213-4806 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 07.09.2009 00:06 Eljas Pölhö  
  Voi olla, koska en muista vuotta enkä vielä tuolloin kirjoittanut kunnollisia muistiinpanoja.
kuva 06.09.2009 22:14 Eljas Pölhö  
  P9/P10 oli viimeinen Hv3-vetoinen pikajunapari Helsingin ja Kouvolan välillä. Näin P9:n usein Hyvinkäällä. Ehkä olin menossa koululta urheilukentälle urheilutunnille (tai päinvastoin) juuri sopivaan aikaan. Siinä oli aina 990-sarjan Hv3.
kuva 06.09.2009 22:02 Eljas Pölhö  
  Minulle ei P1 ole jäänyt mieleen mitenkään huonona aikataulunpitäjänä 60-luvulta. Pitkä ja painava se oli ja siksi kai ensimmäinen, joka sai Hr12:n Hr1 tai Pr2 sijaan. Tässä äkkiä etsimällä löytyi 5.11.67 Hr12 2216+5 Eit+CEit+Eik+Fo+EFi+CEi+4 venäläistä, Ri-Lh aikataulu 42min, todellinen 40min 11s, lähti Lahdesta 6min myöhässä, Lh-Kv aikataulu 44min, todellinen 40min 37s. Poikkeuksellisesti 27.1.1963 oli Hr1, tulo ja lähtö Riihimälle 4min myöh, Lahti 6/5 min myöh ja tulo Kouvolaan ajallaan. Ei ole a.o. aikataulua käsillä, joten en voi laskea ajoaikoja. Vähän aikaisemmin, 7.1.63 tyypillisesti Hr12, vähemmän tyypillisesti Riihimäki 13/13 myöhässä, Lahti 14/14 myöhässä ja tulo Kouvolaan 6min myöhässä.
kuva 06.09.2009 16:36 Eljas Pölhö  
  P11/P12: Ilmaisin asian huonosti. Tarkoitin sanoa, että kun useimmat Kouvolan suunnan pikajunat muuttuivat 60-luvun alussa höyryltä Hr12:lle, niin P11/12 muuttui höyryltä Hr13:lle (ainakin P12, mitä käytin usein Hy-Hki välillä).
kuva 06.09.2009 15:11 Eljas Pölhö  
  Tää on Tanskasta ostettu! http://www.jernbanen.dk/lyntog.asp?typenr=9
kuva 06.09.2009 14:53 Eljas Pölhö  
  28.6.1967 oli Tapion kertomaan P10 kelloaikaan Kouvolassa seuraava tilanne: P75 Hki-Kv Hr13 2343, P75 Kv-Ilm Hr13 2348, P10 Vna-Kv Hr1 1021, P10 Kv-Hki Hr13 2329, H772 Pm-Kv Hr1 1020, H16 Kv-Hki Hr13 2349, Kotkan suunta: H738 Dm4 1610, H741 Dm4 1610 (sama tuli ja meni), Lappeenrannan suunta: H708 Dm7 4115+4120, H975 Dm7 4120+4115 (sama runko tuli ja meni), tavarajunat: LT2214 Riihimäelle Hr13 2331, LT7910 Tr1 1083 ja T7933 Hr13 2318. Hylättyjä vetureita olivat Tv1 729 (ilman tenderiä), Tk3 863 ja Hv2 672 ja 675. Kylmänä (ei höyryssä, mutta ei myöskään hylättyjä): Tv1 732, Tk3 859 ja 861, Pr1 762 ja 776, Vr1 658, 664 ja 666 sekä Vr5 1421. Vaihtotöissä havaittiin Vr1 656 ja 668 sekä Pr1 761. Laskumäelle ei tietenkään asemalta näkynyt. Höyryssä tallialueella olivat Tr1 1084, 1085, 1088, 1089, 1094, Vr1 661, Vr5 1420 ja Hr1 1019. Dieselkalustoa tallialueella Hr13 2303, 2310, 2311, 2320, 2321, 2322, 2325, 2332, 2336, 2339, 2342, 2350 ja 2353, Sv12 2551, Vv15 1968, Dm7 4170 sekä Dm4 1608, 1618, 1619 ja 1620.
kuva 06.09.2009 13:49 Eljas Pölhö  
  Tapio: Niinä vuosina kun minä matkustin säännöllisesti P1/H771 ja H772/P10 oli P10:llä aina veturinvaihto Kouvolassa. Kouvolan Rulla-Ristoilla oli oma kiertonsa vuosikaudet ja kiertoon kuului moskovalaisen veto Kouvolasta Vainikkalaan tai takaisin tai kumpikin. Vaihtoehtona oli tyypillisimmin Hr1 1018 tai 1019. 60-luvun puolivälin paikkeilta alkaen Rulla-Pekat syrjäyttivät Rulla-Ristot. P10 pääsi yleensä lähtemään Kouvolasta suht'hyvin ajallaan. Toista se oli H771 kanssa, joka jäi vaihtotöiden takia myöhään melko säännöllisesti ja oli kiva seurata mihin mennessä aika oli ajettu kiinni. P11/P12 ei minun muistini mukaan koskaan siirtynyt Hr12:lle niinkuin P1/P2 ja P75/76, vaan dieselöinti tapahtui vasta Hr13:lla (1963/64), sitten seurasi Sr12 (64/65) ja sitten Dm9 (1966). P12 oli ainakin 1962 Hr1 ja ainakin osan vuotta 1963, tarjoten silloin nopeimman minulle sattuneen höyryajon Hyvinkäältä Helsinkiin, ajoaika 36min. Vuonna 1969 ainoa päiväsaikaan lähtenyt höyryjuna Kv:sta länteen tai pohjoiseen oli H771. Siinä oli CEi etummaisena pohjoiseen lähdettäessä. H16 oli kai pari kertaa höyryvetoinen vielä 1968, mutta oli ollut dieseljuna jo vuosikaudet. P75 oli myös tuohon aikaan Hr13-vetoinen. Jos kyseessä ei ole H771, olet kuvannut jonkun poikkeuksellisen tilanteen. Kyseessä voi silloin olla myös moottorijuna (Dm4) Mikkeliin tai Pieksämäelle. Minä törmäsin sellaisen korvaukseen Tr1:llä talvella 1968/69.
kuva 06.09.2009 13:19 Eljas Pölhö  
  Petri: Lauantain P17 veturi palasi sunnuntain P10:ssä, muutoin Hki-Kv kiitotavarajunassa. Tämä on muistikuva, mutta käytäntö on saattanut vaihdella eri vuosina. Aina Pasilan Hr1 sen jälkeen kun Hv3:n käyttö loppui. Pekan jälkeen tuli Hr13. Siirtymäkaudella höyrystä dieseliin oli paljon tilapäisiä muutoksia ja "aina" sitä kautta kuvaavassa tekstissä on nykykielellä "yleensä". Dm7-junakin saattoi koska tahansa tulla vastaan Hr1- tai Tr1-vetoisena parin puuvaunun kanssa. Suomen Veturit 1. osan kannessa on Hr1 1001 junassa P10, kuvattu Kouvolassa, kuvauspäivä 25.3.1964 ja kuvaaja on Rune Carlsson. Suomenkielisestä kansilehdestä puuttuu kuvateksti, joten tästä sen voi nyt kopioida muistiin.
kuva 06.09.2009 00:25 Eljas Pölhö  
  Vaunusto Kv-Hki tietysti vet+CEi+1-2 Ei+EFi+venäläiset
kuva 06.09.2009 00:15 Eljas Pölhö  
  Joensuun osuus oli peruttu 7.2.66-24.3.66 ja Savonlinnan osuus 7.2.66-4.4.66 (paluuvuorot 1pv myöhemmin).
kuva 05.09.2009 23:55 Eljas Pölhö  
  1966 P10 tuli Hesaan vielä ilmeisen säännöllisest Hr1:llä, minulle ei sattunut Hr12/13 koskaan kohdalle, vaikka aivan varmaan niitäkin oli. Viimeinen nopeustaulukkoni Hr1-vedolla P10:ssä näyttää olevan 11.9.66. 1967 Hr13 oli jo pääasiallisin vetovoima, jonkun kerran Hr12 ja joku poikkeustapaus Hr1:llä. Muistin tapahtumat vuoden verran pieleen, sorry, mutta nyt oli mahdollisuus tarkistaa omat matkakertomukset. Miten postivaunun kanssa oli, en muista, mutta ei se kyllä P10:ssä ainakaan tullut, CEi+2-3 Ei+venäläiset oli tyypillinen kokoonpano. Suomen veturit 1. osan kannessa on muuten P10 Hr1-vedolla.
kuva 05.09.2009 13:06 Eljas Pölhö  
  Tausnevan rata purettiin vuonna 1975. Veturi oli jäljellä vielä 9.6.1977 ja siitä saatiin selville, että se oli vuodelta 1956 moottorinaan 7 hv/1500 r/min Deutz F1L 612 nr 206921.
kuva 05.09.2009 13:02 Eljas Pölhö  
  Tausnevan rata purettiin vuonna 1975. Siellä on ollut kolme veturia, joista yksi on ollut vuokralla Hanhinevalta. Kuvan veturi kulki nimellä "Moskvits" ja se oli vuodelta 1951 ja varustettu Fordin bensiinimoottorilla. Veturi oli jäljellä vielä 9.6.1977.
kuva 05.09.2009 12:54 Eljas Pölhö  
  Huhtikuu 1977 taitaa olla viimeisiä sopivia aikoja. Elokuussa ja lokakuussa 1977 Jyväskylässä havaittiin enää Vr2 957, 958 ja Vr3 754. Jyväskylässä romutettiin 1977 Pr1 762, 763, 764 ja 766. Toukokuussa 1978 957, 958 ja 754 olivat yhdessä sorakuopassa Jyväskylän pohjoispuolella (vanhan ratalinjan varrella).
kuva 05.09.2009 11:04 Eljas Pölhö  
  Yess! "Kasvuvaraa" on se sana, jota ajoin takaa, mutta en osannut muodostaa.
kuva 03.09.2009 22:34 Eljas Pölhö  
  H213 kanssa samaan kuvaan ovat voineet sattua P61, H317 Kirkkonummelle (toukokuussa 1967 vaunusto 4 Ei+3 Ek+F) ja H150 Tikkurilasta (vaunusto 2 Ei+F), joten Vv15 vetää varmaan H150 runkoa. H150 kulki tuohon aikaan Sr12-vetoisena ja H317 oli ehkä jo vaihtunut Pr1:sta (hav. toukokuu 1967) Sr12:een (hav. toukokuu 1968). P61 lähti Helsingistä Hr12-vetoisena ja edellisenä talvena sen vaunusto oli 3 Ei+CEi+Ei+Rk+Ei+CEi+2 Fo+2 CEm, mutta kuvan vaunujärjestys näyttää erilaiselta. Myös minä *muistelisin* veturien kulkuraiteeksi 26.
kuva 01.09.2009 20:17 Eljas Pölhö  
  Offtopic: kasvun varaa 197000 sattumaa, kasvunvaraa 3790 sattumaa Googlessa. Olisin luullut toistapäin, vai onko niissä joku aatteellinen ero? Siirrettäneen kysymys offtopic-alueelle sitten kun sellainen on ilmestynyt. Vastauksen saisi varmaan jostain muustakin keskusteluryhmästä, mutten viitsisi lähteä merta edemmäksi kalaan.
kuva 01.09.2009 20:00 Eljas Pölhö  
  Tielle on jätetty kasvun varaa, kun on aika kaponen vielä.
kuva 01.09.2009 14:48 Eljas Pölhö  
  Vr3:n etummaisessa ja takimmaisessa vetopyöräparissa on 25mm liikkumavaraa vaakatasossa. Se paransi kulkua ratapihan pienisäteisissä kaarteissa, mutta ei varmaan ollut kiva ominaisuus linjalla. Onko täällä ketään, joka olisi oikeasti ajanut/lämmittänyt kukkoa linja-ajossa ja voisi kertoa miltä se tuntui esim. konepajakäyntien siirtoajoissa?
kuva 31.08.2009 16:54 Eljas Pölhö  
  Mun harrastusvuosina on Porvooseen ollut suoria junia Helsingistä vetovoimanaan Hk3, Hv4, Tk3, Vv15 ja Dm7. Mutta milloin ne loppu onkin liian vaikea muistettava, varmaan ajanjaksolla 1970-72.
kuva 29.08.2009 10:59 Eljas Pölhö  
  West Virginia, USA: Cass Scenic RR. Jos tuli huti niin 581 vaihtoehtoa jäljellä (3-sylinterinen, 3-telinen Shay valmistusmäärä oli 582). Lunttasin kyllä museoveturit tästä http://www.shaylocomotives.com/surviving/SLc-Survivors.htm
kuva 29.08.2009 10:25 Eljas Pölhö  
  Timon kysymykseen vastaisin vastakysymyksellä: milloinkahan Moskovalainen lakkasi olemasta kokovihreä? Omat muistikuvat punaisista vaunuista ovat aikakaudelta 1968-70. Aiempaan pohdintaan voisi lisätä, että ensimmäisen vaunun etupään näkeminen paljastaa onko P10 saapunut vai lähdössä. Vna-Kv se oli EFi, Kv-Hki se oli CEi, ensimmäinen luokka veturia vasten. Runko matkasi toiseen suuntaan junissa P1-H771, Imatran ja Moskovan vaunujen välissä. Kouvolassa Vr1 oli kovilla, kun se veti Pm- ja Moskovan vaunut ratapihan itäpäähän ja sitten jakoi ne omille lähtöraiteilleen.
kuva 29.08.2009 00:06 Eljas Pölhö  
  Jos junaa näkyy enemmän, niin kotimaisten määrä paljastaa onko saapuva (1 kotimainen) vai lähtevä (3-4 kotimaista) P10. 1967 Hr1 on voinut olla kummassa tahansa.
kuva 28.08.2009 23:33 Eljas Pölhö  
  Kouvolassa liitettiin junaan Pieksämäeltä saapuneen postijunan (H772) vaunusto. Jotenkin muistelen, että kuvan kotimainen olisi kulkenut vain Vainikkalan ja Kouvolan välillä, vaikka voi se muisti pettääkin. Tämä oli Kouvolan viimeisiä vakinaisia Hr1/Tr1 (Rulla-Risto) pikajunia. P10 Kv-Hki puolestaan oli viimeisiä Hv3- ja sitten Hr1-vetoisia pikajunia Kouvolasta Helsinkiin.
kuva 28.08.2009 20:15 Eljas Pölhö  
  Uudessa Saksan V80-sarjan (myöhemmin 280-sarja) historiikissa käsitellään myös KDh1-veturia 9 sivun verran. Suomen osuus tosin vain noin sivu eikä sisällä mitään erityistä uutta. Veturin tekninen selostus ja käyttö Saksassa on hyvin perusteellinen ja käyttö Norjassa on myös perusteellinen ja siinä kerrotaan monista heikkouksista, mitkä korjattiin ennen veturin lähettämistä Suomeen. Tekstin lisäksi on tyyppipiirros ja vetovoimakäyrät, 4 kuvaa Saksasta, 3 kuvaa Norjasta ja yksi Suomesta (Su 251-50 kanssa Vainikkalassa). Lisäksi siitä on kaksi värikuvaa Saksassa (punainen siellä). Linkki kustantajan sivulle http://www.ekshop.de/ Kun kirja katoaa uutuuksista, hae "Die Baureihe V 80", kirjoittajat Peter Große ja Josef Höhemann. Löytyy myös monista kirjakaupoista Saksassa ja Ruotsissa.
kuva 28.08.2009 10:15 Eljas Pölhö  
  Riihimäelläkin...jo...?? Eikös Riihimäki ollut ensimmäinen paikka, missä Vr12 työskenteli jo 1969?
kuva 26.08.2009 23:22 Eljas Pölhö  
  Transportstyrelsenin rautatieosasto on siis entinen Järnvägsstyrelsen (Rautatiehallitus).
kuva 26.08.2009 23:14 Eljas Pölhö  
  Ruotsi on niin köyhä maa, ettei ole ollut varaa perustaa omaa virastoa keksimään uusia kieltoja ja rajoituksia. Kun resurssit ovat rajalliset, on tyydyttävä todellisiin ongelmiin http://www.transportstyrelsen.se/ Jossain toisessa yhteydessä on kyselty rautatieliikenteen harjoittajista Ruotsissa, tässä lista voimassaolevista liikennöintiluvista http://www.transportstyrelsen.se/sv/Jarnvag/Tillstand/Giltiga-tillstand/
kuva 25.08.2009 21:42 Eljas Pölhö  
  Kaikki Espanjassa museoidut tai muistomerkeiksi muutetut höyryveturit löytyvät täältä http://www.locomotoravapor.com/

Kuvan veturit tässä osassa maata http://www.locomotoravapor.com/Catalunya.htm
kuva 25.08.2009 21:23 Eljas Pölhö  
  Kyllä osaa olla hieno kuva ja harvinainen kuva-aihe. Minun papereissani Sk1 (G4) 186 oli käytössä vuoteen 1961 asti. Romutusvuotta en tiedä, mutta se eli siis ainakin 67 vuotta. Vanhemmat mogulit (1'C-pyörästöiset) olivat G1 130 (9.26-57, romutettu 58) ja G1 131 (9.26-59, romutettu 59). Tk2 (K2) vetureita oli kaksi, 425 (1959-1964) ja 469 (1961-1964). Omien höyryvetureiden käyttö loppui 29.9.1964 ja sen jälkeen vuoteen 1967 asti vuokrattiin VR:ltä Tk3-vetureita, 2 kerrallaan. Vuokravetureina olivat ainakin Tk3 859, 868 ja 895.
kuva 24.08.2009 23:23 Eljas Pölhö  
  3M62:n keskiyksikkö ei voi toimia veturina yksin, ainoastaan yhden tai kahden pääty-yksikön kanssa. Siinä on kuitenkin sekä moottori että voimansiirtolaitteet. Siinä mielessä se vastaa jenkkien B-yksikköä ja pääty-yksiköt A-yksikköä.
Kuvasarja:
Lomamatka 2009 Puolassa
 
 24.08.2009 14:20 Eljas Pölhö  
  Lisää näinpäin vaan. Toistapäin lisäten voi kuvatekstien kanssa tulla vähän pohdittavaa kun mahdolliset viittaukset muihin kuviin pitää myös ajatella takaperoisesti.
kuva 23.08.2009 22:03 Eljas Pölhö  
  Miten niin offtopic? Zuffenhausenin boxeripajalla on oma asema ja nimi koristaa veturin kylkeäkin. http://carscoop.blogspot.com/2009/06/porsche-inaugurates-new-train-station.html
kuva 23.08.2009 21:00 Eljas Pölhö  
  Viimeisten vuosikymmenten tavaramääristä en löytänyt tietoja. Postin ja kappaletavaran kuljetus loppui 1965. Tavaraliikenteen lakkauttamista alettiin pohtia 1974 ja se loppui toukokuussa 1992 siihen, ettei jäljellä ollut yhtään tavaraliikenneasiakasta. Muodollinen lakkautuspäätös astui voimaan 26.9.1994, mutta kukaan asiakas ei kärsinyt tilanteesta, koska yli kahteen vuoteen ei ollut ilmaantunut mitään kaupallista kuljetettavaa. Radan työjunia yms vetämään oli hankittu Move250B Transtechilta. https://vaunut.org/kuva/52783
kuva 23.08.2009 20:34 Eljas Pölhö  
  Saksassa sn 65km/h eteen- ja taaksepäin. Höyryveturin hevosvoimamäärä ei ole ihan yksiselitteinen juttu, mutta veturityypin vetovoimakaavion mukaan suurimmillaan vetokoukussa (Leistung am Zughaken) n. 440hv (nopeudella 30km/h). Suorituskykyä on seuraavasti 60km/h 475t matkustajavaunujen tai 300t tavaravaunujen kanssa tasamaalla. 10‰ nousussa 185t nopeudella 40km/h tai samassa nousussa maksimissaan 510t:n juna (15km/h).
kuva 23.08.2009 02:32 Eljas Pölhö  
  Kun tätä junaa suunniteltiin 60-luvun alkupuolella (ensimmäiset valmistuivat 1965), niin yksi suunnitelmapiirroksista ja pienoismalleista oli aivan ilmetty Hr13 moottorivaunuksi muutettuna. Meinasi mennä aamukahvi väärään kurkkuun kun avasin suunnitelmavaihtoehtoja esittelevän aukeaman em. julkaisusta.
kuva 23.08.2009 02:18 Eljas Pölhö  
  Jonkinmoinen kuva "Nurmesta" löytyy myös netistä http://members.liwest.at/shob/vt%20bboee.htm
kuva 23.08.2009 02:09 Eljas Pölhö  
  Tästä sarjasta on ilmestynyt tänä vuonna hyvä ja kohtuuhintainen 92-sivuinen julkaisu "Die ÖBB Reihe 4010", esim (googlailemalla löytyy muitakin) http://merker-verlag.de/art/200901.html Julkaisussa on myös kuva Austro-Daimlerin valmistamasta moottorivaunusta VT 61.01, jonka lempinimi oli Nurmi (Paavo Nurmen mukaan).
kuva 23.08.2009 01:00 Eljas Pölhö  
  Tavaraliikenne lakkautettiin toukokuussa 1992. Ennätysvuosi oli 1950, jolloin tavaraa kuljetettiin 77000 tonnia.
kuva 22.08.2009 11:00 Eljas Pölhö  
  No ei se nyt samannäköinen ole, mutta samalle alustalle voi rakentaa erinäköisiä koreja ja sisustusratkaisuja, vrt. linja-autojen koritehtaiden erinäköiset mallit. Tekninen perusratkaisu lienee melko samanlainen, koska kaikilla on sama tehtaan tyyppimerkki eli tipo 1800 FS. Ulkonäön lisäksi toinen merkittävä ero on voimansiirto. ALn668 on 5-vaihteinen mekaaninen vaihteisto, mutta Y1 on OM-SRM Ds 0,9 3-portainen hydraulinen vaihteisto (OM on italialainen firma ja SRM ruotsalainen), minkä SRM on suunnitellut ja Fiat (OM) valmisti. Samalle alustalle voi myös sijoittaa erilaisia moottoreita, mutta tässä ne ovat aika lähellä (ALn668 1800-sarja Fiat 8217.12.031 ja Y1 Fiat 8217.12.150, mistä oli otettu irti hieman enemmän tehoa). Kuvan moottorivaunussa on vielä 30 heppaa tehokkaampi versio, Fiat 8217.32.035. Vaikka ALn668 ja Y1 ovatkin tekniikaltaan samalla sapluunalla suunniteltuja, ovat ne matkustajan kannalta hyvin erilaisia. Y1 sisustuksessa on käytetty paljon ruotsalaisia tuotteita, kuten Elektroluxin wc:t, Perstorpin laminaattilevyjä ja SJ:n suunnittelemia istuimia. Ovien sijoittelusta vielä sen verran, että SJ:llä vertailutestiajossa olleessa ALn668.1919:ssä olivat ovet eri paikoissa kuin Y1:ssä tai kuvan ALn668:ssa. Y1:n ovet ovat saksalaisen Büssingin mallia.
kuva 21.08.2009 19:03 Eljas Pölhö  
  Sama kantaisä. Ruotsin Y1 on kuin toisenlaisella korilla varustettu ALn668 1800-1900-sarjan moottorivaunu. Tämä 3100-sarjalainen taas on uudempi kehitelmä samasta mallista.
kuva 21.08.2009 18:50 Eljas Pölhö  
  Olisikohan joku varasto vain? Keravan tiilinen veturitalli on edelleen aseman pohjoispuolella.
kuva 20.08.2009 15:57 Eljas Pölhö  
  ALe 781, valmistaja Breda, valmistettu 1939 (silloin ALe 400). 8kpl rakennemuutettu (trasformazione) 1964-1969 ja samalla sarja- ja numeromuutos. Tuntiteho 4x105kW (jatkuva 300kW), 115km/h, pituus 27667mm, pyörän ø 910mm, työpaino 39 t, istumapaikkoja 78. Nippelitietoa: 781.001-008 ovat entiset ALe 400.008/006/002/001/004/010/009/007 tässä järjestyksessä ja muutosvuodet samassa järjestyksessä 1964/64/66/66/67/67/68/69. Suurnopeusjuna voi olla vähän liian optimistinen ilmaisu tälle, sopii paremminkin esimerkiksi ETR 200-sarjalle vuosilta 1936-41, minkä päätyvaunun etupää oli samaa tyyliä kuin tässä.
kuva 17.08.2009 01:05 Eljas Pölhö  
  Tulipas hieno sattumakuva. Sääli, että tällaiset on nykyisin kiellettyjä vorgissa. Kuvan alueella on ollut kapearaiteisia ratoja esim Talman tiilitehtaalla (heti pysäkin eteläpuolella). Talmasta pohjoiseen lähteneen soraraiteen varrella, parilla tiilitehtaalla Keravan ja Savion välillä ja aiemmassa kommentissa mainittu Elannon Backaksen kartanon rata, joka päättyi nykyiselle lentokenttäalueelle (hevosvetovoima, vaikka oli pitkä) sekä AB Malmin rata nykyisen lentokentän poikki (linkitetyssä kartassa). Terrisuon pitkä 2-haarainen rata Tuusulassa jää juuri ja juuri kartan ulkopuolelle. Ihan lyhyt rata oli myös Ahjon kyllästyslaitoksella ja varmaan alueella on ollut joitakin puutavaraliikkeitä omine raiteistoineen.
kuva 17.08.2009 00:49 Eljas Pölhö  
  Onpa nätti auto. Just sellainen, johon katse kääntyi kakrunakin pois höyryvetureista. Toivottavasti Akaassa (vai Toijalassa, mikä on poliittisesti korrekti paikkakunta?) on sivistyneempiä ihmisiä kuin veturin entisessä kotipaikassa. Tästä kulmasta näyttää varsin kivalta paikalta.
kuva 16.08.2009 23:52 Eljas Pölhö  
  Ofotbanen meni nurin lokakuussa 2008, mutta järjestettiin heti uudelleen. Nyt se ajaa tavarajunia ja tilausjunia. SJ hoitaa sen puolesta matkustajajunaliikennettä Narvikista Ruotsin puolelle. Ofotbanen oli ottanut hoitaakseen NSB:n henkilöliikenteen Narvikissa 2003. Tässä Ofotbanen (markkinanimi) tarkoittaa yhtiötä Ofotbanen Drift AS (edeltäjä oli Ofotbanen AS). Ofotbanen on myös norjalaisten käyttämä yleisnimi malmiradalle Narvikista Ruotsiin. Voi kuulostaa vähän sekavalta.
kuva 16.08.2009 23:20 Eljas Pölhö  
  Sk-koneiden sn oli 65km/h, eikä niistä ole mitään isoja huippunopeushuhuja tiedossani. Tk1-2 sn 45-50km/h, mutta huhujen mukaan 115km/h (heh heh, sanon minä), Hk1 80km/h, mutta olivat tiettävästi aika nopeakulkuisia, joten yli 100km/h ei ole poisluettu. Lahden seudulta minulla ei ole 50-luvun vaunuluetteloita, vain akselilukuja. Ne olivat paikallisjunissa tyypillisesti välillä 10-20 akselia. Veikkaisin 2xEi (4-aks)+F ja siitä sitten lisävaunut 2- tai 4-akselisia. Kaikki Sk:t olivat alkujaan märkähöyrykoneita, mutta osa sai myöhemmin tulistinkattilan. Kuvan Hk1-veturit olivat myös valmistuessaan märkähöyrykoneita, mutta saivat myöhemmin tulistinkattilat. Märkähöyrykoneina niissä oli tasoluistit, jotka korvattiin mäntäluisteilla tulistinkattilan asennuksen yhteydessä. Kuvan veturissa on mäntäluistit, joten myös tulistinkattila.
kuva 16.08.2009 18:31 Eljas Pölhö  
  Jorman kommenttiin liittyen: Vuotta aikaisemmin (18.1.1955) sama juna Lh-Ri oli varmaan H264, kun Sk3 392:lla oli vähän vaikeuksia sen kanssa: Lähtö Lh 15:40 (-5min), Hr 16:09-16:10, Tennilä 16:20-16:37 (höyryn keitto), Jr 16:50-17:21 (odotti P2), La 17:34-17:35, Mla 17:45-17:46, Oi 17:55-17:56, Hk 18:05-18:06, Ri 18:22 (-81min). Hk1 oli vielä seuraavana talvena käytössä Lahden ja Heinolan välillä, kun 4.12.56 Hk1 322 veti junan H292 hienosti Ha 25min myöh-->Lh 14min myöh. Nämä sinänsä kuvaan liittymättömät kulkuaikahavainnot ovat johdanto kysymykseen: Kiinnostaako kulkuajat ketään muuta niin paljoa, että olisi muistiinpanoja vastaavista (vanhoista tai uusista)? Laita vaikka yksityisviesti. (edit lisäsin kulkupäivän H264:lle)
kuva 15.08.2009 10:38 Eljas Pölhö  
  Se oli virallisesti Canadian Pacific Railway (ei P-Amerikalle tyypillisempi Railroad), mutta sen kalustomerkintä (Reporting mark) oli vain CP. Kirjallisuudessa, ilmeisesti myös yhtiön omissa julkaisuissa, on on käytetty lyhennettä CPR, etenkin silloin kun on tarkoitettu nimenomaan yhtiön rautateitä, yhtiöllä oli nimittäin myös laivoja, hotelleja, radiasemia ym. Vuosina 1968-1996 rautatie tunnettiin nimellä CP Rail (tämä siis oli koko nimi, ei lyhenne). Rautatien omastavan yhtiön nimi on Canadian Pacific Railway Limited.
kuva 15.08.2009 10:27 Eljas Pölhö  
  Kyllä höyryvetureita on rakennettu öljypolttoisiksi, samoin muutettu kiinteiltä polttoaineilta öljylle, myös Suomessa.
kuva 15.08.2009 02:32 Eljas Pölhö  
  Veikkaisin, että tämä on paikallisjuna H214, mikäli kuva on otettu joskus puoliltapäivin. H214 oli yksi viimeisistä Hr1-vetoisista paikallisjunista Riihimäeltä Helsinkiin, mutta aika huonosti havainnoitu sen kulkuajasta riippuen. Oltiin innokkaimmat havainnoijat silloin joko koulussa tai töissä.
<<   >>