Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	17.02.2010 01:49	Eljas Pölhö
		Tuskin, Sr1 on monta vuotta vanhempi.
	15.02.2010 16:04	Eljas Pölhö
		1-C-1 olisi tullut liian suuri akselipaino. Parempi jo höyryvetureissa hyväksi havaittu Pacific-pyöräjärjestys. Pikajuniin tarkoitetuissa sähkövetureissa ei vielä tuolloin (1930-31) ollut 2-teliratkaisuja (Bo'Bo' tai Co'Co'). Sinänsä näiden vanhojen sähkövetureiden pyörästöt ovat kivoja, koska nykyihmiset eivät enää tiedä miten niiden pyörästö kuuluisi merkitä, etenkin kun ulkonäkö ei aina kerro koko totuutta. Tästäkin on kolme versiota (2-A-A-A-1, Intian rautatiemuseo http://www.freewebs.com/nrlym/electriclocomotivesnrm.htm ), 1-Co-2 (IRFCA photogallery http://www.irfca.org/gallery/Heritage/OldTickets/Loco-of-Peshawar-Express.jpg.html ) ja 2-Bo-A1 (IRFCA tekniset tiedot, WCP-1) http://www.irfca.org/faq/faq-specs.html#WCP-1 . Viimeisin on oikein, vaikka saksalainen sanoisi vielä tarkemmin 2'Bo(A1)'. Periaatteessa kumpi tahansa pää voi olla etupää ja riippuu etupään merkinnästä kummassa päässä on kaksi juoksuakselia.
	14.02.2010 01:57	Eljas Pölhö
		Prahassa kantsii ostaa turistilippu, jos reissaat ratikalla tai metrolla. Tekninen museon on hyvä ja ainakin ennen möivät kirjallisuutta erinomaisen kilpailukykyiseen hintaan. Mutta onkin remontissa just nyt http://www.ntm.cz/en . Funikulaarilla kannattaa ajaa, jos viistohissit ja maisemat kiinnostaa. Asemaravintolat oli ennen hyviä ruokapaikkoja, sellaiset missä oli vain tsekinkieliset ruokalistat ja muutenkin sellaiset ruokapaikat ovat lompakolle ystävällisiä(englannin tai saksankielinen ruokalista tuplaa hinnan). Yhden paikallispääteaseman kulman takana oli edullinen junakirja/-lehtimyymälä, valitan ettei ole osoitetta, mutta kävelemälle asemien ympäristöjä sen itsekin löysin. Ratikkamuseo on avoinna huhti-toukokuussa. http://www.dpp.cz/en/urban-mass-transit-museum/
	13.02.2010 20:14	Eljas Pölhö
		Käyttömaat: Tsekkoslovakia (Tsekki ja Slovakia), Albania, Guinea, Intia, Irak, Neuvostoliitto (Venäjä, Ukraina ym.), Puola ja Syyria.
	13.02.2010 18:19	Eljas Pölhö
		Ei mikään turha veturityyppi. Näitä on valmistettu yli 8000 kappaletta. Ei taida mikään muu dieselveturisarja yltää samaan. Lisää tietoja http://www.hobbyseiten.de/T669/
	06.02.2010 18:27	Eljas Pölhö
		Tässä isompi poikkileikkaus- ja pystyleikkauskuva, joista toimintaperiaate ilmenee hyvin. Lisää voi lukea viesteistä (ruotsiksi) http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=22049
	06.02.2010 18:08	Eljas Pölhö
		Tässä toinen kuva, missä kaulus on kokonaan kattilan yläpuolella http://www.historiskt.nu/rullande/cb_loken/cb_loken.html
	06.02.2010 18:04	Eljas Pölhö
		Piirros sivun alalaidassa http://www.historiskt.nu/rullande/cc_loken/cc_loken.html
	06.02.2010 17:17	Eljas Pölhö
		Se oli laskennallinen ja perustui aikaan. linjaliikennevetureissa se oli myös laskennallinen ja perustui käytössä olleisiin kilometreihin lähtö- ja tuloliikennepaikkojen välillä. Vaihtotyöt linja-asemilla lisättiin ajan mukaan. Ajot talleille, polttoainepaikoille yms eivät ole mukana eivätkä pienet muutokset rataoikaisujen tai -kietaisujen takia. Olisikohan 60-70-luvuilla käytetty 1 tunti = 10km, joskus muuna aikana jotain muuta (enimmillään taisi olla 1 tunti = 20km. Tämä ihan muistinvaraisesti kun en voi tarkistaa mistään (istun juuri Veolian junassa).
	06.02.2010 13:04	Eljas Pölhö
		Heh heh, kantsis näköjään katsoa verrokkikuvatkin ja ehkä kokeilla kommenttihakua ennenkuin alkaa kommentoimaan arvontakuvia :) . Näkyy olleen vilkkaassa kierrossa viimeiset kuukauitensa. Kyllä se kulki hinauksessa yhtä näppärästi kuin ajaenkin, mutta kuten sanot niin harmillistä kyllä kilometritilastot eivät tunteneet hinausta. Olen samaa mieltä km-tilastojen luetettavuudesta, poikkeuksellisetkin käytöt ovat löytyneet niistä hyvin. Helppoja tapauksia ovat selvästi mahdottomat näppäily/tiedonsyöttövirheet, mutta "ehkä mahdollista"-tapaukset ovat tosiaan haasteellisia ja rutiinitilanteessa jonkun ajon puuttuminen tai tuplaantuminen jää auttamatta havaitsematta. Luotettavuusprosentti on kyllä huomattavasti parempi kuin junian ajallaankulkuprosentti. Tapani Kilpinen oli tosiaan tietojen keruussa, tallentamisessa ja merkintöjensä luotettavuudessa kaukana edellä meitä muita.
	06.02.2010 10:38	Eljas Pölhö
		Voi, voi. Ei ole vuoden 1969 kilometritulosteiden kopioita. Otin tiedon yhteenvedosta v. 1969 liikenteestä poistetuista vetureista ja siinä on sitten ollut kömmähdys. Ainoa havaintomerkintä siitä 1969 minulla on 23.7., jolloin se oli Pm vanhalla ratapihalla romuvetureiden letkassa. Hälytyskellojen olisi pitänyt alkaa soida, kun veturia ei havaittu Pieksämäellä 3.4.69.... Varkaudessa 30.4.69 oli vain 541. Hyvä, että näitäkin joku lukee ja kiitos korjauksesta. Niin, ja mikä on se oikea päivä, joskus huhtikuussa?
	05.02.2010 23:11	Eljas Pölhö
		Vr1 542 oli viimeisen kerran liikenteessä 8.3.1969, jolloin sillä ajettiin veturina Savonlinnasta Pieksämäelle. Viimeinen konepajassa käynti oli 23.8.66-28.9.66 Kuopiossa, kyseessä korjausluokka L1. Edellisen L1-korjauksen jälkeen veturilla oli ajettu 290500km. Viimeinen kattila oli 2111, jonka viimeinen TK oli 27.9.66. Valmistustiedot ovat Tampella 225/1914, VR vastaanotto 18.3.1914. Hylkäyspäivät Lko ...1970 (Lko 2144/v.70/86), Ko 17.12.1970 ja To 30.12.1970 (To 1150/237/119 - viimeinen numero epäselvä eli voi olla muukin kuin 9).
	03.02.2010 19:07	Eljas Pölhö
		Kyllä se polttoaineen siirto vaati lapiota tai vastaavaa, vaikka jotkut tämän malliset veturit olivatkin öljypolttoisia. Tämä oli siis saksalainen sotaveturi, joka sodan jälkeen oli Itävallassa valtion omistamilla radoilla (ÖBB:llä) ja sitten yksityisellä GKB:llä. Kuljettaja ja lämmittäjä työskentelivät omassa hytissään. Tenderissä ("ohjausvaunussa") matkusti (tavarajunan) junamiehistö. Itävallassa tämä oli jollain lailla yleinen tenderimalli ja sillä säästettiin yhden konduktöörivaunun vetäminen (suomalaisittain pitäisi kai puhua kopista eli F-vaunusta).
	01.02.2010 19:07	Eljas Pölhö
		Radasta on tietoja ja lisää kuvia mm tuolla http://www.internationalsteam.co.uk/trains/laos01.htm Radan raideleveys oli kuitenkin käsittääkseni metri (1000mm). Sen rakennutti ja sillä liikennöi aluksi CMCF Compagnie des Messageries Fluviales de la Cochinchine ja sitten myöhemmin Chemin de Fer des Chutes de Khône. Rata avattiin liikenteelle 1882, vaikka muodollinen lupa (concessio) sille myönnettiin vasta 15.7.1897. Radalla oli liikennettä vielä 1939, mutta vuoteen 1950 mennessä se poistui siirtomaavaltatilastoista, joten 1946 on varmaan oikein. Radalla on ollut ainakin neljä veturia, joista kuvan Koppelin lisäksi on tiedossa yksi Pinguelyn valmistama 3-akselinen. Kaksi muuta tunnistamatonta ovat 2-akselisia ja niistä toisen nimi on ollut "Paul Doumer". Kirjallisuusviitteet: - Les Chemins de Fer de la France d’Outre-Mer, Volume 1, by Frédéric Hulot, Editions La Régordane - Continental Railway Journal, issue 111, p. 9, 10: The Chutes de Khône Railway by Uwe Bergmann
	01.02.2010 18:43	Eljas Pölhö
		Veturisarjaa O rakennettiin 1891-1909 useina eri versioina, Versiota Ov (Walschaertin luistiliikuntakoneisto) valmistettiin vuodesta 1901 alkaen.
	26.01.2010 16:45	Eljas Pölhö
		Wikin juttu on vähän ylimalkainen. Rata Mallaigiin avattiin 1.4.1901, mutta viaduktin rakennusaika oli heinäkuu 1897-lokakuu 1898. Vähän tarkemmat tiedot viaduktista ja kuva muistolaatasta: http://www.albamusic.net/glenfinnanviaduct.html ja itse radasta tietoja ja lisää kuvia http://www.railbrit.co.uk/Mallaig_Extension_Railway/frame.htm
	25.01.2010 00:28	Eljas Pölhö
		Niin kauan kuin junassa P30 oli Hr11, oli sen pari seuraavan aamun juna Helsingistä (esim. P29) ja P35 pari oli saman aamun juna Turusta. Sitten kun veturiksi tuli Hr12, muuttui kierron suunta ja P35 ja P30 taisivat tulla pareiksi muutaman tunnin kääntöajalla Turussa.
	24.01.2010 23:33	Eljas Pölhö
		Taisi olla sittenkin H27 ja H28A, vaikka kulkivatkin pikajunapysähdyksin ja -nopeudella. Vain lisäpikajuna oli LP28, ja siinäkin Hv2 579 sekä jouluna 1964 että pääsiäisenä 1965.
	24.01.2010 23:08	Eljas Pölhö
		Hr11 lienee turvallisin arvaus, kun sillä vedettiin enin osa Turun pikajunista noihin aikoihin. Hr12 oli yleisin laivapikajunassa P31/P32, mutta siinä oli teräsvaunuja (ja joskus Hr11 siinäkin). Mutta kyllä Dm4:llä on vedetty puuvaunuja, joskus kiitojunarunko+1 puuvaunu, joskus 2-4 puuvaunua. Harvakseltaan esiintyi myös erilaisia parivetoja, kuten Dm4+Dm4, Hr11+Dm4, Hr11+Hr11 ja Hr11+Hr12. Höyryveturi (Hv1, Hv2, Hr1 tai Tr1) veti pikajunaa muutaman kerran vuodessa, joskus vain osan matkaa ja samalla tavoin Vv15 veti osan matkaa jonkun kerran vuodessa, tyypillisesti Karjaa-Helsinki tai Karjaa-Turku, kun varsinainen veturi teki lakon. Hv2 oli vielä kesällä 1964 junissa P27 ja P28A (Helsinki-Hanko-Helsinki), ja näissä on havaintoja vetureista 579 ja 580. 10.5.1965 Hv2 588 toi P36:n Helsinkiin, mutta paluujunan P37 veturina oli Hr1 1010.
	22.01.2010 16:38	Eljas Pölhö
		Voi voi, se on ongelma. Minne sijoitetaan n. 100 hyllymetriä paperista rautatiematskua: kirjoja, aikatauluja, mapitettuja muistikirjoja sekä valokopioita? Siitä tulee komea kokko niemen nokkaan. Olen vakavasti kiinnostunut hyvistä ideoista, kun nyt olisi lisäksi järjestettävä myös Nurmisen Jukan arkisto. Harrastus alkoi kun syntymäkodin ikkunasta näkyi junia ja isä toi Englannista junakirjan ennen kuin edes osasin lukea. Yksi sivu on siitäkin jäljellä.
	22.01.2010 14:12	Eljas Pölhö
		Jotain tietoja 1081 elämästä: Lokomo 466/1955, toimitettu huhtikuussa 1955. Alkuperäinen kattila oli 5415 (TK 30.12.54). Sijoitettu Kouvolaan (viimeistään 24.8.1956), Tampereelle 14.4.1959, Kouvolaan 1.6.1961 Kattilamuutokset: kattila 5606 alkaen 5.10.1960, kattila 5708 alkaen 12.2.1964 (viimeinen tarkastus 29.10.1973) Tenderimuutokset: liikenteestä poistettaessa oli Hr1 1007:n alkup. tenderi Poistettu liikenteestä huhtikuussa 1974 ja sijoitettu Mikkelin talliin. Kestosuojattu Pieksämäellä 24.8.1976 ja lähetetty Ohenmäelle. Konepajakorjaukset: Hy Knp, luokka II, xx-560824; Hy knp, I, 571130-580108; Hy knp, IV, 580705-580711; Hy knp, IV, 590206; Hy knp, L1, xx-601005; Hy knp, L5, 610925-611018; Hy knp, L3, 620726-620825; Hy knp, L5, 621117-621126; Hy knp, L5, 631021-631031; Hy knp, L1, 640116-640212; Kuo knp, L3, 651119-651009, Kuo knp 670821-671006; Kuo knp, jälkitark, 671025-671031; Kuo knp, L1, 700209-700515; Kuo knp, L4, 730824-731030. Joku muu saa kertoa tapahtuma-ajat Ohenmäen jälkeen.
	13.01.2010 00:30	Eljas Pölhö
		Tuo 1300 tonnia oli maksimijunapaino VR:llä höyrykaudella. 1960-luvulla myös Hr12:lla (Dr12) ja Hr13:lla (Dr13) oli suurin sallittu junapaino 10 promillen mäessä 1300 t eikä yhtään enempää. Tr2 tapauksessa 1300 tonnia oli sallittu junissa, joiden perusnopeus oli 46-48km/h ja radan määräävä nousu 10‰. Kuljettajan luvalla 1300 tonnia samalla nopeudella oli sallittu myös Tr1:lle. Oltiin siis vielä kaukana todellisesta vetokyvyn rajasta.
	12.01.2010 11:34	Eljas Pölhö
		H16 vetovoimasta on täällä https://vaunut.org/kuva/58835 H15 ja H16 eivät kulkeneet samalla veturilla ja esimerkiksi H16 Rulla-Ristot vetivät Kouvolaan päin junaa T1071. H15 on varsin niukalti havaintoja ja veturi oli 1964-65 pääasiassa Hr12 ja sen jälkeen Hr13. Pahimmalta pakkaskaudelta 1966 talvelta on 3 höyryhavaintoa (660129=1019, 660203=1073 ja 660208=1009), mutta muita poikkeuksia ei ole tiedossa.
	11.01.2010 22:09	Eljas Pölhö
		Lauantain P17 veturi palasi sunnuntaina P10:ssä. Mutta miten H18/P18 veturi saapui Kouvolaan, on edelleen mysteeri. Se oli Pasilan Hr1 (muutamin poikkeuksin) marraskuuhun 1965 saakka, sen jälkeen Pasilan Sr12 (muutamin poikkeuksin).
	10.01.2010 12:33	Eljas Pölhö
		Olen vähän penkonut Tapani Kilpisen havaintoja ja pitää korjata omia käsityksiä: P10 kulki höyryllä 1965-66 säännöllisesti vain sunnuntaisin (sopii hyvin omiin matkoihini, mistä väärä yleiskäsitys tilanteesta) ja muulloin pääasiallisesti Hr13:lla (poikkeuksellisesti Hr12 tai Sr12 ja kerran-pari höyryllä).
	28.12.2009 22:38	Eljas Pölhö
		Ainakin täällä https://vaunut.org/kuva/34998 on asiaa käsitelty. Pitää vain korjata Dm9 Dm8-9:ksi.
	19.12.2009 17:46	Eljas Pölhö
		Näinhän se P11/12 kalusto vaihteli. Dm9 oli aika tyypillisesti 2xDm9 (välillä jopa 3xDm9) ja niiden kausi jatkui marraskuun loppuun 1967. Sen jälkeen palattiin Sr12-kauteen, paitsi viikonloppuisin Hr12/Hr13 (60-luvun puolella). Kovasti harmittaa, etten ollut mukana 21.5.1968, jolloin Vv15 1957 toi junan P12 Helsinkiin (2712 oli simahtanut matkalla).
	19.12.2009 12:04	Eljas Pölhö
		Eri maa, eri matsku käsillä. Kuva on otettu 15.7.1964 (ei elokuussa). Kouvolan Rulla-Ristoja alettiin käyttää tässä junassa jo viikkoa myöhemmin ja niiden käyttö jatkui marraskuun loppuun 1964. Joulukuun alusta veturiksi tuli Hr12 ja niiden käyttö jatkui syyskuun loppuun 1965, jolloin H16 veturiksi tuli Hr13. Satunnaiset poikkeukset tähän sääntöön olivat kyllä mahdollisia.
	19.12.2009 01:25	Eljas Pölhö
		P11 oli viimeinen päivittäinen höyrypikajuna Helsingistä. Lopullinen muutos dieselille tapahtui heinäkuussa 1964 (varma ajoitus), aluksi Hr13:lle ja seuraavasta aikataulukauden vaihteesta Sr12:lle kesäkuussa 1965 (varma ajoitus). Satunnaisia poikkeuksia on tietysti ollut.
	17.12.2009 22:52	Eljas Pölhö
		Pitää paikkansa, että Hr12:lla ajettiin lyhyehköja kausia myös pikajunia Kouvolasta pohjoiseen. Omakohtaista muistikuvaa ei ole, mutta muistan niiden esiintyneen Tapani Kilpisen matkakertomuksissa. Säännöllisesti (pitempiaikaisesti) niillä oli heti 60-luvun alussa yksi tavarajunapari Kv-Pm. Se näkyy Hr12 veturikierrossa joko 60 tai 61 (en voi tarkistaa just nyt). Hr13 käyttöä pikajunissa talvikaudella alkuvuosina jarrutti höyrynkehittimen puute tai vaihtoehtoisesti ilmaisten yksikkölämmitteisten vaunujen puute. Höyrypikajunien määrä Kouvolasta Kuopioon 1964 pitäisi olla runsas 500 vuoroa ja paluu samoin (2 junaa=730 vuoroa vuodessa/suunta+lisäpikajunat). Kesälauantaisin taisi olla yksi pikajuna enemmän Kv-Pm, P17, aluksi Dm4:llä (3-numeroinen junanumero, vai oliko silloin jp Kv-Mi?) ja sitten Sr12:lla. En muista sitä koskaan höyryllä, mutta havaintojen määrä oli vähäinen. P81/82 oli höyryllä sitten vähintään 330 kertaa/suunta. Vastaako tilastoja nämä höyryjunien määrät? En voi itse tarkistaa kun olen joululomamatkalla.
	17.12.2009 21:15	Eljas Pölhö
		Kyllä on hieno bussi. Scania-Vabis B62 Valmetin korilla.
	17.12.2009 19:54	Eljas Pölhö
		Tänään Vikinglinen laiva Tukholmasta oli tunnin myöhässä. Viimeiset 4T:t lähtivät ja pari raitiovaunullista ihmisiä hytisi pysäkillä odottaen seuraavaa. Lopulta joku katoksen alle päässyt hoksasi katsoa aikataulusta, että seuraava tulee vasta iltapäivällä. Sitten koko lauma marssi nelosen pysäkille ja täytti muutaman seuraavan nelosen. Tuli vain mieleen, että olisikohan ollut mahdotonta ohjata joku nelosista 4T:n päättärille tai keksiä jotain muuta ratkaisua, kun laivan myöhästyminen oli kuitenkin tiedossa tai havaittu jo aiemmin.
	17.12.2009 19:02	Eljas Pölhö
		Minä kannatan vaihtoehtoa P71/P76, koska P75 muuttui dieseljunaksi myöhemmin kuin olin odottanut. Joka tapauksessa vielä osan kesää 1964 P75 meni varmasti Hr1:llä, koska jonkun kerran katsoin Rokkalantornista sen lähtöä Mikkelistä (kesä 1964 on aikaisin vaihtoehto, koska tuttavani muutti marraskuussa 63 siihen taloon). 200 vuoroa molempiin suuntiin on vasta 100 päivänä P71 ja P75 ja sitten 30 kertaa P81 (ja paluut P72, P76 ja P82).
	15.12.2009 21:56	Eljas Pölhö
		Hyvinkää 0km, Kytäjä 11km, Läyliäinen 24km, Vaskijärvi 30km, Hunsala 36km, Karkkila 45km. LWJ oli 82km, Niemi (Vesijärvi)-Valko. JR oli 22,4km (Humppila-Forssan asema).
	15.12.2009 20:31	Eljas Pölhö
		Junan kulkuaikatiedot on täällä https://vaunut.org/kuva/60092 joten voisi ottaa pois tästä ketjusta. En osannutkaan tehdä sitä itse.
	15.12.2009 20:10	Eljas Pölhö
		Tapio: Nyt kannattaa päivittää sivu. Enempää vasemmalle en päässyt.
	15.12.2009 18:31	Eljas Pölhö
		Neckarin vuosimalliakin voisi pohtia. Ehkä ennen 1964. Muistaakseni Neckarin etuovet saranoitiin etupuolelta jo joskus 1964 kuluessa ja Fiat 600:n pari vuotta myöhemmin. Aikoinaan monia harrastajia harmitti, jos asemakuviin tuli autoja. Nykyisin nuo vanhat autot aiheuttavat paljon iloa ja keskustelua niin täällä kuin ruotsalaisillakin kuvasivuilla.
	15.12.2009 18:25	Eljas Pölhö
		Menomatkalla juna pysähtyi Kytäjällä (ajoaika 22:55), Läyliäisissä (ajoaika Kytäjältä 28:50), Vaskijärvellä (12:45), Hunsalassa (11:05) ja Porin pikatien sillan alla (17:10). Veturi kävi ensin yksin asemalla vetämässä tavaravaunut pois kulkutieltä ja haki sitten vappujunan. Paluumatkalla oli samat pysähdykset ja ajoajat pysähdysten väleillä olivat Karkkila-Hunsala 18:25, Vaskijärvi 11:02, Läyliäinen 12:00, Kytäjä 24:30 ja Hyvinkää 23:00. Matkanopeus oli enimmillään vähän yli 30km/h.
	15.12.2009 16:46	Eljas Pölhö
		Aivan oikein, ilmetty Neckar! Olinpa huolimaton. Korjasin kuvatekstiin.
	14.12.2009 23:13	Eljas Pölhö
		Siinähän se jo tulikin. Milläköhän perusteella Fiskarsin rata on usein muulloinkin merkitty, mutta monta vastaavaa jätetty pois. Tästäkin puuttuu noista pidemmistä Lohjan rata (VR), Mustion sähkörata, Ojakkala-Olkkala, Harvialan metsärata, Kuurilan kartanon metsärata, Vuojoen metsärata (lopetettu edellisenä vuonna), Kyröskosken sähkörata ja Toijalan satamarata (VR).
	14.12.2009 22:53	Eljas Pölhö
		4 ja 5 on samaa rataa (Rauman Rautatiet). Luulin, että 6) olisi vaikea "hoksata", joten aika hyvin kuitenkin. Yksi puuttuu vielä.
	14.12.2009 22:30	Eljas Pölhö
		Kartalla taitaa olla 6 muuta kuin VR:n rataa (1933 tilanne) merkittynä.
	14.12.2009 17:36	Eljas Pölhö
		Jos muisti ei olisi niin huono, niin väittäisin että P75/76 muuttui Hr13:lle ensin keskikesäksi 1964, palasi Hr1:lle talveksi ja sitten muuttui pysyvästi Hr13-vetoon. Mutta kun muisti on mitä on, niin vuosiluku on +/- 1 yllä oleva. P73/74 oli jo välillä Hr13-juna Kv-Pm, mutta palasi sitten yhdeksi talvikaudeksi Hr1:lle. Vetureiden kierto oli silloin P73-H772 ja H771-P74. Pm-Kuo välillä P73/P74 taisi suurimman osan aikaa olla Hr1/Tr1-vetoinen ja pienemmän osan aikaa Sv12. Talvella olen matkustanut siinä joskus yhdistelmällä Sv12+Hr1 (siis 2500-sarjan Dv12, ei 2700-sarjalainen). Nämä tiedot siis aikakaudelta 1968-1973.
	14.12.2009 17:17	Eljas Pölhö
		Minä laitoin tuon Martinin kuvan ja tekstin, joten pitää puolustautua: Me maalaiset kutsuttiin kaikkia vaaleita puuvaunuja maitovaunuiksi ja kun en ollut varma mikä se kuvassa on, niin laitoin jotain ympäripyöreää. Silloin kuin itse matkustin H771/772:ssa, se maitovaunu oli usein Ggp (eläinvaunu), mutta jostain syystä tuo ei näytä samalta. Niitä oikeita maitovaunuja ei tainnut enää olla 1970.
	14.12.2009 16:13	Eljas Pölhö
		Juhani tuossa edellä kysyi, josko 1020 ja 1021 käytettiin 1973 muuhun kuin konepajamatkoihin. Unohtui vastata, että käytettiin toki, jopa matkustajajunissa. Yksi erikoisemmista 1020 tekemistä töistä oli RUK:n juna Haminasta Kouvolaan 22.11.1973.
	14.12.2009 00:07	Eljas Pölhö
		Olisko Tapiolle sattunut pieni ajatusvirhe: Jos ennen sotia matkasi Helsingistä Joensuuhun Pieksämäen kautta, niin samalla piti kiertää Kontiomäen kautta. Tai sitten kiertää "takaisinpäin" Elisenvaaran kautta. Pieksämäki-Joensuu-väli valmistui vasta huhtikuussa 1940. Ennen sotia Helsingistä ei ollut suoria makuu- eikä istumavaunuja Joensuuhun. Viipurissa oli junanvaihto.
	13.12.2009 22:15	Eljas Pölhö
		Eihän tämä kuva ole kuin 53kt pakattuna (pakkaamattomana 268,7kt Mac/Photoshopilla katsottuna). Pakkaamaton kuva voi olla huomattavasti suurempi, jotta se olisi pakattuna sen sallitun 400kt kokoinen.
	13.12.2009 21:31	Eljas Pölhö
		Linnanmäkeä vastapäätä olevilta kallioilta. Edessä oli enemmän pusikoita kuin muistin 40 vuoden takaa. Ei mulla ole teletötteröä, mutta Olympuksessa (SP 560UZ) on pitkä zoomi.
	12.12.2009 01:00	Eljas Pölhö
		Eikö se ollut Åbo Jernmanufaktur/Turun Rautateollisuusyhtiö, sitten Åbo Waggonfabrik C. Wrede ja sitten Pultti Oy, vai toimivatko nämä kaikki vain radan toisella puolen? Turun vaunupaja kai toimi siinä vanhassa veturitallissa konepajan itäpuolella.
	12.12.2009 00:34	Eljas Pölhö
		Rulla-Pekkoja olivat vain kaksi viimeistä eli 1020 ja 1021. Juuri ne Vaasan radalla piipahtaneet. Rulla-Ristoja olivat neljä viimeistä Tr1-veturia eli 1093-1096. Kaikki Rulla-Pekat ja Rulla-Ristot valmistuivat 1957.
	10.12.2009 13:22	Eljas Pölhö
		Kun pengoin laatikkoa lisää, niin löysin Kari Riutan 70-luvulla tekemiä kaivosrautatiehavaintoja. Veturitiedot stemmaavat omieni kanssa, mutta olivat käyttötiedoiltaan täydellisemmät: Kone Oy:n veturit 1, 2 ja 9 romutettu, nro 6 käytössä ja nro 7 museoitu. Mutta onko se tämä vai leikkikentällä oleva? Vai vielä joku muu?

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset