Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.03.2010 23:13 | Esko Maasalo | ||
| 'Kehitin' eli skannasin oman kuvani junasta ja kyllähän sauhua tulee kummastakin veturista. Olivat lähettäneet sitten tuplamiehityksenkin ja samallahan se meni näin joutuisammin. Kameran takaa sitä silloin ei huomannut vaan oletuksena oli normaali käytäntö! | ||||
|
26.03.2010 20:33 | Esko Maasalo | ||
| Arvuutellaan sitten uudelleen veturin numeroa: Tuon lauantaipäivän pikajunissa muissa paitsi P804, 805, 809, 816 ja 820 oli Dr13-veto. Valoisa aika luotettavalle tunnistamiselle on ollut n. klo 9 ja 18 välillä, ja vain tämä tavarajuna ja P814 ovat jääneet muista syistä hieman epäselviksi. P807:ssä oli 2302 joka olisi ehtinyt P814:ssä takaisin Turkuun, merkintäni 2302 tai 2322? Kuvassa oleva juna kohtasi ilmeisesti Karviaisissa toisen tuplapituisen tavarajunan, jossa oli 2346. Tämän perässä Turkuun tuli P808:ssa 2349. P810:ssä oli 2344, ja 2349 meni takaisin P811:ssä. P814 oli tuo epäselvä ja 2344 meni P815:ssä. Illan hämärän tavarajunassa oli yksi tai kaksikin Dr13:sta, mutta pimeys vallitsi jo! Tästä sitten voi valita tälle viimeisen numeron vielä hengissä olleista numeroista, kun varmaa oli numerot 234x. Joltakin pyöreältä se viimeinen näytti ja kun tuo 0 ei tosiaan kelpaa niin käykö jokin numeroista 3, 5, 8 ? | ||||
|
25.03.2010 09:31 | Esko Maasalo | ||
| Joo kuvaaja oli asemalla klo 9.04 ohituksen aikaan. Veturi tuli sitten kylmänä hinauksessa 7.6. pois rannikolta. | ||||
|
25.03.2010 09:28 | Esko Maasalo | ||
| On ilmeisesti lähdössä Turkuun P810:ssä perässä 8 kpl terästä. Meni Liedossa ajallaan klo 14.42 vain yhdellä moottorilla! | ||||
|
|
25.03.2010 09:23 | Esko Maasalo | ||
| Kylmää kyytiä saanut myymäläauto oli numeroltaan 2334. | ||||
|
25.03.2010 09:21 | Esko Maasalo | ||
| 2316 lähti samana iltana tavarajunassa Tampereen suuntaan 2337 hinaamana. 2334 veti perään lähteneen 30-akselisen tavarajunan. Edeltäneessä olikin 112 akselia ja raskas teräslasti. | ||||
|
|
25.03.2010 09:17 | Esko Maasalo | ||
| Tämä juna ohitti Liedon klo 11.08. Veturin numero jäi vähän epäselväksi noitten kylkien likaisuuden vuoksi, mutta veikkaisin 2340. | ||||
|
25.03.2010 09:13 | Esko Maasalo | ||
| Liedon ohitus tapahtui klo 11.12. Veturi tuli ilmeisesti pois Turusta vasta tavarajunan hinauksessa 7.6. kahden muun kaverinsa kanssa Sr1, 3054 vetämänä. | ||||
|
25.03.2010 09:09 | Esko Maasalo | ||
| Veturi on 2316 ja 7 kpl teräsplootua. | ||||
|
25.03.2010 09:04 | Esko Maasalo | ||
| Kello 10 jälkeen Turusta lähteneessä sekalaisessa pönttöjunassa tuona päivänä oli vetovuorossa 2302 ja hinauksessa 2322. | ||||
|
25.03.2010 08:47 | Esko Maasalo | ||
| Omien havaintojeni mukaan tämä 2325 lähti viimeisen kerran Turusta hinauksessa to 1.6.2000 tavarajunassa. Viimeinen Dr13-henkilöjuna oli la 3.6. P821 , jossa 2337 veti kaverinsa 2334 kylmänä sisä-Suomeen. Seuraavana päivänä sitten alkoi sähköliikenne ja vain yksi tavarajunapari jäi dieselvetoiseksi Dv12:lla. Viimeinen nakkikoppien siirto pois Turusta oli kai ke 7.6. illan tavarajunassa, jossa 3054 vei kolmea Dr13 viimeiselle matkalleen. | ||||
|
23.03.2010 11:54 | Esko Maasalo | ||
| Siinähän Tapsalta tulikin jo asiaa! Muuta en osaa sanoa kuin, että kuvastakin huomaa kuinka ruotsalaisen laivan ketkasarja on vielä niitattu eikä hitsattu. Näyttääpä olevan vielä melko paljon paksumpaakin levyä kuin ympärillä olevan laitalevy (onkohan jouduttu myöhemmin vahvistamaan tai sitten on tämäkin laiva myöhemmin jatkettu?). | ||||
|
|
22.03.2010 10:33 | Esko Maasalo | ||
| Laivapositiolistoja löytyi vasta 1971 vuoden lopulta eteenpäin, eli ei auttanut tähän hetkeen. Jos vielä sallitaan laiva-asiaa, niin m/s Finnmaid oli rakennettu Helsingissä 1965 Merivienti Oy:lle ja siirtyi 1971 Oulu Oy:lle. Ajoi tosiaan rahtia Amerikan itärannikolta Philadelphiasta, Newport Newsta ja New Yorkista Eurooppaan Rotterdamiin, Hampuriin, Kööpenhaminaan ja sitten Suomeen. | ||||
|
|
21.03.2010 08:20 | Esko Maasalo | ||
| Töistä löytyy mahdollisesti 60-luvun lopun laivapositiolistoja; voin tarkistaa jos Finnmaidin reitti ja ehkä kuvan ajankohtakin selviäisi? Nämä laivatkin ovat ansaintavälineitä joille tehdään 4-6 kpl viisivuotiskatsastusta ja kun niistä tulee liian kalliita ja pito työlääksi ne myydään jonnekin romuttamolle laivan oman (teräs)painon kilohinnalla ja sitten tehdään taas uusia terästuotteita, mitä lie. Niinhän taitaa käydä vetureille ja vaunuillekin kun ne ovat epäkuranttia tavaraa niin uusiksi tuotteiksi vaan! | ||||
|
14.03.2010 21:08 | Esko Maasalo | ||
| 50:ssä on kai ollut kummankin mallisia keularatkaisuja; avonaisia joissa kulkusilta katkeaa edessä, sekä luiskanmallisia eturunkoja joita kuvissa näkyy enemmistönä. | ||||
|
|
14.03.2010 20:59 | Esko Maasalo | ||
| Tämän keula näyttää kovasti myös 43:sen tapaiselta, mutta niitähän ei enää tuolloin ollut käytössä? | ||||
|
|
14.03.2010 20:53 | Esko Maasalo | ||
| Joo, tätähän tarkoitin, itämaista peltilaatikkoa. | ||||
|
|
14.03.2010 17:09 | Esko Maasalo | ||
| Niinhän kyllä on, mutta oliko kaikissa 50:ssä nokikaapin päällä piipun edessä kantikas laatikko, tässä sitä ei ole? | ||||
|
10.03.2010 14:42 | Esko Maasalo | ||
| Pannaan tiikeriä tankkiin ! Vai kotoisammin ilvestä!? | ||||
|
08.03.2010 15:28 | Esko Maasalo | ||
| Keskimmäiset alukset ovat jäätämurtavia pelastusaluksia Neuvostoliittoon: v. 1979 toimitettiin m/s Stroptivyj ja seuraavana vuonna ensimmäisenä m/s Spravedlivyj ja vielä kolme samanlaista sen jälkeen v. 1980. Oikealla on miina/koululaiva Pohjanmaa varusteluvaiheessa. | ||||
|
19.02.2010 07:40 | Esko Maasalo | ||
| Periaattessahan ollaan uudella radalla koska silta on uudempi, punaiset räjäyttivät vanhan teräsristikkosillan alas jokeen 1918, junan takana saaressa rata kulkee uudella suoremmalla linjauksella ja junan edessä rata tosiaan oikaistiin 60-luvulla pois viljavarastojen mutkista. Liikennepaikoissa ei ollut pelkkää Riste-nimeä, joten valitsin tuon uudemman. Sitä vanhaa radanpätkääkin tuli matkusteltua Dm4-junilla ja Heikki-vetoisissa puuvaunuissa Porista Tampereelle ja takaisin. | ||||
|
18.02.2010 07:20 | Esko Maasalo | ||
| Hyvää tekstiä Jormalta. Näinhän se menee edelleen lähes jokaisessa suuremmassa 'virmassa'. Herrat ovat asiat jo päättäneet kyselemättä suorittavalta, alimmalta portaalta,jonne aina kurat pyyhitään, yhtään mitään. Ja taas saa tuottavaa työtä tekevä porukka maksaa johdon tyhmät päätökset. Luultavasti tämä talvi on osoittanut esim. kuinka tyhmää ja ajattelematonta oli luopua veturitalleista. Talvi ja liikenteen sujuminen maksaa aina täällä pohjolassa ylimääräistä, siinä ei voi säästää rahaa, ja näitä oikeita talvia tulee varmasti vielä monia tämänkin jälkeen. Kuka osaisi laskea mitä kylmyys ja lumi meille suomalaisille kaikkiaan oikein maksaa? | ||||
|
04.02.2010 21:07 | Esko Maasalo | ||
| Tässä Ison Murren koko tulee hyvin esiin kun vertaa sitä heiveröisiin umpivaunuihin; pari vaunua menee Huruun. Redillä pienehköjä Itämeren 'pykälälaivoja', joilla silloin pääosa merirahdista kuljetettiin Välimerelle asti, konttilaivat olivat vasta pääsemässä kapaloistaan. Oikealla kuvan reunassa pilkistää sitten jo suuremman Atlantinylittäjän keulaa. | ||||
|
31.01.2010 18:58 | Esko Maasalo | ||
| Kuvan lauantaipäivänä P110:ssä oli veturina Dr13 (ilmeisesti 2302), joissa tapahtui pakkasilla jäähdytyskennojen jäätymisiä, ja oli niinkin paljon jäljessä kuin 3h 28 min kulkiessaan 84 km/h vain takimmaisella moottorilla 9 vaunua vetäen. P106 oli Dr12-vetoinen ollen Liedossa myöhässä 22 min viiden vaunun kanssa, joista kaksi oli täysin pimeänä. Samaisessa pienessä alamäessä se oli kerännyt melkoisen vauhdin 128 km/h. P109:ssä meni sitten kahden Dv12 perässä myös Dr12 palautuksena Tampereelle, ehkä P106:n veturi. Tämäkin juna oli hieman myöhässä: 11 min. | ||||
|
|
31.01.2010 18:41 | Esko Maasalo | ||
| Paljon varmasti oli tyhjää hyrskyttelyäkin, mutta silloinhan veturit ajettiin vielä lämpimiin talleihin odottelemaan seuraavaa vuoroa! Muistiinpanoista löytyi vielä esim. myöhästymisistä: pe 9.1. oli Dr13-vetoinen P104 myöhässä Tampereella 90 min mutta Liedossa se oli enää 76 min jäljessä viivalta. P109:ää oli pantu Huru vetämään ja oli jostakin syystä myöhässä Liedossa jo 44 min. Se kohtasi pokkeuksellisesti P106:n Aurassa, joka oli taas myöhässä n. 2 h, vetureina 2*Dv12 ja vaunuja 10 kpl, vauhtia ennen Liedon asemaa pienessä alamäessä 118 km/h. | ||||
|
31.01.2010 16:04 | Esko Maasalo | ||
| Kisko oli mennyt poikki myös ma 21.1. kilometrillä 259+900. Tampereen Huru oli näihin aikoihin aika monessa pikajunassa korvaamassa muuta vetokalustoa. | ||||
|
31.01.2010 11:49 | Esko Maasalo | ||
| Niinhän se useimmiten oli ja routa painui syvälle kun lumipeite oli näinkin ohut! Tästä pyöräilin asemalle kaikilla ilmoilla ja junalla loppumatka Turkuun. | ||||
|
|
31.01.2010 11:46 | Esko Maasalo | ||
| Kuvassa näet vanhat puhelintolpat, niiden välimatkat on käyty mittaamassa tarkasti ja sitten vain sekuntikellolla aika sopivien tolppien väliltä niin johan löytyy nopeuksia! | ||||
|
27.01.2010 07:07 | Esko Maasalo | ||
| Ilmeisesti aika on ennen itsenäisyyttä lipusta päätellen? Muistelisin vielä 60-luvun alkupuolella nähneeni tässä laiturilla vaunuja vähän nuorempia kylläkin. Ratahan jatkui tästä vasemmalle vielä ohi kirkon Rosenlewin 'kombinaatille' ennen Mieron tien raideyhteyttä itäkautta sahalle. Kuvaajan selän takana oli ennen kiinteää maantieyhteyttä ponttoonisilta Charlotta Kokemäenjoen yli. | ||||
|
07.01.2010 20:29 | Esko Maasalo | ||
| Juuri ollaan tultu Aninkaistensillan ali ja takana on vielä pystyssä aivan ratapihan kyljessä ollut halkovarasto, olisikohan ollut Osuuskaupan kanssa jotain tekemistä. Juna on kai Helsingin junia tulossa Turkuun, mutta jääköön sen määritteleminen viisammille. Tuon ajan junissa oli enemmän 'värikkyyttä' ja katselemista kuin nykyään! | ||||
|
02.01.2010 20:43 | Esko Maasalo | ||
| Näillä raiteilla kävi järjestelijä vaihtamassa vaunuletkan lähes joka päivä ennen laman alkamista ja sen jälkeen hiljaisimpaan aikaan vain yksi käynti viikossa. Nyt käynnit ovat taas lähes jokapäiväisiä. Joskus joukossa on romuvaunukin ilmeisesti lähtevää tavaraa varten. Toissa vuoden kesänä Deeveri ajoi tällaisen vaunun kanssa läpi turvaraiteen puskimen ja siirsi sitä pari metriä Naantalin suuntaan. Liikenne oli hetken poikki tuossa tasoristeyksessä, ja raidepuskimen tukikiskoista löytyi vuosileima 1899. | ||||
|
02.01.2010 11:52 | Esko Maasalo | ||
| Tästä asetelmasta P141 lähti tietysti ensin jatkamaan matkaa Poriin n. 8 minuuttia myöhässä, kun aikataulun mukaan lähtö olisi ollut 11.38 ja sitten perään lähti heti raumalainen Porkkana-juna. | ||||
|
02.01.2010 11:44 | Esko Maasalo | ||
| Alunperin piti tekstiin kai laittaa, että veturinkuljettaja on lämmittämässä kosteaa ohjaamoa... riimittelyn vuoksi. | ||||
|
31.12.2009 20:42 | Esko Maasalo | ||
| EFit tietysti, en pienestä diasta erottanut vaunun tyyppiä tarkemmin. Jugurtissa oli silloin alkuvoimaa kuten oli Huruissakin! | ||||
|
Kuvasarja: Uudenvuodenaatto Peipohjassa v. 1983 |
31.12.2009 20:31 | Esko Maasalo | ||
| Tässä on vähän selvennystä sivuilla olleisiin arvailuihin Rauman ja Porin junien erottamisesta vanhassa Peipohjassa, nykyisin siis Kokemäki. | ||||
|
24.12.2009 11:36 | Esko Maasalo | ||
| Kiitos tiedoista! Trumanihan on tottakai ihan eri peli; en ole kuullut niidenkään käyneen Porissa koskaan!! Asuin rautatieasemalta vain parin korttelin päässä, mutta tosissaan veturit rupesivat kiinnostamaan vasta joskus 60-luvun puolivälistä. Tuoksut ja äänetkin ovat sitten kuitenkin ehkä kantautuneet kotipihalle asti. Hienoa olisi nähdä jokunen valokuva missä tosi isot höyryt ovat Porin pihalla tai talleilla. Vuoden 1965 jälkeen muutimme sitten lähemmäs veturitalleja jossa tuli käytyä myöhemmin varsin usein. Palataanpa joskus asiaan ja nyt Hyvää Joulua! | ||||
|
|
23.12.2009 15:11 | Esko Maasalo | ||
| Onko Juhani Ristojen Porin keikoista yhtään tarkempaa ajankohtaa tai tietoa junatyypeistä. Olen muuttanut sinnepäin vasta 1958 polvenkorkuisena mutta olisi kiva tietää vaikkei ole ihan ymmärtänytkään! Porista hävisi valitettavasti höyryt melko aikaisin ja uusia 'tiisseleitä' tuli tilalle. | ||||
|
18.12.2009 14:06 | Esko Maasalo | ||
| Eilen kävi n. klo 14 aikoihin järjestelijä hakemassa puolentusinaa tyhjää levyvaunua(Oc/Oa kai) ja toi tai jätti yhden Oc:n, joka purettiin kuten mainitsin aamulla. Ja nythän on sekin kadonnut eli sama aika sama paikka!!! Myöhästyttiin. Tulevista toimituksista en tiedä vieläkö pari pientä palkoproomua tarvitsee lisää levyjä? | ||||
|
|
18.12.2009 13:42 | Esko Maasalo | ||
| Alueen osto tapahtui v. 1974 ja ensimmäinen kölinlasku tapahtui kesällä 1976 ja 'vesillenosto' tammikuussa 1977. Ensimmäisiä levyjä on varmaan poltettu siis v.1975. Vuoden 1974 aikaisesta ilmakuvasta näkyy esim. ratalinjan kaadetut puut muttei vielä juuri louhintaa. Aikaisin on sitten Mt ollut mietinnässä. Helposti olisi voinut jatkaa vähän pidemmäksi nykyistä maantiesiltaa jotta rata olisi voitu ylittää hieman korkeammalta kuin nyt ja säästyä ehkä hieman kallion louhinnasta Krookilan kohdalla. Yksi tie olisi pitänyt ylittää sillä Upalingontie on jatkunut jo silloin telakan nurkille asti. Saahan kai kartasta hyvän digikuvan ja tänne vaan. | ||||
|
|
18.12.2009 11:40 | Esko Maasalo | ||
| Muuten varmaankin ihan kuin kerrot, mutta Naantalin pikatie tuli vasta parikymmentä vuotta myöhemmin eikä kai sentään vielä tuolloin ole ollut tapetilla. Eli radantekoa pelkkään tasaiseen tiettömään hetteikköön Inkoisten ja Upalingon kallioitten kylkeen. Telakkarata saattaa olla telakan tai kaupungin omistuksessa kunnostuksen ja ylläpidon määrästä päätellen. Olisihan ollut muuten vielä neljäskin linjaus radalle nimittäin Temppelivuoren kylkeä kaartaen kovalla pohjalla hieman louhien olisi ollut kaikkein lyhyin. | ||||
|
|
18.12.2009 10:36 | Esko Maasalo | ||
| Vanhasta lastausraiteesta en tiennytkään, mutta miten kuntaraja estää radan vetämistä? Telakan aluekin oli aikaisemmin (ennen telakan tuloa) Raision kunnan aluetta; Wärtsilä osti maapohjan jo kylläkin Turun kaupungilta. Pehmeää ja kantamatonta on Inkoisten niittyjen pohja. Nykyisen radan pituus on 2,9 km kun taas Krookilan sivuitse matkaa olisi tullut vain 1,5 km. Tuon ajan kustannusrakenteesta ei ole tietoa, joten oli miten oli mutta näin on nyt. | ||||
|
|
18.12.2009 08:20 | Esko Maasalo | ||
| Aika merkillistä, että eilenkin kävi ainakin äänen perusteella järjestelijä telakalla ja tälläkin hetkellä puretaan vaunuista teräslevyjä ulkovarastoon. Olisikohan merkki ollut jonkin esim. viemärityön tms. takia hetken paikallaan? Rata ei kyllä yleisilmeeltään ole kovin kehuttavassa kunnossa, lieneekö monin paikoin alkuperäisessä asussaan 70-luvun puolesta välistä (tuli se matkustettua Lätällä viime vuonna). Se on ollut tärkeä tuontiväylä teräslevyille ja osin myös muototeräksille, joita on viimeisen kymmenen vuoden aikana kulutettu tasaisesti 35 - 50000 t vuodessa, eli aika monta vaunulastillista! Niidenkin kuljetuskustannukset ja tietysti materiaalinkin hinta on pitänyt saada laivojen ostajilta kannattavasti takaisin, mutta jos kaikki toimittajat kuppaavat telakalta aina viimeisen hinnan korkeimman mukaan jää sille itselleen niin ohut katemarginaali laivojen kovan hintakilpailun vuoksi, että hankkijat voivat imeä näinkin suuren ja tärkeän työllistäjän kuiviin omilla liian suurilla katteillaan. Sittenhän maailman komeimpien risteilijöiden yms. teko loppuu kaikilta siinä mukana olevilta. Muuten tietäisikö joku viisaampi kertoa miksi aikanaan rataa telakalle ei vedetty puolta lyhyempää ja helpompaa (ei yhtään kallion louhimista eikä ylimääräistä linjavaihdetta Ukin radalle) reittiä Viheriäisten reiteilta?? | ||||
|
15.12.2009 10:09 | Esko Maasalo | ||
| Saattoipa olla silloinkin; heitin vaan karkean arvion. Itse kun lähdin paikkakunnalta 70-luvun puolivälin jälkeen niin muistelin että siitä muutamia vuosia eteenpäin olisi tämä sattunut. Tästä vähän mäkeä ylöspäin siinä poliisilaitoksen kohdilla oli Porin 'laskumäkiraiteen' toppari mistä muutaman kerran vaihtotöissä ollut veturi meni läpi ja toinen pää tipahti kiskoilta. Jos matka olisi jatkunut vähääkään pidemmälle mahdollisuus veturin kierähtämiselle katon kautta alas talliraiteelle oli enemmän kuin todennäköistä sen verran kapea ja korkealla raiteen pää oli. | ||||
|
|
14.12.2009 12:16 | Esko Maasalo | ||
| Tässä kaartessa 'oikeni' joskus 70-luvulla Mäntyluotoon menossa ollut sahatavarajuna eli kävi kuten pienoisrautateillä pitkä ja raskas vaunuletka kaatuu sisäkaarteen puolelle. Oikeassa elämässä taisi radan huonolla kunnolla olla enemmän tekemistä. Asuntorakentaminen on muuttanut taustan maisemaa ja tukkinut näkymän Kokemäenjoelle ja luodoille. Porin vanha vesitornihan on vasemmalla ja vanha asemarakennus jää oikealle farkkumiehen selän taakse. Karjarannan ratapiha oli suurinpiirtein kerrostalojen kohdalla ja talleille johtavan radan ja satamaradan välisellä pistoraiteella seisoi 60-luvulla kylmenneitä höyryjä. Eipä Nakkikioski ole juuri vieraillutkaan Mäntyluodon suunnalla? | ||||
|
08.12.2009 07:15 | Esko Maasalo | ||
| Taustan 'muhkea' Korvenmäki ei mahdu pikkuputkella otettuun kuvaan edes kokonaan ja punaiset valot vilkuttavat silloiselle Asematien tai Myllytien kulkijoille Piikkiössä kun Porkkanat murahtavat ohi aseman Helsingin suuntaan. Maaliskuun auringolla on jo ollut voimaa sulattaa lumen eteläpuolen likaista reunaa ja tulevan ratapiharemontin tasomerkki on kai etualalla. | ||||
|
07.12.2009 11:25 | Esko Maasalo | ||
| Ainakin teoriassa polttoainekulut pienenivät ellei kevennyttä painoa mitattu aina ulos parempana kiihtyvyytenä. Myös lopunajan Porkkana-linjoilla ei ollut tarvetta enemmille istuinpaikoille, tyhjiä tuoleja ei kannattanut turhaan kuljetella edestakaisin. Nämä olivat 80-luvun mini-Porkkanoita ! | ||||
|
29.11.2009 10:11 | Esko Maasalo | ||
| Kuva on napattu Raision Konsassa radan ylittävältä Pernontien sillalta unikeonpäivänä. Junahan oli menossa Naantaliin ko. päivän juhliin. Viheriäisten rata on rinnalla silloisessa asussaan, sekin on hieman muuttanut muotojaan. | ||||
|
29.11.2009 10:00 | Esko Maasalo | ||
| Hopealinjalla kai tässä mennään Vanajaveden yli ja Aulanko on oikealla. Lähdin Turusta koneella varta vasten tätä kuvaamaan ja tietysti kameran vanha objektiivi rupesi temppuilemaan; optinen akseli siirtyili kulumisen takia ja kuvista tuli epäteräviä. Filmikin oli jotain uutta Agfan jyrkähköä diaa. Hämeenlinnan ja Parolan väli tuli kuitenkin kuvattua. | ||||
|
25.11.2009 11:02 | Esko Maasalo | ||
| Veturin keulan takaa näkyy Ylikylän navettarakennuksen pääty ja sen editse johtaa entinen Ravikontie. Tasoristeyshän sijaitsi hieman nykyisen sillan aseman puolella, josta vieläkin paljon kuljetaan kävellen yli. Kellonaika on varjoista päätellen aika oikeanlainen ja tähän kuvan paikkaan on törmäyspaikasta arviolta matkaa n. 250 m eli oletettavasti jarrutusmatka on kai sentään vähän pidempi. Mahtaisiko entinen työkaveri Taisto Helenius tietää tapauksesta enempää, asustelee nimittäin kuvanottopaikasta parinsadan metrin päässä nykyisin? | ||||
|
Kuvasarja: Auf Deutsch, Bitte |
12.11.2009 07:09 | Esko Maasalo | ||
| Ja maa oli muuten Länsi-Saksa tuohon aikaan (näillä sivuilla kun ollaan välillä todella tarkkoja näistä seikoista) ! | ||||
|
09.11.2009 19:56 | Esko Maasalo | ||
| Kun tarkemmin lukee VR:n 75-vuotisjulkaisun II-osasta Porin-Haapamäen rautatienrakennuksesta, joka tuolloin oli tosin vielä rakenteilla, niin siellä sanotaan satamaratoja suunnitellun rakennettavaksi kolme, joista 2,88 km pitkä osuus Härkösen pysäkiltä Mustalahden rantaan jäi siis vain aikomukseksi. Nykykartalta katsoen varsin suora ja ratamaisia profiileja omaava tie johtaa nytkin suoraan syvän Mustalahden rantaan pysäkin suunnalta kylläkin n. kilometriä lyhempänä kuin aiottu suunnitelma. | ||||