3246-120777 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 19.12.2008 13:38 Eljas Pölhö  
  Suomen Rautatiemuseo tai Haapamäen veturipuisto tai joku muu vastaava vois laatia anomuksen tästä.
kuva 19.12.2008 00:04 Eljas Pölhö  
  Valmet Move 35/2 n:o 318/1967
kuva 18.12.2008 23:52 Eljas Pölhö  
  P79 (Hesasta n. klo 17) oli myös minun muistaakseni hyvin varhainen kokoteräksinen juna ja voisi aivan hyvin olla kuvassa.
kuva 18.12.2008 22:47 Eljas Pölhö  
  Savon radan varrella olen kyllä ollut joka kesä koko ikäni, mutta enimmäkseen Otavan ja Pieksämäen välillä. Ennen 68 nega olisi 6x6 kokoinen, 68 sain kinofilmikameran ja kaikki negatiiviluiskat 68-70 vaikuttivat ehjiltä. 70-73 otin lähes yksinomaan dioja, joten veikkaan kuvan olevan 74 tai uudempi. 70-lukuiset negaliuskat on arkistossa enemmän aiheen kuin päiväyksen mukaan ja tietysti ilman päiväystä, jotta olisi jännempi etsiä. Tämä on hylätty irralleen leikattu nega, joka on vahingossa säilynyt ja siksi en näe viereisiä ruutuja. Ensiajatukseni oli P75 jossain Savon radalla. Selvinnee jostakin muistikirjasta ...joskus...
kuva 18.12.2008 14:45 Eljas Pölhö  
  Vau, nyt arpa osui tosi helmeen. Paimion junista yksi vuoropari aamulla ja yksi illalla olivat sellaisia heittopusseja, ettei koskaan tiennyt mitä niissä kulki. 1960-luvun alussa siellä meni vuoroin Dm4, Sv11, Vv12, Tk3, Tv1 tai Hv1 ja kymmenen vuotta myöhemmin vuorottelivat Dm4, Vv15 ja Hr11. (Käyttäjä muokannut 18.12.2008 14:48)
kuva 18.12.2008 14:34 Eljas Pölhö  
  Jos juna on tulossa Kouvolaa kohti, niin CEit on mielestäni väärässä päässä junaa. Eikö se ollut yleensä Helsingin päässä (lyhin kävelymatka asemalle). Itse matkustin monesti höyryvetoisissa lisäpikajunissa Kv-Hki välillä 1. luokassa nimenomaan koska halusin matkata etummaisessa vaunussa. Vastaavasti Kv-Pm postijunassa eka luokka oli aina etummaisena (vaunusto tuli P1:ssä, jolloin sen CEi oli Helsingin päässä).
kuva 17.12.2008 10:54 Eljas Pölhö  
  Lisää havainnossa https://vaunut.org/havainto.php/5019
kuva 16.12.2008 22:39 Eljas Pölhö  
  Beyer, Peacock on tehnyt suurinpiirtein B1 kokoisia ja näköisiä vetureita moniin maihin, mm. Ruotsiin (sarja Ä ja vähän painavampi P, myöh. Pa). 2-sylinterinen veturi kulkee tasaisemmin (ei kiemurtele) kun sylinterit ovat kehyksen sisäpuolella. Haittana on hankalampi huollettavuus. Suurempien sylinterien kanssa tuli myös vähän tilanahtautta. Tyypillisesti sylinterit olivat etummaisen vetoakselin etupuolella, myös sarjassa B1.
kuva 16.12.2008 20:01 Eljas Pölhö  
  Hylätty Seinäjoella 1.8.1929. Hieno kuva 37:n viimeisestä asusta.
kuva 14.12.2008 16:40 Eljas Pölhö  
  Sai tunnuksen Tlt vuonna 1979, mutta en tiedä minkä numeron.
kuva 14.12.2008 12:10 Eljas Pölhö  
  Täydennys: Nykyisten SSAB:n Move66 vetureiden valmistusnumerot on kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/45369
kuva 14.12.2008 12:07 Eljas Pölhö  
  Korjaus: Nyt on saatu SSAB:ltä käytössä olevien valmistusnumerot 513 = Valmet 6611/1973, 515 = Valmet 6614/1973 ja 517 = Valmet 6623/12.79. Lisää Ruotsin Move66 vetureista on kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/45371
kuva 13.12.2008 21:32 Eljas Pölhö  
  Ainakin vielä 1977 Helsingistä lähteneisiin yöjuniin lisättiin ja poistettiin kiitotavaravaunuja matkan varrella. P73 (Hki-Kuo) lisättiin vaunu(ja) Riihimäellä ja lisättiin ja/tai poistettiin Kouvolassa.
kuva 12.12.2008 11:20 Eljas Pölhö  
  Voisikohan kyseessä olla P30 (lähtö 17-18 välillä), koska P28 (lähtö n. 14:50) oli tuohon aikaan yleensä vanha kiitojunarunko ja P30:ssä tyypillisesti keikkui viimeisenä Gbk.
kuva 07.12.2008 12:16 Eljas Pölhö  
  Ei taida 82500 numerot vielä yltää 642 asti, koska 1.10.2008 oli 26 yksikköä eli suurin numero 551/552. B 81500 oli samaan aikaan 98 yksikköä eli 501/502 alkaen 695/696 asti (jollei numeroinnissa ole poikkeuksia).
kuva 07.12.2008 10:17 Eljas Pölhö  
  Jos joku haluaa ajaa junan alle, niin ei siinä ole merkitystä minkälainen risteys on. Yksi viimevuosien pahimmista "tasoristeysonnettomuuksista" Englannissa sattui eritasoristeyksessä. BBC:n uutisissa pohdittiin monta päivää miten eritasoristeyksistä saisi turvallisempia.
kuva 06.12.2008 15:29 Eljas Pölhö  
  Alsthom tulee sanoista ALSace (maakunta) ja Elihu THOMson (toinen Thomson-Houston perustajista). Mutta kun nykyiset englanninkieliset asiakkaat eivät oppineet sanomaan ja kirjoittamaan Thom, niin siitä tehtiin "Tom", mikä oli tutumpi nimi ;-)
kuva 05.12.2008 22:45 Eljas Pölhö  
  Korjasin kuvatekstiä. Heikin kommentit luettuani ja Markun kirjan kuvaa katseltuani tulin siihen tulokseen, että minulla on ollut syystä tai toisesta aivan väärä käsitys kuvan veturin alkuperästä. En ole vielä löytänyt em. artikkelia, joten en tiedä kuka teki muutostyön, Lokomo vai joku muu. Hieno juttu kun tämäkin moka tuli korjattua ennenkuin pääsi pitemmälle. Kiitos tarkkaavaisuudesta!
kuva 05.12.2008 21:44 Eljas Pölhö  
  VR:n 50-vuotishistoriikin mukaan rata on rakennettu 1901 Tampereen Kattohuopatehdas Oy:n toimesta. Keisarillinen senaatti myönsi Voikan radalle ilmaiseksi Vaasan radalta purettuja kiskoja tarpeineen sekä kiskonaulojen, vaihteiden ja tarvittavien ratapölkkyjen hankkimista varten valtionapua Smk 20840:-. Kun rata oli valmis, luovutti yhtiö sen rautatiehallituksen hoidettavaksi ja liikennöitäväksi. Rata avattiin yleiselle liikenteelle 10.7.1902.
kuva 05.12.2008 12:13 Eljas Pölhö  
  ...myös ' suorat vaunut' ovat hävinneet kummasti... No niin on. Viime aikoina on Mikkelin ja Helsingin välillä joutunut vaihtamaan toiseen junaan Kouvolassa niin usein, että on ollut pakko siirtyä linja-autoon. Ei huonoselkäinen vanha ihminen jaksa siirtää matkalaukkuja typerien vaihtojen takia, välttämättömissä on jo tarpeeksi vaivaa.
kuva 04.12.2008 15:07 Eljas Pölhö  
  Arkistosta löytyi seuraavat Dm4-myynnit: maaliskuu 1973 = Dm4 1613 ja 1615 Keijo Laivola, Laitila (siis nämä Uudenkaupungin Dm4:t); tammikuu 1974 = Dm4 1618 Juha Inkinen, Rauma; marraskuu 1974 2kpl Dm4 Romuliike Tuominen (paikkakunta ei tiedossani). Hylkäyspäivät Dm4 1601-1606 ja 1608-1622: Lko 13.10.1971/Ko 29.2.1972/To 16.8.1972. Tuohon aikaan hylkäysmenettely oli suunnilleen niin, että liikenneosasto (Lko) teki hylkäysesityksen, koneosasto (Ko) hylkäsi ja talousosasto (To) poisti kirjoilta. Kolme oli hylätty vaurioituneina jo aiemmin: 1600 (1966), 1607 (1957) ja 1623 (1965).
kuva 04.12.2008 00:50 Eljas Pölhö  
  Helsinki-Kotka taitaa olla lyhin makuuvaunureitti Suomessa koskaan. Helsinki-Jämsänkoski (50-luvulla) oli toinen varsin lyhyt reitti.
kuva 03.12.2008 21:47 Eljas Pölhö  
  Tieto, joka pilaa unelmamatkan: juna 62:n makuuvaunut jäivät Haapamäelle, tulo sinne 10:45.
kuva 03.12.2008 20:42 Eljas Pölhö  
  1937 kesäaikataulussa makuuvaunut lähtivät Oulusta 16:15 (P66) ja 23:15 (H62). Riihimäen tuloajat P66= 6:27 ja P62= 16:46.
kuva 03.12.2008 20:22 Eljas Pölhö  
  2736 on Em, kuten päävaihtoehtosi on, CEm on sarjaa 24xx ja Cm 21xx.
kuva 03.12.2008 16:20 Eljas Pölhö  
  Heppoja on 3300 (2460kW). Alkujaan DSB:n Mz 1418, myyty tänä vuonna (2008) Tanskasta Ruotsiin. http://www.jernbanen.dk/motor.asp?s=8&litra=MZ&typenr=2
kuva 03.12.2008 13:26 Eljas Pölhö  
  Yksi tällainen on valmistettu Israelin rautateille. http://en.wikipedia.org/wiki/Image:131-151.jpg
kuva 03.12.2008 13:19 Eljas Pölhö  
  Isompi kuin Dv12, mutta painoa lukuunottamatta Dr16 on kauempana. http://www.jarnvag.net/lokguide/T44.asp (Käyttäjä muokannut 03.12.2008 13:20)
kuva 02.12.2008 23:05 Eljas Pölhö  
  Tuohon JR:n huomioon voisi lisätä, että 6002 saapui Pasilaan 6.8.68 ja aloitti trimmausajonsa 7.8.68. Kahden junan yhteisajoa alettiin harjoittelemaan 14.8.68, eikä ongelmia ilmennyt. Lehdistölle järjestettiin mahdollisuus osallistua koeajoihin ja testata matkantekoa sähköjunalla 20.8.68. Ministerivaliokunta sai oman koeajomatkansa muutamaa päivää myöhemmin ja 5.9.68 oli HKL:n edustajien vuoro verrata sähköjunaa raitiovaunukyytiin.
kuva 02.12.2008 22:13 Eljas Pölhö  
  Båtvikin radalla ei ollut ikinä sähköjä kytkettynä ajojohtoon. Kuva https://vaunut.org/kuvasivu.php/48004
kuva 02.12.2008 21:49 Eljas Pölhö  
  Kyllä se Dm7/Sm1 sekakäyttö alkoi aikaisemmin kuin yllä arvelin. 12.4.80 Sm1 6006 ohitti Lempäälän 17:45 etelään matkaavana junana. Ja vielä aikaisemmin 20.10.1979 6035 lähti Riihimäeltä pohjoiseen klo 15, mutta en tiedä menikö Tampereelle asti.
kuva 02.12.2008 21:30 Eljas Pölhö  
  Nyt kun jtt antoi vähän vinkkiä ajankohdasta, niin aikakauden muistikirjoista löytyi 31.5.1980 Sm1 6025/ juna H449 Vinnilässä (Hl ja Tl välillä). Kaikki muut samana päivänä Tl-Ri välillä näkemäni henkilöjunat olivat Dm7-junia. Ehkä murrosvaihe alkoi aikataukauden vaihteessa 1980.
kuva 02.12.2008 20:39 Eljas Pölhö  
  Tiviän sorakuopalle haarautui raide Parikkalasta katsoen oikealle (etelään). Se raide haarautui vielä kahdeksi raiteeksi, eli itse soraraiteella oli yksi vaihde (huhtikuussa 1968). (Käyttäjä muokannut 02.12.2008 20:40)
kuva 02.12.2008 17:22 Eljas Pölhö  
  Tiviä on oikein. Neljäs vihje taisi olla liian paljastava. Kesäaikataulusta 1968 lähtien Sl-Par väliä ajanut Hv3 (tai sitä tuurannut Tk3) käännettiin päivittäin Parikkalan kolmioraiteella, eli joka sivu oli käytössä, vaikka kolmioraiteen vaihteet olivatkin Parikkala-valtakunnan raja -rataosalla ja kärki keskellä metsää. (Käyttäjä muokannut 02.12.2008 17:27)
kuva 02.12.2008 17:12 Eljas Pölhö  
  Pitäis löytää nega, jos se olisi parempi kuin heikohko 6x6 kuva, mistä tämän skannasin. Mitään muistikuvaa kylttien teksteistä minulla ei ole. Toisesta päästä otetussa kuvassa ihan kuin ylärivillä häämöttäisi "KOEAJO"
kuva 02.12.2008 16:44 Eljas Pölhö  
  Ei ole Ahonkylä. Mutta oli kyllä todella hyvä veikkaus, vaikka meni väärälle rataosalle!

(Käyttäjä muokannut 02.12.2008 16:52)
kuva 02.12.2008 13:14 Eljas Pölhö  
  Camelback-vetureissa poltettiin lämpöarvoltaan huonoa polttoainetta ja sen vuoksi niihin tehtiin poikkeuksellisen suuri ja leveä tulipesä. Näkymä eteenpäin sen takaa oli huono ja kuljettaja siirrettiin erilliseen hyttiin = parempi näkyvyys. Lämmittäjäraukka sai olla yksinään yleensä aika avonaisessa kopissa perinteisellä paikalla. Kuljettajan kannalta oli turvallisuusriski istua kampikoneiston päällä ja uusien vetureiden rakentaminen kiellettiin 1927 turvallisuusnäkökohtiin vedoten. Lisätietoja englanniksi esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Camelback_locomotive (vaikka yleisesti ottaen Wikipedian luotettavuuteen kannattaa suhtautua tietyllä varauksella)
kuva 01.12.2008 21:34 Eljas Pölhö  
  Todella hieno kuva harvinaisesta aiheesta. VR:llä oli kaksi 1938 Packardia. Tämän numero jää juuri etulokasuojan taakse piiloon ja kirjainosasta saan selvää vain ...HR... Mahdollisuudet ovat Rto HR 7 --> Rau-Rto 3. Moottorin teho 120hv ja sallittu nopeus 80km/h. Pyörän halkaisija oli 860mm, akseliväli 3810mm, pituus 5750mm ja paino ajokunnossa 2,88t (normaalikuormassa 3,6t), Sen rataosasto hylkäsi 17.1.1962. Toinen vaihtoehto on vielä eksoottisempi: se on tullut Rauman Rautatieltä 1.7.1950 ja otettu VR:n varasto-osastolle 15.2.1952 saaden numeron Vo HR 12. Sittemmin numerot (ainakin paperilla) ovat olleet Ko HR 12 ja Rau-Ko 1. Konekortin tekniset tiedot eivät anna sallittua nopeutta, mutta akseliväli oli 3550mm, pituus 5750mm, leveys 1900mm, korkeus 1950mm ja paino tyhjnä peräti 4,0 tonnia (kääntölaite lisäsi painoa?). Auton sijainti oli Sk 8. sähköalue 11.5.1960 lähtien ja se hylättiin 18.11.1964. Mahtaisiko alkuperäisestä kuvasta nähdä mitä lukee HR edellä? Eikö Vaasan automuseossa ole ollut sama Cadillac, joka on nyt Hyvinkäällä?
kuva 01.12.2008 20:17 Eljas Pölhö  
  Minulla on tehtaan kuva parista muusta Lokomon kapearaiteisesta moottoriveturista, eivätkä nekään muistuta tätä millään lailla. En pitäisi ollenkaan mahdottomana, että tämä olisi todella A-D muutettuna puukaasutinvehkeeksi (ehkä Lokomolla??). Yritän kaivaa kopion alkuperäisestä artikkelista esiin ja varmistaa mitä siinä sanottiin.
kuva 01.12.2008 15:02 Eljas Pölhö  
  Raideleveys on 900mm TAE:n mittanauhalla mitattuna, joten se on täysin varma tieto nyt. Ulasoorin tiilitehtaan savenkuljetusradalla raideleveys oli 600mm ja sitä liikennöitiin kolmella Deutz FL105-tyyppisellä veturilla, jotka myytiin 1965 Rauhaniemi-Sipilä Oy:lle Leppäkoskelle. Tiilikuivaamon radoilla saattoi olla 900mm, mutta niillä ajettiin sähkövaunuilla mallia "pystyynnostettu heteka" ja kuljetettiin piikkivaunuja, jotka oli lastattu polttamattomilla tiilillä. Vihreitä vetureita on käytetty Rosenlewin Seikun sahalla, missä oli 900mm raideleveys. Myös käyrät raudat vetureiden kulmissa viittaavat enemmän lauta- kuin savikentille. Toki veturit on voitu siirtää sahalta entiselle tiilitehtaalle varastoon ja sieltä nykyiselle omistajalle.
kuva 24.11.2008 22:56 Eljas Pölhö  
  Yritin joskus 80-luvulla etsiä 1616 jäänteitä, mutten löytänyt. Mutta nyt iski kaamea ajatus mieleen: Ei kai se sentään ollut sellaisessa paikassa mihin EI ollut raiteita?
kuva 24.11.2008 22:48 Eljas Pölhö  
  Kuvitetun vaunulistan mukaan nämä ovat yksisuuntavaunuja (ER = Einrichtungswagen), mutta samalta se etupääkin näyttää. Kiva lista tällainen, missä joka vaunusta on kuva. Saa ainakin vertailla eri värien vaikutusta ulkonäköön. http://www.tram-info.de/wagenp/braunschweig.htm
kuva 23.11.2008 20:49 Eljas Pölhö  
  Antamasi Ukp:n kuvan aika sopi hyvin muihin tietoihin (1613 ja 1615 ei Turussa 2vk myöhemmin) ja mikään ei tietenkään vedä vertoja asianomaisena aikana kirjoitettuun päivämäärään. Mainitsemasi Turun kuva taasen sopii Dm4 puolesta ajanjaksolle kesäkuu 1971-jonnekin noin 1973/74 (milloin 1616 sitten vietiinkään Räntämäelle). Dv12 käyttö kiitojunarunkoisessa pikajunassa lisääntyi joskus keväällä 1971, ja ratikka ja syksy jättävät minustakin vain syksyn 1971 kuvausajankohdaksi, sopii myös tallin ympäristön kalustoon. Eli taisit ajoittaa senkin kuvan aika pitävästi, jopa päivän tarkkuudella, mikä onkin jo aikamoinen saavutus 37 vuotta myöhemmäksi selvitystyöksi.
kuva 23.11.2008 19:08 Eljas Pölhö  
  En erota kuvasta numeroa, mutta eiköhän tämä ole 0051. Alkujaan se oli 7762, valmistaja LHB, valmistusvuosi 1977. Se sai matalalattiaisen välipalan ja uuden numeron vuonna 2000. Braunschweigin nykyisissä liikennevaunuissa kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisee käyttöönottovuoden.
kuva 23.11.2008 12:29 Eljas Pölhö  
  Liitekuvan letka oli paikallaan 7.12.1974, mutta ei enää 19.12.1975. Muita kertoja en näytä käyneen Turussa näinä vuosina. 19.12.1975 lähti junalautta viimeisen kerran Naantalista. Junalautta oli nimeltään Trelleborg ja lähtöaika 23:56. Matkassa oli myös normaaliraiteen vaihtoveturi Z65 559. Se on myös muistaakseni ainoa kerta kun kamerani jäätyi toimintakelvottomaksi :(
kuva 23.11.2008 11:24 Eljas Pölhö  
  Kiitos täydennyksestä! Muistiinpanoistani näkyy, että ilmeisesti vuoden ainoa käyntini Turussa oli 28.4.73, jolloin kävin Turun konepajalla Tapani Kilpisen kanssa. Turusta löysimme Dm4:t 1601, 1614, 1616 ja 1617, joten 1615 on tosiaan tuo toinen vaunu. Turun konepajassa kopioimme seuraavan luettelon: Viikko 17 odottaa hylkäystä tai hylätty: 4042 (tullut 4.8.72), 4075 (tullut 22.2.71), 4102 (tullut 8.3.71) ja 11509. Odottaa korjausta: 4047, 4054, 4121, 4193, 4216 (kaikki vaurioituneita). Korjauksessa: 4057, 4095, 4099, 4111, 4154, 4171, 4178, 4181, 5005 ja 5006. Lähtenyt viikolla 16: 4170. Todettakoon, että nämä ja vain nämä moottorivaunut myös löytyivät konepajalta. Konepajakorjauksessa olivat myös liitevaunut 5503, 11567, 11572 ja 11608. Korjausta odottamassa olleita liitevaunuja ei kirjattu (Mikä moka jälkikäteen ajatellen!). Konepaja-alueelta löytyivät myös jo hylätyt 4004, 4009 ja 4119 kori sekä pitkään seisonut konepajan entinen vaihtoveturi Tve 403 ja nyt vaihtotöissä ollut Tve 408. Tavarajuna Uuteenkaupunkiin lähti klo 12:34 ja sen kokoonpano oli: Tka 257 + Gbk 45744. Raumalla maatuneista Dm4.vaunuista minulla ei ole mitään mielikuvaa, mutta pengotaan arkistoja ja katsotaan sitten...
kuva 22.11.2008 17:57 Eljas Pölhö  
  Makuuvaunureittejä on ollut myös Poriin ja Jämsään minunkin elinaikanani, vaikken ole edes eläkeiässä.
kuva 22.11.2008 15:08 Eljas Pölhö  
  Mahtaisiko kuvausvuosi olla myöhempi kuin 1969, kun vaunun kulmassa on merkintä 2.73 Pm? Omista havainnoista 1973-75 ei ole apua, kun en käynyt Turun-Uudenkaupungin seudulla. Olisi kuitenkin kiva, jos Dm4 siirtoaika Uuteenkaupunkiin ja milloin sieltä katosi, saisi vähän tarkennusta.
kuva 22.11.2008 11:14 Eljas Pölhö  
  Veturissa on myös 2 moottoroitua teliä, eli pyörästö on Bo'Bo'+Bo'-2-2-2-2-2-2-2-2-2' + 2'-2-2-2-2-2-2-2-2-Bo'+Bo'Bo'. Siis 9-vaunun ryhmässä etummainen ja takimmainen teli ovat vaunun alla, muut vaunujen välissä, niinkuin Dakkus jo totesi. Peräpäistään yhteenkytkettyjen vaunuryhmien välillä on kulkuyhteys. Moottoroidun vaunutelin päällä on kolmas moottoritila yms, takimmaisen telin päällä on matkatavaraosasto.
kuva 21.11.2008 23:18 Eljas Pölhö  
  Siihen en osaa vastata varmasti, mutta jotain voi arvailla. Ne taisivat valmistumisaikanaan olla ainoat TGV:t, joilla sai ajaa Belgiaan. Niitä käytetään Brysselin ja Nizzan välisellä reitillä ja ne on varustettu neljännelläkin virtajärjestelmällä 1500V. Muut kolme ovat 25kV 50Hz (teho 12240kW), 3kV (teho 5700kW) ja 750V virtakisko (teho 3400kW). Mutta myös kuusi muuta SNCF:n omistamaa runkoa on muutettu neljällä järjestelmällä toimivaksi. Selostetaan "runko" vielä tarkemmin. Yksi yksikkö käsittää veturin ja 9 vaunua (etummaisessa yksi moottoroitu teli) ja "runko" tai "juna" muodostuu kahdesta tällaisesta peräpäistään toisiinsa kytketystä yksiköstä. Siis veturi+9 vaunua+9 vaunua+veturi. Ilmeisesti parit pysyvät yleensä yhdessä, koska ne aina mainitaan vierekkäiset numerot järjestyksessä.
kuva 21.11.2008 21:48 Eljas Pölhö  
  Eka runko oli tietysti 3201/02 (ei meinaa omat virheet sattua silmään vaikka kuinka lukisi). Täydennetään samalla kun tuli sanottua epäselvästi: runkoja KAIKKIAAN oli 38, joista siis SNCF:llä 16 runkoa ja niistä 3 poolin ulkopuolista. BR:llä oli numerosarjat 3001/02-21/22 ja 3301/02-13/14 (33xx pooliin kuulumattomia) ja SNCB:llä 3101/02-07/08.
<<   >>