11.11. 21:59 | Markus Räsänen | |||
Tuohon Petri Nummijoen kommentiin on lisättävä, että kuka sitten tämän laskutoimituksen on tehnyt, niin ei ole ajatellut sitä seikkaa, että tilanteet elävät ja VR ei voi tukeutua vain yhteen sähköveturimalliin. Tämähän todisti jo Sr2:n hankkiminen 90-luvun puolivälissä Neuvostovalmisteisten sähkövetureiden rinnalle. Siemens Vectronien rinnalle tarvittaisiin pieni määrä toisen valmistajan sähkövetureita, kun kaikista Sr2:ta aikoinaan luovutaan. Kummatkin uudet veturimallit (sähkö ja diesel) ovat keski-eurooppalaisilta valmistajilta, joiden pitkä-ikäisyys on hyvin epävakaalla pohjalla. Sr2:n alkuperäinen valmistaja SLM (Schweizerische Lokomotiv- und Maschinenfabrik) ja ABB (Asea Brown Boveri) yhteenliittymä myytiin kesken Suomen veturitoimitusten Bombardier Transportatiolle. Tästä syystä Sr2:n varaosien saatavuus ja päivitettävyys vaikeutui. Tätä ei tarvitse toistaa. |
||||
27.10. 14:15 | Markus Räsänen | |||
Onko näillä jotain yhteistä VR:n käytössä olleilla hiekkapytyillä (ss 26), jotka olivat rakennettu vanhojen hkb(a)-vaunujen päälle? näitä oli käytössä vielä 2016? | ||||
09.09. 14:50 | Markus Räsänen | |||
Jouni ja Esa: Huulenheitto ja Punchlinit ovat ihan tervettä, kunhan käyttää järkeä niiden viljelyssä. Jokaiseen juttuun ei voi mitään "nasevaa" heittää loppukaneetiksi. Punchlinit eivät kohdistu koskaan kuulijaan henkilökohtaisesti (tai näin itse näen asian), mutta keskustelunaiheeseen yleisesti. Suku ja ystäväpiirissä niitä voi käyttää vapaammin ja voi kohdistaa henkilöön, kuitenkin on muistettava, että kohdehenkilö on ihminen ja voi loukkaantua, näinkin on käynnyt. Enkä tiedä, että kukaan olisi saannut potkuja tai joutunut muutosneuvottelujen kohteeksi näiden takia. Isani oli lähes 50 vuotta metallimies ja oli ennen eläköitymistään samassa työpaikassa yli 15 vuotta. Isäni puhui joskus, kuinka oli tullut sanoneeksi "liian suoraan" jos jokin isäni mielestä työpaikkalla tökki, oli sitten ihmiset, työkalut tai työtavat kyseessä. Eikä hän saannut suorapuheisuuden tai keskusteluihin liitettyjen punchlinien takia potkuja yhdestäkään työpaikasta. Työpaikkojen pomojen alla olevat "niin kutsutut" pikkupomot olivat kyllä "kuuleman mukaan" joskus helisemässä isäni mielipiteistä. Yhtäkään varoitusta isäni ei puheistaan saannut. Ja yleensä, kun isäni sanoi jonkin olevan väärin, hyvin pikaisesti asia(t) korjattiin. |
||||
08.09. 17:06 | Markus Räsänen | |||
Lasse: Edesmenneellä isälläni oli tyyli ja tapa puhua vähän, mutta sitäkin verbaalisemmin niin, että kuulija oli vastuulla tajuta hänen kommenttin sisältö tai jos ei tajunnut, niin asiaan lisätään viimeinen lause, Punchline, joka joko hiljentää vastapuolen ja aiheuttaa muissa huvittuneisuutta ta epäonnistuttua koko porukka on hiljaa.Tätä tyyliä käytän myös itse. Olen myös puheliaampi kuin isäni. Tyyli toimii useimmin, joskus harvoin se ei onnistu ollenkaan ja sitten yritetään koota itsensä ja jatkaa jostain aiheesta. | ||||
08.09. 12:09 | Markus Räsänen | |||
Lasse: Eikö se ole hyvä asia, että kykenee olemaan verbaalisesti lahjakas? itse pidän tästä ominaisuudesta. Se ei jätä pulaan koskaan, paitsi ehkä kuulijan/lukijan. | ||||
04.06. 08:25 | Markus Räsänen | |||
Jo allekirjoittaneen kouluaikoina viime vuosituhannen puolella oli osassa maata käytäntö (ainakin pääkaupunkiseutu), että kilikali maaleja, joita painepulloissa myyntiin, ei myyty alle 18-vuotiaille. Esto ei ole kuitenkaan tehonut, kun elämänsä "Salvador Dalit" ovat pystyneet jatkamaan "taiteensa" tekoa vapaasti, ilman suurempia estoja. Tähän "taiteenlajiin" on syynä vanhemmat, jotka ovat antaneet lapsensa kasvaa ilman suurempaa vanhemman auktoriteettiä. Itse olen kasvanut jo edesmenneen isäni kasvatuksessa, jossa tehtiin selväksi, mikä on oikein ja mikä väärin. Ei olisi tullut mieleeni lähteä tuhertamaan mitään. Kiinnostuksen kohteet oli itsellä tulloin muualla. |
||||
26.04. 14:11 | Markus Räsänen | |||
Ajolinja-lehden 02/24 oli juttu Lokomon nostureiden historiasta. Lokomon nosturimalleja oli useita, mutta niin kuin Erkki Nuotio totesi, volyymi jäi sarjatuottajien jalkoihin, mutta juurisyyt oli kallis hinta ja markkinoinnin keskittyminen Suomeen (Hankkija) ja Ruotsiin (Lokomo Ab). Lokomolla oli kaikkiaan 25 nosturimallia, joista kaksi oli kiskomalleja, 25 tonnin R333E ja 36 tonnin R351N. Lokomon nostureiden historiasta on tehty kirja: Lokomo nostureita Suomesta. Kirjaa saa tilattua Nosturihistorialliselta seuralta hintaan 35€+toim.kulut, www.nosturihistoriallinen.fi |
||||
24.11.2023 13:27 | Markus Räsänen | |||
Onko tämä se "viimeisin" versio valko-puna värityksestä, vai oliko tässä välissä eri "versioita", ennen väriyhdistelmän vakiintumista kuva esim. Mika T. Polamon kuva 1994 http://vaunut.org/kuva/27162?kv=1991&kv2=1994&tag0=2%7CSr1%7C? | ||||
13.11.2023 18:39 | Markus Räsänen | |||
Tämä kuva kuvailee hyvin, nyky Suomen tyyliä luoda uutta ja testata sitä. Luodaan uutta, ymmärrän tämän, mutta miksi uutta kulunvalvontajärjestelmää testataan 1970-luvun neuvostovalmisteisella veturilla? eikö tähän olisi sopinut parhaiten Sr3 Vectron, jossa on tämä uusi järjestelmä? | ||||
01.10.2023 13:54 | Markus Räsänen | |||
Tuo on normaali "parkkipaikka" Dr14:lle ja Dv12:lle Kouvolan varikolla. Dr14 #1867 on ainoa tällä hetkellä hylätty veturi. Veturi on siirretty jo Pieksämäelle. #1867 hylkäystieto on tullut rautatie harrastajien facebook ryhmästä. | ||||
29.05.2023 15:32 | Markus Räsänen | |||
Miten nuo kaksi edes saadaan yhteen? Sähkövetureiden (pendojen)liitoskappaleella tuskin. | ||||
02.03.2023 22:58 | Markus Räsänen | |||
Topi ja Tuomas: Tämä ihmetyttää Juliassa. Tiedoissa mainitaan IC:n osalta 200km/h ja Pendolla 220km/h Kv-Lahti väillä, vaikka junat eivät aja huippunopeutta, kuin pienellä matkalla ratavälillä. Katsoin tämän päivän (2.3.23) junien S64:n ja IC65:n nopeuskäyriä, ihan uteliaisuuttani. S64 suurin nopeus Kouvola-Lahti välillä oli 199km/h Niinimäkeen asti. Tämän jälkeen suurin nopeus on 190km/h Villähteellä. IC65:ssä puolestaan huiput oli 163km/h Villähteellä. Huippunopeuksien ilmoittaminen on tässä mielessä hämmentävä. |
||||
28.02.2023 17:22 | Markus Räsänen | |||
Topi Lajunen: 200km/h suurin nopeus on ainakin julian mukaan Nastola-Lahti välillä. Ennen Nastolaa suurin nopeus on 170km/h. Vai miten Julian nopeuskarttaa on tulkittava? | ||||
27.02.2023 19:35 | Markus Räsänen | |||
Eihän tässä nykyisessä laiturimallissa ole mitään kummallista, kuten niissä vanhemissa, kun laituri oli kiskojen välissä. Kiskojen väli laiturit oli hienoja, kun juna tuli kummastakin suunnasta, niin imu veti kumpaakin suuntaan. Ainakin Kouvola-Lahti väillä henkilöjunat saavat mennä 160km/h. |
||||
28.01.2023 15:46 | Markus Räsänen | |||
Tämäkään puujuna ei ole ihan täysi, näyttää perässä olevan yksi vaunu tyhjä kokonaan tai osin. Viime viikkoina puujunia on liikkunut useasti vajaina. Onko kellään tietoa miksi näin on? | ||||
25.01.2023 11:54 | Markus Räsänen | |||
Kuinkahan paljon eroa Sm3:n ja liikenteestä poistuneen Sm6 (Allegron) kallistuskulmissa? | ||||
Kuvasarja: PAI65703 Lahdesta Heinolaan |
22.01.2023 18:28 | Markus Räsänen | ||
Koko kuvasarja on hieno. Kuvat tuo upeasti esille sommittelun ja talven maisemat ja historialliset paikat (Heinolan rautatiesilta). | ||||
21.12.2022 19:42 | Markus Räsänen | |||
Onko tämä kovin yleistä, että gmz vaunustoissa näyttää olevan joissakin Vorgin kuvissa sekapyörästö? | ||||
10.12.2022 19:55 | Markus Räsänen | |||
Käyttikö tai käyttääkö VR Zephir:jä? Resiinalehti kertoo tälläisen tiedon. | ||||
08.12.2022 22:13 | Markus Räsänen | |||
Kaikki itänaapurin tavaraliikenne ei ole loppumassa tai kuulu pakotelistalle. Ammoniakki on yksi monista kemikaaleista, jotka eivät kuulu pakotelistalle. Sitä tuodaan Vainikkalan kautta jonkin verran. Myös nikkeliä ruvetaan kuljettamaan Operail:n kuljettamana Vainikkalasta Harjavaltaan. Tämä käy ilmi, että Operail on varanut ratakapasitettiä Vainikkala-Kouvola-Harjavalta Joulukuun 2022 puolivälistä eteenpäin. Sitä en tiedä miten, Operail:n Suomen toimintojen myynti edistyy, vai onko se peruttu. Tästä liikkuu kahtaa eri tietoa. |
||||
18.06.2022 18:41 | Markus Räsänen | |||
Pasi Seppälä: Milloin olet viimeksi nähnyt T2273:n mukana tukkeja? | ||||
17.06.2022 19:42 | Markus Räsänen | |||
Samaa liikehdintää on Kymenlaakso-Pohjois-Karjala- Pohjois-Savo akselilla. Pieksänmäeltä, Kouvolan kautta tuodaan useampi juna Kotkan Kymille tai vastaavasti joutsenoon/Lappeenrantaan. Kuusankosken UPM:n tehtaan nykyistä puukuljetusreittejä en osaa varmana sanoa, kun puun tuonti Venäjältä loppui. | ||||
09.06.2022 13:39 | Markus Räsänen | |||
Milloin Järvelän junissa on sähköön siirrytty, vai onko tämä kalustopulasta johtuvaa? | ||||
07.06.2022 21:40 | Markus Räsänen | |||
Tätä se todellisuus on Suomessa museokaluston säilytyksen suhteen. Lähes kaikkia joudutaan säilyttämään "paljaan taivaan" alla, kun tiloja ei ole. Ja ne tilat joissa ollaan, joku heittää pihalle. Sama tilanne Kouvolassa Höyryveturimatkat 1009 Oy:n kaluston kanssa. Vaunut ovat säilytyksessä yhdellä raiteella Kouvolan tavarassa. Höyryveturi 1009 oli tallipaikka, josta VR potki pois. Nyt en tiedä, missä Höyryveturi 1009 säilytetään. | ||||
26.05.2022 20:15 | Markus Räsänen | |||
Katselin tämän lähtöä Kouvolan asemalla. T20326 pääsi lähtemään Kouvolan Lajittelusta 19min. myöhässä. Ihmettelin samaa, että näinkin paljon idän vaunuja liikkuu vielä rataverkolla. T4002 Kv-Sld junissa ei kulje enää kuin Soek -ja Sonk-vaunuja. | ||||
23.05.2022 19:29 | Markus Räsänen | |||
Todella tunnelmallinen kuva! mitä näissä Haminan vaunuissa kulkee? | ||||
06.05.2022 13:17 | Markus Räsänen | |||
Haetaankohan tällä testillä dataa Dr16 korvaamiseksi yöjuniin ja muihin varaveturi tehtäviin henkilöliikennepuolella, jos sähköt syystä tai toisesta katkeaa sähköllisillä reiteillä. Kokemuksia Dr19 nähneet! miltä kuulostaa uuden ajan dieselveturi? |
||||
17.02.2022 16:47 | Markus Räsänen | |||
Olisikohan taustan vaunu sins-vaunu. Käytettiin joskus laivaliikenteessä. VR:n vastaava on Laaiins. Selvennystä varmaan antaa kuvan http://vaunut.org/kuva/61398?tag0=26%7CSins%7C keskustelu. | ||||
20.01.2022 19:54 | Markus Räsänen | |||
Jorman kertoma huhu "täydestä" Kotkan Mussalon satamassa on omasta mielestäni hiukan outo. Mussalon satamaan tehtiin uutta rataa useita kilometriä lisää ja silti satamassa on ahdasta. Ja herää kysymys on sataman kapasiteetti jo yli, jonka aiheuttaa "ahtautta" satamassa. | ||||
19.01.2022 14:46 | Markus Räsänen | |||
Kerrankin pitkäaikaiseen toiveeni nähdä kunnolla kotipaikkani se "oikea" asemarakennus, jonka moni olisi halunnut säilyttää. Olen etsinyt pitkään kunnollista kuvaa vanhasta asemarakennuksesta, joka purettiin muistaakseni 90-luvun alkupuolella. sitten rakennettiin toinen, pienempi asemarakennus, jonka en muista olleeni koskaan aktiivikäytössä. Pienempikin asemarakenus koki saman kohtalon, eli purkutuomion. | ||||
18.01.2022 17:28 | Markus Räsänen | |||
En tiedä, olisiko jonkunlainen testiajo Loviisan Satamaan, sillä FR toimittaa vaunuja huomenna satamasta T7031:ä (19.1.22) Hankasalmelle. Tämähän voi tuoda lisää kuljettavaa Loviisan Satamaan ja edesauttaa ettei Loviisan sataman rataa lakkauteta, koska ratahan on ollut jo pitkää uhan alla huonon kunnon ja vähäisen liikenteen takia. Ja eihän uusi kulkija radalla huono ole, näin harrastajan kannalta? | ||||
06.01.2022 18:44 | Markus Räsänen | |||
Tve5 #605:llä on mielenkiintoinen työhistoria. Alkujaan Tve5 oli Pieksämäen varikolla 1990-luvulla ja siitä matka johti Kouvolaan, jossa veturi oli 2005-2012, siitä Kokkolaan 2013-2020 ja viimeiseksi Tampere. Mihin veturi kerkeää ennen kuin "maaksi hänen on tultava"? | ||||
21.12.2021 16:14 | Markus Räsänen | |||
Vankat on tehty osittain ennen Skoda:a. Skoda osti ČKD Vagonkan vasta 2005. Viimeinen Vankka valmistettiin 2006. Eiköhän omistajatahon osalta olla mitä suuremmin syypäitä näihin tulipaloihin. Huollot hoidetaan huonosti, jos ollenkaan ja muutostöitä ei tietääkseni tehty peruskorjauksen yhteydessä 2011-2014 (koska tulipaloja on ollut ennen ja jälkeen peruskorjauksen). Paremmin tietävät korjattakoon, jos asian on toisin. | ||||
04.12.2021 22:20 | Markus Räsänen | |||
Juna on kutakuinkin 737m pitkä. | ||||
02.12.2021 18:06 | Markus Räsänen | |||
Parempi ja vertailukelpoisempi kuva on Jimin Kesäkuussa 2016 ottama kuva http://vaunut.org/kuva/143498?liikp1=995. Radan Varrella kirjassa kerrotaan seuraavaa: "-Asemarakennusta laajennettiin 1907 Bruno Granholmin piirustusten mukaan. Rakennuksen ulkoasua on muutettu tämän jälkeen useasti". Mutta mikä on asemarakennuksen rakennusvuosi, 1885 vai 1888? |
||||
30.10.2021 21:15 | Markus Räsänen | |||
Kiitos vastauksesta Petri. Tämä avarsi Gb-vaunun kattorakenteen anatomian. | ||||
26.10.2021 12:53 | Markus Räsänen | |||
Kiitos tiedoista Tapio ja Petri. Tämä avarsi omaa, osin väärää tietoa Gb-vaunuista. Olen ollut tähän asti käsityksessä, että koko Gb-sarja olisi ollut suomalaista alkuperää, mutta näin ei ole ollut. Itseäni on harhauttanut mustavalkokuvista juuri katto. Katto näyttää muulta kuin peltikatolta (johtui osin katon pintamuodosta). Petrille vielä kysymys tuosta "vahvistetusta kaksikertaisesta katosta", millä kaksikertainen vahvuus saavutettiin? |
||||
25.10.2021 14:40 | Markus Räsänen | |||
Kuinka yleisiä peltikattoiset Gb-vaunut oli? olen ymmärtänyt että tuohon aikaan (1900-1950-luku) Gb-vaunut olivat huopakattoisia. | ||||
22.10.2021 16:17 | Markus Räsänen | |||
Mika Hakala: Kyllähän minä tämän tiedän, kun asun Kouvolassa. Kirjoitusmuoto oli sellainen että myös muut ymmärtäisivät missä/mitä tarkoitetaan. En ota kantaa, onko Anjalankoski oikea nimi paikalle. Kuntaliitoksen jälkeen nimi lyhennettiin Anjalaksi, joka sekin on harhaanjohtava. | ||||
22.10.2021 14:48 | Markus Räsänen | |||
Eihän puujunat kokonaan Kouvolan Anjalankoskea ole jättänyt, vaikka Myllykoski Oy myytiin UPM:lle ja UPM lakkautti Myllykoski Oy:n. Viedään puuta StoraEnsolle, niin paperi kuin kartonkitehtaalle. Unohtamatta UPM Kuusankosken tehdasta. Ja onhan puujunia kauttakulussa Kotkaan. | ||||
22.10.2021 12:22 | Markus Räsänen | |||
Vok:lla tuotiin Kouvolaan puuta, jotka menivät tuolloin Myllykoski Oy:lle. Tätä ihmittelin ammattikoulussa ollessani. Junalla puuterminaalliin, josta rekoilla Myllykoskelle. Tämähän johtui siitä, että Myllykoski Oy:n omistajat riitautuivat VR:n kanssa ja purkivat sopimukset ja lopuksi jopa radan tehtaalle. | ||||
22.10.2021 11:56 | Markus Räsänen | |||
En tiedä milloin puunkuljetukset Vok:lla loppui, mutta muistan vielä joskus vuosituhannen vaihteessa niitä liikkuvan Kouvolan seudulla. Nykyään Vok:lla kuljetetaan kivihiiltä. | ||||
12.10.2021 21:16 | Markus Räsänen | |||
Nurminen hoiti Aasia konttijunan paremmin, kuin Kouvolan Kaupunki, joka Kinnon avulla ryssi koko homman. Vieläkin uskotellaan että Kouvolan Kiinajunat saadaan vielä liikkeellä, tuskin,sanon minä! Kouvolan ja Nurmisen erona on se että Kouvola yritti myydä koko junaa ja Nurminen vaunu kerrallaan. | ||||
11.10.2021 21:52 | Markus Räsänen | |||
Voihan se olla Kv-JR junasta, sillä viime vuosina junassa on ollut vuoroin suomalaisia vaunuja, mutta pääasiassa junassa kulkee Venäläisiä vaunuja. Hetken tutkimisen jälkeen en löytänyt yhtään junaa, mikä sopisi kuvaan, koska junia jossa on mukana rapu-vaunuja, on monia. |
||||
09.10.2021 21:23 | Markus Räsänen | |||
Kyllä tänään lauantaina 9.10.21 lisäjunana on liikkunut T58885. Veturina Kouvolasta VET11784. En nähnyt montako vaunua Kouvolaan tuotiin, mutta äänihavannoinnin perusteella 7-10 vaunua. | ||||
09.10.2021 21:12 | Markus Räsänen | |||
Vai onko hylkyletka? tosin hylkyyn menevät viedään tietääkseni Pieksämäelle. | ||||
20.09.2021 10:29 | Markus Räsänen | |||
Onko Sinulla Tapio tiedossa G-sarjan tavaravaunujen historiaa? voidaanko G ja gb-vaunuja pitää nykyajan gbln ja gbls -vaunujen esikuvina? | ||||
10.09.2021 22:41 | Markus Räsänen | |||
Kerrassaan suurenmoinen kuva! tunnelma ja varsinkin peilikuva vedessä on hyvä yksityiskohta kuvassa. | ||||
09.09.2021 17:40 | Markus Räsänen | |||
Montparnasse:n onnettomuus vuonna 1895. Veturi Brittiläisvalmisteinen 2-4-0. | ||||
23.08.2021 19:53 | Markus Räsänen | |||
Tähän vielä ruskan värikirjo, niin upeampaa rautatiemaisemakuvaa ei löydy. Todella upea kuva Tuomas! | ||||
20.08.2021 11:04 | Markus Räsänen | |||
Onko suomalaisten lastaamia vaunuja, kun on niin siistin näköiset pinkat? mänty/kuusi kuormat on yleensä niin sikinsokin lastattu, että luulee puiden tippuvan vaunuista. Joskus olen nähnyt jopa puun sojottovan vaunusta ylöspäin, hyvin lähellä ajolankoja. |