3399-95931 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 12.01.2010 11:34 Eljas Pölhö  
  H16 vetovoimasta on täällä https://vaunut.org/kuva/58835 H15 ja H16 eivät kulkeneet samalla veturilla ja esimerkiksi H16 Rulla-Ristot vetivät Kouvolaan päin junaa T1071. H15 on varsin niukalti havaintoja ja veturi oli 1964-65 pääasiassa Hr12 ja sen jälkeen Hr13. Pahimmalta pakkaskaudelta 1966 talvelta on 3 höyryhavaintoa (660129=1019, 660203=1073 ja 660208=1009), mutta muita poikkeuksia ei ole tiedossa.
kuva 11.01.2010 22:09 Eljas Pölhö  
  Lauantain P17 veturi palasi sunnuntaina P10:ssä. Mutta miten H18/P18 veturi saapui Kouvolaan, on edelleen mysteeri. Se oli Pasilan Hr1 (muutamin poikkeuksin) marraskuuhun 1965 saakka, sen jälkeen Pasilan Sr12 (muutamin poikkeuksin).
kuva 10.01.2010 12:33 Eljas Pölhö  
  Olen vähän penkonut Tapani Kilpisen havaintoja ja pitää korjata omia käsityksiä: P10 kulki höyryllä 1965-66 säännöllisesti vain sunnuntaisin (sopii hyvin omiin matkoihini, mistä väärä yleiskäsitys tilanteesta) ja muulloin pääasiallisesti Hr13:lla (poikkeuksellisesti Hr12 tai Sr12 ja kerran-pari höyryllä).
kuva 28.12.2009 22:38 Eljas Pölhö  
  Ainakin täällä https://vaunut.org/kuva/34998 on asiaa käsitelty. Pitää vain korjata Dm9 Dm8-9:ksi.
kuva 19.12.2009 17:46 Eljas Pölhö  
  Näinhän se P11/12 kalusto vaihteli. Dm9 oli aika tyypillisesti 2xDm9 (välillä jopa 3xDm9) ja niiden kausi jatkui marraskuun loppuun 1967. Sen jälkeen palattiin Sr12-kauteen, paitsi viikonloppuisin Hr12/Hr13 (60-luvun puolella). Kovasti harmittaa, etten ollut mukana 21.5.1968, jolloin Vv15 1957 toi junan P12 Helsinkiin (2712 oli simahtanut matkalla).
kuva 19.12.2009 12:04 Eljas Pölhö  
  Eri maa, eri matsku käsillä. Kuva on otettu 15.7.1964 (ei elokuussa). Kouvolan Rulla-Ristoja alettiin käyttää tässä junassa jo viikkoa myöhemmin ja niiden käyttö jatkui marraskuun loppuun 1964. Joulukuun alusta veturiksi tuli Hr12 ja niiden käyttö jatkui syyskuun loppuun 1965, jolloin H16 veturiksi tuli Hr13. Satunnaiset poikkeukset tähän sääntöön olivat kyllä mahdollisia.
kuva 19.12.2009 01:25 Eljas Pölhö  
  P11 oli viimeinen päivittäinen höyrypikajuna Helsingistä. Lopullinen muutos dieselille tapahtui heinäkuussa 1964 (varma ajoitus), aluksi Hr13:lle ja seuraavasta aikataulukauden vaihteesta Sr12:lle kesäkuussa 1965 (varma ajoitus). Satunnaisia poikkeuksia on tietysti ollut.
kuva 17.12.2009 22:52 Eljas Pölhö  
  Pitää paikkansa, että Hr12:lla ajettiin lyhyehköja kausia myös pikajunia Kouvolasta pohjoiseen. Omakohtaista muistikuvaa ei ole, mutta muistan niiden esiintyneen Tapani Kilpisen matkakertomuksissa. Säännöllisesti (pitempiaikaisesti) niillä oli heti 60-luvun alussa yksi tavarajunapari Kv-Pm. Se näkyy Hr12 veturikierrossa joko 60 tai 61 (en voi tarkistaa just nyt). Hr13 käyttöä pikajunissa talvikaudella alkuvuosina jarrutti höyrynkehittimen puute tai vaihtoehtoisesti ilmaisten yksikkölämmitteisten vaunujen puute. Höyrypikajunien määrä Kouvolasta Kuopioon 1964 pitäisi olla runsas 500 vuoroa ja paluu samoin (2 junaa=730 vuoroa vuodessa/suunta+lisäpikajunat). Kesälauantaisin taisi olla yksi pikajuna enemmän Kv-Pm, P17, aluksi Dm4:llä (3-numeroinen junanumero, vai oliko silloin jp Kv-Mi?) ja sitten Sr12:lla. En muista sitä koskaan höyryllä, mutta havaintojen määrä oli vähäinen. P81/82 oli höyryllä sitten vähintään 330 kertaa/suunta. Vastaako tilastoja nämä höyryjunien määrät? En voi itse tarkistaa kun olen joululomamatkalla.
kuva 17.12.2009 21:15 Eljas Pölhö  
  Kyllä on hieno bussi. Scania-Vabis B62 Valmetin korilla.
kuva 17.12.2009 19:54 Eljas Pölhö  
  Tänään Vikinglinen laiva Tukholmasta oli tunnin myöhässä. Viimeiset 4T:t lähtivät ja pari raitiovaunullista ihmisiä hytisi pysäkillä odottaen seuraavaa. Lopulta joku katoksen alle päässyt hoksasi katsoa aikataulusta, että seuraava tulee vasta iltapäivällä. Sitten koko lauma marssi nelosen pysäkille ja täytti muutaman seuraavan nelosen. Tuli vain mieleen, että olisikohan ollut mahdotonta ohjata joku nelosista 4T:n päättärille tai keksiä jotain muuta ratkaisua, kun laivan myöhästyminen oli kuitenkin tiedossa tai havaittu jo aiemmin.
kuva 17.12.2009 19:02 Eljas Pölhö  
  Minä kannatan vaihtoehtoa P71/P76, koska P75 muuttui dieseljunaksi myöhemmin kuin olin odottanut. Joka tapauksessa vielä osan kesää 1964 P75 meni varmasti Hr1:llä, koska jonkun kerran katsoin Rokkalantornista sen lähtöä Mikkelistä (kesä 1964 on aikaisin vaihtoehto, koska tuttavani muutti marraskuussa 63 siihen taloon). 200 vuoroa molempiin suuntiin on vasta 100 päivänä P71 ja P75 ja sitten 30 kertaa P81 (ja paluut P72, P76 ja P82).
kuva 15.12.2009 21:56 Eljas Pölhö  
  Hyvinkää 0km, Kytäjä 11km, Läyliäinen 24km, Vaskijärvi 30km, Hunsala 36km, Karkkila 45km. LWJ oli 82km, Niemi (Vesijärvi)-Valko. JR oli 22,4km (Humppila-Forssan asema).
kuva 15.12.2009 20:31 Eljas Pölhö  
  Junan kulkuaikatiedot on täällä https://vaunut.org/kuva/60092 joten voisi ottaa pois tästä ketjusta. En osannutkaan tehdä sitä itse.
kuva 15.12.2009 20:10 Eljas Pölhö  
  Tapio: Nyt kannattaa päivittää sivu. Enempää vasemmalle en päässyt.
kuva 15.12.2009 18:31 Eljas Pölhö  
  Neckarin vuosimalliakin voisi pohtia. Ehkä ennen 1964. Muistaakseni Neckarin etuovet saranoitiin etupuolelta jo joskus 1964 kuluessa ja Fiat 600:n pari vuotta myöhemmin. Aikoinaan monia harrastajia harmitti, jos asemakuviin tuli autoja. Nykyisin nuo vanhat autot aiheuttavat paljon iloa ja keskustelua niin täällä kuin ruotsalaisillakin kuvasivuilla.
kuva 15.12.2009 18:25 Eljas Pölhö  
  Menomatkalla juna pysähtyi Kytäjällä (ajoaika 22:55), Läyliäisissä (ajoaika Kytäjältä 28:50), Vaskijärvellä (12:45), Hunsalassa (11:05) ja Porin pikatien sillan alla (17:10). Veturi kävi ensin yksin asemalla vetämässä tavaravaunut pois kulkutieltä ja haki sitten vappujunan. Paluumatkalla oli samat pysähdykset ja ajoajat pysähdysten väleillä olivat Karkkila-Hunsala 18:25, Vaskijärvi 11:02, Läyliäinen 12:00, Kytäjä 24:30 ja Hyvinkää 23:00. Matkanopeus oli enimmillään vähän yli 30km/h.
kuva 15.12.2009 16:46 Eljas Pölhö  
  Aivan oikein, ilmetty Neckar! Olinpa huolimaton. Korjasin kuvatekstiin.
kuva 14.12.2009 23:13 Eljas Pölhö  
  Siinähän se jo tulikin. Milläköhän perusteella Fiskarsin rata on usein muulloinkin merkitty, mutta monta vastaavaa jätetty pois. Tästäkin puuttuu noista pidemmistä Lohjan rata (VR), Mustion sähkörata, Ojakkala-Olkkala, Harvialan metsärata, Kuurilan kartanon metsärata, Vuojoen metsärata (lopetettu edellisenä vuonna), Kyröskosken sähkörata ja Toijalan satamarata (VR).
kuva 14.12.2009 22:53 Eljas Pölhö  
  4 ja 5 on samaa rataa (Rauman Rautatiet). Luulin, että 6) olisi vaikea "hoksata", joten aika hyvin kuitenkin. Yksi puuttuu vielä.
kuva 14.12.2009 22:30 Eljas Pölhö  
  Kartalla taitaa olla 6 muuta kuin VR:n rataa (1933 tilanne) merkittynä.
kuva 14.12.2009 17:36 Eljas Pölhö  
  Jos muisti ei olisi niin huono, niin väittäisin että P75/76 muuttui Hr13:lle ensin keskikesäksi 1964, palasi Hr1:lle talveksi ja sitten muuttui pysyvästi Hr13-vetoon. Mutta kun muisti on mitä on, niin vuosiluku on +/- 1 yllä oleva. P73/74 oli jo välillä Hr13-juna Kv-Pm, mutta palasi sitten yhdeksi talvikaudeksi Hr1:lle. Vetureiden kierto oli silloin P73-H772 ja H771-P74. Pm-Kuo välillä P73/P74 taisi suurimman osan aikaa olla Hr1/Tr1-vetoinen ja pienemmän osan aikaa Sv12. Talvella olen matkustanut siinä joskus yhdistelmällä Sv12+Hr1 (siis 2500-sarjan Dv12, ei 2700-sarjalainen). Nämä tiedot siis aikakaudelta 1968-1973.
kuva 14.12.2009 17:17 Eljas Pölhö  
  Minä laitoin tuon Martinin kuvan ja tekstin, joten pitää puolustautua: Me maalaiset kutsuttiin kaikkia vaaleita puuvaunuja maitovaunuiksi ja kun en ollut varma mikä se kuvassa on, niin laitoin jotain ympäripyöreää. Silloin kuin itse matkustin H771/772:ssa, se maitovaunu oli usein Ggp (eläinvaunu), mutta jostain syystä tuo ei näytä samalta. Niitä oikeita maitovaunuja ei tainnut enää olla 1970.
kuva 14.12.2009 16:13 Eljas Pölhö  
  Juhani tuossa edellä kysyi, josko 1020 ja 1021 käytettiin 1973 muuhun kuin konepajamatkoihin. Unohtui vastata, että käytettiin toki, jopa matkustajajunissa. Yksi erikoisemmista 1020 tekemistä töistä oli RUK:n juna Haminasta Kouvolaan 22.11.1973.
kuva 14.12.2009 00:07 Eljas Pölhö  
  Olisko Tapiolle sattunut pieni ajatusvirhe: Jos ennen sotia matkasi Helsingistä Joensuuhun Pieksämäen kautta, niin samalla piti kiertää Kontiomäen kautta. Tai sitten kiertää "takaisinpäin" Elisenvaaran kautta. Pieksämäki-Joensuu-väli valmistui vasta huhtikuussa 1940. Ennen sotia Helsingistä ei ollut suoria makuu- eikä istumavaunuja Joensuuhun. Viipurissa oli junanvaihto.
kuva 13.12.2009 22:15 Eljas Pölhö  
  Eihän tämä kuva ole kuin 53kt pakattuna (pakkaamattomana 268,7kt Mac/Photoshopilla katsottuna). Pakkaamaton kuva voi olla huomattavasti suurempi, jotta se olisi pakattuna sen sallitun 400kt kokoinen.
kuva 13.12.2009 21:31 Eljas Pölhö  
  Linnanmäkeä vastapäätä olevilta kallioilta. Edessä oli enemmän pusikoita kuin muistin 40 vuoden takaa. Ei mulla ole teletötteröä, mutta Olympuksessa (SP 560UZ) on pitkä zoomi.
kuva 12.12.2009 01:00 Eljas Pölhö  
  Eikö se ollut Åbo Jernmanufaktur/Turun Rautateollisuusyhtiö, sitten Åbo Waggonfabrik C. Wrede ja sitten Pultti Oy, vai toimivatko nämä kaikki vain radan toisella puolen? Turun vaunupaja kai toimi siinä vanhassa veturitallissa konepajan itäpuolella.
kuva 12.12.2009 00:34 Eljas Pölhö  
  Rulla-Pekkoja olivat vain kaksi viimeistä eli 1020 ja 1021. Juuri ne Vaasan radalla piipahtaneet. Rulla-Ristoja olivat neljä viimeistä Tr1-veturia eli 1093-1096. Kaikki Rulla-Pekat ja Rulla-Ristot valmistuivat 1957.
kuva 10.12.2009 13:22 Eljas Pölhö  
  Kun pengoin laatikkoa lisää, niin löysin Kari Riutan 70-luvulla tekemiä kaivosrautatiehavaintoja. Veturitiedot stemmaavat omieni kanssa, mutta olivat käyttötiedoiltaan täydellisemmät: Kone Oy:n veturit 1, 2 ja 9 romutettu, nro 6 käytössä ja nro 7 museoitu. Mutta onko se tämä vai leikkikentällä oleva? Vai vielä joku muu?
kuva 10.12.2009 13:03 Eljas Pölhö  
  Tässä sanotaan, että Asean sähköveturi, mutta eihän sellaisia pitänyt olla Outokummussa? 1969 siellä oli tai oli ollut 5 kpl Kone Oy:n sähkövetureita, 10 kpl AEG:n sähkövetureita, 1 omatekoinen, 4 Valmettia ja 3 Lokomoa. 1970 tuli 2 kpl Asea LGBH-akkuveturia. Kone Oy:n veturituotanto on jäänyt vähän hämäräksi ja juolahti mieleen, josko heidän veturinsa olivat osittain tai kokonaan Asean osista koottuja. Kone Oy:n tuotannosta on (minulla) tiedossa vain muutama tehtaan mainos ja Outokumpu Oy:ltä saadut veturiluettelot. Olisiko sinulla, Perttu, mitään lisävalaistusta asiaan. Minun luettelossani Kone Oy:n vetureilla oli Outokummussa numerot 1, 2, 6, 7 ja 9. Kaksi ensimmäistä olivat vuodelta 1959 ja korvasivat jotain vanhempia samannumeroisia vetureita. 6, 7 ja 9 olivat vuosilta 1941, 1942 ja 1944.
kuva 10.12.2009 01:05 Eljas Pölhö  
  Näytän Noppomuisteloissani viittaavan myös kommentteihin https://vaunut.org/kuva/59746 ja https://vaunut.org/kuva/59552
kuva 10.12.2009 00:46 Eljas Pölhö  
  Vastaan vain hataran muistin varassa, että väli Hy-Kr sai raskaan kiskotuksen noin 1963-64. Sitä ennen tavarajunat ajettiin Tv1:llä ja Silk-juna Vv15:llä. Ennen Vv15 tuloa Silk-juna meni Vr11:llä, koska olin vielä kansakoulussa (50-luvulla) kun Silk-juna meni aina samaan aikaan kun kävelin bussipysäkille, jos koulu alkoi klo 9. Tuntia aikaisemmin meni Hv2-vetoinen postijuna, joten joka aamu näin junan :)
kuva 10.12.2009 00:23 Eljas Pölhö  
  Suomi on niin vauras maa, ettei ole pakko ajatella yleistä etua. Sama juttu kuin postin kuljetuksessa. Jossain toisessa maassa on pakko ottaa huomioon myös kokonaisvaltainen etu. Esimerkiksi Ruotsissa posti kuljetetaan runkolinjoilla postijunilla, joilla on korkeampi prioriteetti kuin IC-junilla ja suurempi matkanopeus samoin.
kuva 09.12.2009 21:51 Eljas Pölhö  
  T2037 on hyvä veikkaus, koska se ajettiin 60-luvun puolivälissä säännöllisesti höyryllä (Tr1 tai Tr2), lähtö Riihimäeltä oli 9:45 tai niillä main. Paluu yöllä junassa T2036. Minun "suosikkijunani" T2314 veturi meni etelään junassa T2035, joka ohitti Nopon siinä 23 tienoilla. Silk-juna oli aina Vv15 tai 2xVv15, mutta muissa vetovoima vaihteli.
kuva 09.12.2009 21:26 Eljas Pölhö  
  "Kodittomat" veturit löytyvät yleensä radanrakennustyömailta tai ovat teollisuuslaitoksille vuokrattuina. Tammikuussa 1928 G7 (Sk4) tilanne oli: 242 Oulu, 243 Karjaa, 244-245 Turku, 246-253 Karjaa, 306 Viipuri, 307 Seinäjoki, 308 Karjaa, 309-311 Turku, 312 Karjaa ja 313 Turku. Silloin ainoa vuokralla ollut veturi oli F1 115 Enso Oy:llä. Toukokuussa 1928 samat kuusi G7 olivat edelleen Turussa.
kuva 09.12.2009 12:05 Eljas Pölhö  
  Ja surullista kyllä, minulle nopeimmat Hr1-kyydit tarjonnut 1018 oli kaikkein lyhin käyttöaika, marraskuusta 1955 maaliskuuhun 1969.
kuva 09.12.2009 11:57 Eljas Pölhö  
  Pätkityt rungot sitten rengasreiteille, niin ei olisi tullut ongelmia kääntämisen kanssa. Esim Jns-Kv-Kuo-Jns tai Jy-Sk-Yv-Jy. :)
kuva 09.12.2009 00:32 Eljas Pölhö  
  Alle 18 vuoden jäivät (ilman onnettomuuksia) myös kaikki Vv12, Sv11 ja Hr11 yksiköt, samoin Dr15 siinä asussa. Myös muutama Trumanni (Tr2) jäi alle 18 vuoden työkauteen. 1960-luvulla oli pulakauden jälkeen niin suuri uudistusvimma päällä, että kaikki vanha piti saada kiireesti pois. Vielä hullumpaa se oli Englannissa, jossa uusimmat höyryveturit ja suuri joukko dieselvetureita sai tyytyä alle 10 vuoden työelämään.
kuva 09.12.2009 00:08 Eljas Pölhö  
  Siellä oli käytössä Hr1 1020 ja 1021 sekä tavarajunissa Tr1 1054, 1057-1063 (1055 lopetti ajonsa 1971 sekä 1052, 1053 ja 1056 vuonna 1973). Vaasan radan henkilöjunien höyrykilometrit olivat maaliskuussa Hr1 2368km, huhtikuussa Hr1 4810km ja Tr1 74km, toukokuussa Hr1 3034km ja kesäkuussa Hr1 148km. Veturikohtaiset kilometrit (kaikki ajot) 1020 maaliskuu on "jossain", huhtikuu 2675km ja toukokuu 888km. Hr1 1021 maaliskuu "jossain", huhtikuu 2785 km, toukokuu 2227km ja kesäkuu 148km. Maaliskuun kilometrit ovat tietysti Pieksämäen papruissa, koska ne siirrettiin Kouvolan kirjoilta sinne 19.4.1973, ja vasta maaliskuun 1974 kuluessa Seinäjoelle. Mutta niitä ei nyt löytynyt tähän hätään. Viimeiset liikennepäivät taisivat olla 1020 = 15.5.1974 ja 1021 = 3.6.1974.
kuva 08.12.2009 19:48 Eljas Pölhö  
  Muutin kuvausvuodeksi 1932. Alkuperäisessä kuvatekstissä ei tainnut olla mitään muuta oikeaa kuin sana "puukaasutinveturi". Hieno juttu, että Heikki ja Lasse ovat kaivaneet lisätietoja ja julkaisseet ne, jotta tämäkin historian harhaluulo on korjaantunut.
kuva 08.12.2009 13:41 Eljas Pölhö  
  Kuvasta tuli mieleen, että Dr14 (silloin Vr12) on joskus aidostikin vetänyt pika- ja henkilöjunia (hyvin satunnaisesti). Esim. kesäkuussa 1974 Vr12 veti 89km EP-junaa (veikkaus Pieksämäki-Kuopio). Elokuussa 1975 Vr12 veti henkilöjunaa 49km, mutta se saattaisi olla linjalta hakeminen.
kuva 08.12.2009 13:11 Eljas Pölhö  
  Ennen kokonaan kielletty. Uusintatarkastuksen jälkeen sallittu kaikenikäisille. Leikkaamaton versio.
kuva 29.11.2009 18:44 Eljas Pölhö  
  Sain kuvatekstin takaisin, joten tässä selitys ilman kuvaa: Riihimäen ja Pasilan välinen raidekaavio junasta piirrettynä. Liittyy keskusteluun Savion sivuraiteesta. Teoriassa pitäisi löytyä vanhempiakin versioita, mutta laitetaan nyt ensin tämä ja toivotaan, että saa pysyä täällä niin kauan, että alkuperäinen kysymys on ratkaistu. Piirtelin näitä kaavoja usein junamatkan ratoksi ja siten ne ovat enemmän suuntaa-antavia kuin eksakteja totuuksia. Kaavasta näkyy, että Keravan vetoraide jatkuu km-tolpan 28 eteläpuolelle, mutta ei Savion sivuraiteelle asti. Muistikuvani on siis ajalta, jolloin kolmatta raidetta joko rakennettiin tai sähköistettiin, mutta miten tilanne silloin tarkalleen meni joko tilapäisesti tai pysyvästi, jää minun puoleltani odottamaan sen ajan raidekaavion löytymistä.
Kuvasarja:
Savion sivuraide
 
 29.11.2009 18:42 Eljas Pölhö  
  Sain kuvatekstin takaisin, joten tässä selitystä ilman kuvaa: Riihimäen ja Pasilan välinen raidekaavio junasta piirrettynä. Liittyy keskusteluun Savion sivuraiteesta. Teoriassa pitäisi löytyä vanhempiakin versioita, mutta laitetaan nyt ensin tämä ja toivotaan, että saa pysyä täällä niin kauan, että alkuperäinen kysymys on ratkaistu. Piirtelin näitä kaavoja usein junamatkan ratoksi ja siten ne ovat enemmän suuntaa-antavia kuin eksakteja totuuksia. Kaavasta näkyy, että Keravan vetoraide jatkuu km-tolpan 28 eteläpuolelle, mutta ei Savion sivuraiteelle asti. Muistikuvani on siis ajalta, jolloin kolmatta raidetta joko rakennettiin tai sähköistettiin, mutta miten tilanne silloin tarkalleen meni joko tilapäisesti tai pysyvästi, jää minun puoleltani odottamaan sen ajan raidekaavion löytymistä.
Kuvasarja:
Savion sivuraide
 
 29.11.2009 18:18 Eljas Pölhö  
  Äkkiä se raidekaavio hävisi. Niila: se "sumu" vaatii toiston. Siinä lukee "sama". Kun piirtää länsipuolelen etelään matkatessa ja itäpuolen pohjoiseen matkatessa, niin joskus sattuu kömmähdys, jonka huomaa vasta muutama kilometri myöhemmin. Äsken tuli ilmoitus, että kaavio poistettu, koska se ei ole "rautatiekuva". Hankala selittää raiteiden ja vaihteiden kulku ilman kaaviota ja nyt selittävä teksti hävisi kanssa.
kuva 29.11.2009 18:15 Eljas Pölhö  
  Äkkiä se raidekaavio hävisi. Niila: se "sumu" vaatii toiston. Siinä lukee "sama". Kun piirtää länsipuolelen etelään matkatessa ja itäpuolen pohjoiseen matkatessa, niin joskus sattuu kömmähdys, jonka huomaa vasta muutama kilometri myöhemmin. Äsken tuli ilmoitus, että kaavio poistettu, koska se ei ole "rautatiekuva". Hankala selittää raiteiden ja vaihteiden kulku ilman kaaviota ja nyt selittävä teksti hävisi kanssa.
kuva 29.11.2009 18:07 Eljas Pölhö  
  Niila: "sumu" vaatii toiston. Siinä lukee "sama". Kun piirtää kaaviota länsipuoli etetelään matkatessa ja itäpuoli pohjoiseen matkatessa, niin joskus sattuu kömmähdys, joka selviää vasta muutama kilometri myöhemmin.
Kuvasarja:
Savion sivuraide
 
 29.11.2009 15:24 Eljas Pölhö  
  Asiaan liittyvä raidekaavio täällä https://vaunut.org/kuva/59876 Kopsatkaa kiireesti, ennekuin ylläpito huomaa sen.
kuva 29.11.2009 15:23 Eljas Pölhö  
  Raidekaavio täällä https://vaunut.org/kuva/59876 Kopsatkaa kiireesti, ennekuin ylläpito huomaa sen.
kuva 28.11.2009 00:01 Eljas Pölhö  
  Tämä on Tampellan veturi ja vuonna 1916 vielä TVH:n käytössä. VR:n Rautatierakennusosasto perustettiin vasta 1920-luvun alussa. TVH:n vetureista numerot 1-3 olivat Bagnallin valmistamia ja 4-7 Tampellan valmistamia, järjestyksessä 229/1914, 230/1914, 231/1914 ja 233/1914. Näistä numero 6 (231/14) oli pienempi, joten kolme jää jäljelle: TVH 4, 5 ja 7. Veturikohtaisista sijoituksista TVH:n ajalta minulla on vain tieto, että umero 6 sijoitettiin uutena Terijoen-Koiviston rautatierakennukselle. TVH:n vetureista 4 ja 5 tuli myöhemmin (ehkä vuoden 1926 tienoilla) Rautatierakennusosaston n:ot 1 ja 2. Näistä numero 2 on Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Numerot 1, 5 ja 6 hylättiin 7.1.1954.
kuva 26.11.2009 14:32 Eljas Pölhö  
  On se vain kurjaa kun aikanaan niin tavallisetkin asiat hämärtyvät vanhetessa. Muistan ihan hyvin kun seurasin teollisuusraiteen rakentamisen edistymistä Keravalle, mutta en enää koska. Seuraava lähes päivittäinen matkustamiseni paikan ohi sattui vuosille 1979-1980, joten se on sitten "toiseksi paras" mahdollisuus.
<<   >>