19-168307 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 21.05.2008 12:49 Eljas Pölhö  
  Oikein muistit, liikenteen aloittamispäivänä olivat matkat ilmaisia kaikissa junissa välillä Helsinki-Kirkkonummi, niin vakiojunissa kuin ylimääräisissä Kauniaisten junissakin.
kuva 19.05.2008 22:08 Eljas Pölhö  
  60-luvulla kun minä kävin koulua, niin Koneen pihalla oli 2, jossain kohtaa 3 raidetta. En osaa sanoa miten juuri tässä kohtaa. Matkalla Koneelle oli myös myllyn kohdalla kolme raidetta, joista yksi läpiajettava.
kuva 19.05.2008 21:32 Eljas Pölhö  
  Olisiko Rautakirja Oy, Koivuvaarankuja 2, 01641 Vantaa
kuva 19.05.2008 20:15 Eljas Pölhö  
  Haukivuoren aseman entinen R-kioski on myös tallella.Se on lähellä asemaa Hummerikujalla. Sinne vaan museorautatieläiset kauppoja hieromaan ja hankkimaan hieno matkamuistojen myyntipiste.
kuva 19.05.2008 12:41 Eljas Pölhö  
  Minäkin kannatan Suojärveä, vesistö ja raiteisto passaa hyvin, samoin valon suunta. Linkin verrokkikuva oli loppuvahvisus. Siinäpä samalla syy, miksei paikkakuntaa mainita teoksessa.
kuva 19.05.2008 11:54 Eljas Pölhö  
  Nyt sain sata vuotta pois, vaikka mielestäni syötin vuoden 4-numeroisena jo aiemminkin. Aiemmin Dm4 kuvassa se aina vaan palautui tulevaisuuteen. :)
kuva 19.05.2008 10:32 Eljas Pölhö  
  Järjestelmä muuttaa mun antamat päivät enkä tiedä miksi, joten en pysty korjaamaan. :(
kuva 18.05.2008 19:52 Eljas Pölhö  
  Kockums Industrier, Malmö, Skåne. Linkin takana on tekniset tiedot ja kuvia. http://www.kockumsindustrier.se/Products/MPSV/MPSV.htm
kuva 18.05.2008 11:47 Eljas Pölhö  
  Hieno kuvaraportti poikkeuksellisesta tapahtumasta ja vielä kulkuaikojen kera. Kiitos.
kuva 17.05.2008 16:17 Eljas Pölhö  
  Narvikin aseman muistomerkki on pyörästöltään 1Bt (2-4-0T), valmistaja Nydqvist & Holm, valm.no 160 vuodelta 1882, alkujaan Höör-Hörby Järnväg 1 "Bifrost" (Etelä-Ruotsista), sitten LKAB:llä nr 5. Tehtävänä Narvikissa oli jotain kevyttä vaihtotyötä, työjunia tms. Malmijuniin se oli liian pieni. LKAB:n pihalla on toinen muistomerkkiveturi, 3-akselinen sähköveturi numeroltaan F 27. (Käyttäjä muokannut 17.05.2008 16:19)
kuva 10.05.2008 20:30 Eljas Pölhö  
  Nopon pysäkkirakennus on purettu jo ajat sitten. Paikka oli vähän kauempana Hyvinkäästä kuin linkissäsi. Tässä oikea paikka, radan länsipuolella. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Noppo+pys%C3%A4kkirakennus&y=6717441&x=2543533&lang=FI
kuva 06.05.2008 23:02 Eljas Pölhö  
  SSRT = Affärsverket Statens Järnvägar (Statens Järnvägar, Rikstrafiken vai lieneekö kansainvälisemmin Swedish State Railways Trains?)
kuva 06.05.2008 20:14 Eljas Pölhö  
  Joitain vaunujen leveyden suhteita raideleveyteen: Englanti 1,97; Saksa 2,20; Venäjä 2,23; Japani (1067mm) 2,81; Etelä-Afrikka (1067mm) 2,86; Kenia (1m) 3,05; 750mm radat isommasta valikoimasta keskimäärin 3,33 (esim Venäjä 2550mm=3,4; Unkari 2500mm=3,33; FCAB ennen levittämistä 1m:ksi 762mm radalla=2635mm=3,46). Eli mitä kapeampi rata sitä leveämpää kalustoa suhteessa raideleveyteen. Ääripäässä lavettivaunuilla kuljetetut leveäraidevaunut Jokioisilla ja Läskelässä.
kuva 06.05.2008 20:00 Eljas Pölhö  
  Jos "laius" on leveys, niin Eesti VR:n 750mm matkustajavaunujen leveys oli 2250mm tavalliset ja 2450mm "Mulgi ekspressi"-vaunut.
kuva 05.05.2008 17:33 Eljas Pölhö  
  Sveitsissä esim. Glacier Expressenin vaunut (1m raidel) ovat 2680mm leveitä, Itävallassa Zillertalbahnin (760mm raidel) uudet moottorivaunut ovat 2650mm leveitä ja vanhemmat 4-akselit matkustajavaunut 2484mm. Japanissa Asakaze-pikajunassa käytetyt vaunut 1976 olivat sisäleveydeltään 2762mm, 1990-luvun 484-485 sarjan moottorijunat ovat sisältä 2780mm ja ulkoa 2940mm.
kuva 24.04.2008 23:13 Eljas Pölhö  
  Ei näköjään suostunut muuttamaan kuvausvuotta, joten ennustellaan sitten.
kuva 24.04.2008 01:29 Eljas Pölhö  
  Kirjoitin Resiinaan Valmet kaksoisdieselin koeajoista päätiedot, se on "Kirjeitä toimitukselle" osastossa numerossa 2/95, s. 40. Koeveturi oli Valmet Move 51m 526 ja koeajot Valmet Linnavuori 815D-moottorista muokatulla kaksoisdieselkoneella tehtiin 24.1.1957 ja 27.9.1957 Väleillä Tampere-Toijala (kuorma 398t) ja Toijala-Tampere (kuorma 379t). Veturissa oli tuolloin sama mekaaninen Wilson-vaihteisto kuin Vv14-vetureissakin. Ensimmäisellä koeajolla veturi savutti liikaa (imuilman otto oli konesuojuksesta) ja moottorin puolikkaita yhdistäneen hammaspyörästön öljynjäähdytys todettiin puutteelliseksi. Valmetin tekemien muutosten jälkeen savutusongelma poistui, mutta hammaspyörästö kuumeni edelleen liikaa ja ajoittain öljy vaahtoutui kuumuuden vaikutuksesta ja pursui ulos öljyn mittatikun putkesta. Öljyn lämpömittari vaurioitui osoittimen osuessa rajoitinnastaan kohdassa 120C. Moottori oli kokeeksi varustettu maksimi- ja minimi säätäjillä entisten asetettavien kierroslukusäätäjien esemesta, mutta ratkaisu osoittautui vaikeaksi käsitellä etenkin alaspäin vaihdettaessa (Resiinassa on tarkemmin tuloksista ja ongelmista). Valmet tarjosi veturia VR:lle koekäyttöön kahdeksi kuukaudeksi, mutta VR kieltäytyi, koska toisaalta hydraulinen vaihteisto oli osoittautunut sopivammaksi ja lisäksi VR ei halunnut enää kolmatta versiota samasta veturimallista. Kun kiinnostusta ei ilmennyt, niin Valmet muutti veturin vakiomalliseksi Move51h:ksi ja möi sen vuonna 1959 Veitsiluoto Oy:lle Kemiin, mistä veturi siirtyi Lieksaan Veitsiluoto Oy:n Kevätniemen sahalle 1973 Kemin tuotantolaitoksen saatua Lokomo C600-veturin.
kuva 23.04.2008 10:59 Eljas Pölhö  
  10101-10113 pitäisi kaikkien olla PFoab ja FPoab-sarja käsitti vaunut 10201-10213. Onko vaunu vaihtanut omistajaa vai "väärin litteroitu" kylkeen? Lisää kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/47973
kuva 23.04.2008 10:56 Eljas Pölhö  
  Tuossa linkin kuvassa numero ja ilmoitettu sarjamerkki eivät oikein stemmaa. Hylkäysilmoituksessa 10100-sarjan kaikki vaunut olivat PFoab, mutta voihan vaunu ollut vaihtanut omistajaa tai sitten "väärin litteroitu" kylkeen.
kuva 23.04.2008 00:02 Eljas Pölhö  
  Ähh, pränttivirhe. Muut, paitsi 10204 hylättiin alkuvuonna.....10204 oli kai se vaunu, josta tuli Geoab.....
kuva 22.04.2008 23:56 Eljas Pölhö  
  Vaunut ei oikein ole minun tietojen keruuni kohteena, joten missasin tilaisuuden katsoa onko valmistuslaatta tallella, eikä tuo niiden tunnistaminenkaan oikein suju. Puhtaana arvauksena sanoisin, että alusta on 1907-mallin O-vaunusta. Ehkä joku muu voi auttaa paremmin.
kuva 22.04.2008 23:18 Eljas Pölhö  
  Postin omistamat PFoab-vaunut hylättiin 1979. FPoab 10211 oli sarjan ainoa vaunu elokuussa 1979 ja sen sijoitus oli Kouvola (Savon radan postijuna!). Muut paitsi 10104 hylättiin 1979 alkuvuonna (kirjelmät Lko 6.2.79, Ko 29.3.79 ja To 9.4.79; valitse haluatko Liikenneosaston, Koneosaston vai Talousosaston hylkäyspäivän). 10104 oli kai se vaunu, josta tuli Geoab 12216 vuonna 1975. Se hylättiin myös 1979 (Lko 7.8.79, Ko 11.9.79 ja To 13.9.79). 10211 hylkäyspäivää minulla ei tässä muistivihkossa ollut ja kiskoautokirjakin on Suomessa (minä en), joten se voi joku muu täydentää, eiköhän sekin ole samoina aikoina hylätty. Siis liikenteessä näitä ei ole, onko "metsävaunuina", en tiedä. Päädyssä lukee "Matkustajilta pääsy kielletty För resanden tillträde förbjudet"
kuva 22.04.2008 22:46 Eljas Pölhö  
  01104 pitäisi olla BT tai XT, joten kyse on kai siitä onko vaunu se mitä kylkeen on maalattu vai se mitä jossain ohjeessa tai julkaisussa lukee. Pienennetyssä kuvassa ei näy korjausmerkintää, mutta alkuperäisessä se näyttäisi olevan Psl 3.58 ja perässä pienemmällä välikorjausaika, mistä en saa selvää (liian rakeinen kuva). Pitkään vaunu on kuitenkin saanut tunnustaan kantaa.
kuva 22.04.2008 22:20 Eljas Pölhö  
  VR omisti 13 eli FPoab 10201-10213 ja Posti- ja Lennätinhallitus toiset 13, PFoab 10101-10113.
kuva 20.04.2008 20:05 Eljas Pölhö  
  Heh, kylläpäs tarvittiin monta ukkoa selittämään sama asia kuin mitä Veera sai ilmaistuksi muutamalla sanalla :)
kuva 20.04.2008 18:32 Eljas Pölhö  
  Kemi Oy:llä oli kaksi Otso4 -veturia, Saalasti 113 ja 114. Tämä voisi olla 113, kun ei oikein näytä 2005 uusitulta.
kuva 18.04.2008 23:23 Eljas Pölhö  
  Kiitos kuvasta, Tk2:sta ei ole paljoakaan kuvia ajossa. Tk2 412 oli lainassa Murtomäen-Otanmäen rautatierakennuksella 1952.02.18-1952.04.01 välisen ajan. Viimeinen kattilan täyskatsastus tehtiin Oulun konepajalla 1956.06.04, minne veturi oli mennyt jo toukokuussa edellisenä vuonna. Kertonee jotain veturin liikenteellisestä merkityksestä siinä vaiheessa. Viimeinen konepajakäynti oli Kuopiossa IV lk:n korjauksessa 1957.10.23-1957.11.13. Veturin 412 hylkäyshetkellä 1960.02.16 sen kattila-aika oli jo ummessa ja sijaintipaikka oli Imatra. Toinen mainittu, eli 413, hylättiin jo 1959.06.09 ja en sijaintipaikka oli silloin Kouvola.
kuva 18.04.2008 22:35 Eljas Pölhö  
  Dm3 1500 vastaanottokoeajo suoritettiin 24. tammikuuta 1952 reitillä Tampere-Lahti-Sääksjärvi, matka 341km. Luovutustarkastus 25.1.1952 Valmet Oy:n Lentokonetehtaalla Tampereella. Lisäsin kuvaan tarkan päivän, koska se on niin ilmeinen mainoskuvan ottoajankohta Lahdessa.
kuva 15.04.2008 18:52 Eljas Pölhö  
  Kouvolan veturikierrossa (pahvinen 2-puolinen painettu dokumentti) Pr1 oli mukana muistaakseni 1959-1967/68 ja junina järjestelyjunat Kouvolasta itään (Luumäelle) ja pohjoiseen (Voikoskelle muistaakseni). Omakohtaisia havaintoja on useita Vuohijärveltä kun siellä oli kohtaus käyttämäni junan kanssa). Jos on käytetty henkilöjunissa, niin se on kyllä ollut satunnaista. Lähinnä tulee mieleen Kotkan suunta tai yllättävät pikajunien noudot linjalta (on tehty Vr1:lläkin).
kuva 08.04.2008 22:06 Eljas Pölhö  
  Koskahan ilmakuvia alettiin ottaa Suomessa? Karhumäen Veljekset aloittivat vasta maaliskuussa 1929, vaikka harrastivat lentämistä vuodesta 1924.
kuva 07.04.2008 23:32 Eljas Pölhö  
  Sinä olet yhtä urhoollinen kuin Hannu Haaki aikanaan kun hän kuljetti traktorillaan tavaraa Hollolan (Lahden) ja Forssan välillä Jokioisten museorautatien syntyvaiheessa. Museoituja sahojen traversseja ei ennen tainnut ollakaan. Kiva kun olet pitänyt lukijoita ajantasalla löydöistäsi ja pelastusoperaatioistasi.
kuva 30.03.2008 16:44 Eljas Pölhö  
  Niinkuin edella mainittu niin tämä näkyy olevan aika suosittu veturiperhe: BB7201-7440 (v. 1976-85), BB15001-15065 (v. 1971-1978) ja BB22201-22405 (1976-1986), taitaa tulla 510kpl. BB22379-22380 koki jotain muutoksia, kun niistä tuli BB20011-20012 v. 1984. BB22278 oli 200km/h proto ja sille nopeudelle tehtiin sitten BB22351-22360 ryhmä. BB7200-sarjasta osa on tehty nopeudelle 100km/h ja osa 160km/h ja vanhemmiten 160km/h vetureiden välityksiä on muutettu tavarajunakäyttöön (100km/h). BB15000 sarjasta on vähän parempi Wikipedian sivu englanniksi kuin muista http://en.wikipedia.org/wiki/SNCF_Class_BB_15000
kuva 27.03.2008 18:16 Eljas Pölhö  
  Move 51h, VR:n aikanaan ensin Vv13 ja sitten Tve3. https://vaunut.org/kuvasivu.php/1691
kuva 26.03.2008 23:33 Eljas Pölhö  
  Tässä postitalo vuotta aikaisemmin https://vaunut.org/kuvasivu.php/47183
kuva 26.03.2008 22:24 Eljas Pölhö  
  Köyry sijaitsi km1016+450, avattu noin 1935.
kuva 26.03.2008 13:07 Eljas Pölhö  
  Minä olen kyllä vähän epäluuloinen tuon 144km/h kanssa, vaikka ei minullakaan ole tiedossa dokumenttia, joka sanoisi EI ole ajettu niin lujaa :) Koskahan tuo olisi ajettu? Ei ainakaan sota-aikana, jolloin veturit olivat uusia. Tuskin myöskään 1949 jälkeen, jolloin 1802 kattila posahti. Kuitenkin sen jälkeen kun Hyvinkään konepaja oli avattu ja Pr2 korjaukset siirretty sinne 1950-luvun alussa. Mitä vuosia jää jäljelle? Jos kyseessä olisi erityinen nopeuskoe, olisi siitä varmaan jotain dokumentteja. Myöskään lähinnä vastaavalla saksalaisella veturityypillä, Baureihe 62, ei päästy likimainkaan tuollaisiin nopeuksiin. Kun satun samalle paikkakunnalle ko. Resiinan kanssa, niin lukaisen jutun uudestaan. Mutta myönnän kyllä, että Pr2:t oli nopeita, suurin minulla tallella olevassa dokumentissa oleva nopeus sekunttikellolla ja kilometritolpista mitaten oli jotain 130km/h luokkaa Riihimäen ja Lahden välillä.
kuva 25.03.2008 20:50 Eljas Pölhö  
  Se on RandstadRail http://www.urbanrail.net/eu/dhg/den-haag.htm
kuva 24.03.2008 23:51 Eljas Pölhö  
  Laitetaanpas tähän yksi kommentti. VR:n kannalta merkittävin päivämäärä oli veturin vastaanottopäivä, koska siitä laskettiin takuuaika. Yleensä tehtaan luovutuspäivä, VR:n vastaanottopäivä ja veturin käyttöönottopäivä sattuivat hyvin lähekkäin, kuten yllä KooPee kertoo veturista 2202. Joskus kuitenkin tehdas oli valmis luovuttamaan veturin ja kirjasi sen päivän ylös. Veturilla suoritettiin koeajo Tampereelta jonnekin ja ainakin toiseen suuntaan kuormassa. Koeajosta tehtiin pöytäkirja, joista ainakin 1952 suoritetut ja sitä uudemmat olivat tallella kun kopioin niistä perustiedot 1970-luvun lopulla. VR:n tarkastaja saattoi havaita jonkun puutteen joko koeajolla tai sen jälkeisessä tarkastuksessa ja vastaanotto viivästyi jonkun päivän, riippuen puutteen laadusta. Lehdistölle ja suurelle yleisölle tarkoitettu "juhlallinen luovutus" eli kuitenkin aivan omaa elämäänsä ja kun oli kaksi valmistajaa, oli paikalla tietysti kummankin valmistama veturi. Näin se on kaikkialla muuallakin järjestetty. Ketään ei osoiteta julkisesti sormella, että "hä-hää sä oot myöhässä". Valmetin 2200:n vastaanottopäivä oli 13.6.1959 (muistan sen ulkoa kun se on yhden tuttavan syntymäpäivä). Lokomon 2201:n vastaanottopäivää en muista ulkoa, mutta kuvittelisin sen olleen ennen "vastaanottojuhlaa" eli 13.5.1959 on varmaan oikein.
kuva 23.03.2008 20:30 Eljas Pölhö  
  Sukevan vankilan tiilitehdas, vaikka tuo aita taitaisi vuotaa kuin seula.
kuva 23.03.2008 18:33 Eljas Pölhö  
  Minusta tuo ylempi on metro/kaupunkirata. Tämä lienee Centraal Station edestä, joka on junille pääteasema ja kerrosta alempana (täällä oli jossain sisäkuva laitureista). Läpiajavat junat käyttävät vähän matkan päässä olevaa Den Haag HS-asemaa, mutta linja 16 palvelee kyllä molempia.
kuva 23.03.2008 18:05 Eljas Pölhö  
  Itse asiassa 485 144-0+885 144-6 (LEW Hennigsdorf 21451-21452, toimitus huhtikuussa 1992) olisi yhtä tärkeä yksilö viimeisenä LEW Hennigsdorfin nimellä toimitettuna vaununa. Valmistusnumerot 21439-21450 menivät Kreikkaan ja 485+885-sarja jatkui taas 21438 alaspäin. Jos valmistuslaatat on tallella, niin olisi kiva tietää vaihtuiko niiden antama tieto valmistajasta samaa tahtia "kirjanpidollisen" vaihdoksen kanssa.
kuva 23.03.2008 17:55 Eljas Pölhö  
  485 145-7+885 145-3 on sikäli merkittävä yksilö tässä sarjassa, että se oli ensimmäinen AEG Schienenfahrzeuge GmbH, Hennigsdorf valmistama kalustoyksikkö, valmistenumerot 21453+21454, toimitus toukokuussa 1992 (tehtaan valmistenumerosarja jatkui samana omistajanvaihdoksesta huolimatta). Varhaisemmat yksilöt on siis tehty samassa tehtaassa edellisen omistajan aikaan (LEW, Hennigsdorf). Tämä yksilö kannattaisi bongata ja kuva mielellään esiin.
kuva 23.03.2008 17:20 Eljas Pölhö  
  Loppuaikoina Riihimäen lätsyt tekivät kaksi menopaluumatkaa Riihimäki-Porvoo, toinen keikka aamulla ja toinen illalla. Aluksi Riihimäki-Kerava-Riihimäki oli myös aikatauluun merkitty nopea henkilöjuna (ainakin osalla vuoroista). Käytin niitä jonkin kerran ja täyttösuhde ei ollut hyvä VR:n kannalta, mutta lähes ainoalle matkustajalle hyvä, kun sai vapaasti valita mieleisensä paikan joko esteettömällä näkymällä eteen tai taakse. Aivan viimeisinä aikoina Ri-Ke-Ri taisi mennä tyhjävaunujunana aamuin ja illoin.
kuva 21.03.2008 20:03 Eljas Pölhö  
  Kelloselkään ajettiin henkilöjunilla 1961.05.28 - 1967.05.27. Käsillä oleva aineisto ei kerro milloin edellisen kerran vai loppuiko jo 1944. Samalla korjaan Salmivaaran kolmioraiteen avatuksi jo marraskuussa 1946 ja samalla kiskotettiin soraraide uudelleen. Aikaisemmin rata oli kaartanut vain kohti Salmivaaran liikennepaikkaa, nyt siis myös kohti Kemijärveä. Kursussakin oli 716m:n mittainen soraraide, joka oli ilmeisesti sama kuin Sallan Tiili Oy:n raide. Raide lakkautettiin syyskuussa 1946. (Käyttäjä muokannut 21.03.2008 20:05)
kuva 21.03.2008 17:52 Eljas Pölhö  
  Suomalaisen liikenteen aikaan Alakurtissa (silloin Tuntsa, lyhenne Tut) oli mm. satamaraide itään joen rantaan, kolmioraide pitkän sivuraiteen varrella rp:n länsipäässä ja sen lisäksi kolme muuta ratalinjan suunnasta poikkeavaa sivuraidetta/-raideryhmää. Asemarakennuksen edessä oli viisi raidetta, läpiajettava raide oli r.2.
kuva 21.03.2008 17:11 Eljas Pölhö  
  Kommentit täällä https://vaunut.org/kuvasivu.php/32059
kuva 21.03.2008 17:09 Eljas Pölhö  
  G2 216 ajoi maaliskuussa 1942 Sallan rautatierakennuksella 3631km, mutta ei ollut siellä enää maaliskuussa 1943. Radan rakennustyöt alkoivat 1940.06.15 ja kiskotus alkoi 1940.08.23. Näiden perusteella kuvausaika olisi 1941-1942. Kairalasta tuli Kuolajärvi (Kjv) 1941.10.03 (siis liikennepaikkana).
kuva 21.03.2008 16:51 Eljas Pölhö  
  Jos vuosi on oikein, niin jääradan liikenne loppui 2. toukokuuta ja tilapäiset puusillat Kemijoen pääväylän ja Koivuväylän yli otettiin käyttöön 30. kesäkuuta 1941 klo 22, jolloin 1. juna ajoi yli. Tässä oli pari kuukautta, jolloin junalla ei päässyt ylitse, mutta itäpuolelle oli jätetty käyttöön 5 kpl K1, 2 kpl G8 ja yksi G5 -veturi. Kemijärven puolella rakennustyömaan käytössä oli yksi G8 -veturi Kemijärven sorakuopan ja siltapaikan välillä.
kuva 21.03.2008 16:42 Eljas Pölhö  
  Rohkenen epäillä kuvan päiväystä. Jääradan viimeinen liikennöintipäivä 1948 oli 9. huhtikuuta ja minään vuonna ei ajettu toukokuussa ajalla 1947-1951. Veikkaisin ennemmin 27. maaliskuuta ja numero 3 joskus tulkittu 5:ksi.
kuva 21.03.2008 16:26 Eljas Pölhö  
  Höyrykaivinkoneita Sallan rautatierakennuksella oli mm. O&K 410, joka saapui Suo-Hpj rrs:ltä 1940.08.26 jälkeen, höyryrana 5 (Ketzler 9842, kattila nro 1913) tuli marraskuussa 1940. Kaivinkoneita oli Menck & Hambrock III 240, Menck & Hambrock 920, Maschinenbau & Bahnbedarf 3542, Northwest 1975 ja Northwest 2000. Nämä kulkivat rautatierakennusosaston kirjoissa tuohon aikaan näillä valmistajan nimi+valmistusnumero -tunnuksilla. Höyrykäyttöisillä oli samanlainen kattilanumero kuin vetureillakin, eli kattila 1913 oli valmistunut 1919 ja oli 13. uusi kattila sinä vuonna. Listaa päivitettiin taannehtivasti, eli esim. sotasaalisveturien kattilanumerot tulivat aiemmin käyttöönotettujen kattiloiden perään kuitenkin niiden valmistusvuosien mukaan.
kuva 21.03.2008 16:17 Eljas Pölhö  
  Eiköhän kuva ole vuodelta 1942 +/- yksi vuosi. Harjunkatkelman soramäki Salmivaarassa otettiin käyttöön 1941 (sen kolmioraide n. 1954). Puolustuslaitoksella oli varastoraide Joutsijärvellä. Myös Kemijärvellä oli sorakuoppa.
<<   >>