2466-70455 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 28.05.2010 02:28 Eljas Pölhö  
  Mun suosikkijunani 60-luvulla olivat H771 ja H772 ja ne osaltaan saivat innostumaan kellottamaan (aina) junien kulkua. Kumpikin pystyi Kouvolan ja Haukivuoren välillä petraamaan aikataulua (=ottamaan myöhästymistä kiinni) reilut puoli tuntia. Ennätys on muistin mukaan 40 minuuttia. Hv3- ja Tr1-vetoisina aikatauluissa näytti olevan vähän vähemmän löysää. Hr13 tultua junaan oli aikataulu aivan selvästi turhankin löysä ja kaikkein selvimmät erot Hr1-vetoisiin juniin olivat nousut Mäntyharjulta Mynttilään ja Mikkelistä Hiirolaan tai etelään mennessä nousu Mikkelistä Otavaan. Siinä mielessä tehtävä ei ollut "toisarvoinen", että juna jäi tyypillisesti myöhään Kouvolan vaihtotöisssä (Vr1:llä oli vaikeuksia jakaa juna P1 kolmeen osaan) ja tarvittiin hyvä veturi tuomaan päivän posti (ja Hesari) mahdollisimman ajallaan maakuntaan junaa innokkaasti odottaville kyläläisille. Nykyisin taitaa esim. Hesari saapua Haukivuorelle ja Mikkeliin ihan eri suunnasta.
kuva 28.05.2010 02:07 Eljas Pölhö  
  MP kattoi myös Hr11-junat. Turisti oli siinä mielessä vähän epäluotettava, kun kun kuitenkin osa Hr11-junista oli "vain" P-tunnuksen alla. Esimerkiksi maaliskuussa 1961 junan MP29 vetureina on havaiittu 14.3=1618, 15.3=1615, 16.3-26.3=1951, 27-28.3=1950. Sikäli epäreilu kommenti, että siinä ovat mukana sekä 1950 että 1951 ensimmäiset paluujunat Turkuun. Hr11 1950 ja 1951 lähtivät edellisinä päivänä junassa P30 ensimmäistä kertaa turkulaisina vetureina.
kuva 28.05.2010 01:41 Eljas Pölhö  
  Kuvan toisen vaunun tuuletusikkunoiden järjestys ei kyllä vastaa CEit-vaunua, vaan taitaa se sittenkin olla Cit, koska 1. luokka oli edessä Kouvolasta pohjoiseen. Keltainen viiva tuli vasta myöhemmin helpottamaan tunnistusta.
kuva 28.05.2010 01:27 Eljas Pölhö  
  Kalakukossa oli Rk aina Eikt tuloon saakka, ja pian taas uudelleen. Ei "koskaan?" Eik. Ravintola- ja kahvilavaunujunat vaunusarjoittain 60-luvulla voi kopsata mun blogista, jos ne kiinnosta http://poelhoe.blogit.fi/ Tuohon täyshelmaplootuun, että eikö Cit kulkenut junissa P31/P32 Helsingin ja Turun sataman välillä? Junissa P75 ja P76 oli CEit (ainakin toisessa rungossa :) vielä 1964). Kv-Kuo-Kv junaparit P75/P72 ja P71/P76 olivat Hr1 1020 ja 1021 heiniä tuolloin, ja vain jomman kumman ollessa kattilanpesussa tai huollossa, oli junissa muu Hr1. Sikäli todella harvinainen kuva kyseiseltä ajalta. Aiemmin mainitussa blogissa on myös mm Esslingenien alkuperäiset taarat ja niistä voi ehkä päätellä missä on ollut helmapellit ja missä ei.
kuva 28.05.2010 00:19 Eljas Pölhö  
  Höh, saako olla lievästi eri mieltä. Nykyisin kun on niin vähän erilaista kalustoa verrattuna siihen kun silloin kun olin nuori, niin kaikki vaihtelu on kivaa. Mulla on varmaan joku dokumentointimania, mutta jos kaikki on samoin kuin viime kuussa, niin innostus kärsii kolauksen. Tänäänkin mun ruotsalaisessa IC:ssä oli monenvärisia vaunuja, enää ei kaikki ollut hailean sinisiä eikä kaikki olleet vielä mustia. Oli molempia vaunuja ja vielä yksi punainen joukossa. Taas tekisi mieli mainostaa, etta 1. luokassa pääsi taas kerran 435km 19 eurolla, ja koko juna 8 vaunua oli täysi, mutta jääköön väliin. On se toisaalta kiva Suomessa käydessä kun saa olla lähes yksin toisessakin luokassa kovaan hintaan.
kuva 26.05.2010 18:06 Eljas Pölhö  
  Tämä sama kuva oli kirjassa Nordens Järnvägar 1975, viimeisellä sivulla. Siten kuvauspaikka varmistui Rastunsuoksi täällä duunimestassakin.
kuva 26.05.2010 18:01 Eljas Pölhö  
  No, kunhan palaan kotiin loppuviikolla niin kaivan alkuperäisen muistikirjani esiin. Kuvatekstiä varten otin valmistusnumeron Kuopion läänin yhteenvetoluettelostani. Numero on varmaan tuossa pienessä laatassa moottorisuojan kyljessä, vai kuinka? Sikäli minun ei pitäisi tehdä noin suurta mokaa numerossa. Otin veturista muistaakseni muitakin kuvia, mutta alkuperäisen negatiiviliuskan löytäminen voi olla kovan työn takana. Se olisi sitten se toinen mahdollinen moka eli että kuvan veturi on ihan joku muu kuin mikä tekstissä mainitaan. Missä 9844 oli ennen Kalajokea? Siellä en ole koskaan käynyt ja Olkkalassa tätä en ole nähnyt. Eikö Kalajoella ollut kaksi Simplexiä? Ettei vain olisi konepelti vaihtunut vetureiden kesken joko siellä tai mistä se tuli Kalajoelle.
kuva 25.05.2010 19:17 Eljas Pölhö  
  Robert: Nyt en ole kotona, niin en voi tarkistaa mitä muistikirjassani lukee ja tietysti olen voinut tehdä lukemavirheen tai kirjoitusvirheen (niinkuin sinunkin kysymyksessäsi on yksi numero liikaa). Edit: Lähinnä tulee mieleen, että se voisi olla 21598, koska sakarallinen ykkönen ja seiska menee helpolla sekaisin muistikirjaakin lukiessa.
kuva 19.05.2010 17:25 Eljas Pölhö  
  Toisaalta Cit 2351 on minun kirjanpidossani 25627/1961 ja seuraava numero 25628 olisi vuodelta 1961 oleva moottorivaunu. En siis lähde välittömästi muuttamaan vaunulistojani Toistaiseksi kirjaan vaan ristiriitaisuuden. http://www.privat-bahn.de/Esslinger_Lieferliste.html
kuva 19.05.2010 17:03 Eljas Pölhö  
  Mielenkiintoinen havainto. Kun katsoo kuvaa tarkemmin, niin vuosiluvun 6 ja valmistenumeron 6 ovat erilaisia. Olisikohan jälkimmäinen tarkoitettu olemaan 8, vaikkei yläympyrä ole ehjä. En ollut kyllä huomannut eroa kun aikoinaan kopsasin kaikki laatat paitsi vaunusta 23010. Herää epäilys systemaattisesta mokasta ja kaikkien Suomeen tulleiden vaunujen pitäisi silloin olla sarjassa 25813-25827 eikä --6--. Löytyykö muita vaihtoehtoja?
kuva 18.05.2010 17:38 Eljas Pölhö  
  Tämä on CEit 2651 (Esslingen 25620/1960). Eit 23009 on Esslingen 25625/1960.
kuva 18.05.2010 09:40 Eljas Pölhö  
  Kyllä kait kirjoittaja aina saa oman tekstinsä toistaa, jollei julkaisija ole ostanut siihen yksinoikeutta.
kuva 17.05.2010 14:59 Eljas Pölhö  
  Näistä kokelasjunista minulla on Tr1-vedolla yksi kulkuaikaseuranta, jonka sain aikoinaan Tapio Keräseltä: 27.11.1969, Tr1 1084+13 Ei. Haminasta klo 17:02, Kouvolaan klo 18:21. Hamina-Salmenkylä 6min-Metsäkylä 17min 30s-Inkeroinen 32 min. Pysähdys 2min 20s. Ikr-Myllykoski 12min 10s. Pysähdys 6min 30s. Mki-Kv opastin 22min, pys 75s, Kouvola 25min 30s.
kuva 17.05.2010 14:22 Eljas Pölhö  
  Rautatieharrastajien vuokraama päätyikkunallinen EFi 22391 jäi sittemmin VR:n viimeiseksi päätyikkunalliseksi yleisen liikenteen vaunuksi. Helsinki-Riihimäki tultiin junassa P49 (veturi Sr12 2707) ja Hämeenlinna-Helsinki junassa P46 (veturi Hr12 2218). Tilausjuna kulki numeroilla Vy 1 (Ri-Vi) ja Vy 2 (Vi-Hl). Junan Vy 1 suurin nopeus oli 98km/h kilometrin matkalla Ri-Hl välillä. Loppumatka ajettiin hiljempaa, koska yksi vasemman puolen laakereista alkoi kuumeta. Toijala-Valkeakoski -välillä oli kaksi fotoajoa ja yksi fotostop (Metsäkansassa). Tuo 98km/h Paikulla taitaa olla minun mittaksissani sarjan "huippunopeus". Samaan on päästy muullonkin, esim. 22.2.1968 Pr1 771 ylimääräisessä junassa Keravan ja Riihimäen välillä (junan koko silloin vain 1 F = 13t). SJK:n tilausjunassa Ri-Kv-Ri 16-17.5.1969 saavutettiin nopeus 95km/h useampaan otteeseen.
kuva 15.05.2010 00:29 Eljas Pölhö  
  Luulisin Jorman olevan ihan oikeassa. Se on kolmion keskellä kuvassa https://vaunut.org/kuva/52081 tai tässä linkissä http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=HKR+talli&srs=EPSG%3A3067&y=6723027&mode=orto&x=381617&lang=fi
kuva 14.05.2010 22:54 Eljas Pölhö  
  Matala veturi hämää. Eiköhän se ollut 600mm, vaikka en kyllä muista mitanneeni.
kuva 14.05.2010 15:14 Eljas Pölhö  
  Forssassa liikennöi mm. kuvan Siemens 1647/1905 ja Tampereella AEG 799/1909.
kuva 14.05.2010 10:58 Eljas Pölhö  
  Kiitos tarkkaavaisuudesta Jorma! Kyllä nyt on käynyt niin, että olen aikoinaan ottanut graafikosta väärään suuntaan kulkevan junan ja 2233 jälkimmäinen havainto on paluujunassa T1663. Uskomatonta saada tehdä korjauksia yli 30v vanhoihin havaintoihin. Dr12 2233 oli noina päivinä kovasti tyrkyllä, sillä 28.9 kohtasin sen tavarajunassa Tammisaaressa ja 29.9 tavarajunassa Loimaalla.
kuva 13.05.2010 23:06 Eljas Pölhö  
  Saattoi siltakin muuttua pyörätieksi, mutta en jaksa muistaa ihan varmasti. Sehän oli tuolloin alle 10v vanha.
kuva 13.05.2010 22:15 Eljas Pölhö  
  Tästä sillalta Hyvinkäällepäin ratapenkka muutettiin pyörätieksi sisääntulotien viereen sen eteläpuolelle. En tiedä onko sitä enää. Jonkin matkaa lähenpänä Hyvinkäätä penkka ja pyörätie erkanivat ja se näkyi kyllä maastossa vielä 1980-luvulla.
kuva 13.05.2010 22:11 Eljas Pölhö  
  Vertailuksi raidekaavio 1978 https://vaunut.org/kuva/62835
kuva 13.05.2010 21:21 Eljas Pölhö  
  Rautatiesillan vieressä oli Hyvinkää-Kytäjä-Läyliäinen -tien silta. Samalla kohtaa on sisääntulo Hyvinkäälle moottoritieltä Veikkarin ja entisten Vakkurin kauppapuutarhan välisellä alueella. Vähän matkaa kuvaajan selän takana oli aikoinaan Hyvinkään Tiili Oy:n (Veikko Piekkarin tiilitehtaan) savirata. Tehdas oli valtatien Hyvinkään puolella ja savikuopat tien länsipuolella.
kuva 05.05.2010 13:00 Eljas Pölhö  
  Eiks se olis helpompi sijoittaa laiturit siten, että toisen etelä- ja toisen pohjoispää ovat lähellä toisiaan. Yksi kulkutie palvelisi molempia kun laiturit eivät olisi tismalleen radan vastakkaisilla puolilla. Etenkin Suomessa, missä laituripolku+puomit on liian halpa vaihtoehto alikulkutunneleille.
kuva 04.05.2010 19:04 Eljas Pölhö  
  Ainakin 1978 vielä oli sivuraiteita ja silloin oli Hietasessa junakohtauksiakin. Olisikohan poistettu sähköistyksen myötä?
kuva 03.05.2010 15:30 Eljas Pölhö  
  Tai sitten siinä ei ollut enää nimikylttiä, niin en noteerannut sitä kaaviooni (suora viiva ilman sivuraiteita), tai sitten se vain jäi merkitsemättä kun oli niin vähän muutakaan...
kuva 03.05.2010 11:18 Eljas Pölhö  
  Sampo: Kyllä kuvassa näkyvät kaikki VR:n rakenteet Massilanmäessä. Minusta siellä ei ole ollut liikennepaikkarakennusta edes 70-luvun lopulla, kun ei ole mukana silloisessa rataosan raidekaaviossani.
kuva 30.04.2010 18:20 Eljas Pölhö  
  Minä sanoisin itärannikolla. Kun katsot kartasta Etnan sijainnin, niin rata tekee 3/4 ympyrän sen alarinteillä. Eteläinen pääteasema on Cataniassa ja pohjoinen Ripostossa. Niiden välin rannikkoa pitkin kulkee valtion rata Messina-Catania-Siracusa.
kuva 28.04.2010 11:46 Eljas Pölhö  
  Kyllä se on. Alkuperäinen numero oli 52 7047, valmistaja WLF, Floridsdorf (Itävallassa), 1943. Sota-aikana veturi toimi Neuvostoliiton alueella, mistä siirrettiin Tsekkoslovakiaan. CSD:llä sillä oli aluksi numero 555 0221, joka muutettiin öljypolton käyttöönoton jälkeen numeroksi 555 3221. CSD:llä muutettiin iso joukko näitä vetureita öljypolttoisiksi vuosina 1963-73, ja tuolloin neljäs numero (0) muutettiin numeroksi 3, muiden numeroiden pysyessä ennallaan.
kuva 24.04.2010 17:13 Eljas Pölhö  
  Hr1 1013 ja ensimmäisenä vaununa CEi sopii hyvin junaan H771, mutta pitää menne vuosi-pari taaksepäin. CEi jäi pois muistin mukaan jo ennen kesää 1969. Kesäisin 1968 lähtien Hr13 (Dr13) oli tyypillisin veturi, talvisin vielä Hr1.
kuva 23.04.2010 11:33 Eljas Pölhö  
  O&K 7443 vuodelta 1919.
kuva 23.04.2010 10:59 Eljas Pölhö  
  Eia-vaunujen 22651-22654 (12000-12003) vastaanottokoeajot tapahtuivat Hämeenlinnaan (22651, 2813 veti), loput Turkuun (2813+22652, 4014+22653 ja 4014+22654). Mielenkiintoista, että vetovaunun numero oli tuolloin jo muutettu, mutta liitevaunu annettiin muodossa 22653 (12002) ja 22654 (12003).
kuva 23.04.2010 10:46 Eljas Pölhö  
  Säännöllinen liikenne Tampereen ja Toijalan välillä taisi alkaa 1.3.1958. Varhaisin minulta löytyvä tieto lätän ajamisesta kyseisen välin on kun vielä vastaanottamaton Dm6 2800 ja EFia 22451 (myöhemmin 4000+11500) tekivät 17-19.12.1953 kiertoajelun (vastaanottokoeajon) Tampere-Haapamäki-Pieksämäki-Kouvola-Riihimäki-Tampere. Kummankin luovutustarkastus suoritettiin 19.1.1954. Dm6- ja EFia-vaunujen vastaanottokoeajot 1954 suuntautuivat Tampereelta Raumalle (2802+22453), Poriin (2803+22454), Lahteen (2804+22455) ja Turkuun (2805-2814 ja 22456-22461). 2801+22452 koeajo minulta puuttuu.
kuva 23.04.2010 02:05 Eljas Pölhö  
  1960-luvulla Salpausselän kisajunia Helsingistä/Helsinkiin oli useimmiten kolme kumpaankin suuntaan. 1966 ja 1967 oli kaikissa dieselveturi (Hr12, Sr12). 1965 oli aika sekalainen joukko, Hr1 1003, Hr12 2211 ja Dm4 1608. 1959, 1960 ja 1962 kaikissa oli Hr1. Tr1 löytyy Tapani Kilpisen havainnoista vuodelta 1958: 9.3.58 klo 20:51 Helsinkiin saapui Tr1 1050 vetämä kisajuna. Sen edellä klo 20:20 saapuneessa kisajunassa oli pariveto Hr1 1021+1008.
kuva 22.04.2010 19:13 Eljas Pölhö  
  Dm6 4004, alunperin numero 2804, luovutuskoeajo suoritettiin 17-18.5.1954 Tampere-Lahti-Tampere ja se vastaanotettiin VR:lle 19.5.1954. Koeajolla mukana seurasi liitevaunu EFia 22455 (sittemmin 11504). Viimeisen ajonsa 4004 suoritti toukokuussa 1972 ja se hylättiin (Ko) 11.9.1972 (Lko pvm 5.9.72 ja To pvm 19.9.72). Samoilla papereilla menivät Hr11 1950-1953, Dm6 4000, 4004-4006, 4008, 4009, 4012-4014, Dm7 4050, Trr 353 ja EFia 11501-11510. Jos joku ihmettelee mihin 1954 jäi, niin se oli hylätty jo aikaisemmin samana vuonna.
kuva 22.04.2010 18:48 Eljas Pölhö  
  Nämä olivat varmaan höyryvetoisia sekajunia. Viimeisessä rauhanajan aikataulussa (1.10.39-31.12.39, ei varmaan toiminut loppuun asti) junien luokkamerkintä oli M ja kulkuajat Riihimäki 7:15-Kesijärvi 8:05, Riihimäki 11:10-Kesijärvi 12:00, Kesijärvi 8:15-Riihimäki 9:15 ja Kesijärvi 14:30-Riihimäki 15:30. Mihinkähän tarkoitukseen radan aikataulut oli laadittu? Ei ainakaan työmatkaliikenteeseen eikä asiointiin Riihimäelläkään paljoa jätetty aikaa.
kuva 21.04.2010 17:14 Eljas Pölhö  
  Loppuopastinvalojen sijoitus ovien pielissä oli alempana kuin Dm7-kalustolla.
kuva 21.04.2010 16:54 Eljas Pölhö  
  Tässä vaunussa on A 11.67, 4021:ssä A 10.67, 4022:ssa A 6.67, 4023:ssa A 12.61, 4024:ssä A 9.61, 4025:ssä A 12.66 jne. Tuoreempia A merkintöjä 4075 A 2.68 (edellinen A 12.66), 4131 A 7.69, 4148 A 12.68, 4156 A 4.69 (edellinen A 10.66), 4165 A 1.70, 4166 A 1.68, 4170 A 5.68, 4171 A 5.68, 4176 A 3.68, 4177 A 1.69, 4178 A 7.68, 4180 A 11.68, 4181 A 9.68, 11550 A 1.69, 11578 A 2.68, 11618 A 3.69, 11622 A 6.69, 11626 A 9.69, 11629 A 2.69, 11631 A 11.69 jne. Ei minullakaan ihan kaikkia ole, mutta 1.70 taitaa olla uusin merkintä.
kuva 21.04.2010 16:32 Eljas Pölhö  
  Hv1 se on, mikäli kuvausvuosi on oikein. Turun viimeiset Hv2:t siirrettiin muualle toukokuussa 1962. Jos sellainen ihme olisi elokuussa 1963 sattunut, että vieraan varikon Hv2 olisi piipahtanut Turussa, niin ei se kyllä Uudenkaupungin radalle olisi päätynyt.
kuva 16.04.2010 22:04 Eljas Pölhö  
  Pertti: Joo, ota kello, kynä ja vihko mukaan. Minusta olisi kiva nähdä vähän nykyisiä ajoaikoja vertailuksi vanhoille. Hannu Haaki (yhdistyksen sihteeri monta vuotta ja museorautatien alkuperäisiä puuhamiehiä) matkusti opiskeluvuosinaan säännöllisesti Helsingin ja Lahden välillä ja harjoitti aktiivisesti mm. Dm4-junien kellottelua niiden viimeisinä kulkuaikoina. Jos tällaiselle harrastustoiminnalle alkaa löytyä kiinnostusta, niin julkaisen mielelläni näitä tuloksia esim. blogini liitteinä.
kuva 16.04.2010 21:48 Eljas Pölhö  
  P75:stä en ole vielä saanut kaivettua lisää tietoja, mutta eräistä muista pikajunista kyllä. Yhdistelemällä Tapani Kilpisen ja Jukka Nurmisen muistiinpanoja näyttää siltä, että huomattava lisäys Hr12-vetoisiin pikajuniin tapahtui joulukuussa 1961, olisiko ollut 14.12 alkaen (kirjoitan muistin varaisesti) ja saattaa olla, että P75 olisi siirtynyt samalla kertaa. Laitan vaikka blogiini havaitut "kuin veitsellä leikaten"-muutokset, kunhan olen jossain vaiheessa kotona vähän pitempään. Hr12 ajoi 28.5.61 alkaen junat T1073 (Kv 2:31-Pm) -T7930 (Pm-Kv 14:55)-T7317 (Kv 15:10-Kta)-T7318 (Kta-Kv)-T7349 (Kv-Kta)-T7350 (Kta-Kv) ja sitten yöpikajunassa Helsinkiin (Kierto on aikataulupaketissa 1b, ks ketjun lopulla https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1808.0 )
kuva 16.04.2010 13:53 Eljas Pölhö  
  Löytyykö siitä valmistusnumero, niin asian voisi tarkistaa jollakin todennäköisyydellä? Missä ja milloin Hämeenkylän Tiilitehtaalla on ollut savenkuljetusrataa? Vuonna 1971 haastatellessani tehtaan edustajaa, hän sanoi että savi on tuotu aina kuorma-autoilla ja vastaava tieto oli jo 50-luvulla jossain tiilialan ammattilehdessä tehdaskuvauksen yhteydessä.
kuva 16.04.2010 00:19 Eljas Pölhö  
  Antamani aikataulu P29:n osalta oli voimassa 1.6.1951-31.5.1953. Juuri nyt en pysty tarkistamaan, mutta luulen muutoksen tapahtuneen 1.6.1953. Kesällä 1955 oli kulussa jo kolme suoraa junaa H33 (Hki 7:20-Tku 12:45), P31 (Hki 13:40-Tku 18:10-satama 18:25) ja H35 (Hki 18:25-Tku 23:50). Toiseen suuntaan H36 (Tku 6:15-Hki 11:29), P32 (Tku satama 9.10-Tku 9:45-Hki 14:13) ja H34 (Tku 17:56-Hki 23:10). Kesällä 1956 radalla oli suoria junia jo 1 kiitojunapari, 3 pikajunaparia ja 1 henkilöjunapari)
kuva 15.04.2010 22:55 Eljas Pölhö  
  Kyllä on komea aikakauden kuva. Tuolloin, keväällä 1953, olivat laivajunat ainoat pikajunat Helsingin ja Turun välillä. Ainoa vaihtoehto suoraan Porkkalan läpi oli postijunapari H33/H36, mutta ne pysähtyivät kaikilla asemilla ja pysäkeillä. Junien lähtö- ja tuloajat olivat:
H33 Hki 8:20-Karjaa 11:01/11:33-Salo 12:58/13:06-Turku 14:21 (21 välipysähdystä)

P29 Hki 12:45-Kauklahti 13:12/13:21-Tähtelä 14:30/14:37-Inkoo 14:47-Karjaa 15:05/15:13-Koski 15:44-Perniö 15:58-Salo 16:16/16:18-Paimio 16:47-Turku 17:15/17:25-Turku sat. 17:35

H36 Turku 8:10-Salo 9:27/9:32-Karjaa 10:55/11:12-Helsinki 13:40 (21 välipysähdystä)

P30 Turku sat. 10:50-Turku 11:00/12:00-Paimio 12:32-Salo 13:00/13:02-Perniö 13:25-Koski 13:40-Karjaa 14:10/14:20-Inkoo 14:46-Tähtelä 14:53/15:01-Kauklahti 16:07/1613-Helsinki 16:40

Näillä matka-ajoilla ei taitaisi nykyään löytyä kovin monia matkustajia.
kuva 15.04.2010 22:02 Eljas Pölhö  
  Yksi vanhan mallinen ja värinen kantsisi säilyttää esim. aikakauteen sopivia tv- ja teatterielokuvia varten. Niin kuin Saksassa ja muuallakin. Olisi vuokrata sopivaa kalustoa kuvauksia varten. Tietysti VR:n henkilöliikenne voi pitää itseään niin suurena, ettei sitä elokuva yms kiinnosta.
kuva 15.04.2010 21:07 Eljas Pölhö  
  Hv2 777 lähti viimeisen kerran Turusta 31.5.1962. Täytyy toistaa yllä jo todetut: Upea kuva.
kuva 15.04.2010 21:04 Eljas Pölhö  
  "Turun veturit ja junat julkaisussani" (löytyy tuolla myyntipuolella) on listattu Saloon 40-luvun puolivälissä sijoitetut veturit. Eri aikoina niitä olivat Sk1 165, Sk2 317, Sk3 382, 384 ja 386, Vk2 456 ja Tv1 611 ja 912. Tv1:t varmaan ratatöitä varten. Hk1 ajoi lisäksi paikkua Turkuun, viimeiset niistä olivat 241, 296 ja 327. Hienoja kuvia ajalta, jolta ei paljoa junakuvia ole julkaistu.
kuva 14.04.2010 19:41 Eljas Pölhö  
  Jos "Päättävistä Tahoista" joku lukee näitä viestejä, niin kannattaa katsoa kuvan https://vaunut.org/kuva/42823 tekstit, etenkin Tepon kommentti, ja ehkä vetää johtopäätöksiä ja ilmoitella esim. elokuvayhtiöille.
kuva 13.04.2010 17:06 Eljas Pölhö  
  Vertailun vuoksi raiteisto 1976 https://vaunut.org/kuva/62246
kuva 13.04.2010 16:21 Eljas Pölhö  
  Ferkeltaxe, esim http://de.wikipedia.org/wiki/DR-Baureihe_VT_2.09 Edit. Jouni ehti ensin ja taxe taitaa olla monikossa.
kuva 13.04.2010 13:00 Eljas Pölhö  
  Moottorivaunuissa käytetään yleensä Power car (vetovaunu), trailer/trailer car (moottoriton vaunu), paitsi ohjaamollinen liitevaunu on driving trailer.
kuva 11.04.2010 10:24 Eljas Pölhö  
  Siis tämä kuvahan sivuaa myös Suomen rautatiehistoriaa. Tällainen olisi ollut Dm5 moottorivaunu, joita VR alustavasti tilasi Uerdingeniltä. Muistinvaraisesti, kun en ole kotona: Myöhemmin (1958?) VR joutui maksamaan Uerdingenille korvauksia, koska ennakkotilaus katsottiin riittävän päteväksi ja sitä ei kai koskaan oltu peruttu. Näin olivat VR:n lakimiehetkin asian tulkinneet ja riitaa ei viety käräjille.
<<   >>