Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.02.2004 16:53 | Risto Hyvärinen | ||
| Aika ohuet gummit alkaa olemaan! varmaan pikkuhiljaa pyöränvaihto edessä. | ||||
|
27.02.2004 16:48 | Risto Hyvärinen | ||
| Jaa? Nytpä en muista ulkoa! | ||||
|
27.02.2004 16:47 | Risto Hyvärinen | ||
| Taisi kaatua Suolahden kaupungin ja Höyrykoneyhdistyksen Lue=Härön, erimielisyyksiin. Samat festarit on olleet viime kesät Porvoossa. Niissäkin mielestäni tahtoo olla ongelmana, että näkyvillä on aina vain juuri samat laitteet, jotka on nähnyt jo silloin, kun ne oli ensimmäistä kertaa. | ||||
|
27.02.2004 16:42 | Risto Hyvärinen | ||
| Kyllä imurit on saatu käyntiin pienemmilläkin paineilla, mutta niiden toimintavarmuus kärsii ja alemmilla paineilla höyryn lämpötila laskee, ei tosin paljon, mutta jotta se tulistuisi, niin täytyy olla hyvä veto kattilassa. Kaikki laitteet kuitenkin on rakennettu kattilan työpaineelle ja niiden toiminta on mitoitettu parhaaksi juuri sillä paineella. Jos kattilan kunnon vuoksi joudutaan alentamaan painetta, niin ei sitäkään yleensä tehdä, kuin pari kiloa, juuri ettei varsinainen toiminta häiriintyisi paljoa. 1150 on nyt äkkiä mieleen tuleva esimerkki alennetulla kattilapaineella toimivasta veturista ja siinäkin työpaine on kuitenkin 12 kg/cm2. | ||||
|
27.02.2004 16:12 | Risto Hyvärinen | ||
| Oli, mutta sieltä puuttui pönttö ja reikä ulos! Tai reikiä oli kyllä ulos, mutta ei siihen tarkoitukseen. | ||||
|
27.02.2004 16:06 | Risto Hyvärinen | ||
| Takana näyttäisi lisäksi olevan Mr. Asplund | ||||
|
27.02.2004 15:47 | Risto Hyvärinen | ||
| Miksi niitä kuvien resoluutiota täytyy pienentää? Pienentää vaan fyysisiä mittoja ja sitten kompressoi jotain 30-40% niin tulee ihan riittävän hyviä 30 - 40 kT:n kokoisia kuvia. | ||||
|
27.02.2004 15:41 | Risto Hyvärinen | ||
| Höyrysäiliöveturia kutsutaan myös pulloksi, koska se on vaan umpinainen astia, jossa oli n. 60 asteista vettä ja sinne otettiin höyryä Saastamoisen voimalaitokselta. Toinen paikka, mistä sai höyryä oli Kuopion konepajan luota ratapihalta. Sillä piti ajaa n. pari tuntia, mutta insinöörien ihmeeksi sillä ajeltiin paljon pidempiäkin aikoja. On mulla lisää juttua tuosta Kuopion Borsigista, mutta en viitsi kirjoittaa sitä tähän samaan kommenttiin. | ||||
|
|
27.02.2004 15:26 | Risto Hyvärinen | ||
| Veturi liikkuu yksinään vaikka 4:n kilon paineella, mutta imurit ei toimi enää, eikä 8 kilon paineella ilmapumppu jaksa pumpata täyttä painetta, kun kattilan työpaine on 14 kg. | ||||
|
27.02.2004 15:23 | Risto Hyvärinen | ||
| Nuo, mihin ylemmät kaapelit menee on junamikro, sen alla on JKV-laitteen releyksikkö ja alhaalla JKV-laitteen tehoyksikkö. JKV-antennille lähtevä kaapeli ei näy tässä kuvassa. Kuulutuskone on DKK-15. Vasemmalla alhaalla on paikka muistikortille, josta kone lukee junatiedot ja oikealla SCSI-romppuasema, jossa rompulla on kuulutustekstit. |
||||
|
|
27.02.2004 15:10 | Risto Hyvärinen | ||
| Aika savuttomiksi nuokin on nykyään saatu. Paljolti kiinni syöttöpumpun säädöistä. | ||||
|
|
27.02.2004 15:05 | Risto Hyvärinen | ||
| Tuo on vähän, kuin Laaksomiehen 1168, kun tulin remmiin mukaan. | ||||
|
|
27.02.2004 14:57 | Risto Hyvärinen | ||
| Höyrysäiliöveturi! Täytyykö kertoa lisää? | ||||
|
|
27.02.2004 14:56 | Risto Hyvärinen | ||
| Mitä minä olen etsinyt vikoja vaunukaluston UIC-kaapeleista, niin loppujen lopuksi niiden viat on löytyneet vetureista ja niistäkin etupäässä Sr1-sarjalaisista. Joitakin UIC-kaapelivikoja tuli kyllä vastaan, mutta niiden pääasiallinen vika oli se, että niillä kaapeleilla oli yritetty vetää koko junaa. | ||||
|
|
27.02.2004 14:53 | Risto Hyvärinen | ||
| Kuopiossa oli noihin aikoihin hyvin monipuolista vetokalustoa. Alkaen Saastamoisen Borsigista ja päättyen "pikkuvempuun". Minä näin siellä myös mm. porkkanoita ja Dr12 sarjan vetureita. Tosin enemmän kuitenkin Dr13 sarjalaisia. |
||||
|
|
27.02.2004 14:50 | Risto Hyvärinen | ||
| Olihan niillä vielä liikenneaikaa tuon jälkeen kymmeniä vuosia. Nehän on olleet VR:n mittapuun mukaan "lähes uusia" Paitsi mitä nyt vähän likaisia! | ||||
|
27.02.2004 14:47 | Risto Hyvärinen | ||
| Sm1:ä on huussin ovea vastapäätä pömpeli, jossa on valaistuksen ohjauskaappi, jota vastapäisellä seinustalla on jarrujen ohjauskeskus, jossa on mm. jarrujen EP-venttiilit. Moottorivaunun puolella on oikeastaan tyhjä tila, jossa on etupäässä ensiapuvälinelaatikko ja sitten ns. "talvityökalut" eli petkele, rautakanki ja lumiharja. Ei sellainen pitkäharjaksinen vaihdemiehen harja, vaan lyhytharjaksinen "katuharja". Tätä osastoa vastapäätä on moottorivaunun jarruohjauskeskus ja luistonestolaite, sekä virroitinpiirin paineilmajärjestelmän sulkuhana ja pika-alaslaskuventtiili. |
||||
|
27.02.2004 14:20 | Risto Hyvärinen | ||
| Lisäksi tämä Efi on ns. "isokoppinen" konnarivaunu. | ||||
|
|
27.02.2004 14:19 | Risto Hyvärinen | ||
| Tuo laatikko, mikä näkyy höyrylämmityksen lauhduttimen vieressä on 1500V/220V:n muuntaja. Akustot on toisella puolella. Se vaunu, josta katto on tullut alas on 100 paikkainen Ei | ||||
|
|
27.02.2004 14:03 | Risto Hyvärinen | ||
| Nämä 3 veturia oli itsekseen Kuopion ratapihalla. Kuvattu lääninvankilan vierestä. Takana oleva puutalo paloi joskus 90-luvulla. Itse asiassa vetureita oli kaikkiaan 4, muttei ne mahtuneet kuvaan. Tämä on otettu sellaisella halvalla pokkarilla, kuin Agfa Isorapid. | ||||
|
27.02.2004 13:49 | Risto Hyvärinen | ||
| Joo, Koff ei enää sponssaa kuljettajien palkkoja. Liian kallista puuhaa. | ||||
|
27.02.2004 13:40 | Risto Hyvärinen | ||
| Kuulutuslaitteen toimintaa on hankala selvittää lyhyellä kommentilla! ;P | ||||
|
27.02.2004 13:33 | Risto Hyvärinen | ||
| Niinpä muuten on! Palapeli jäi siltä kohtaa yhtä palaa puuttumaan! :) | ||||
|
|
27.02.2004 13:29 | Risto Hyvärinen | ||
| Maalaus oli mielessä, mutta jäi rahoitusta vaille ja tulevat ajot on kiinni HVM:n turvatodistuksen saannista. | ||||
|
|
27.02.2004 13:25 | Risto Hyvärinen | ||
| Mihin suorittaja sitä tietoa tarvitsee? Sen tarvitsee nähdä, mihin suuntaan vaihteet osoittaa niiden nopeuksista riippumatta, joten vaalean sininen väri tarkoittaa, että vaihde on suoralle, ei poikkeavalle radalle. | ||||
|
|
27.02.2004 13:20 | Risto Hyvärinen | ||
| Taisi olla VR:n vetureista ainoa, jossa oli (jonkunlainen) paskahuussi. | ||||
|
|
27.02.2004 13:15 | Risto Hyvärinen | ||
| Veturiin on tehty tänään sellaiset pikkumuutokset, että Koffin tarroja ei ole enää tenderissä ja nokikaapin numero on vaihtunut takaisin 1151:n Myös sylinteripeltien päälle tulevat valmistajalaatat on maalattu uudelleen ja on tulossa takaisin. | ||||
|
27.02.2004 13:05 | Risto Hyvärinen | ||
| Eihän niitä nappeja SINNE runkoon pidä liimata! ;P | ||||
|
27.02.2004 13:03 | Risto Hyvärinen | ||
| Sitten ei muuta, kuin turvalaitevian tullessa vaan kaikille asemille suorittajat! Ai ei ole henkilökuntaa? Niinpä! | ||||
|
27.02.2004 12:17 | Risto Hyvärinen | ||
| Parivedosta muuten puheenollen, kerran vaunuhallille aamulla mennessäni töihin oli raiteella 18 juna, jossa oli sekä Sr2 ja Sr1 peräkkäin ja molemmissa suti ylhäällä. Totesin vaan, että näinkin voi näköjään ajaa, kun siitä ne sitten läksi pihalle tönimään sitä runkoa. | ||||
|
|
27.02.2004 12:08 | Risto Hyvärinen | ||
| Ennen oli pidemmät asemavälit! Harmi-lista | ||||
|
27.02.2004 11:49 | Risto Hyvärinen | ||
| Sitä en tarkkaan muista, millainen se Viron veturi oli, mutta näytti hävyttömän paljon samannäköiseltä ja oli nimenomaan pikajunaveturi. | ||||
|
27.02.2004 11:43 | Risto Hyvärinen | ||
| Vaunujärjestys on kutenkin muuten aikalailla normaali, eli kuppila, tupakkaosasto, konnarivaunu ja pieneläinvaunu. Ilmeisesti on lyhyempi runko, niin on jätetty Ci:n ja kuppilan välistä vaunu/ja pois. | ||||
|
|
27.02.2004 11:26 | Risto Hyvärinen | ||
| Rantaradalla osataan siis sittenkin suorittaa junia myös lipuilla! Miksiköhän sitä ei sitten käytetä, kun uutisissa sanotaan, että "junat seisovat turvalaitevikojen takia"? | ||||
|
27.02.2004 11:05 | Risto Hyvärinen | ||
| Jos kiskot ovat ruosteessa ja radalla kasvaa pensaita ja ymäristössä on roskia, ei tee radasta vielä ajokelvotonta. | ||||
|
|
27.02.2004 10:58 | Risto Hyvärinen | ||
| Periaatteessa on! Kaikissa x-vaunuissa on telien kiertovaimentimet, mutta painesuojatut ylikäynnit puuttuu, mikä oli ICS-vaunujen vaatimuksena 200 km/h nopeuksiin. | ||||
|
|
27.02.2004 10:20 | Risto Hyvärinen | ||
| Vaaleampi sininen on vaihde, joka ei ole poikkeavalle radalle. Esim. kohdassa 213 ja 238 vaihde on poikkeavalle radalle, että 9360 (luultavasti K-juna) pääsee pois sieltä, missä on. 9780 on Tapanilassa, joko H tai R-juna, joka on menossa Helsinkiin edessä on vihreä viiva näyttämässä opastimen väriä. 9153 on Helsingistä kaupunkirataa tulossa oleva juna ja 9356 ja 9143 sinne menossa. 9356 on Tapanilassa ja 9143 Puistolassa. 9148 on Hiekkaharjussa ja sille näyttäisi olevan vihreä kulkutie Tikkurilan asemalle 205:n saakka. Joku, joka tuntee nuo juniennumerot, voi kertoa niiden linjatunnukset paremmin! | ||||
|
27.02.2004 10:10 | Risto Hyvärinen | ||
| Porvoon lättäliikenne lopetettiin aikoinaan siten, että laitettiin junalle sellainen aikataulu, että se ei sopinut kellekään. Oli sitten helppoa lopettaa junaliikenne, kun ei ole matkustajia. Kun vertaa bussilipun hintaa Porvooseen, niin sillä menee junalla päärataa huomattavan paljon pidemmän matkaa. | ||||
|
|
27.02.2004 10:00 | Risto Hyvärinen | ||
| Sm4:n | ||||
|
|
27.02.2004 09:55 | Risto Hyvärinen | ||
| Vähän pum-pum-liimaa siihen hattuun, niin alkaa pysyä! ;) (Siis liimaa, joka liimaa hyvin sormia!) | ||||
|
|
27.02.2004 09:51 | Risto Hyvärinen | ||
| Sm4:n ohjainkapula, jolla nuo reittitiedot välittyvät, toimii siten, että konduktööri naputtelee siihen kapulaan junan numeron, sen jälkeen kuulutuskone (AAD-10) hakee muistikortilta siihen junaan liittyvät tiedot ja lähettää ne junamikrolle, joka ohjaa mm. noita näyttöjä. Kun junan numero näpytellään koneelle, niin siinä vaiheessa kone lukee pelkästään kelloa. Oletuksena tietenkin, että se junanumero on näpytelty sinne ENNEN lähtöaikaa, jolloin se kuuluttaa lähtöajan tietyn aikaa (n. minuutin) ennen junan lähtöaikaa. Jos junan numero syötetään sinne vasta matkalla, niin kone lukee kelloajan ja huomaa sen olevan yli sen kuulutusajan ja olettaa, että juna on juuri lähtenyt asemalta ja lukee lähtökuulutuksen. Lähtökuulutuksen jälkeen kone siirtyy GPS-tilaan ja alkaa haistelemaan GPS-signaalia. Kun se sitten saa paikkatiedon asemasta, niin se kuuluttaa sen aseman tiedot. Jos GPS ei saa paikkatietoa, niin se ei myöskään kuuluta sitä, joka voi johtua antenniviasta. Antenni on muovia, joten esimerkiksi irtoavat jäät voi hajoittaa sen. Antenni on pyöreä valkeaa muovia oleva yläpästään kapeneva n. 5 cm halkaisijaltaan oleva kartio. Siinä on vahvistinyksikkö sisällä. Jos paikkatiedon puute johtuu siitä, että laite ei saa kuulutushetkellä yhteyttä GPS:n, niin se kuuluttaa vain sitten, kun se saa siihen yhteyden. Vanha DKK-10 jos kadottaa matkalla kerran GPS:n kuulutushetkellä ei osaa mennä itsekseen eteenpäin, vaan se jää odottamaan sitä paikkatietoa, vaikka se meni jo yhteyskatkoksen aikana, joten se täytyy käsin ohittaa. AAD-10 on vain Sm4 junissa ja ICS-vaunuissa sekä Pendoissa. GPS-antenni on sekä sähköjunien ohjausvaunun ohjaamon päällä ja konnarivaunujen katolla. |
||||
|
|
26.02.2004 22:56 | Risto Hyvärinen | ||
| Kun sitten suorittaja on painellut kaikki napit kädet ruvella ja lopuksi ihmettelee, miksi kulkutie ei varmistunutkaan, niin joku kirottu nappi on pompannut takaisin! Vai oliko niin hyvälaatuisia nappeja, ettei näin päässyt tapahtumaan? | ||||
|
|
26.02.2004 22:40 | Risto Hyvärinen | ||
| SRHS ajoi samanlaisen veturin vetämällä junalla Virossa jonkun retken ja se veturi oli öljypolttoinen. Tuonkin tenderi näyttäisi olevan umpinainen, joten sekin viittaisi siihen. | ||||
|
26.02.2004 22:34 | Risto Hyvärinen | ||
| Siis mitenkä? Jos virroitin hajoaa, niin hajoaa koko veturi? Niin kuin millä tavoin? Meneekö kokonaan säpäleiksi vai mitä tapahtuu? | ||||
|
|
26.02.2004 22:04 | Risto Hyvärinen | ||
| Tämä silloin täsmäisi sen jutun kanssa, mitä minulle on kerrottu. | ||||
|
|
26.02.2004 22:00 | Risto Hyvärinen | ||
| Tuo 52 kuulostaakin jotenkin tutulle! | ||||
|
|
26.02.2004 21:56 | Risto Hyvärinen | ||
| Mielestäni alhaalla oleva virroitin on erotettu suurjännitepiiristä. Mutta kuulemma ainakin Norjassa olevissa saman tyypin vetureissa on virroittimien suojapellit paikoillaan. En ole varma, mutta kuvittelisin, että se, joka on piirtänyt ne sinne, ei ole piirtänyt niitä vain sen takia, että ne on hauskan näköiset, vaan juuri ehkä aerodynamiikan takia. Tuulitunnelissahan varmaan nämäkin veturit on testattu, kuten nykyään kaikki muukin. Tuo virroittimen irtoaminen kovassa vauhdissa liittyy kuulemma vielä siihen, että ilmiö syntyy vain, jos on ED-vaunu välittömästi veturin jäljessä. Tavallisella vaunulla ilmiötä ei kuulemma ole. Joten jotenkin se liittyy ilmavirtojen liikkeeseen ja nimen omaan Ed-vaunun kanssa. Näin minulle asia on kerrottu. | ||||
|
|
26.02.2004 21:44 | Risto Hyvärinen | ||
| Eikös nämä olleet alunperin Saksalaisia sotavetureita? En muista ulkoa numerosarjaa. | ||||
|
26.02.2004 21:37 | Risto Hyvärinen | ||
| Toinen kova sana tuotui viime vuonna olevan hallien ovet! | ||||
|
|
26.02.2004 21:36 | Risto Hyvärinen | ||
| Jotenkin tuo pysäytyskenkä-ilmiö on viimeaikoina vaivannut aika usein. Minulla on jotenkin mielessä vastaava ilmiö parin vuoden takaa vaunuhallin pohjoispäästä. Siinäkin päivystäjä ennätti vetämään letkaa hallista asettimen kohdalle, ennen kuin tuli vaihde vastaan! Sitten siinä pyörikin muistaakseni ainakin pari viikkoa Hyyryläisen kauhakuormaaja. Ilmeisesti siinä oli jotain "pikku puuhastelua" käynnissä. | ||||
|
26.02.2004 21:14 | Risto Hyvärinen | ||
| Kukaan ei varmaan katsoisi, jos tällaisella - siis vähän parempikuntoisella - ajaisi vaikka Manskua pitkin esim. raitiolinjalla 10, jos leikittäisiin, että pystyisi kääntymään mutkissa? Tietenkin sopivat vaunut perässä! | ||||