277-22668 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 09.08.2010 10:35 Eljas Pölhö  
  Kappas vaan, sitä ei ole kelpuutettu linkkeihin. Se on http://poelhoe.blogit.fi/ Googlaamalla löytyy nimellä Eljaksen junasivut
kuva 08.08.2010 13:06 Eljas Pölhö  
  Ensimmäinen Dm9 havainto on P11 1.2.1966 ja P12 2.2.1966. Sen jälkeen ei aikataulukauden loppuun mennessä ole yhtään Dm9 havaintoa, vaan joka kerta Sr12. Esimerkiksi maaliskuussa 1966 MP11 ja MP12 on kumpikin nähty 14 kertaa. Tämä on se talvi ja kevät, jolloin porkkanakalustolla oli melkoisia ongelmia. Ilmeisesti suunnitelmat niiden käytön lisäämisestä eivät toteutuneet, kun eivät selvinneet edes aiemmista junistaan. Luultavasti Dm9 tulivat juniin MP11/MP12 suunnilleen 22.5.1966 alkaneen aikataulukauden alusta.
kuva 07.08.2010 22:13 Eljas Pölhö  
  Junien P11/P12 kohdalla lopullinen muutos Hr1 -> Hr13 (Dr13) tapahtui heinäkuun puolivälissä 1964. Muutos Hr13 -> Sv12 tapahtui tokokuun lopulla 1965. Muutos Sv12 -> Sr12 tapahtui kesäkuun lopulla 1965. Muutos Sr12 -> Dm9 on vielä haarukoimatta (toukokuu 1966...toukokuu 1967 välillä se on). Muutos Dm9 -> Sr12 (Dv12) tapahtui 1.12.1967.
kuva 07.08.2010 16:45 Eljas Pölhö  
  Paluumatkalla junan ainoat toteutuneet pysähdykset olivat Tuhkakangas, Hinnus ja Simola.
kuva 07.08.2010 16:43 Eljas Pölhö  
  Ehkei Kesämäellä ja Jukassa ollut kyytiin pyrkiviä tai poistuvia matkustajia. Tuolloin suurin osa paikallisjunien seisakepysähdyksistä oli vain tarpeen vaatiessa. Joskus madeltiin pitkiäkin matkoja, kun ei ollut pysähdyksiä, mutta niille oli kuitenkin varattu aikaa aikataulussa.
kuva 07.08.2010 00:05 Eljas Pölhö  
  Heh heh, mites tossa nokalla on vain neljä numeroa? Eikös viisaat jo päättäneet, että numeron on oltava oleellisesti pidempi? Onko siinä nyt joku ongelma? Ja Mikko vielä ehti kysymään jotain historiallista jäännettä. Eikö sekin ole jo menneen talven lumia?
kuva 06.08.2010 10:50 Eljas Pölhö  
  Juu, oikeanpuolimmaiset ovat aikataulunmukainen/todellinen pysähdys sekunneissa. En enää muista miten matkustajien kanssa oli, mutta ei junassa ainakaan tungosta ollut.
kuva 05.08.2010 21:13 Eljas Pölhö  
  Ikkunajako ja penkkijako ei näytä toimivan keskenään. Ruotsin SJ:n 1lk:ssa vuorottelevat peräkkäin olevat ja vastakkain olevat istuimet niin, että selät vastakkain olevien istuimien väliin jää ruhtinaallisesti tilaa matkatavaroille. Kun Ruotsissa joutuu maksamaan 1.lk:n lipusta 435km:n matkalle ruhtinaalliset 20€, niin vaatimustaso on tietysti kovempi kuin Suomessa.
kuva 01.08.2010 14:37 Eljas Pölhö  
  Ruotsalaisten julkisen selityksen mukaan: " Vi anmälde att vi var klara för bropassage enligt det ”svenska regelverket”. Tågklareraren i Haparanda ringde till Uleåborg. Då hade ”Sven Dufva” från fänrik Stål sägner återuppstått efter 200 år." Suomennettuna museojunan henkilökunta ei ollut yhteydessä Ouluun, vaan Haaparannan junasuorittajaan, joka oli yhteydessä Ouluun. Eli siis täysin oikea nokkimisjärjestys.
kuva 22.07.2010 17:05 Eljas Pölhö  
  Minussa näissä istutaan yhtä ahtaasti kuin lentokoneen tavallisessa luokassa. Liekö osaston mataluudesta johtuvaa harhaa, mutta osasto tuntui normaalia kapeammalta ja aivan varmasti ahtain 1. luokan osasto, missä olen matkannut Ruotsissa. Tosin vain kahdesti. Koska en nauttinut matkustuskokemuksesta, niin olen välttänyt näitä junia. Kuten Jouni tuossa yllä sanoo, niin ikkunapaikka on ahdistava lasin kaartuessa heti pään päälle. Istuimista ei jäänyt mitään mielikuvaa, joten olivat varmaan ihan okei. Vastakkain istuvien polvet ovat lähempänä kuin muissa ekan luokan vaunuissa. Ehkä jotain vastaavaa kuin Sm1-2, jos niiden istuimien väliin tökättäisiin samanlainen pöytä.
kuva 21.07.2010 18:31 Eljas Pölhö  
  Ahdas se on sisältä. Tässä sisäkuva https://vaunut.org/kuva/59333
kuva 12.07.2010 07:04 Eljas Pölhö  
  Kun Bodenista lähetään henkilöjuna Tornioon, niin se on JUNA. Kutsutaan sitä sitten miksi tahansa uudessa suomalaisessa rautatiesanastossa. Vielä 1960-luvulla Helsingistä pääsi makuuvaunulla Haaparantaam päivittäin. Sen päälle oli paikallisjunia kummallakin raideleveydellä. Nyt yksi henkilöjuna vuodessa on liian vaikea asia hoidettavaksi. On kyllä laadittu vaikeat säännöt. Ainakin ylittäneet laatijoidensa ymmärryksen. Pitäisi varmaan palata rautatieliikenteen juurille. Englannissa 1820-luvulla höyryveturin edessä juoksi mies heiluttaen lippua ja siten varaten vapaan kulkutien. Olisi varmasti toiminut myös Haaparannan ja Tornion välillä, jos kerran Oulun kauko-ohjaus ei tiennyt onko linja rajalta asemalle vapaa. Sama toisinpäin rajalle saakka. Siitä eteenpäin Haaparannan henkilökunta kyllä tietäisi onko vastaantulevia junia. Jos lippua heiluttava juoksumies tuntuu vanhanaikaiselta, niin siitä voisi sitten jatkaa sääntöjen kehittelyä niin, että junat kuitenkin saavat kulkea.
kuva 11.07.2010 14:41 Eljas Pölhö  
  Topi: päättelyssäsi on se virhe, että eivät nuo ole Ruotsalaisia sääntöjä ja ruotsalaisen käsityksen mukaan normaaliraiteisella on liikennöity ruotsalaisten sääntöjen mukaan ja leveäraiteisella suomalaisten sääntöjen mukaan. Jos päättelyssäsi ei ole virhettä, niin silloin suomalaiset ovat laajentaneet valtaansa kertomatta ruotsalaisille. Sekin voi olla kyllä ihan mahdollista, koska suomalaiset ovat jo nyt asettaneet esteen kahden EU-maan väliselle kansainväliselle henkilöliikenteelle, mitä ei olisi saanut tehdä. Jos tällaiset sääntörikkomukset olisivat tahattomia, niin joka toinen kerta pitäisi tulla vahinko kansalaisten iloksi. Samanlaista kiusantekoa tämä on kuin mitä aiemmin kohdistettiin käytettyjen autojen maahantuontiin.
kuva 10.07.2010 02:59 Eljas Pölhö  
  Jarkon linkin https://vaunut.org/kuva/13370 perusteella Tornion toistaiseksi viimeisin höyryhavainto on 9.9.1989 eli neljä vuotta myöhemmin kuin uumoilin ylempänä viestiketjussa. Onko näin vai löytyykö vielä myöhempiä havaintoja? Olisiko tuo juhlatilaisuus onnistunut nykyisillä turvallisilla, mutta laittomilla, säännöillä?
kuva 09.07.2010 03:09 Eljas Pölhö  
  Ihan privaattisähköpostien perusteella vastaan yleisesti, että jos jotakuta kiinnostaa tietty rataosa tietyltä vuodelta, niin kysykää ihmeessä. Minulla on useimmat 1937-1971 ja useita uudempiakin. Vastaan kyllä jos pystyn ja laitan taulun joko tänne (jos keksin hyvän tekosyyn) tai blogiini. Voi mennä noin kuukausi, kun arkisto on neljässä paikassa ja minä aina menossa jonnekin. Nimimerkki: jo kypsä eläkkeelle. PS. Netissä oli jossain sivusto, jossa oli suomalaisia aikatauluja, mutta nyt en löydä. Missä se on? (laittakaa vaikka privaattiviesti)
kuva 09.07.2010 01:16 Eljas Pölhö  
  Hieno kuva ja kiva saada uusi päivitys tähän.
kuva 08.07.2010 23:41 Eljas Pölhö  
  Hmmm, mitenköhän sivu onnistui tulkitsamaan sanan "Töysä" sanaksi Dibuni??
kuva 08.07.2010 01:01 Eljas Pölhö  
  Kuten Mikko toteaa ja Timo osoittaa linkillä, niin Ruotsissa ihmisten harrastustoimintaa pidetään arvossaan ja sääntöjä sovelletaan joustavasti. Kansankodin asukkaita (Suomessa hallintoalamaisia) ei haluta kyykyttää.
kuva 06.07.2010 12:17 Eljas Pölhö  
  Virenojan tehtaalla oli kuusisatanen, mutta tavarat Lahteen lähetettiin LWJ:n 750millisellä.
kuva 06.07.2010 09:28 Eljas Pölhö  
  .....Tämä tosiaan alkaa olla byrokratian huippu - hauskaa on ruotsalaisilla. Eljashan voisi, omin sanoin, hieman kertoa ruotsalaisten tuntoja tapauksesta...... Vastaus: Suomalaisessa museojunassa: "Juna nytkähtää liikkeelle ja heti pysähtyy. Kuljettajan mukaan pitemmälle ei voi ajaa uusien turvallisuusmääräysten mukaan. Op. sylinterin mäntä ei saa liikkua taaksepäin matkustajia kuljettavassa junassa. Se voi unohtaa muuttaa suuntaa ja osua matkustajiin. Poikkeusluvalla vp. sylinterin mäntä saa liikkua taaksepäin yhden kerran." Norjalaisvitsit ovat olleet täällä aina suosittuja, vaikka aihe on aika loppuunkaluttu. Nyt häämöttää uusi aihe Suomen liikenneviranomaisten ruotsinkielisissä säännöksissä...
kuva 05.07.2010 23:18 Eljas Pölhö  
  Olisikohan huhti-toukokuulta 1956. 955 saapui Turkuun 4.4.1956 ja lähti sieltä 20.5.1956. Aika sopisi myös sikäli, että siinä näyttää jo olevan ulkoneva tila, mutta 961:ssä näyttäisi vielä olevan suorat hytin seinät.
kuva 05.07.2010 23:13 Eljas Pölhö  
  Kuva on väliltä 1949-1959 ja mieluummin kauden alkupäästä, koska hytin sivuseinät ovat suorat. Harvinainen kuva.
kuva 05.07.2010 22:42 Eljas Pölhö  
  Kuulostaa niin naurettavalta byrokraattiselta pelleilyltä kuin olla ja saattaa, ainakin näin kauempaa katsottuna. Jos henkilöliikenteen kieltävä kikkailu ei olisi tahallinen ja tarkoituksellinen, niin pykälään olisitehty poikkeus: "ei koske kansainvälistä vaihtotyötä."
kuva 05.07.2010 20:35 Eljas Pölhö  
  ....Tornion ja Haaparannan välinen liikenne katsotaan vaihtotyöksi ja Suomen sääntöjen mukaan matkustajia ei saa kuljettaa vaihtotyönä kahden liikennepaikan välillä.... Mitenkäs tämä näin voi olla? Sehän estää ulkomaalaisen liikennöitsijän matkustajaliikenteen kahden EU-maan välillä. Taitaa olla ainoa kahden EU-maan välinen raja, jossa on tehokkaasti torpedoitu kansainvälinen henkilöliikenne.
kuva 05.07.2010 20:28 Eljas Pölhö  
  Tuo tolppako se on se byrokraaatit autuaaksi tekevä liikennepaikka? Eikö se ollutkaan Kisko-Kallella ajo sallittu ja kielletty samalla kertaa?
kuva 05.07.2010 01:47 Eljas Pölhö  
  Ruotsalainen museohöyryveturi B 1147 kävi Torniossa 13.7.1985. Onkohan se viimeinen höyryjuna Torniossa? Mikähän ikioma suomalainen sääntö on nyt tullut eteen ja koskahan se on tehty ja etenkin KUKA on sen tehnyt ja hyväksynyt?
kuva 04.07.2010 13:07 Eljas Pölhö  
  Ihme, että tummanvihreät höyryveturit erottuivat kuusikosta, kun vielä kuljettivat omia pilviä mukanaan eikä kaasutuikut olleet päivällä päällä :)
kuva 30.06.2010 14:30 Eljas Pölhö  
  Täsmennyksenä aiempaan kommenttiini: Hr13 näyttäisi olleen 1968-71 koko ajan P3 pääasiallinen vetäjä, välillä myös Sr12 oli 3-4-vaunuisen junan kanssa kesällä. Dm4 näyttää palenneen keskellä viikkoa kulkeneen lyhyemmän junan vetäjäksi talvikausiksi 68-69 ja 69-70. Minun ollessa matkustajana 1968-71 on P3:ssa vaunustoina ollut ainakin seuraavia (ei tässä vaunujärjestyksessä välttämättä): 3 Ei+EFi+KCik+KEi+KEis, KEi+KEis+KCik+9 Ei, KEi+KEis+KCik, CEit+Eikt+EFit+2 Ei+5 Eit, KEis+KEi+KCik+Eik+4 Ei, 2 KCik+2 KEis+2 KEi+Ei, 2 KEi+2 KEis+2 KCik+Eit+6 Ei, KCik+KEis+KEi+Ei.
kuva 21.06.2010 22:21 Eljas Pölhö  
  Jukka ehtikin vastata sillä aikaa kun muistelin hitaasti menneitä aikoja. Matkustin suht'säännöllisesti junilla P1 -> H771, joten siksi ihmettelyni oudosta P1 vaunustosta.
kuva 21.06.2010 22:17 Eljas Pölhö  
  Kaukana kotoa muistellen P3 oli klo 11 ja P1 lähti jotain klo 15.20. Kun oli kesä, niin vastaavat aurinkoajat olivat kai 12 ja 16:20. Aurinko etelässä = P3 ja lounaassa = P1. Ovatko paikkakuntalaisetkin sitä mieltä, että aurinko paistaa lounaasta? Silloin on P1 todella poikkeuksellisella vaunustolla.
kuva 21.06.2010 21:04 Eljas Pölhö  
  Onkohan tämä varmasti P1? Kiitojunarunko kulki säännöllisesti junassa P3, enkä ole koskaan aikaisemmin nähnyt havaintoa siitä junassa P1. P3 kulki 1968 keskellä viikkoa nelivaunuisena Dm4:llä, mutta viikonloppuisin junan ollessa pitempi, siinä oli Hr13.
kuva 21.06.2010 13:44 Eljas Pölhö  
  Ilmeisesti esimerkiksi tässä olisi kulkulupa ollut avuksi https://vaunut.org/kuva/63604 Ei sillä ennenkään teollisuuslaitosten tai muille yksityisille alueille voinut mennä. En kyllä uskaltanut mennä konepaja-alueille tai varikoillekaan ilmoittautumatta, mutta kulkulupa varmaan helpotti paikallisen luvan saantia, kun siinä sanottiin, ettei VR ole vastuussa mahdollisista onnettomuuksista. Mutta ensisijaisesti tällainen lupa, tai joku muu sovittu tapa, olisi hyvä liikuttaessa radan varsilla ja pienemmillä liikennepaikoilla. Voisi aina näyttää kyselijöille, että on yksiselitteisesti luvallisesti liikkumassa rautatiealueella.
kuva 21.06.2010 12:53 Eljas Pölhö  
  En olisi uskonut, että sahalla on edelleen raidekalustoa, olisi sittenkin pitänyt poiketa siellä joskus. Kiitos kuvasta, täsmennän blogimerkintää seuraavassa teollisuusraideosion päivityksessä.
kuva 19.06.2010 22:46 Eljas Pölhö  
  Lisää vaunusta http://www.jarnvag.net/index.php/vagnguide/personvagnar-i-trafik/s11
kuva 19.06.2010 18:08 Eljas Pölhö  
  Siinähän olisi SRHS:n hallitukselle tehtävä selvittää onko tai jos ei, niin voisiko saada uudestaan käyttöön.
kuva 17.06.2010 20:43 Eljas Pölhö  
  Normaaliraiteisen kaarrevastus löytyy RAMOn kohdasta 2.3.4 (sivut 11-13) http://www.finlex.fi/pdf/normit/11471-RAMO_2.pdf
kuva 17.06.2010 20:37 Eljas Pölhö  
  Kaarrevastus (kg/tonnia) 750mm radoilla tulee kaavasta: Wk = 350:(R-10), missä R on kaarteen säde metreissä. 600mm radoilla vastaava kaava on Wk = 200:(R-5) ja metrisillä radoilla Wk = 400:(R-20)
kuva 17.06.2010 02:15 Eljas Pölhö  
  Tuskin olen kovin paljoa väärässä, jos sanon, että Huopalahdessa on kopioitu ohi ajavien junien numeroita enemmän kuin missään muualla Suomessa. Siitä piti huolen Tapani Kilpinen, joka on minun silmissäni Suomen junabongarien ykkönen ja oppi-isä minulle ja muillekin vanhoille bongareille. Hän bongasi jotkut junat kolmisen sataa kertaa vuosittain vuodesta toiseen ja kirjanpito oli parasta mitä minä tiedän vuodesta 1956 eteenpäin. Ei kuvan rakennuksista, mutta radan vierestä Hoplaksista kuitenkin.
kuva 17.06.2010 02:02 Eljas Pölhö  
  Jos junalla haluaa matkustaa, niin kyllä kyllä pitää kestää sade ja tuisku sen tulevan nautinnon vuoksi. Aina vaan vähemmän ihmetyttää miksi Suomessa junissa on paljon vapaita istumapaikkoja.
kuva 16.06.2010 22:32 Eljas Pölhö  
  Kari: http://www.trenomania.org/fotogallery/index.php?cat=66
ja http://it.wikipedia.org/wiki/Settebello_(treno)
Kuski istui todella ylempänä ja ensimmäisen luokan lipun lunastaneet rautatieharrastajat ja maisemien ihailijat salongissa junan keulilla.
kuva 13.06.2010 11:14 Eljas Pölhö  
  Ihan oikeesti, onko tämä business-luokka? Penkit 2+2 ja aika tiuhassa. Missä on käytäväpaikan pistorasia? Ruotsissa on kesällä 1. luokassa 50% alennus SJ:n asiakaskorttilaisille ja vaihtuvat hinnat kun on, niin hinta menee usein 2. luokan hinnan alle. Onnistuin taas 4 kertaa :) Lisäpalveluina on päivän lehdet, ilmaiset kahvit ja virvokkeet, hedelmiä ja makeisia, ilmainen nettiyhteys (ilman mokkulaakin) ja oma pistorasia joka istuimelle (2+1). Mutta yhtä täyttä on kuin toisessa luokassa.
kuva 09.06.2010 21:30 Eljas Pölhö  
  Veturiin 1035 tehtiin vahingossa laatta 507/1942, mikä oli tarkoitettu tähän veturiin. Tähän päätettiin sitten laittaa veturiin 1035 suunniteltu laatta 505/1942, mutta jonkun väärinkäsityksen vuoksi laattaan tulikin numero 1035. Laattaa Tampella 505 ei ole ollut missään veturissa.
kuva 07.06.2010 22:34 Eljas Pölhö  
  Lähtöjärjestys Äänekoskella on kuvassa https://vaunut.org/kuva/63352
kuva 06.06.2010 18:36 Eljas Pölhö  
  Lisäsin Orivesi-Jämsänkoski kesäaikataulun 1960: https://vaunut.org/kuva/63329
kuva 05.06.2010 22:58 Eljas Pölhö  
  Ei tarvinnut korjata, mutta täydennetään: 1.1.1959 oli jäljellä puumotit n:ot 13-15 ja 17 neljännessä konejaksossa (Tampere ym) ja 18 seitsemännessä konejaksossa (Kouvola ym). 1.1.1961 jäljellä oli vain kaksi, n:ot 13 ja 15, molemmat neljännessä konejaksossa. Nyt on enää ongelmana kummalta radalta puumotti poistui ensin, Pori-Parkano vai Orivesi-Jämsänkoski.
kuva 05.06.2010 19:56 Eljas Pölhö  
  Muistin varaisesti viimeisiä olivat yksi junapari Pori-Parkano ja kaksi junaparia Orivesi-Jämsänkoski (toinen oli makuuvaunujunapari). Aika myöhään taisivat olla myös Lappeenranta-Vainikkala-junat. Jos löytyy muuta faktaa, niin korjataan sitten.
kuva 05.06.2010 19:30 Eljas Pölhö  
  Uskoisin, että kesäaikataulu 1960 pitää paikkansa, koska P42 oli niitä vanhimpia varmoja Hr12 junia. En vain uskaltanut sanoa sitä, kun ei käsillä ollut mitään varmaa. Tiedot on kyllä olemassa, muttei täällä.
kuva 05.06.2010 01:09 Eljas Pölhö  
  Valmet oli teräsvaunujen ja Dm8-9-kaluston maalimerkinnöissä Val. VMT on vanhempaa perua, käyttö taisi loppua 50-luvun alussa.
kuva 05.06.2010 01:00 Eljas Pölhö  
  Tuohon aikaan joka motilla oli oma kiertonsa. Tähän loppui faktat ja loppu on arvailua: Ehkä ei haluttu sotkea kahden motin kiertoa yhdeksi 2-päiväiseksi kierroksi. Motteja oli melkein yhtä montaa mallia kuin yksilöitä, Ehkä kuljettajilla oli koulutus vain osaan malleista (esim Tampereen tapauksessa Dm-, Bm- tai Ds-tyyppeihin. Ehkä oli helpompi järjestää korvaava G-veturi+E+F, jos oli vain yhden varikon junista kyse (Pori tai Tampere). Muutkin arvaukset ovat yhtä päteviä kuin minun, kunnes joku lyö faktoja pöytään.
kuva 04.06.2010 21:32 Eljas Pölhö  
  Ensimmäinen puumotti tuli liikenteeseen 1928 ja viimeinen poistui 1961. Esimerkiksi kesäkuussa 1937 Tampereen päävarikolle oli sijoitettu motit 1 (9492km), 2 (3744km), 5 (8484km), 14 (10714km) ja 17 (10244km). Kilometrit ovat kesäkuun kilometrit kilometritilaston mukaan. Mainittujen Pori-Mäntyluoto ja Pori-Parkano lisäksi niillä ajettiin reiteillä Tampere-Orivesi, Tpe-Hirsilä, ja Tpe-Haapamäki, Vilppula-Mänttä, Tampere-Tyrvää, Pori-Tyrvää ja Pori-Nakkila. Mielenkiintoinen oli yksi noista Tyrvään junapareista: Tpe 8:08-Tyrvää 9:36--9:44-Tampere 11:20 ja vastapari Pori 7:36-Tyrvää 9:34 -- 9:41-Pori 11:50. Motilla koko matka kumpaankin suuntaan, mutta junan vaihto Tyrväällä. Noista kilometreistä vielä sen verran, että Tampereen höyryvetureistakin vain kaksi ylitti samassa kuussa 10 000km (H9 585 11048km ja H9 586 10816km), joten motit olivat hyvin tehokkaassa käytössä.
kuva 04.06.2010 21:10 Eljas Pölhö  
  Tämä taitaa olla "uusi" P42. Vanhoille ihmisille "vanha" P42 oli niitä junia, jotka hyvin varhaisessa vaiheessa tulivat Hr12-juniksi. En nyt näe suoraan koska, mutta joka tapauksessa 28.5.61 alkaneella aikataulukaudella oli Hr12 alusta alkaen. Monilla muilla vaihtui höyryltä dieseliin 14.12.61 alkaen. Silloin P42 veturi oli seuraavassa kierrossa ---P95 Hki 22:15-Tpe 1:16 -- P42 Tpe 17:20-Hki 20:00 -- P71 Hki 21:50-Kv 0:55 -- T1073 Kv-Pm ---jne.
<<   >>