Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.09.2021 19:43 | Jouni Halinen | ||
| Wikissähän tämä tapaus kerrotaan. Asema on jo kolmas versio tällä paikalla, nykyinen on rakennettu 1969. https://fi.wikipedia.org/wiki/Gare_Montparnasse Heikki ehtikin jo täydentämään. | ||||
|
|
09.09.2021 18:46 | Jouni Halinen | ||
| Onko kyseessä kuitenkin Pariisissa oleva Montparnasse?. Linkkikuvassa on R-asema sen lähellä. Kuvassa näyttää että kiskot ovat korkeammalla kuin katutaso. Jos näin on, niin vanha asema on purettu ja uusi rakennettu tilalle. http://bot.fi/3nec | ||||
|
07.09.2021 12:32 | Jouni Halinen | ||
| Kyllähän tässä on aivan selkeästi kysymys kääntöraiteesta. Helsingin metrossakin kuulutetaan ”tämä juna jatkaa kääntöraiteelle, olkaa hyvä ja poistukaa junasta”. Tässä on kysymys selkeästi siitä että ratikka vaihtaa kulkusuuntaa, eli siirtyy asemalaiturin toiselle puolelle. "Pussiraide" on ainakin minusta raide joka erkanee jostain toisesta raiteesta vaihteen kautta ja päättyy sitten X metrin jälkeen päätepuskimeen, ilman enempiä lisävaihteita. Sitä ihmettelen, että miten Itä-keskuksen metroasemalle saadaan mahtumaan sama systeemi kun Jokeriratikan työt kohtapuoleen alkavat alueella?. | ||||
|
06.09.2021 23:22 | Jouni Halinen | ||
| Vuonna 2009 asiat olivat tosiaan vielä näin https://goo.gl/maps/Ypn4XbWxqnqDRfuR7 | ||||
|
06.09.2021 21:04 | Jouni Halinen | ||
| Simca nurin, aika huima juttu. Bernerin mainos vuodelta 1965. Simca tonni korjaamon onni. https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1271642 | ||||
|
06.09.2021 19:39 | Jouni Halinen | ||
| Videossa näkyy kohdassa 1.10 Marski Mesensä kanssa. Vuosi on 1942, eli hän on saanut auton Aatulta 75 v synttärilahjaksi kesäkuun 4 päivänä. Tämä taitaa näkyä vain 20 päivää. https://areena.yle.fi/1-957311?autoplay=true | ||||
|
06.09.2021 17:22 | Jouni Halinen | ||
| Tuolla toisaalla kirjoitin että isoisäni Gunnar H:n syntymäpaikaksi on merkattu vuonna 1902 Kilon asema. Jos Juuso olisi syntynyt Kulosaaren sillalla, niin hän olisi voinut vastata kysymykseen että ”mistäs miehen suku on lähtenyt liikkeelle”. ”No isoisä on syntynyt Kilon asemalla, ja itse olen syntynyt Kulosaaren sillalla”. | ||||
|
|
06.09.2021 16:14 | Jouni Halinen | ||
| Matti Grönroosin ansiokas artikkeli Valtatie 7:tä historian hämystä tähän päivään. https://www.mattigronroos.fi/w/index.php/Valtatie_7 Jimi asiallinen linkki, lisää se vielä kääntöpöydälle, sen löytää sitten myöhemminkin helposti. Mutsi venttas pikkuproidia huhtikuussa 1959, sitten koitti lähdön aika Itä-Helsingin Vartsikasta. Eikun lanssi paikalle ja suunta vanhalle kättärille Neitsytpolun ja Tehtaankadun kulmaan. Mutsi, faija ja Juuso olivat takatilassa, äkkiä yllättäen lanssi pysähtyi keskelle Kulosaaren uutta siltaa. Etutilasta kuului seuraava keskustelu. ”eikös sun pitänyt tarkistaa bensatilanne, ei kyllä sun piti tehdä se”. Taakse tultiin ilmoittamaan nykytyyliin ”meille tuli tekninen ongelma”. No ei mitään paikalle tuli toinen auto ja matka jatkui ja kaikki meni lopulta ihan hyvin. |
||||
|
05.09.2021 21:39 | Jouni Halinen | ||
| Täällä on toinenkin kuva Tikkurilassa olevista porteista, ei kuitenkaan ole kyseessä samat portit. https://vaunut.org/kuva/106080?kv=1952&kv2=1993&paik=Tikkurila+asema. | ||||
|
05.09.2021 20:52 | Jouni Halinen | ||
| Voi itku sentään. Kaverini Matti osti uutena ko. Kadetin vuonna 1971 tai 1972. hän ajeli sillä vain kesäisin ja talvet autoa säilytettiin lämpimässä autohallissa. Vuonna 1999 Matti hankki kesämökin Lohjalta joten tuli auton vaihto eteen. Autolla oli ajettu noin 100 000 kilometriä ja se oli täysin ruosteeton ja muutenkin moitteettomassa kunnossa, maalipinnankin sai originaali kuntoon kunnon myllytyksellä, Matti. vaihtoi autoon mm. originaalityyppiset renkaat. Olivatko ne ns. ristikudos/”rättirenkaat”?. ja kun autoon murtauduttiin, niin hän vaati että lukkopesät täytyy vaihtaa alkuperäisiin. Ne kaivettiin jostain esiin. Matti pyysi autosta keltaisessa pörssissä 12700 mk (2100 euroa). Soittoja alkoi tulla heti, ja Matti lupasi auton Seinäjoelta soittaneelle kaverille, hän tuli Stadiin niin nopeasti, että Matti kysyi, että lentokoneellako tulit. Ja niin lähti auto Seinäjoelle. Nyt vastaavaa autoa myy trianglemotor, joka on keskittynyt klassikko/erikoisautojen myyntiin. He myös kunnostavat (restauroivat) autoja ennen myyntiä. Hintapyynti autolla on nyt 28 000 euroa. ja kyseisellä yksilöllä on kaiken lisäksi ajettu rallia. Sitähän ei tiedä millä hinnalla auto lopulta vaihtaa omistajaa?, mutta kuitenkin. https://www.trianglemotor.com/portfolio/opel-kadett-b-coupe-rallye-1970/ |
||||
|
05.09.2021 18:30 | Jouni Halinen | ||
| Pari suoraa linkkiä R-kuviin Jimin mainitsemilla Halikko sivuilla. Rautatie Salo – Turku. Hieno kuvasarja 80/90 luvulta. Rautatieyhteys Turun ja Helsingin välillä tuli esille vuonna 1885, kun halikkolainen kreivi August Armfelt ehdotti junarataa Turusta Salon kautta Hyvinkää - Hanko radalle ja rataosuuden rakentaminen alkoi lopulta 1896. Halikon kirkolla oli aikoinaan Puistokujan seisake, joka avattiin v. 1944 ja suljettiin 1955 lopussa. Muita rantaradan asemia ja seisakkeita Halikossa olivat Halikon asema, Häntälän seisake, Talolan seisake, Hajalan asema ja Pitkäportaan seisake Halikon ja Paimion kuntien rajalla. Rantaradan laaja perusparannus ja sähköistys tehtiin 1980-90 luvulla ja Halikon kohdalla sähköjunat alkoivat liikennöimään 1994 vuoden lopulla. Vuonna 1908 junamatka Salosta Turkuun kesti n. 1 tunti ja 30 minuuttia ja Salosta Helsinkiin n.4 tuntia ja 15 minuuttia. Nykyisin matka taittuu kolmanneksella tästä! Lähde: Markku Nummelin: Rantarata, 2008 https://www.halikko.com/arkisto.html#rautatie Junaonnettomuus Halikossa. Jatkosodan aikana 26.10.1941 sattui Salon ja Halikon välillä ( Kihisten mäen kohdalla ) kahden junan yhteentörmäys. Henkilövahinkoja ei sattunut. Toisen junan kuljettaja oli Pellervo Laine. Kuvat ovat Pöytyäläisen Keijo Laineen kuva-albumista. https://www.halikko.com/arkisto.html#junaonnettomuus |
||||
|
04.09.2021 04:12 | Jouni Halinen | ||
| Lievestuoreen Liisa. https://www.youtube.com/watch?v=blKu1L-lR5A | ||||
|
|
04.09.2021 04:12 | Jouni Halinen | ||
| x | ||||
|
02.09.2021 21:22 | Jouni Halinen | ||
| Rupisen näköistä touhua. Toinen puupölkky vasemmalta on vajonnut alaspäin ja kiinnike on irronnut. Vasemman puoleinen betonipölkky on aika huonokuntoisen näköinen, jos sitä vertaa oikeanpuoleiseen. Sepelikin on vähän hujan hajan, ja kymmenet silmäparit seuraavat tapahtumaa vierestä!. | ||||
|
01.09.2021 21:50 | Jouni Halinen | ||
| Toinen sateenkaari kuva. https://vaunut.org/kuva/149768# | ||||
|
01.09.2021 21:48 | Jouni Halinen | ||
| Sateenkaari kuvassa osoittaa vasemmalla selkeästi paikkaan jossa sijaitsi VR:n päälliköiden bonuskirstu. https://vaunut.org/kuva/104997?u=1809 |
||||
|
01.09.2021 21:04 | Jouni Halinen | ||
| Onko taustalla Ortodoksikirkko, onhan se vielä olemassa? en ole vaan koskaan sitä itse havainnut! | ||||
|
|
01.09.2021 19:38 | Jouni Halinen | ||
| Olisihan se hienoa saada tämä Mese Marskin museon eteen Kaivariin vaikka hänen syntymänsä 160 synttäreille (2027). Katsoin G-mapista sijoituspaikkaa museon edestä ja kyllä siihen saadaan sovitettua hyvällä suunnittelulla lasivitriini jonka kaikki tahot voivat hyväksyä (kaupunki ym.). Museoihmiset pääsääntöisesti vastustavat kaikkea uuden rakentamista, varsikin jos kyseessä on paikka jossa on vanhoja kerrostumia. Mutta kun tässä on kyseessä museaalinen geissi, niin heidän on varmaan helppo hyväksyä asia. Kaivopuiston alueelle on kuitenkin rakennettu paljon taloja 50/60/70-luvulla jotka eivät sovi alkuunkaan sijoituspaikalleen, joten kyllä sinne vielä yksi vitriini mahtuu. Mutta jäädään odottelemaan mitä tapahtuu. Voihan kentsu luopua hyvinkin mielellään toisesta MB 770:tä, hän korosti moneen kertaan auton historiallista merkitystä, mm. museossa on kuvia joissa Marski esiintyy autonsa kanssa. | ||||
|
|
01.09.2021 16:59 | Jouni Halinen | ||
| Panssaroitu Mercedes oli Adolf Hitlerin lahja marsalkka Mannerheimille. Suomen historian erikoisimman ja hienoimman auton tarina on varsin mielenkiintoinen, suorastaan ainutlaatuinen. Auto on Jenkeissä jonkun kentsun omassa automuseossa. Se on kulkeutunut ensin 40-luvun loppupuolella Ruotsiin ja jossain vaiheessa sitten rapakon taakse. Auton kunnostus kesti 5 vuotta. Autosta on puhuttu kautta aikojen Aatun Mesenä, mutta se olikin Aatun lahja Marskille. Se on panssaroitu ja siinä on 4 sentin lasit. Kentsukin on ollut myötämielinen josko auto palaisi vielä Suomeen. Autoja valmistettiin aikoinaan noin 20 kappaletta, jenkeissä niistä on 3, ja kentsulla on niitä 2 kappaletta. Kilvet on komeasti SA-1 https://areena.yle.fi/1-3995499 |
||||
|
01.09.2021 13:20 | Jouni Halinen | ||
| Spraymaalikauppias varmaankin hymyilee leveästi kun tätä kuvaa katsoo ja päivän kassaa laskee. Näkyy olevan Motonetissä perusmaalia 3.99 egeä kappale. Äidin pikku höpönassut varmaan siellä käyvät asioimassa. Mitähän kassahenkilö ajattelee, kun alaikäinen julli ostaa 20 purkkia erivärisiä maaleja. | ||||
|
15.07.2021 11:40 | Jouni Halinen | ||
| Voi että, siitä on jo 7 vuotta kun avasin keskustelun "sivuraide" osioon näistä kelioppi asioista. Kertauksen vuoksi https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7362.0 voitas jatkaa tätä kekustelua sielä( vai siellä)? | ||||
|
03.07.2021 11:10 | Jouni Halinen | ||
| Jostain olen lukenut, että itänaapurilla oli tässäkin ”ketunhäntä kainalossa” eli tehdyllä kaupalla oli perimmäisenä syynä varastoina öljytuotteita Suomeen puna-armeijan tuleviin tarpeisiin. | ||||
|
|
03.07.2021 10:53 | Jouni Halinen | ||
| Juu Reijo Puhuin tosiaan kommentissani muunneltua totuutta, eli Tebiksen omistus siirtyi itärajan toiselle puolelle ihan riihikuvalla rahalla. Sitten on tämä Suomen Petrooli Oy. Se näyttää siirtyneen Venäjälle Pariisin rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti. ”Suomalainen merikapteeni Mauritz Skogström perusti kahden liikemiehen kanssa yhtiön nimeltä Trustivapaa Bensiini Oy - Trustfri Bensin Ab Helsingissä vuonna 1934. 1940-luvulla Trustivapaa Bensiini kasvoi voimakkaasti ja toiminnan laajentuminen edellytti lisää pääomaa. Vuonna 1948 TB:n omistaja Göran Ehrnrooth ja toimitusjohtaja Rafael Rahikainen päättivät ratkaista rahoitustarpeen pyytämällä kansainvälisesti myyntitarjouksia. Parhaan tarjouksen teki V/O Sojuznefteexport, jolle kaksi vuotta aikaisemmin oli Pariisin rauhansopimuksen perusteella siirtynyt Viipurissa 1932 perustettu öljy-yhtiö Suomen Petrooli Oy. Näin TB:stä ja SP:stä tuli sisaryrityksiä, joilla oli yhteinen pääkonttori ja johto Helsingissä”. Lähde: Teboilin nettisivut. |
||||
|
01.07.2021 21:56 | Jouni Halinen | ||
| Olen sitä mieltä että tuotanto täydellä teholla oli pyörinyt vasta vähän aikaa kun kaverini kanssa 1975 (1 tai 2 vuotta?) satapiikiprätkillä käytiin kääntymässä Holmenkollenilla.. https://vaunut.org/kuva/51922?s=1 ”Norjan merialueilta löydettiin öljyä viimeisellä yrittämällä 50 (1971) vuotta sitten. Nyt valtion öljyrahasto liikuttaa maailman pörsseissä noin tuhannen miljardin varallisuutta sijoitusarmeijansa voimin”. Juttu on kirjoitettu vuonna 2021. Siinä on voinut tulla viivästystä siitä että isot öljy-yhtiöt eivät katsoneet hyvällä uusien toimijoiden tuloa tuottoisille öljymarkkinoille. Eli heitetään ”kapuloita rattaisiin”. Öljykriisi (hinnat nousivat taivaisiin) ja porauslauttojen kysyntä oli tietenkin tapissaan mitkä seikat omalta osaltaan vaikuttivat tilanteeseen hidastavasti. Eli tilanne oli se että Norskit lähtivät opettelemaan öljyn porausta A:ta alkaen. Samanlaista kapuloiden heittämistä rattaisiin tapahtui 50-luvun puolessa välissä kun Suomi päätti rakentaa oman öljynjalostamon Naantaliin. Isot öljy-yhtiöt yrittivät kaiken tavoin estää hankkeen. Edes ulkomaisia ammattimiehiä ei meinattu saada Suomeen. Mutta vuonna 1957 jalostamo oli valmis. Wikibedia: ”1940-luvun lopulla suurin osa Suomeen toimitettavasta öljystä oli peräisin lännestä, joten Yhdysvaltain ja Ison-Britannian hallitukset lähettivät Suomelle nootin vuonna 1954 hankkeen kaatamiseksi, koska sen johdosta tuolloin lännestä tuotavan öljyn määrä oli romahtanut noin viiteen prosenttiin”. Video jalostamon rakentamista. ”Niemi on tammimetsineen Suomen kauneimpia ja erittäin sopiva öljynjalostamon paikaksi”, toteaa ohjelman selostaja ajan henkeä kuvaten. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/03/suomen-ensimmainen-oljynjalostamo Vuonna 2011 kirjoitettu juttu kertoo, että Norjan öljy on loppumassa reippaan 8 vuoden päästä, eli pitäisi olla jo loppu https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001715147.html onkohan öljyä löytynyt lisää?. Norjan öljyvarat ovat nostaneet sen maailman talouksien huipulle: öljynvienti toi puolet vientituloista ja lähes 30 prosenttia valtion tuloista Norja on maailman kuudenneksi suurin öljynviejä Saudi-Arabian, Venäjän, Arabiemiirikuntien, Iranin ja Kuwaitin jälkeen. Norjan öljyrahaston markkina-arvo oli toukokuussa 2019 yli 9 000 000 000 000 Norjan kruunua eli lähes biljoona euroa. Rahastolla Norja varautuu aikaan, jolloin sillä ei ole hyvinvointinsa turvana enää öljyä ja kaasua. Koska Norjassa on noin 5,2 miljoonaa asukasta, ovat asukasta kohden rahaston varat siis noin 191 000 dollaria, mikä on 1,5 miljoonaa Norjan kruunua. Öljyrahaston ansiosta jokainen Norjalainen on siis kruunumiljonääri. Nettovelka on noin –85 %, joten Norjan valtio on faktisesti saamapuolella. Öljyrahaston arvo on ylittänyt 1000 miljardin rajan ja jos Norja päättäisi ostaa koko rahalla hävittäjä lentokoneita, niin sillä summalla niitä saisi yli 6000 kappaletta! |
||||
|
|
01.07.2021 21:09 | Jouni Halinen | ||
| TB Trustivapaa Bensiini, vääräleuat puhuivat ToveritsBetroil:ta. Firma on perustettu 30 luvulla ja sodan jälkeen se osin saksalaisomistuksen takia jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle ja siellä sen omistus on nykyjäänkin (Lukoil). Trustissa mukaan lähteneet yritykset muodostavat ”löyhiä” liittoja ja yhteisen johdon jolloin ulkopuolisille näyttää, että kyseessä on yksi ja sama yritys joka voi hinnoitella tietenkin tuotteensa miten haluaa, mutta takana on kuitenkin itsenäisiä yrityksiä. Kartellissa sovitaan esim. ”hintayhteistyöstä” ja mukaan lähteneet yritykset ovat kaikki täysin itsenäisiä yrityksiä vailla minkäänlaisia omistus ym. muita kytkentöjä. Tästähän on esimerkkinä keväällä julkitullut isännöintikartelli, auton varaosakartelli 15 vuotta sitten ja asfaltti kartelli 5 vuotta sitten. Käytäntö on sellainen, että jos joku osapuolista päättää irtaantua kartellista ja kertoo tämän jälkeen viranomaisiille (KKV) kaiken tietämänsä kartellista, niin häntä ei rangaista asiasta ollenkaan. Asfalttikartelli maksoi mukana oleville firmoille yli 80 miljoonaa euroa. Monopoli on markkina, jossa yksi ainoa suuri yritys hallitsee tietyn tuotteen tai palvelun koko markkinaa. |
||||
|
01.07.2021 17:45 | Jouni Halinen | ||
| Haapamäen kyllästämö näkyy nykyjään olevan pelkkä R-liikennepaikan nimi. varsinaista kyllästämö toimintaa harjoittaa NRC Group Finland Oy. Lähde: Wikibedia "Haapamäen kyllästämö (lyh. Hmk, km 304+940) on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosuudella Haapamäki–Seinäjoki. Kyseessä on linjavaihde, jolta erkanee raide NRC Group Finland Oy:n kyllästämölle, joka on aloittanut toimintansa vuonna 1956. Kyllästämölle on liikennöity vaihtotyönä läheiseltä Haapamäen asemalta". |
||||
|
|
01.07.2021 17:14 | Jouni Halinen | ||
| Virallinen nimi on Pölkky Oy joka sijaitsee Kuusamossa. Liikevaihtoa kertyi tilikaudella 2020 150 miljoonaa euroa. Aika hyvä LV ”nälkämaan” seutuvilla. Tulos onkin sitten 2020 tasan 0 euroa. Koko hallitus on rukattu uusiksi viime joulukuussa. Näkyy siellä kuitenkin olevan 7 kpl Virranniemiä eri tehtävissä . Firman on perustanut vuonna 1968 maanviljelijä Erkki Virranniemi | ||||
|
01.07.2021 15:05 | Jouni Halinen | ||
| Mutsilla ja faijalla oli tuttuja joilla oli ”kesämökkinä” Mäntyharjun asemapäällikön entinen virka-asunto. He kävivät 80-luvulla siellä useasti, ja rakennus oli kuulemma komeassa kunnossa, eli tuskin sitä on purettu? Katselin kuukelimapista josko sopiva rakennus löytyy. Ainoa mikä löytyi on nyt ravintolana toimiva rakennus. https://www.kurkiniemi.fi/kurkiniemi Tässä rakennuksessa on kaksi (kahdet portaat) asuntoa. Kuka oli ko. asemalla niin korkea viskaali että hänellä oli sallittua asua samassa rakennuksessa asemapäällikön kanssa. Onko jollain tarkempaa tietoa asiasta?. Tässä vielä ilmakuva alueesta. http://bot.fi/3mfy Matkaa asemalta on noin 250 metriä. |
||||
|
07.06.2021 00:26 | Jouni Halinen | ||
| Raatteen hampaan rakentamisen aikaan (-72 +/- jotain) tuli voimaan säädös missä sauna piti rakentaa vähintään 50 metrin päähän rannasta, no U Raade tietenkin noudatti tätä ja näin ollen sauna on 50 metriä rannasta mutta ylöspäin. | ||||
|
28.05.2021 01:25 | Jouni Halinen | ||
| Muuta en osaa tähän kuvaan sanoa, kuin että auto on rakennettu kuosiinsa VTA:la. Firman aiempi nimi oli V Tunturin Autoliike Oy ja vuoden 1967 kevätlukukaudella (kolmas luokka) Kontulassa Keinutien parakkikoulussa viereisessä pulpetissa istui Tiina Tunturi. Firma sijaitsee vieläkin Vantaan Vaaralassa. | ||||
|
28.04.2021 15:57 | Jouni Halinen | ||
| Morris Marina, ainainen narina. Taisi olla "elinaikanaan" surkeimmista surkein automalli. Brittien autoteollisuutta ajettiin kovaa vauhtia alas. Syynä taisi olla Ay-liike, joka pisti kapuloita kovasti rattaisiin=laatu huononi. | ||||
|
26.04.2021 12:36 | Jouni Halinen | ||
| Tässä pistetään vielä paremmaksi kyseessä on KuljetusAuvisen kalustosta http://www.kuljetusauvinen.fi/cars.php |
||||
|
21.04.2021 18:45 | Jouni Halinen | ||
| Varmaan Jimi jotain pisnestä. Eli liikevaihto apaut 200 keur per vuosi ja 4 työntekijää. Ja siihen ALV + muut höpykset päälle. | ||||
|
12.04.2021 16:34 | Jouni Halinen | ||
| Juu tällaisen helvetillisen "losauksen" kuulin Kuusitiellä (Meilahti) vuonna 1987, sähköt meni samantien. Menin ulos katsomaan ja hetkenpäästä tuli sähkiksen kaverit ja avasivat muuntamon ovet, pienen hetken päästä tulivat ulos ja joku elukka oli heillä matkassa. Sähkökatko kesti ehkä rapiat puolituntia. | ||||
|
|
12.04.2021 15:46 | Jouni Halinen | ||
| Jo on "hygieeninen" nykyinen kahvamalli, näkyy kuitenkin vielä olevan perinteistäkin saatavilla. Näyttävät tuollaiset yli 1000 voltin ”sulakkeet” olevat vähän ”sikarin” näköisiä. Kysynkin nyt Timolta tai Harrilta, että mikä rooli ns. erottimella on suurjännite puolella?. Niissähän kytkentäväli saattaa olla metrinkin verran. Eivätkö ne juuri katkaise virtapiirin sulakkeen tavoin jos sen takana olevassa verkossa tulee jotain ongelmia. Jos jännite on sen 440 000 volttia, niin minkälaisia "mällejä" silloin käytetään?. Jos tuollaista "sikarin" mallista sulaketta katsoo, niin ainakin minä arvelen että kummassakin (tai vaan toisessa) päässä on vahvat jouset, jotka suorittavat nopean "erotuksen" ja näinollen estävät valokaaren syntymisen tehokkaasti? Tuli mieleen kumma juttu, minun muistini mukaan Vallilan ammiksen sähkölinjalla (1972-1975) ei opetusohjelmaan kuulunut minkäänlaista osiota näistä suurjännitepuolen asioista. Muuten kyllä opeteltiin hitsaamaan, viilaamaan/karkaisemaan pinsettejä, käämimään moottoreita ja jotain muutakin jonninjoutavaa kuului 3 vuotiseen koulutukseen, mm. luistelemaan piti myös oppia. |
||||
|
|
12.04.2021 14:46 | Jouni Halinen | ||
| Mitä sika sanoi kun näki seinässä yksiosaisen maadoittamattoman (uppo) pistorasian. "Kuka sut on lajitoveri seinään muurannut" | ||||
|
12.04.2021 14:38 | Jouni Halinen | ||
| Vastaan itselleni, kyllä ollaan. Itse asiassa Rööperin ja Eiran raja kulkee Laivurinkadun ja Tehtaankadun risteyksessä, vastapäätä Eiran sairaalaa. Eli ollaan enemmän kuin hitusen Rööperissä. Kaupunginosan raja noudattaa seuraavaa reittiä: Tehtaankadun eteläreuna → Munkkisaarenkadun eteläreuna → Hietalahdenlaiturin länsireuna → kiertää Hietalahdenaltaan vanhaan rautatiesiltaan asti → Palaa Köydenpunojankadun risteyksen kohdalta Hietalahdenrannan kaakkoisreunaa → Bulevardin lounaisreuna → Sinebrychoffinkadun koillisreuna → Uudenmaankadun lounaisreuna → Yrjönkadun lounaisreuna → Ratakadun kaakkoisreuna → Laivurinrinteen kaakkoisreuna → Laivurinkadun itäreuna → Tehtaankadun eteläreuna. |
||||
|
|
12.04.2021 14:23 | Jouni Halinen | ||
| Oltasko tässä kuitenkin hitusen Punavuoren eli Rööperin puolella?. | ||||
|
12.04.2021 14:04 | Jouni Halinen | ||
| Olisko tuo tuntematon kiesi Datsun 1600 (oliko muita moottoreita saatavilla, esim. 1200?). Autohan oli markkinoilla 70-luvun ensivuosina. | ||||
|
|
12.04.2021 12:03 | Jouni Halinen | ||
| kyseessä on ns. kahvasulake, joku tietenkin kysyy, että mistä moinen nimi tulee. Se tulee siitä että sulakkeen vaihtoon tarvitaan omanlaisensa kahva johon sulake kiinnittyy, ja sen voi sitten vetää ulos paikaltaan, ja sitten kahvalla ehjä "mälli" paikoilleen. Ps. kahva muuten näkyy sulakkeiden yläpuolella. kahvasulakkeita löytyy ainakin 2 A- 630 A:han. ovatko esim. 2 A tarkoitettu ns. suurjännitepiireihin?. Tästä tällaisella ”töpselisähkärillä” ei ole hajuakaan? |
||||
|
|
12.04.2021 08:55 | Jouni Halinen | ||
| Taustalla on lujaa laatua, tuntematonta laatua, herrojen laatua, ja kansanlaatua. | ||||
|
12.04.2021 01:28 | Jouni Halinen | ||
| Ja tässä taitaa olla sama yksilö samassa "elämäntilanteessa" kun eräs veturiparka Hyvinkäällä. Ja kohdassa noin 9.30 selviää että "hänkin" on joutunut lopulta "teloitusryhmän" eteen. Videossa näkyy kaikki veturin "sisuskalut" mm. Rompan Samit. https://www.youtube.com/watch?v=5mkswAujrnY |
||||
|
|
12.04.2021 01:21 | Jouni Halinen | ||
| tälläinen löytyi youtubesta liittyen tuohon VL86F:vään. Video on vuodelta 1987 ja kommentointi näkyy olevan vain Venäjäksi tai Englanniksi. https://www.youtube.com/watch?v=EVZOcLrXjJQ |
||||
|
05.04.2021 18:42 | Jouni Halinen | ||
| Nämä on jo siis noin 90 vuotiaita, mitähän siinä on alkuperäisestä jäljellä?. Onko vaunua lyhennetty alkuperäisestä?. Pyörästö on varmaan alkuperäinen, vai voiko tuollaista nimittää teliksi. Pyöriiköhän harja sähkömoottorilla? | ||||
|
08.02.2021 23:47 | Jouni Halinen | ||
| Olisko kuvan kiskot virtakiskoja, kaksi tarvitaan sähkö kun ei kumissa kulje. Näkyvät vielä olevan ei laiturin puolella. | ||||
|
16.09.2020 00:34 | Jouni Halinen | ||
| Tossa sulle on Lasse soiva peli 700 egellä https://www.nettikone.com/valmet/b10/1958848 | ||||
|
04.08.2020 12:46 | Jouni Halinen | ||
| Kuin myös, Karihan oli periaatteen mies. Kun hän jotain päätti, niin siitä ei lipsuttu tuumaakaan, päätos on ja pysyy. Ja vaikka hän joskus joutuikin tämän takia tiukkoihinkin kahnauksiin joidenkin henkilöiden kanssa (ehkä allekirjoittaneenkin ), niin hän ei koskaan puhunut toisista pahaa, eikä loukannut ketään, tämä oli minusta erittäin hieno asia. Toivottavasti Kari pääsee viimeiselle matkalle höyryjunalla, ja vastaan matkalla ei tule Dr13 vetoista junaa. | ||||
|
22.11.2019 04:27 | Jouni Halinen | ||
| Akavataloa minäkin ehdotin?. https://goo.gl/maps/w55Xaf2VkWB8dc198 | ||||
|
|
20.11.2019 21:23 | Jouni Halinen | ||
| Tätäkin mietin: Jos tämä olisi tuleva silta, niin tässä(kin) päässä pitäisi olla rakenteet ns. siltalaakereille, ne tarvitaan silloissa lämpölaajentumisen takia, lisäksi rakennuksissa käytetään yleensä neliskulmaisia pylväitä kantavissa rakenteissa, silloissa pyöreitä. Tämä on jo aika lähellä, ”jalkakäytävä” natsaa, ja ratikkakiskot ovat kulkeneet juuri näin kun kuvassa (toinen kiskopari on kulkenut/kulkee kuva-alan ulkopuolella) jo tämän talon rakentamisen aikana, ja rakentamisen aikoihin ne eivät olleet vielä käytössä. Kaiteet ja pylväiden koko ovat hieman erillaisia, ja jalkakäytävän pyöreä reunakivetys ja puu siinä eivät oikein kuulu kuvaan (Itä-Pasila jyrättiin totaalisesti maan tasallle ennen rakentamisen aloittamista). Rakennus on rakennettu vuosien 1969-1976 välillä, Ratikkikiskot -73/-76 mutta poikien lahkeen leveys ei oikein natsaa näihin vuosiin?. Eli kyseessä on ns. Akavatalo Itä-Pasilassa, mutta tutkimustyö jatkuu. Käyn huomenna vilkaisemassa paikkaa kun muutenkin alueella liikun. https://goo.gl/maps/w55Xaf2VkWB8dc198 |
||||
|
|
20.11.2019 21:20 | Jouni Halinen | ||
| Kaikissa ratikkalinjojen/rautatiekiskojen vaikutus-alueella olevissa silloissa on pyöreät pylväät. | ||||
|
11.04.2019 19:33 | Jouni Halinen | ||
| Kerro Timo Mammalle seuraavaa. Kaivettu lähinnä Wikistä. Jako meni aikoinaan niin, että A-mielisairaaloissa hoidettiin vastasairastuneet ja B-mielisairaaloissa pitkäaikaispotilaat. C:n vetäisin kyllä ns. omasta hatusta, ajattelin että jospa se olisi meikäläisen loppusijoituspaikka. Järjestelmä purettiin 60-luvulta alkaen. 1960-luvun lopussa Suomessa oli maailman toiseksi eniten mielisairaala-paikkoja suhteutettuna väestön lukumäärään, noin 20 000 potilaspaikkaa. Nykyjään jako menee näin: Psykiatrinen sairaala on jaettu lasten-, nuoriso-, aikuis- ja vanhuspsykiatrian osastoihin sekä nuorten ja aikuisten päihdepsykiatrian osastoihin. Vielä 1700-luvulla mielisairaat eristettiin muun muassa spitaalisten kanssa. Seilin saaressa Turun saaristossa oli 1600-luvulla perustettu leprasiirtola, jonne potilaat joutuivat tuomaan mukanaan ruumisarkun tai puutavaraa arkun rakentamista varten, sillä sieltä ei ollut paluuta. Vuonna 1755 saarelle avattu mielisairaala jatkoi toimintaansa vuoteen 1962. Jatkosotavuonna 1942 Nikkilän sairaalan potilaista kuoli joka neljäs eli 247 ihmistä nälkään ja kulkutauteihin. Potilaille syötettiin talven ajan usein vain harmaata jauhovelliä muutamien lantunpalojen kera. Yhteensä vuosina 1940−1945 Nikkilässä kuoli 739 Vuodeosastoilla levisivät vatsataudit,flunssakuume, tuberkuloosi sekä lavantauti. .https://fi.wikipedia.org/wiki/Psykiatrinen_sairaala Kammionkadulla (nykyinen Sibeliuksenkatu) Taka-Töölössa sijaitsi aikoinaan Kammion mielisairaala. Sairaalassa oli hoidettavana eri aikoina monia tunnettuja henkilöitä, kuten Larin-Kyösti, Uuno Kailas, Maria Åkerblom ja F. E. Sillanpää. Aikasen kamalan hirvittävän kammottavaa eikö olekkin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kammion_sairaala Tuberkuloosi oli tosiaan tappava tauti johon vielä 1930-luvulla kuoli vuosittain lähes 10 000 suomalaista. Joten liikuvalle kuvauskalustolle oli todellista tarvetta, ja sitten oli vielä laaja sairaalaverkosto joka oli vain tubipotilaiden käytössä, tartuntariski oli siihen suurimpana tekijänä. Vuonna 2008 Suomessa todettiin enää 343 tautitapausta, ja nekin pystyttiin suureltaosin parantamaan, vain vanhat ja heikot ovat vaaravyöhykkeellä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuberkuloosi Nyt kyllä meni tosi pahasti kansanterveys valistuksen puolelle, mutta menköön. Kiitos Timo, että Elonet kattaus mielytti sinua. Tämän takia näitä teen, että niistä on jotain iloa muillekkin. Tästä pääset katsomaan kaikki 704 Finlandia-katsausta https://www.elonet.fi/fi/haku#/finlandia-katsaus Tässä on enemmänkin juttua klinikka-autoista (niin kuin niitä kutsuttiin), ketä nyt kiinnostaa. Ihan mukiinmenevä juttu runsain kuvin. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/78435/autoklinikka_ebook.pdf?sequence=1 |
||||