![]() |
28.02.2004 20:22 | Risto Hyvärinen | ||
Kas, on saaneet maalattua sitten viime käynnin! No, on siitä jo kyllä aikaakin kohta 20 vuotta! | ||||
![]() |
28.02.2004 20:09 | Risto Hyvärinen | ||
Kuulin aikoinaan juttua, että rantaradalla olisivat yrittäneet ajaa jotain paikkujunaa Deeverivetoisena, mutta luopuivat, kun ei pysynyt aikataulussa. Varikolla minulle kerrottiin, että Sm2-junasta olisi alennettu tehoa, koska se lähti asemilta sillä tavoin, että jos mummot oli käytävällä, niin kiihdytyksen jälkeen ne oli osaston ovilla "kasassa". | ||||
![]() |
28.02.2004 19:56 | Risto Hyvärinen | ||
Sr1: Tuolla ylhäällä lukee kommentissasi: "Tuo auto", siis se nimeää auton koskemaan juuri tuota autoa, eikä samantyyppistä, eikä edes samanlaista. Mutta kuten jo sanoin, jos kirjoitat jotain muuta kieltä, niin en ymmärräkään! | ||||
![]() |
28.02.2004 19:51 | Risto Hyvärinen | ||
Tuolla tavoin on sähköjunatkin Ilmalassa, samoin vaunut vaunuhallissa. Ns. "vanhaan aikaan" oli asentajilla "viihdykkeenä" kokeilla kävellä tuota kiskoa pitkin, kuinka pitkälle pääsee. Sitten tuli eräs kundi, jonka nimeä en muista, yksipyöräisellä "sirkuspyörällä" ja ajoi sillä koko hallin päästä päähän kiskoa pitkin. Kävelyhalut loppui kuulemma siihen. | ||||
![]() |
28.02.2004 19:31 | Risto Hyvärinen | ||
Ilmalassa tönittiin joskus Sm4 junaakin. Kerran työnnettiin Laaksomiehen puuvaunua pariin mieheen pois kääntöpöydältä, kun mopo jäi sille raiteelle, mistä se vaunu vedettiin. Ruuvijarrulla oli sitten syytä olla valmiina, kun vaunu läksi pöydältä, niin se olisi pysähtynyt varmaan vasta Helsingissä. (Tai lähempänä). Puuvaunu painaa n. 38 tonnia ja teräsvaunu 12 tonnia enemmän riippuen tosin vaunusta. | ||||
![]() |
28.02.2004 18:58 | Risto Hyvärinen | ||
Kuopijon Liikenteelle lue= Koiviston Auto taisi tulla BusComit yli 15 vuotta sitten! | ||||
![]() |
28.02.2004 17:24 | Risto Hyvärinen | ||
Jännä postivaunu! Kävin aikoinaan jynssäämässä siitä tyyppikilvestä tekstit esiin! | ||||
![]() |
28.02.2004 17:13 | Risto Hyvärinen | ||
Kyltti on varmaan ajalta, jolloin rautatieherrat ei vielä osanneet hirveän paljon Suomea. Venäjää tai Ruotsia paremminkin. | ||||
![]() |
28.02.2004 16:33 | Risto Hyvärinen | ||
Niin taitaa tuo savolaisen sanamuoto mennä. Mutta kun nyt olen asunut jo 8 vuotta täällä "piäkaapunnissa", niin alkaa varmaan vieraantua! :P Näyttää tarttuvan puhekieleen paikallisia ilmauksia. | ||||
![]() |
28.02.2004 15:38 | Risto Hyvärinen | ||
Täytyy sanoa, että ymmärrän Suomen kieltä, mutta jos kirjoitatkin vaikkapa Viroksi tai Latviaksi, niin sitten voin uskoa, että meillä on ymmärryseroja! | ||||
![]() |
28.02.2004 15:32 | Risto Hyvärinen | ||
Jaa! Enpä ole tuota koskaan kokeillut! Kuulutuskone on periaatteessa tietokone, johon ladataan muistikortilta sinne omaan muistiin ne reittitiedot ja kun reittiä vastaavat ehdot täyttyy, se hakee rompulta siihen kuuluvan tekstin. Sen verran on testattu, että tavallisen PC:n ohjelmat ei lue niitä romppukuulutuksia. Siitä asemasta suoraan varmaan voi kuunnella tavan CD:kin, mutta sitä, miten se soittaisi ne "linjaan", niin tuntuu oudolta. Tosin ei mahdottomalta! | ||||
![]() |
28.02.2004 14:48 | Risto Hyvärinen | ||
Savolainen kai sanoo: "Näje". En osaa sanoa, vaikka olen asunut siellä 37 vuotta, mutta kun vanhemmat ei ole aitoja savolaisia, niin murrekin on muilta kuultua. | ||||
![]() |
28.02.2004 14:44 | Risto Hyvärinen | ||
Minusta työkoneet liikkuu linjalla junana, jolleivät ole töissä. Jos on asetettu kulkuun junana, niin täytyy olla myös junan opasteet. | ||||
![]() |
28.02.2004 14:41 | Risto Hyvärinen | ||
Mä en ole lukenut sitä uutta versiota. Vanhassa oli molemmat! | ||||
![]() |
28.02.2004 13:35 | Risto Hyvärinen | ||
Ei mene katsastuksestä läpi! Valonheitin puuttuu! Tosin vaihtotöissä sillä ei kyllä tee mitään, mutta jos joutuu siirtymään jonnekin junana, niin silloin tulee tarpeeseen. | ||||
![]() |
28.02.2004 13:31 | Risto Hyvärinen | ||
Taitaa nykyään olla vaan romuttamotionilla! Muistelisin, että yksi olisi mennyt Haapamäjelle, mutta joku sikäläinen voisi oikaista, jos olen väärässä. | ||||
![]() |
28.02.2004 12:44 | Risto Hyvärinen | ||
Tuo oli todellinen monikäyttövaunu! 1 ja 2-luokan osastot ja konnarikoppi lisänä. | ||||
![]() |
28.02.2004 12:41 | Risto Hyvärinen | ||
Keskellä vaunua lovet häiritsee vähemmän, samoin muutenkin heiluttaa vähemmän, kuin suoraan telin päällä. | ||||
![]() |
28.02.2004 12:38 | Risto Hyvärinen | ||
Noiden tekijänoikeusmaksujen takia Sm4:a poistettiin radiot. Lähijunien rompulla on kaksi musiikkikappeletta n. minuutin mittaisena, jota kone soittaa looppina. Toinen kappale on: "kun aika on" tai jotain sinnepäin ja toinen "summertime". Kaukojunien rompuilla on vain yksi kappale, viimeisenä mainittu ja muistaakseni IC-junien rompulla ei ole kumpaakaan. AAD-10 on puhuttu teksti: "kuulutuksen kokeilua 1,2,3,4 jne... |
||||
![]() |
28.02.2004 12:30 | Risto Hyvärinen | ||
Jos Scanian teho on 290kW, niin silloin täsmäisi tuo generaattorin antoteho 240kW. kun lasketaan häviöt mukaan ja aina sen, että voimakoneessa on pieni tehoreservi kuormitushuippuja varten. Tuollaisia teholukemia minunkin muistiini on jäänyt, mutta nyt niille tuli varmistus. |
||||
![]() |
28.02.2004 12:24 | Risto Hyvärinen | ||
Tuo konduktöörin tekninen käsikirja löytyy jokaisen Sm-junan ohjaamosta ja konnarivaunun konnarihytistä, useinmiten pöytälaatikosta. Paitti, jos sitä pöytälaatikkoa ei ole, niin sitten se sijaitsee jossain muussa teknisessä paikassa. | ||||
![]() |
27.02.2004 23:58 | Risto Hyvärinen | ||
Sm4 junissa oli radiot, muttei ole enää. Jollei laita sitten kuulutusvahvistimen kautta. Tosin vanhoissa Sameissa on radioantenni. | ||||
![]() |
27.02.2004 23:55 | Risto Hyvärinen | ||
Ei se on Heclaa. Sitä löytyy vieläkin Mobilin nettisivuilta. Se on ns. "tulistinöljyä" kestää yli 300 asteen lämpötiloja. Kylmänä sitä ei tahdo saada ulos tynnyristä. |
||||
![]() |
27.02.2004 23:50 | Risto Hyvärinen | ||
Vaijerit näkyisi menevän sillan kummallakin puolilla väkipyörien läpi. | ||||
![]() |
27.02.2004 22:23 | Risto Hyvärinen | ||
Kunnon pesä vaan, ettei mittari kaadu, niin kestää kääntää rattia. | ||||
![]() |
27.02.2004 22:10 | Risto Hyvärinen | ||
Yleensä joka pysähdyksellä lämmittäjä kävi tarkastamassa juuri nuo kankikoneiston voidekupit ja samalla kokeili kädellä laakereiden lämpötiloja. Öljynä oli aikoinaan ns. "vaunuöljy" mutta vaikuttaa tämän päivän tavalliselta moottoriöljyltä. Kankikoneisto heittää sieltä kupista sen öljyn sinne laakerille menevään putkeen putkessa on sitten villalangasta tehty Wegaksi kutsuttu "säännöstelylaite", joka oli yksinkertaisesti punottuna villalankaa kuparilangasta tehdyn sydämen ympärille. Niissä kupeissa, jotka ei "heiluneet" oli siihen villa sydämeen tehty myös imulangat, jotka lappo-ilmiöön perustuen syötti öljyä sinne voiteluputkeen. Tai syöttää tietenkin vieläkin, kun sitä käytetään. ;) Lankakerroksen paksuus määrittelee sitten sen öljyn syöttömäärän. Ilmapumpun höyrykoneeseen syötetään öljyä höyryn mukana ns. lubrikaattorilla. | ||||
![]() |
27.02.2004 21:01 | Risto Hyvärinen | ||
Saisi yleistyä täälläkin ja metroasemilla! | ||||
![]() |
27.02.2004 20:12 | Risto Hyvärinen | ||
Mnää olen oppinut ne tunnistamaan korkeudesta, kun varikolla ei aina näe ikkunoita hyvin, mutta korkeusero näkyy selvästi. Kuppilan tunnistin Hazin jäähdytyspuhaltimen ritilöistä. | ||||
![]() |
27.02.2004 20:08 | Risto Hyvärinen | ||
Jurnuava telikin vielä menee, mutta kunnon lovipyörä. No se joko nukuttaa paremmin tai sitten ei. Nykyään tuntuu olevan, että on outoa, jos menee pitkä runko, ettei jollain akselilla olisi lovipyörää. |
||||
![]() |
27.02.2004 20:01 | Risto Hyvärinen | ||
Korkeammista katoista päätellen kyseessä on makuuvaunujuna. | ||||
![]() |
27.02.2004 19:57 | Risto Hyvärinen | ||
Kusipotta! Ja alla tietenkin reikä, josta "ne" ulostautui. Jos yläpuolella olevan käsialtaan haluaa hiljaiseksi, niin yläkaapissa on naitä mukeja, joissa on vettä, se käy siihen tyhjennysreijän päälle, jollei halua kuunnella sitä putkea pitkin tulevia "maisemaääniä". |
||||
![]() |
27.02.2004 19:53 | Risto Hyvärinen | ||
Se varmaan lukee tässä "pienessä sinisessä raamatussa", jonka joku pölli, tai lainasi, mutta unohti palauttaa. | ||||
![]() |
27.02.2004 19:51 | Risto Hyvärinen | ||
Kysymys oli nyt tietysti niistä valoista, jotka jätetään päälle, kun runko jätetään seisomaan! | ||||
![]() |
27.02.2004 19:47 | Risto Hyvärinen | ||
Sm1-rungoissa jos on päädyssä ulkona valkovalot, se ohjaamo on etupää, jos punaiset, takapää. Keskiohjaamossa ei käytetä valoja. (Useampiyksikköisissä) | ||||
![]() |
27.02.2004 19:40 | Risto Hyvärinen | ||
Ajomootorivirtapiirin tehot on nollilla, johtunee varmaan 750 m:n päässä olevasta vaihteesta. JKV näyttäisi sallituksi 120km/h. Jarrutus kuitenkaan ei ole käynnissä, kun jarrusylinterin painemittari näyttää nollaa. |
||||
![]() |
27.02.2004 19:30 | Risto Hyvärinen | ||
Ilmeisesti kaikki VR:n omistamat, jotka ei ole ajokunnossa, tai kuunnostettu. | ||||
![]() |
27.02.2004 19:27 | Risto Hyvärinen | ||
Väittäisin, että enemmän tällainen Modella numero "puuvaunu"! | ||||
![]() |
27.02.2004 19:26 | Risto Hyvärinen | ||
Taitaa olla vinssillä ylös hilattava silta? | ||||
![]() |
27.02.2004 19:19 | Risto Hyvärinen | ||
50Hz:n Aggregaatit pyörii yleensä 3000r/min. Näyttäisi olevan pakokaasuturbiiniahdin tuossa koneen peräpäässä, sekin viittaisi korkeamman kierrosluvun suuntaan. En tiedä, onko Valmetilla tuon kokoisia v-koneita, mutta Ravintolavaunujen koneet on Valmettilaisia, lukuunottamatta vanhempien kuppiloiden Hazia, joka on ilmajäähdytteinen. | ||||
![]() |
27.02.2004 19:12 | Risto Hyvärinen | ||
Noilla Euroopan mailla tarkoitetaan myös Venäjää. Meillä kun tähän saakka on yksi ja ainoa yhtiö: VR saanut päättää, kuka rataverkolla ajaa ja johtotasolla siellä on henkilöitä, jotka ymmärtää ainoastaan Exelin taulukoiden päälle. Nyt, kun RHK ei ole enää sama, kuin VR, on tullut mukaan lievennyksiä rataverkon käyttöön, turvatodistusten muodossa. Nekin lievennykset tosin on tiettävästi tulleet kuitenkin EU:n taholta. |
||||
![]() |
27.02.2004 19:01 | Risto Hyvärinen | ||
Luultavasti lyhenne tulee noista sanoista. | ||||
![]() |
27.02.2004 18:31 | Risto Hyvärinen | ||
En tiedä, mistä sanasta se tuo EP on,mutta kyseessä on sähkkömagneettinen venttiili, joka päästää paineilmaa lävitseen sähkövirran ohjaamana. EP-venttiileitä käytetään mm. oviohjauksessa ja jarrujen ohjauksessa, eli kun kuljettaja kääntää (sähköistä)jarrukahvaa , niin siellä kaapissa oleva EP-venttiili päästää ilmaa jarruihin. Kun kuljettaja avaa jattut, niin toinen EP-venttiili päästää ilman pois jarrusylinteristä. Moottori ja ohjausvaunuissa on molemmissa omat. | ||||
![]() |
27.02.2004 18:15 | Risto Hyvärinen | ||
Ilmankos 9360 on sitten vähän siellä "erillään", kun se on I. Reitit on auki P-junille Hiekkaharjuun. Kulunvalvontavika on JKV-vika. Tarkoittanee baliisivikaa. |
||||
![]() |
27.02.2004 18:07 | Risto Hyvärinen | ||
Minä olen ymmärtänyt, että keksintö aiheeseen tuli jostain Engalnnin suunnalta! | ||||
![]() |
27.02.2004 18:04 | Risto Hyvärinen | ||
Juuri se eteenpäin vievä osa tuntuisi aivan kuin puuttuvan. Tätä osaahan en nyt niin välttämättä tarvita. Paitsi tietenkin kuvaussuuntaan ajettaessa se helpottaa kyllä toimintaa. | ||||
![]() |
27.02.2004 17:54 | Risto Hyvärinen | ||
Alikulkutunneli maksaa vielä enemmän ja niitäkin on täytynyt rakentaa sen vuoksi, kun autoilijat ei usko, että jos puomit on alhaalla, että sieltä tulee juna. | ||||
![]() |
27.02.2004 17:44 | Risto Hyvärinen | ||
Minusta tästä puuttui jotain oleellista! | ||||
![]() |
27.02.2004 17:29 | Risto Hyvärinen | ||
Lisäksi Tk3:a voi ajaa vähän huonompaakin kiskotusta pitkin, jos ei ympyröissa satu olemaan aivan 63kg/m kiskoja. Siksi sillä pystyy ajamaan Porvoossakin. Hr ja Tr sarjan vetureita olisi varmaan varastot täynnä, mutta ne taas vaatii raskaampaa kiskoa, kuten myös Vr-sarjan veturit. | ||||
![]() |
27.02.2004 17:15 | Risto Hyvärinen | ||
Niitä on varmaan eniten pyörimässä nurkissa! (Hyvä varaosien saatavuus!) | ||||
![]() |
27.02.2004 17:05 | Risto Hyvärinen | ||
Mulle tulee mieleen sellainen juttu, että jos vaunujen apuilmasäiliöissä on suurempi paine jostain syystä, esimerkiksi pidetty jarrukahvaa irroitusasennossa, jolloin se täyttää jarrujohdon pääsäiliönpaineella ja tietenkin vaunujen apuilmasäiliöt. Nyt jos veturin pääsäilön paine laskee alle apuilmasäiliöiden paineen, niin jarrujohtoon ei saada riittävää painetta, että jarrut irtoaa. Silloin siihen on olemassa kaksi konstia. Ensimmäinen ja hankalampi on, että käy "lypsämässä" vaunut ja toinen, että tekee pari kertaa hätäjarrutuksen, jolloin vaunujen apuilmasäiliöt tyhjenee, kun paine menee jarruihin. | ||||
![]() |
27.02.2004 16:53 | Risto Hyvärinen | ||
Aika ohuet gummit alkaa olemaan! varmaan pikkuhiljaa pyöränvaihto edessä. |