Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.05.2013 06:51 | Esko Maasalo | ||
| Kolmas oikealta on kovasti nykyisen Turun satamakapteenin näköinen silloin nuorempana? | ||||
|
07.05.2013 21:57 | Esko Maasalo | ||
| Siinähän runsas kolme kaapelia länteen se kävi purkamassa. Vähän lisää aikaa säästyy kun se vielä huomenissakin poikkeaa Långnäsissä Maarianhaminan sijaan. | ||||
|
05.05.2013 07:59 | Esko Maasalo | ||
| Tämän rakennuksen piirteet paranevat vain silmissä kun aika kuluu, uutena ajatukset sen arkkitehtuurista olivat vähän neutraalimpia. Puun, metallin ja lasin hieno kokonaisuus. Odotushallin kaaren mittasuhteetkin ovat hyvin sopusointuiset koko rakennukseen verrattuna. | ||||
|
04.05.2013 08:14 | Esko Maasalo | ||
| Kansalaisen karttapaikan 8 vuotta vanhassa ilmakuvassa http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Juna+Kurkim%C3%A4en+ykk%C3%B6sell%C3%A4&srs=EPSG%3A3067&y=6961039&mode=orto&x=526855&lang=fi tavarajuna on menossa Kurkimäessä ilmeisesti Kuopion suuntaan! Paljon ovat ratamaisemat suoristuneet näilläkin main. | ||||
|
25.04.2013 08:38 | Esko Maasalo | ||
| Tätä siltaa ei ollut vielä olemassakaan, kun joskus 60-luvulla luikin vanhan kivisillan alta Isomäkeen katsomaan jääkiekkomatsia silloin vielä kattamattoman kaukalon reunalle ja palellutin itseni niin pahasti etten ole vieläkään sulanut uudelleen jääkiekolle, mutta silti täydestä sydämestä: hyvä Ässät ! | ||||
|
17.04.2013 09:11 | Esko Maasalo | ||
| Yritin kaivaa kuvalippaista diaa Räntämäen yksilöstä, vaan en vielä löytänyt, laitan tänne heti kun näkee päivänvalon. Yksi kuva minulla siitä on siellä Räntämäen pysäkkirakennuksen takana sijainneessa sorakuopassa, jonne meni vielä silloin oma sivuraide juuri Eljaksen mainitsemina vuosina, silloin olen kuvankin varmaan napannut. | ||||
|
24.03.2013 09:04 | Esko Maasalo | ||
| Eipä taida olla yhtään ns. kaupallista junaa filmillä. Joku sepelöintijuna on kuvattuna. Sen jälkeen tuli Iso-Manne ja rullasi ratapohjaa piukkaan ja hieman vieläkin harmittaa kun niistä ajoista ei ole kuvia, ne kun tietysti tapahtuivat arkitunteina, jolloin itsekin olin aina töissä! Huomasin vasta kuvien lisäämisen jälkeen, että ratahan täyttää loppuvuodesta 30 vuotta, joten sattuipa mukavasti ja taidan lisäillä viimeiset kuvat otsikon alle sitten joskus joulukuussa. | ||||
|
23.03.2013 18:31 | Esko Maasalo | ||
| Nyt täytyy korjata tärkein asia tässä keskustelussa: Eskon isän Topiaksen lausahdus oli 'Niin muuttuu maailma, Eskoni'. | ||||
|
|
23.03.2013 12:47 | Esko Maasalo | ||
| Enhän minä henkilöliikennettä kuvitellutkaan vaan teollisuuden tarpeita; jollakin tavalla se tavara on saatava vielä satamasta tehtaallekin. Sehän on tosi, että laivauksen hinta tonnia kohden on tosi pieni mille hyvänsä kuljetettavalle mutta että jatko olisi kumipyörillä niin paljon halvempaa kuin kiskoilla en ymmärrä, jospa rautatierahtiin sisältyy koko Suomen rataverkon yleiskustannukset suhteellisena, ja kumipyöräthän eivät maksa vieläkään mitään kilometrikustannuksia tienpitoa varten suoraan. Aika kalliita rautatiemonumenttejä, jos niitä ei juuri käytetä! | ||||
|
23.03.2013 07:47 | Esko Maasalo | ||
| Tämä on ilmiselvästi Peipohja eli nykyisin kutsutaan kai Kokemäeksi. | ||||
|
22.03.2013 06:09 | Esko Maasalo | ||
| Runkopalkin keskellä on lähes aina alalaipassa vetoa ja ylälaipassa puristusta ja palkin korkeudella eli uuman mitalla on myös aika ratkaiseva merkitys laippojen paksuuteen. Uumalla ei tavallaan keskellä ole muuta tehtävää kuin pitää laipat erillään paikallaan ja laipat vain ottavat kuormitusta vastaan, jolloin se voidaan rei'ittää melko kevyeksi. Tuon peltisen ohjekyltinkin takana on myös reikiä. Päissä on vähän sama tilanne, mutta telin kohdalla sitten on suuria kuormituksia vähän joka suuntaan ja hyvin paikallisestikin, joten siinä pitää olla ehjää terästä ja paksusti. | ||||
|
|
21.03.2013 21:21 | Esko Maasalo | ||
| Oikein olet tihrustanut, tuon ajan linssikään ei ollut parasta mahdollista laatua ja näkyy nyt piirtokyvyssä. VR:n historiikin mukaan vaunuja valmistettiin kaikkiaan 412 kpl vuosina 1962 - 1977, ja niiden taara vaihteli 30,0 - 25,3 t. Vuoteen 1970 asti rungon palkkeina käytettiin kuumamuovattuja teräksiä ja sen jälkeen lujempia kylmämuovattuja, jotka laskivat vaunun painoa n. 2 t. Numerot olivat välillä 76501 - 77025. Olisikohan tämä vaunu valmistunut 1966, numerosarja ei ole ilmeisesti ihan aukoton valmistuneiden määrästä päätellen? | ||||
|
10.03.2013 07:26 | Esko Maasalo | ||
| 'Öljylämmitteiset' vaihdelyhdyt, katu voisi olla Ratapihankatu, mutta olikohan tuonne kadun varteen koskaan noin paljon raiteita, Turussa voitaisiin olla? | ||||
|
02.03.2013 09:19 | Esko Maasalo | ||
| Tämä vaunu oli lähes vakituisena Turku-Tampere paikallisjunissa 540/543, vaihtureina oli myös 22380 ja 22390, 1980-luvun alkuvuosina; paljon tuli tuossakin istuttua ja nautiskeltua tunnelmallisesta ilmapiiristä. | ||||
|
28.02.2013 06:37 | Esko Maasalo | ||
| Saattaisi olla hyvinkin Turun satamasta, kun kaukana näkyy merenkulkuoppilaitoksen rakennuksen katolla oleva tutka. | ||||
|
20.02.2013 06:22 | Esko Maasalo | ||
| Tämä toimintahan estää isomman metsän kasvun tuohon kiskojen väliin! | ||||
|
14.02.2013 06:30 | Esko Maasalo | ||
| Katsokaa kuinka loogisia ovat vaunujen tyyppinimet; mikähän sen uuden autovaunun nyt olikaan... !!! | ||||
|
30.01.2013 17:32 | Esko Maasalo | ||
| Kun tuli näin paljon asiaa 26-sarjan liikkeistä täällä päin, niin kaivoin kalentereja vuosilta 1983 - 1985, joihin olen merkinnyt pääasiassa kylläkin tavarajunien vetureita Turku - Toijala välillä. Vuodelle -83 ei ole kuin kaksi merkintää johtuen ehkä myös rajoittuneesta ylöskirjaamisesta: 2601 ja-05. Vuodelle 1984 löytyi 18 päivälle 13 eri veturille numerot. 2630 on ahkeroinut ainakin kuutena päivänä, joukossa on myös -54 ja -58. Seuraavalle vuodelle löytyi 10 päivälle tavarajunaveturit 2601 (3 kertaa), -07, -18, -19, -28, -37 ja 2645+2663 parivedossa siis. Eli ei aivan näkymätön vierailija, mutta melko harvalukuinen länsirintamalla. Nämä siis vain tavarajunien edessä. | ||||
|
23.01.2013 14:39 | Esko Maasalo | ||
| Olin suurin piirtein tuossa auki olevan Porkkanan oven kohdalla äänittämässä Dr13:n telien kilinää vaihteista kulkiessaan sen viimeisenä ajovuonna ja taisi olla Ari joka käveli vastaan, moikkasi ja huomasi puuhani, hymyili ja supisi jotain asiaan liittyvää (taisi jäädä nauhalle), meni ohi ja hyppäsi satamaan menevään junaan (pummilla tietysti!). Taisi olla Arin suosikkireitti. | ||||
|
23.01.2013 09:29 | Esko Maasalo | ||
| Tämä on otettu putkirakenteiselta jalankulkusillalta, joka oli hyvä kuvauspaikka, Raunistulan ja Lonttisten väliltä. Tulin n. vuosi myöhemmin paikkakunnalle ja tältä sillalta olen ottanut muutaman kuvan toiseen suuntaan. Tässä on hieno öinen tunnelma joka sopii kuvattavaksi juuri 'värittömälle' filmille. | ||||
|
20.01.2013 10:03 | Esko Maasalo | ||
| Katselin vanhoja, ei kuitenkaan tältä vuodelta, aikataulukirjoja joissa on T3954 merkitty kulkemaan Ukp 11.35 - Tku 13.20 veturivaihtoehtona Dr12 1500 t Sn60(40) voisi olla mahdollinen. Kulkivat ehkä tuolloinkin vähän etuajassa? | ||||
|
11.01.2013 13:12 | Esko Maasalo | ||
| Tämä sm-juna on mielestäni kovasti 'toukan' näköinen eli "perhosvauvan"! | ||||
|
06.01.2013 19:40 | Esko Maasalo | ||
| Mukavat lähes lyijynharmaat sävyt. Lauantaisinkin on liikennettä näkynyt ja viikko sitten tämä lähti melko lyhyenä Ukista melko tasan klo 14. | ||||
|
28.12.2012 10:36 | Esko Maasalo | ||
| Seuraavan kesän Turistissa ei enää ole yhtään Lättävuoroa Ukiin, näinkö se kävi? | ||||
|
|
28.12.2012 09:41 | Esko Maasalo | ||
| Löysin vuoden 1981 kesä-Turistin ja siinä on vain yksi porkkanavuoro Ukiin 375/378 ja Lättävuoropareja oli 4 kpl. | ||||
|
11.12.2012 17:34 | Esko Maasalo | ||
| Tuo 20. päivä oli maanantai ja siis työpäivä joten tästä ei ole havaintoa. Sunnuntaina P108/P105:ssa kulki pariskunta 5110x5109+5102x5101 samoin kuin H542:ssakin oli Dm9 5124x5123. Seuraava kirjaus on Dm8:sta vasta su 2.6. P341:ssä 5023x5024 ja seuraava pe 21.6. P105:ssa 5020x5019. Ajassa tästä taaksepäin H541:ssä la 27.4. oli 5022x5021. Paljonhan niitä on vielä ollut liikenteessä. | ||||
|
09.12.2012 21:23 | Esko Maasalo | ||
| Lieneekö nämä itänaapurissa valmistetun kantosiipialus Tehin kantosiivet. Se oli joskus työkaverin isän omistuksessa, jos oikein muistan. | ||||
|
28.11.2012 13:17 | Esko Maasalo | ||
| Tulee Niilan kommentista väkisinkin mieleen tuon rahanjaon niukkuus vuosikymmenien ajan lännemmän Suomen rakennushankkeisiin. Moottoritien rakentaminen Lohjanharjulta eteenpäin kesti n. 40 vuotta ja sen kallioleikkausten osalta tapahtui sama pihistely kuin tässä eli kapeaksi jäi ja lisäksi seinämät vielä murenivat osin tiealueelle. Sama itara asenne jatkuu edelleen 8-tien kohdalla ja ehkä Ukin radallakin. | ||||
|
22.11.2012 15:55 | Esko Maasalo | ||
| Hbbs varmaan tarkoitti muistiinpanoissani, en enää tarkkaan muista, kaikkia vaunuja joissa b:n ja s:n välissä oli mitä ihmeellisimpiä kirjainyhdistelmiä. Eli oma lyhennelmä kirjoittamisen nopeuttamiseksi. | ||||
|
20.11.2012 19:01 | Esko Maasalo | ||
| Tämä pariskunta lähti pe 20.7.1984 tavarajunassa T3515 klo 18:10 Liedosta eteenpäin, mukana oli 76 akselia Hkb, Occ, Ob ja Gbl vaunuja kuormana leikkuupuimurita ja propsia. Voisi olla sama päivä? | ||||
|
|
20.11.2012 17:37 | Esko Maasalo | ||
| Päivämäärä ei voi olla muu kuin ti 24.6.1986, koska Liedon on ohittanut klo 17:11 T3515 vetäjänä 2212 perässään 64 akselia VSonk, VSon, Hbbs ja Hkb. Sitten perässä on tullut klo 18:43 T3517 keulilla 2315 ja perässä 44 akselia Gbl:ä ja 8 akselia Obb:tä. Nopeus edellisellä oli n. 57 km/h ja jälkimmäisellä 89 km/h omalla mittauspisteellä. 2315 oli tullut Turkuun edellisenä päivänä P104:ssa, jossa oli mukana myös yksi Ei numeroltaan 22334. 2212 on ollut menossa yöjunissa tai sitten aamupäivisin Turun suuntaan noina aikoina, kun ei ole havaintoja kuin Tampereelle päin. Hieno pari ! | ||||
|
01.11.2012 10:53 | Esko Maasalo | ||
| Aina ohitse ajaessani muistan nähneeni asemarakennuksen päädyssä maassa nojaamassa ULVILA-kyltin. Mihinkähän se mahtoi kadota vai paloiko pilalle? | ||||
|
29.10.2012 06:59 | Esko Maasalo | ||
| Joo niinhän se oli että yksi vain teki töitä; tässä on vähän 'kirjailijan' vapauksia. Kaasuesiopastimeen ne langat alla menevät. Sitä pari miestä kävi aina pullon kanssa 'kaasuttamassa' työntäen kaasupulloa pienellä yhdellä kiskolla kulkevalla vaunulla olikohan se n. puolen vuoden välein. Onkohan muuten 2313 saanut pienen tällin jossakin kun ´helmapellit' ovat vähän rypistyneet? | ||||
|
26.10.2012 11:46 | Esko Maasalo | ||
| Hyvä Kimmo kun huomasit. Suurentelin toista vastaavaa kuvaa ennen tämän valmistelua, josta sain vaivoin näkymään loppunumerot 27 ja olen sitten sekoittanut sen tähän. Tästä ei ole hajuakaan, koska linssinä on ollut 35 mm ja suurentelu ei tässä auta! | ||||
|
26.10.2012 11:30 | Esko Maasalo | ||
| Tuossa veturilistassa näköjään kääntyy järjestys päinvastaiseksi, jos jollekin on tärkeää tietää vetovastuussa oleva niin se on siis 2347 sitten huilaa perässä 2319 ja 2320. | ||||
|
|
26.10.2012 07:00 | Esko Maasalo | ||
| Jaa-a, mene ja tiedä, tuotiinhan sitä puuta vielä hetki sitten Venäjältäkin melkoisia määriä vaikka kuulopuheiden mukaan sitä olisi hyvin riittänyt kotimaastakin ja hieman halvemmalla. Noita valkokylkisiä puunippuja meni tosiaan silloin tällöin ja muissakin kuin Snps-vaunuissa ylös. | ||||
|
25.10.2012 22:11 | Esko Maasalo | ||
| No nyt on vähän lisätty tarkentimia. Katselin tuota junan perää, että onko siellä vielä puuvaunu, mutta eihän niitä enää tuohon aikaan mukana ollut! | ||||
|
|
25.10.2012 22:04 | Esko Maasalo | ||
| Kyllä siinä näyttää menevän koivua, sitä ainakin kulki tuohon aikaan silloin tällöin. | ||||
|
15.10.2012 10:11 | Esko Maasalo | ||
| Noilla siltajänteiden alla kulkevilla maalauskelkoilla tuli joskus pikkupoikana käytyä kurkkimassa yli menevien Tk3:en alapuolelle. Sai kuitenkin varoa saamasta kuonaa silmiinsä. Myös kelkalle meno ja varsinkin poistulo oli suunniteltava tarkkaan ettei käynyt köpelösti. Naapurikaverin mummonmökki sijaitsi aika tarkalleen tuossa uuden keltaisen omakotitalon paikkeilla ja pihalle asti tuoksui tukkipuun pihkat, joita oli 'takapihalla' hirmuiset määrät menossa sahalle. Silloin tällainen 'sinikkoyhdistelmä' meni useamman kertaa päivässä kumistaen siltajänteitä kuuluvasti. Maali rupeaa jo häipymään vauhdilla sillasta. | ||||
|
12.10.2012 14:51 | Esko Maasalo | ||
| Eikö näiden veturien telit ole hyvin samanlaiset kuin Deeveri-sarjassa? | ||||
|
27.09.2012 14:38 | Esko Maasalo | ||
| Tähän melkein sopisi väännös JOUTENOLO ! | ||||
|
25.09.2012 06:48 | Esko Maasalo | ||
| Tästä jutusta muistui mieleeni, että kulkuneuvohistoriaa tihkuvalla ent. lentokonetehtaalla ei kuvata saanut kuin kai seuran 'tirehtööri' jos nyt oikein muistan. Olisivat arvokkaita ja tärkeitä omassa albumissa nykyään! | ||||
|
18.09.2012 07:28 | Esko Maasalo | ||
| Ehkäpä tässäkin ollaan jossain muulla ratavälillä, ei oikein sovi ko. välille? | ||||
|
18.09.2012 07:10 | Esko Maasalo | ||
| Tämä on paremminkin välillä Tampere-Pirkkala eli ollaan käymässä ent. lentokonetehtaalla ja juuri ehkä Pirkkalan puolella. Sarankulman teollisuusalueen vaihde on vasemmalla puolella. | ||||
|
14.09.2012 14:50 | Esko Maasalo | ||
| Kiukaisissa ollaan. Nahkatehdas taustalla. | ||||
|
20.08.2012 07:06 | Esko Maasalo | ||
| Sieltä puolelta kuvattuna valaistus olikin varmasti hieman parempi. Ei ollut tarpeeksi pilvessä vaan vastavalo teki jyrkkää jälkeä sen ajan filmille. | ||||
|
10.08.2012 08:02 | Esko Maasalo | ||
| Finnjetin propulsioteho oli 55,2 MW, jolla se kulki 30,5 solmua. Pitää muistaa että se otettiin kahdesta laivakäyttöön soveltuvasta kaasuturbiinista muistaakseni lähes samanlaisista jotka olivat silloin käytössä DC-10 lentokoneissa. Ominaiskulutus oli tietysti varsinkin osatehoilla melko korkea. Öljykriisi tuli tilauksen jälkeen ja polttoainekulut olivat hirveitä, niinpä 80-luvulla sen autokannen peräkulmiin asennettiin kaksi dieselgeneraattoria, jotka talviaikaan riittivät 'normaalinopeudella' ajoon vuoromäärien kustannuksella kylläkin. Verratkaapa: Raumalta luovutettiin 2008 norjaan Superspeed I, joka on 4,7 m lyhyempi mutta 0,4 m leveämpi kuin Finnjet ja kulkee 38,4 MW teholla 27 solmua (ja vähän ylikin)! Linjojen kehityksessä ja parantelussakin on vaan edistytty kymmenien vuosien aikana. | ||||
|
|
08.08.2012 14:19 | Esko Maasalo | ||
| Tallinkin Star on vesilinjapituudeltaan tätä n. 65 m lyhyempi ja 4,5 m kapeampi ja kulkee tosiaan 27 solmua teholla n. 48 MW. Pitkä ja kapea sekä hoikka kulkee tietysti kevyemmin, mutta vauhtihan se on joka vaatii tehoja, koska tämän risteilijän marssivauhti on vain 22 solmua! | ||||
|
|
07.08.2012 07:10 | Esko Maasalo | ||
| Kyllä se on RCCL:lle rakennettu Grandeur of the Seas, luovutettu marraskuussa 1996. Suurin pituus 279,1 m, voimalaitoksen yhteisteho 50 400 kW MAN B&W -dieseleillä, josta tehosta liikkumiseen otetaan maksimissaan 34 MW. Tämäkin tapahtuma on kokonaan hävinnyttä teollisuusperinnettä eli vastaavanlaista ei mitenkään enää saa toistettua! | ||||
|
29.07.2012 07:43 | Esko Maasalo | ||
| Katso' Valtionrautatiet 1912-1937' Turun-Naantalin-Uudenkaupungin rautatierakennus sivu 35 kuva 22. | ||||
|
17.06.2012 20:42 | Esko Maasalo | ||
| Jos tästä nyt kisaa tulee niin tarkennetaan etäisyyttä kiskosta liikkeen seinään on n. 20 m. | ||||