803-48342 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.01.2009 17:39 Eljas Pölhö  
  Päiväys korjattu, junatyyppitunniste jäi väärin kun ole oikeaa vaihtoehtoa. Dm4 oli viimeisen kerran junassa MP28 18.12.1969 ja junassa MP27 19.12.1969. Kumpikin oli Dm4 1617. Sen jälkeen junaparin veturiksi tuli pääsääntöisesti Hr11, joskus Sr12 ja yksittäisissä poikkeuksissa Hr12 ja Vv16.
kuva 17.01.2009 16:57 Eljas Pölhö  
  Uskomattoman hyvä tunnistus Jarmolta!! Olen kuvannut Hr13 2335 junassa P78 (Kuo-Hki) Suonenjoen eteläpuolella 8.7.1975. Ilmeisesti se on tämä kuva, vaikka CEit on mielestäni junan väärässä päässä.
kuva 17.01.2009 16:46 Eljas Pölhö  
  Koneosaston HÄ-597 oli Tkv-Ko 1, vastaanotettu 31.8.1959, sijoituspaikat 31.8.59 Ri-2Sp/Ri-1.7.61 Hy knp-7/Lr-Hy knp. Tkv-Ko 2 (UÖ-315) oli samanlainen Nalle-Sisu, vastaanotettu 4.7.1961 ja sijoitettu Hy knp:lle. Rautatierakennusosastolla oli kolme hieman erilaista Nalle-Sisua, numerot Tkv-Rro 1-3. Rataosastolla oli yksi Nalle-Sisu, Tkv-Rto 1.
kuva 17.01.2009 15:42 Eljas Pölhö  
  En voi olla varma missä 569 on saanut tämän vaurion, mutta tarjotaan nyt yksi vaihtoehto: Yhteentörmäys tukkiauton kanssa Nuppulinnassa 15.1.1936. H8 569:n vetämä juna oli H4. Mikäli kyseessä oli tämä onnettomuus, niin veturi korjattiin Helsingin konepajalla.
kuva 17.01.2009 15:23 Eljas Pölhö  
  2352 vastaanotto oli 3.6.1966 ja 2353 oli 9.6.1966, eli se oli viimeisenä vastaanotettu Hr13. Edellä viittasin valmistumiseen jo 1965 ja esimerkiksi 2352 vastaanottokoeajot tehtiin 21.9.1965, 23.9.1965 ja 27.5.1966 ja sen luovutustarkastus oli 31.5.1966 (paino 98,44 tonnia).
kuva 17.01.2009 14:36 Eljas Pölhö  
  Korjausmerkintä vaunun kyljessä on B 6.68 Tku. Se oli yhdessä 11510 kanssa viimeisin B-korjausmerkintä EFia vaunussa. Varhaisin oli 11503 B 10.67. A-korjausmerkinnöistä ensimmäinen oli 11509:llä 3.63 ja viimeisimmät 11507:llä ja 11510:llä 6.64 (tosin kuvan vaunun A-korjausmerkintä minulta puuttuu ainoana EFia vaunuista). Linkit nykyisin https://vaunut.org/kuva/19236 ja https://vaunut.org/kuva/19237
kuva 16.01.2009 23:34 Eljas Pölhö  
  Valmistusnumero 1776/1955.
kuva 16.01.2009 19:34 Eljas Pölhö  
  Yllä on kilometreissä jotain häikkää. VR:n sisäisten aikataulujen mukaan Äänislinna-Karhumäki oli 152,5km ja Äänislinna-Syväri 117,3km.
kuva 16.01.2009 17:31 Eljas Pölhö  
  Ilmeisesti entinen Ttk-Rto 54, jolloin Plasser 1172/1974.
kuva 16.01.2009 16:29 Eljas Pölhö  
  Eikö siinä lue Ttk-Rto 47? (Tnk on nostokurki), MD=Mainliner-Duomatic. Tämän valmistusnumero on 993/1972.
kuva 16.01.2009 16:21 Eljas Pölhö  
  Matisa B-27 koneet olivat vanhoilta tunnuksiltaan Ttk-Rto 9 (Matisa 2771/1958), Ttk-Rto 10 (2827/1959) ja Ttk-Rto 11 (2856/1959). Ttk-Rto 11 hylättiin ilmeisesti jo 1967. Ttk-Rto 4-8:sta minulla ei ole tyyppitunnusta, mutta Matisan valmistenumerot olivat 1330/1952, 1776/1955, ?/1955, 1793/1955 ja 1808/1956. Ttk-Rto 4 hylättiin vuonna 1973, Ttk-Rto 5 vuonna 1971 ja Ttk-Rto 8 vuonna 1971.
kuva 16.01.2009 15:36 Eljas Pölhö  
  Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön kirje 7.6.1935. Vastaanottaja: Valtionrautateiden koneosaston johtaja insinööri Väinö V. Airas, Rautatiehallitus, Helsinki. Koskee moottoriveturia: Vastauksena arvoisaan kirjeeseenne Ko 376/813 t.k. 4 p:ltä koskeva Oy Lokomon meille v. 1934 valmistamaa moottoriveturia saamme täten esiintuoda seuraavaa: Koneisto: 2,5 tonnin moottoriveturi, tyyppiä Lokomo-Bjurström, 750mm raideleveydelle, vaihdelaatikko 4:llä vaihteella 2 1/2, 5, 8 1/2 ja 12 1/2 km/t kumpaankin kulkusuuntaan, varustettu 4-sylinterisellä Andros-petroolimoottorilla SL-41 20hv 1000 kierr/min. Veturi on varustettu käsijarrulla, joka vaikuttaa neljään pyörään sekä kardaaniakseliin vaikuttavalla jalkajarrulla. Työskentely: Veturia käytetään saven kuljetukseen tiilitehtaallamme ja ollut käytössä kesän 1934. Kuormana on 10 vaunua à noin 1 m3 savea. Savenottopaikalta tiilitehtaalle on matka suurelta osalta myötämäkeä, ainoastaan pari pienempää nousua on, joissa täytyy käyttää vaihteita. Moottoriveturin toimintaan olemme täysin tyytyväiset. (EP:n lisäys: Tämä siis koskee Markku Nummelinin kirjassa olevaa veturia, ei yllä kuvassa olevaa. Kyselyn syynä oli VR:llä vireillä ollut kapearaideveturin osto Lokomolta, mikä myös toteutui.)
kuva 11.01.2009 22:58 Eljas Pölhö  
  Jorma: Livramento oli toinen väliasema alhaalta lukien ja ilmeisesti se sitten oli sananmukaisesti läpiajettava. Tommi: onnettomuus sattui 10.9.1919, mutta rata oli toiminnassa vuoteen 1939 asti ja purettiin vuonna 1943. Kiitos linkistä.
kuva 11.01.2009 21:27 Eljas Pölhö  
  Nyt on pakko kysyä JR:ltä: Mihin perustuu aseman tunnistus? Ei minulla ole parempaa tietoa, mutta kuva näyttää niin yläpääteasemalta ja Livramento oli väliasema.
kuva 11.01.2009 16:34 Eljas Pölhö  
  Perinteiseen kulttuurimaisemaan eivät puut ja pensaat kuulu. Vanhat kylänraitit olivat puuttomat ja pensaattomat ja nurmikot lampaiden kaluamat. Puiden ja kasvien käyttö koristeena on varsin tuoretta perua ja aina kun näkee vaadittavan "perinnemaiseman säilyttämistä", pistää väkisin miettimään, että halutaanko aitoa perinnemaisemaa vai säästää nykyistä puustoa. Molempia ei voi saada.
kuva 10.01.2009 00:52 Eljas Pölhö  
  Minulla näkyi kuva ja pikkukuva yksinäisestä Dm4:stä. Nyt on pikkukuva muuttunut Dm4+puuvaunuksi, mutta iso kuva on edelleen Dm4 (1620?) yksin. Ehkä se isokin kuva muuttuu joskus.
kuva 09.01.2009 23:33 Eljas Pölhö  
  Kiva kuva, mutta kuvateksti taitaa kuulua johonkin muuhun kuvaan paikkakuntaa lukuunottamatta.
kuva 09.01.2009 21:40 Eljas Pölhö  
  Ei mene hyvin tälläkään sarjalla. Matka jäänyt kesken 13 kertaa viimeisten 3 viikon aikana ja kun matkustajat oli toisen kerran evakuoitava uudesta Lötschbergin tunnelista, niin SBB kielsi ETR 470 pääsyn siihen tunneliin. Ainakin maaliskuuhun 2009 saakka junat ajetaan Re 460 push/pull rungoilla ja matkustajat saavat vaihtaa Domodossolassa. (tieto julkaistu SwissRail Yahoo-ryhmässä tänään)
kuva 09.01.2009 21:26 Eljas Pölhö  
  Kyllä se on ruotsalainen/suomalainen C. FSJ/SVR:llä oli ihan omat veturisarjat.
kuva 09.01.2009 20:51 Eljas Pölhö  
  Veikkaisin C2 (melko varma tapaus minusta). Vaihtoehto C4, mutta jos kuvausvuosi on oikein, niin ei taida olla oikein tämän rataosan kalustoa. Valitettavasti ei ole C3, mikä olisi superharvinainen (eikä varmaan ikinä käynyt Lappeenrannassa).
kuva 09.01.2009 20:14 Eljas Pölhö  
  Pahimmat tunnelionnettomuudet olivat Italiassa (Armi'n tunneli, Balvano (Salermo), 2.3.1944, 526 kuollutta (luultavasti molemmat edellä viittaavat tähän) ja Espanjassa (Torre'n lähellä Leon'in maakunnassa) kolari ja tulipalo tunnelissa 3.1.1944, 500-800 kuollutta.
kuva 09.01.2009 19:38 Eljas Pölhö  
  Kastamistoimenpiteen suoritti rouva Sylvi Kekkonen Alsthomin tehtaalla, kuten uutiskuvasta näkyy. https://vaunut.org/kuva/46733
kuva 29.12.2008 00:10 Eljas Pölhö  
  Viimeiset neljä vastaanotettiin VR:lle muutaman päivän välein kesäkuussa 1966, mutta ei numerojärjestyksessä. Pääasiallisesti ne olivat kai valmiita jo edellisenä syksynä, mutta alkuvaikeudet koko sarjan kanssa hidastivat toimituksia tai VR:n hyväksymistä.
kuva 28.12.2008 23:48 Eljas Pölhö  
  Englanninkielisen Wikipedian mukaan 275km/h. Japanilainen paljon perusteellisempi artikkeliteksti sanoo: max business speed 275km/h, design full speed 315km/h. (Käyttäjä muokannut 28.12.2008 23:49)
kuva 28.12.2008 23:31 Eljas Pölhö  
  Eli tarkemmin sanottuna tämä on E231.500 sarjaa. Kuva ilman japanilaisia merkkejä linkattuna (tekstit jää pois)
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/ja/4/40/E231-522.jpg
kuva 28.12.2008 23:28 Eljas Pölhö  
  Olisiko http://en.wikipedia.org/wiki/E231_series tai perusteellisemmin http://ja.wikipedia.org/wiki/JR東日本E231系電車 (voi olla ettei vaunut.org hyväksy japanilaisia merkkejä, eli pitää mennä japanilaiseen Wikipediaan)
kuva 28.12.2008 20:47 Eljas Pölhö  
  Kuvan Taunus 17 M (P 2 eli Tanen mainitsema barokki-taunus) esiteltiin yleisölle elokuussa 1957 ja sitä alkoi saada samana syksynä. Mallin valmistus lopetettiin elokuussa 1960, jolloin se korvattiin sulavalinjaisemmalla 17 M (P 3)-mallilla (Saksassa "Badewanne"). Volvo PV444 valmistus loppui 1958. Autojen maahantuonti ei ollut vapaata, vaan ne muutamat kuvan Taunukset mitä näin, kulkivat "merimiesauto" nimellä ja tuskin saapuivat Suomeen heti syksyllä 57. Veikkaisin kuvan olevan aikaisintaan keväältä 58.
kuva 28.12.2008 20:17 Eljas Pölhö  
  Hmmmm, yksiraiteisella Eljas tarkoittaa sellaista rakennelmaa, missä on kaksi kiskoa. Yksikiskoisella Eljas tarkoittaa sellaista rakennelmaa, missä on yksi kisko. Tuolla yllä olen kirjoittanut yksiraiteinen ja tarkoitin juuri sitä.
kuva 28.12.2008 20:10 Eljas Pölhö  
  Tämä on Matisan PV6 (valmistusnumero 642) vuodelta 1969, kuten liitekuvista ilmenee. Ensimmäinen, eli Ttv-Rto 1 oli lähes samannäköinen ja se oli Matisa PV 566 vuodelta 1956 (kopioin konekortin ilmeisesti huolimattomasti, sillä nyt en ole varma oliko se PV n:o 566, vai PV5 n:o 566, eli 66:s PV5). Siitä on kuva ja toimintaselostus VR:n historiikissa 1937-1962 sivulla 146.
kuva 25.12.2008 14:40 Eljas Pölhö  
  http://www.sfsm.gr/SPAP%20steamlocos/Diuk.htm
kuva 24.12.2008 03:33 Eljas Pölhö  
  Esimerkiksi STT voidaan lukea kalustonvuokrausyhtiöksi. Ei kuitenkaan Suomen tietotoimisto, joka toimii eri alalla. http://www.stt-train.se/
kuva 20.12.2008 10:40 Eljas Pölhö  
  Ajattelin lähinnä sitä minulta kateissa olevaa karttaa, missä tarkkuus ei kyllä ollut lähelläkään tätä luokkaa, ehkä 1:100 000 mittakaava. Löysin aikanaan tiedon radasta kun gradua varten kävin Turun yliopiston kartta-arkiston lävitse ja otin valokopiot kaikista teollisuusradoista. Mitään kirjallista tietoa tästa radasta tai tiilitehtaasta ei minulla silloin ollut. Lokomo 22 on voitu ihan hyvin hankkia korvaamaan vanha Austro-Daimler, mikä ei varmaan ollut yhtään sen tehokkaampi vetäjänän kuin Lokomokaan. Tiilitehtaan pihalla ei ole oikein mitään toimintaa, missä vaihtoveturista olisi hyötyä, toisin kuin sahojen lautatarhoilla. Tuohon aikaan ei edes käytetty saven välivarastointia, vaan savivaunuista lasti kipattiin sekoittajaan, mihin ukko tai kaksi mätti hiekkaa sopivan "taikinan" saamiseksi. Hiekan määrä riippui saven laadusta, lihavaan saveen enempi ja laihaan vähempi. Leikkurilta kuivaamoon käytettiin joko työnnettäviä piikkivaunuja tai sähkölavettivaunuja, jotka kuljettivat työnnettäviä piikkivaunuja. Sama kuivaamolta uuniin eteen. Jos rengasuuni täytettiin vaunuilla (usein käsikärryin ja myöhemmin trukein), olivat ne miesvoimin työnnettäviä. Samoin miesvoimin työnnettiin poltetut tiilet rengasuunista plaanille odottamaan kuljetusta asiakkaille (myöhemmin trukein). Vanhoilla tiilitehtailla oli usein valtaisat raidejärjestelmät, mutta vain saviradalla tarvittiin veturia (tai hevosta tai jatkuvaa vaijeria tai vinssiä).
kuva 19.12.2008 19:33 Eljas Pölhö  
  Kiitos kartoista. Ne on aina mielenkiintoisia. Oletko kysynyt Kajaanin kirjastosta, jos sieltä löytyisi seuraavilla nimikkeillä Kajaanin karttoja:
Pitäjänkartta 1:20 000 (painettu 1940 ja -50-luvuilla), Suomen taloudellinen kartta 1:100 000 (julkaistu vuosina 1912-1960). Topografinen kartta 1:100 000 (Gauss-Kruegerin projektiossa tehdyt 1928-1951).
kuva 19.12.2008 15:42 Eljas Pölhö  
  Nyt en muista ulkoa oliko eroja ja jos oli niin mitä. Move 35 malliin oli tarjolla moottorivaihtoehdot Valmet, Rolls-Royce, Paxman ja GM. Vaihteistovaihtoehdot olivat Twin Disc, Allison ja Tampella-SRM. Pateniemen Move 35 veturi taisi olla 317/1962 ja Uimaharjun 319/1968.
kuva 19.12.2008 13:51 Eljas Pölhö  
  Joku kesä olin kuvaamassa reitillä Haapakoski-Suonenjoki-Iisvesi. En ole kotona niin en voi pariin viikkoon tarkistaa tarkempaa aikaa enkä mitä näin, mutta oli hyvä vinkki...
kuva 19.12.2008 13:38 Eljas Pölhö  
  Suomen Rautatiemuseo tai Haapamäen veturipuisto tai joku muu vastaava vois laatia anomuksen tästä.
kuva 19.12.2008 00:04 Eljas Pölhö  
  Valmet Move 35/2 n:o 318/1967
kuva 18.12.2008 23:52 Eljas Pölhö  
  P79 (Hesasta n. klo 17) oli myös minun muistaakseni hyvin varhainen kokoteräksinen juna ja voisi aivan hyvin olla kuvassa.
kuva 18.12.2008 22:47 Eljas Pölhö  
  Savon radan varrella olen kyllä ollut joka kesä koko ikäni, mutta enimmäkseen Otavan ja Pieksämäen välillä. Ennen 68 nega olisi 6x6 kokoinen, 68 sain kinofilmikameran ja kaikki negatiiviluiskat 68-70 vaikuttivat ehjiltä. 70-73 otin lähes yksinomaan dioja, joten veikkaan kuvan olevan 74 tai uudempi. 70-lukuiset negaliuskat on arkistossa enemmän aiheen kuin päiväyksen mukaan ja tietysti ilman päiväystä, jotta olisi jännempi etsiä. Tämä on hylätty irralleen leikattu nega, joka on vahingossa säilynyt ja siksi en näe viereisiä ruutuja. Ensiajatukseni oli P75 jossain Savon radalla. Selvinnee jostakin muistikirjasta ...joskus...
kuva 18.12.2008 14:45 Eljas Pölhö  
  Vau, nyt arpa osui tosi helmeen. Paimion junista yksi vuoropari aamulla ja yksi illalla olivat sellaisia heittopusseja, ettei koskaan tiennyt mitä niissä kulki. 1960-luvun alussa siellä meni vuoroin Dm4, Sv11, Vv12, Tk3, Tv1 tai Hv1 ja kymmenen vuotta myöhemmin vuorottelivat Dm4, Vv15 ja Hr11. (Käyttäjä muokannut 18.12.2008 14:48)
kuva 18.12.2008 14:34 Eljas Pölhö  
  Jos juna on tulossa Kouvolaa kohti, niin CEit on mielestäni väärässä päässä junaa. Eikö se ollut yleensä Helsingin päässä (lyhin kävelymatka asemalle). Itse matkustin monesti höyryvetoisissa lisäpikajunissa Kv-Hki välillä 1. luokassa nimenomaan koska halusin matkata etummaisessa vaunussa. Vastaavasti Kv-Pm postijunassa eka luokka oli aina etummaisena (vaunusto tuli P1:ssä, jolloin sen CEi oli Helsingin päässä).
kuva 17.12.2008 10:54 Eljas Pölhö  
  Lisää havainnossa https://vaunut.org/havainto.php/5019
kuva 16.12.2008 22:39 Eljas Pölhö  
  Beyer, Peacock on tehnyt suurinpiirtein B1 kokoisia ja näköisiä vetureita moniin maihin, mm. Ruotsiin (sarja Ä ja vähän painavampi P, myöh. Pa). 2-sylinterinen veturi kulkee tasaisemmin (ei kiemurtele) kun sylinterit ovat kehyksen sisäpuolella. Haittana on hankalampi huollettavuus. Suurempien sylinterien kanssa tuli myös vähän tilanahtautta. Tyypillisesti sylinterit olivat etummaisen vetoakselin etupuolella, myös sarjassa B1.
kuva 16.12.2008 20:01 Eljas Pölhö  
  Hylätty Seinäjoella 1.8.1929. Hieno kuva 37:n viimeisestä asusta.
kuva 14.12.2008 16:40 Eljas Pölhö  
  Sai tunnuksen Tlt vuonna 1979, mutta en tiedä minkä numeron.
kuva 14.12.2008 12:10 Eljas Pölhö  
  Täydennys: Nykyisten SSAB:n Move66 vetureiden valmistusnumerot on kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/45369
kuva 14.12.2008 12:07 Eljas Pölhö  
  Korjaus: Nyt on saatu SSAB:ltä käytössä olevien valmistusnumerot 513 = Valmet 6611/1973, 515 = Valmet 6614/1973 ja 517 = Valmet 6623/12.79. Lisää Ruotsin Move66 vetureista on kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/45371
kuva 13.12.2008 21:32 Eljas Pölhö  
  Ainakin vielä 1977 Helsingistä lähteneisiin yöjuniin lisättiin ja poistettiin kiitotavaravaunuja matkan varrella. P73 (Hki-Kuo) lisättiin vaunu(ja) Riihimäellä ja lisättiin ja/tai poistettiin Kouvolassa.
kuva 12.12.2008 11:20 Eljas Pölhö  
  Voisikohan kyseessä olla P30 (lähtö 17-18 välillä), koska P28 (lähtö n. 14:50) oli tuohon aikaan yleensä vanha kiitojunarunko ja P30:ssä tyypillisesti keikkui viimeisenä Gbk.
kuva 07.12.2008 12:16 Eljas Pölhö  
  Ei taida 82500 numerot vielä yltää 642 asti, koska 1.10.2008 oli 26 yksikköä eli suurin numero 551/552. B 81500 oli samaan aikaan 98 yksikköä eli 501/502 alkaen 695/696 asti (jollei numeroinnissa ole poikkeuksia).
kuva 07.12.2008 10:17 Eljas Pölhö  
  Jos joku haluaa ajaa junan alle, niin ei siinä ole merkitystä minkälainen risteys on. Yksi viimevuosien pahimmista "tasoristeysonnettomuuksista" Englannissa sattui eritasoristeyksessä. BBC:n uutisissa pohdittiin monta päivää miten eritasoristeyksistä saisi turvallisempia.
<<   >>