentää niitä, koska käyttötarvetta kullakin on kovin vähän. Toisaalta kun puhutaan yksilöidysti eri vaunuista, käytetään ilmaisua salonkivaunu, myös kaksiakselisista. PM:n vaunuluetteloon on joku lisännyt lyijykynällä vaunujen korjausmerkinnät vuosilta 1948-1952, eli PM on ollut hyvässä käytössä. | ||||
|
27.03.2011 21:54 | Eljas Pölhö | ||
| Kimmolle ja Topille: Mutta mitä jos ne erehtyy kysymään norjalaisilta, miten Siemensit pärjäsi pohjoismaisissa olosuhteissa? Mutta ehkä Suomessa on erilainen pakkanen ja erilainen lumi. (NSB + Di6 kertoo kuukkelissa jotain). Ehkä joku Siperiassa kokemusta saanut valmistaja olisi sittenkin jotenkin varmempi... | ||||
|
27.03.2011 21:33 | Eljas Pölhö | ||
| Minulla taitaa olla vain yksi nopeustaulukko tavarajunista tuolla rataosalla ja sekin toiseen suuntaan. Veturi Tr1 1039, juna T5903, junapaino 394 tonnia (60 aks) Yv (Ylivieska)-Krv (Kiuruvesi), Krv-Ilm (Iisalmi) vähemmän ja päivä 5.2.1973. Nopein kilometri Yv-Phä -välillä oli 67km/h, Phä-Krv 82km/h ja Krv-Ilm 95km/h. Keskinopeus Km 578-Km 553 oli 84,2km/h. (Krv on Km 584 ja Ilm Km 550, ajon mittasi tunnettu nimim. SKS) | ||||
|
27.03.2011 21:14 | Eljas Pölhö | ||
| Jos katsellaan näitä mun nopeustaulukoita, niin 1972 P30 oli esim seuraavia versioita: 24.4.1972: Hr12 2215+Gbk+EFit+Eit+Eikt+CEit (veikkaan käänteistä vaunujärjestystä, muistikirjassa vaunut siinä järjestyksessä kuin kopsasin vaunujen taarat) 10.5.1972: Hr12 2205+Gbk+EFit+Eit+Eikt+CEit (sama huomio kuin yllä) Mutta tosiasiaksi jää, että P30 oli arkisin lyhyt. Sunnuntaisin pitkä välillä Karjaa-Helsinki, kun siihen lisättiin 4 vaunua Hangosta. |
||||
|
|
27.03.2011 20:16 | Eljas Pölhö | ||
| Lähinnä oikea paikka kysellä Sr2-vetureita voisi olla CLW (Chittaranjan Locomotive Works) Intiassa, koska se on käyttänyt LOK2000 (Sr2 esi-isä) komponentteja WAP 5 ja WAG 9-sarjoissa. (LOK 2000 - Re 460/465-modernste Elektrolok der Schweiz, kirj. Hans-Bernhard Schönborn, GeraMond 2001, ISBN 3932785517, mukaan: ...Auch für die...WAP 5 und WAG 9 ... kamen elektrische Komponenten der Lok2000 zur Verwendung....) | ||||
|
|
27.03.2011 19:47 | Eljas Pölhö | ||
| P30 kokoonpano esim 8.4.1970 oli Sr12 2734+Po+CEit+Eik+Eit+Fo. | ||||
|
|
27.03.2011 19:39 | Eljas Pölhö | ||
| Laitoin blogiini tiedot salonkivaunuista n. vuonna 1950 korjausmerkintöineen. | ||||
|
|
27.03.2011 18:48 | Eljas Pölhö | ||
| Vaunun 38 sarja C minun listallani perustuu Tapani Kilpisen vaunukirjanpitoon, mutta en tiedä mikä hänellä oli lähteenä. Minulla on tai on ollut 30-luvulla tehty luettelo Rautatiemuseolle siirretystä kalustosta siirtokirjelmien numeroineen, mutta en ole ainakaan vielä saanut paikallistettua sen listan sijaintia. | ||||
|
|
27.03.2011 14:34 | Eljas Pölhö | ||
| Kaikki numerot 28-90 eivät olleet käytössä, vuonna 1935 välille sijoittui 6 kpl 4-aks ja 8 kpl 2-aks salonki/virkavaunuja. Olisivatkohan 2-akseliset olleet samat 8 kuin vuonna 1950: 42, 49, 50, 52, 53, 55, 56 ja 60. Kaikki olivat eri liikennejaksojen päälliköiden käytössä. | ||||
|
|
27.03.2011 14:16 | Eljas Pölhö | ||
| Komentosillan jutun kuva "Orraintaipaleelta" http://www.komentosilta.net/orrainrata.html näyttää epäilyttävästi Honkataipaleen itäpäältä, vrt vaikka kuvaan https://vaunut.org/kuva/68690 Orraintaipaleella oli muistaakseni ihan eri näköistä, mutta pitänee löytää kuvat sieltä asian varmistamiseksi. | ||||
|
|
27.03.2011 14:11 | Eljas Pölhö | ||
| Tämä kuva on otettu Ratavuoren alarinteellä istuen: https://vaunut.org/kuva/68688 | ||||
|
27.03.2011 04:20 | Eljas Pölhö | ||
| Sinne sivuraiteen juttuun voisi täsmentää, että poistettiin käytöstä joulukuussa 1964 ja numeromuutos 1725 -> 1703 tehtiin 1.6.1958 (ja myös käyttötietoja voisi lisätä tuolta yleiskommenteista). | ||||
|
Kuvasarja: Vanhoja dieselvetureita |
27.03.2011 01:31 | Eljas Pölhö | ||
| Sekä Vv12 että Sv11 käyttöhistoria on varsin samanlainen. Tiedossa olevat tavarajunat/järjestelijät ovat kummallakin Pasila-Sörnäinen-Hakaniemi, Turku-Kyrö, Turku-Paimio, Turku-Pansio, Turku-Naantali ja Turku-Uusikaupunki. Henkilöliikenteessä kummaltakin sarjalta on tiedossa käyttö rataosilla Turku-Loimaa, Turku-Paimio ja Turku-Naamtali. Siirtoajot Pasila-Tampere, Turku-Tampere ja Turku-Hyvinkää tapahtuivat ilmeisesti yksinäisinä vetureina tai toista veturia hinaten. | ||||
|
Kuvasarja: Vanhoja dieselvetureita |
26.03.2011 17:50 | Eljas Pölhö | ||
| Eipä Sv11:llä ja Vv12:lla tässä vaiheessa ollut muuta toivoa kuin kuin pikainen romutus. Ne oli siirretty Turusta Hyvinkään konepajalle seuraavasti: Vv12 1700 = 25.3.1965, 1701 = 4.5.1965, 1702 = 8.12.1964 ja Sv11 1703 8.12.1964. | ||||
