4201-156421 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.04.2017 19:37 Jouni Halinen  
  Onko Pave napannut tämän kuvan Auroran kulkutautisairaalan (nykyjään trooppiset sairaudet) tontin länsireunalta olevilta kallioilta, joilla nykyjään sijaitsee arkkitehti Juha Leiviskän palkitut asuinrakennukset, niistä voi kuitenkin sanoa, että kauneus on katsojan silmissä, minusta ovat ihan ok.

Se tässä kuvassa kummastuttaa, että ainakaan minä en näje pääradan kiskoja ollenkaan, pilkottaako Pasilan asema kuvan (puiden takana) vasemmassa laidassa?. Onko oikeassa alakulmassa oleva rakennus Pasilan vanha asema? ja vasemmalla ns. toralinna. Mistähän sekin nimitys tulee, Eikö ”tora” ole jonkinmoinen ”riitatila”. https://hkm.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3A000000v1&index=0&size=large&w=1200&h=1200

Myös sodanaikaisen ”pommisorvaamon” massiivisen betonisen harjakaton pitäisi esiintyä kuva-alalla. Ja myöskin se nykyistä edellinen silta, joka meni konepajalle johtavien kiskojen yli puuttuu. Veturitallien pilttuiden määrä vaikuttaa ainakin minusta myös liian vähäiseltä. Tässä tapauksessa taitaa kuitenkin olla niin, että kuva ei kerro ihan kaikkea (sitä ei ns. tuhatta sanaa.
kuva 14.04.2017 18:23 Jouni Halinen  
  Äitini Isä Frans Oskar oli asemalla vaihdemiehenä 20 luvulta kuolemaansa asti 50 luvulle. Muori kertoi että sota-aikana hän poistui usein vaivihkaa öiseen aikaan töihin. Ja koska kotitalo oli 500 metrin päässä asemasta, niin hetken päästä ratapihalta alkoi kuulumaan työn ääniä. Ja kun hän vaitonaisena palasi näiltä keikoilta kotiin, niin lapset eivät saaneet kysyä, että mitä kummaa siellä yöaikaan tehtiin.

Saha ja tiilitehdas toimivat osin symbioosissa, eli sama työvoima oli talvisin töissä sahalla, ja kesäisin tiilitehtaalla. Oliko molemmilla sama omistaja, sitä en tiedä. Muori oli sahalla pikkulikkana lajittelemassa sahatavaraa eri laatuluokkiin, eli täyssärmäinen priimaa ja pintalaudat sekundaa, siitä sai kuulemma mukavasti taskurahaa.
kuva 14.04.2017 18:12 Jouni Halinen  
  Näillä vuoroilla kuljettiin 60-luvun puolivälin paikkeilla Kauvatsalle mummolaan, junaa vaihdettiin juurikin Tampereella https://vaunut.org/kuva/49817?u=1809 Reino, pysähtyivätkö lätät vielä (muistatko/tiedätkö?) vuonna 1972 siellä. Itse olen siinä käsityksessä, että ”haukilahdet” tehtiin vuonna 1974?.
kuva 13.04.2017 20:07 Jouni Halinen  
  Niin pieni on ihmisen ja suuri on Vv15 https://vaunut.org/kuva/12538?tag0=17%7CSekalaiset%7CMetro ja https://vaunut.org/kuva/12535?kv=1957&kv2=1975&paik=Helsinki
kuva 13.04.2017 19:43 Jouni Halinen  
  Ok. Itse asuin aika tarkkaan tuon piipun takana noin 300 metrin päässä Kasööririnkatu 4:sä vuodet 1989-1994, kuvakulma on vaan niin outo, että en oikein (ItäPasila liian korkealla?) paikkaa hahmottanut, veturitallit vähän kertoivat missä mennään, mutta missä ovat Porkkanoiden (sulatus) kaaripeltihallit?. PS. olin asunut sitä ennen mm. Meilahdessa, ja Töööölööössä ja ItäPasila oli minusta ihan ok paikka asua taloyhtiössä mm. l ä m m i n autohallipaikka, uima-allas?, kangaspuut?, ravintola Ratamestari ikkunan alla, bussilinjan 17 pysäkki siinä ihan vieressä ja K-kauppa, mitä sitä voi poikamies enempää toivoa.
kuva 13.04.2017 19:23 Jouni Halinen  
  Näitä Paven kuvia aina oikein odottaa. Nyt on pakko "tyhmänä" pakko kysyä onko takana Itä vai LänsiPasila??
kuva 13.04.2017 18:33 Jouni Halinen  
  Hyi Mikko puhuttiin juurikin (17.16) näistä "juistskuista" siirrä tämä tänne https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7362.0
kuva 10.04.2017 17:04 Jouni Halinen  
  Minkälaiset "talkootyösäännöt" koskevat säätiöitä"? vakuutukset ym. muut käytännön asiat.
Edelliseen nappikauppaan vielä lisäys. Ko. nappi rintapieleen ommeltuna toimisi samalla matkalippuna ensimmäisille porkkanareissuille. Voisit myös kysyä lupaa myydä niitä Vorgin osto ja myyntipalstalla, ja jos laitat sinne myös oman S-postiosoitteesi (tai luo uusi esim. porkkananappi@gmail.com), niin ulkopuolisetkin voivat ostaa niitä. Minä sitoudun ostamaan välittömästi 2 nappia. Onko sulla asian tiimoilta Facebook profiili? esim. porkkanaryhmä, Jos saan taloni myytyä kevään mittaan, niin voin sitoutua tulemaan kesällä viikoksi porkkana talkoisiin, onko siellä majoitusmahdollisuus?, voin kyllä ottaa kaverin asuntovaununkin mukaan. Vahvin osaamisalueeni on kaikenlaiset puusepän hommat. Minkälaisesta tarveaineista sulla on suurin pula?, voisin katsoa jos jostain niitä saisin hankittua.
kuva 10.04.2017 15:57 Jouni Halinen  
  Mikko varmaan tarkoitti?, että tästä on maantieteellisesti suora linja (ei rataa seuraten) Kilpilahteen, asian voi tarkistaa kuukkelimapista.
kuva 10.04.2017 15:14 Jouni Halinen  
  Niin kuin ylempänä kirjoitin, niin jos "rahankeräys" suoritetaan "m y y m ä l l ä" jotain vastikkeellista (sama kuin myisit Torissa jotain), eli tässä tapauksessa sertifikaattia hyvään asiaan osallistumisesta, ja jos se höystetään vielä lipuilla joilla pääsee Hr11 kyytiin sen kunnostuksen jälkeen, niin tämä ei tarvitse minkäänlaisia lupia. Se on kyllä fiksua hoitaa jonkin olemassa olevan yhdistyksen nimissä, Jos veturi on Rautatiemuseon omistuksessa, niin voiko kunnostuksen tehdä museon nimiin, mutta kuitenkin omana projektinaan ja rahoituksella?. Onko R-museo "Ry"?, jos on, niin kysehän on samanlaisesta talkootyöstä kuin mitä harjoitetaan esim. Jokioisilla ja Haapamäellä, eli vakuutus ym. muut tärkeät asiat ovat hoidettavissa.

Edelliseen lisäten, "myynnissä" voisi olla myös yritys/yhteisö sertifikaatti, jonka suuruus voisi olla vaikka 500 euroa, tähän sisältyisi 20 matkalippua. Ja vastoin sivuston periaatetta, näiden yritysten nimet voisi tässä tapauksessa julkistaa "Hr11/KCik kunnostusprojektin" yhteydessä, Joten älkäämme tehkö asiasta turhan vaikeaa, siihen ei ole mitään tarvetta.
Tässä keskustelussa on jo 12 vuotta enemmän tai vähemmän r u i k u t e t t u Hr11 tilanteesta, jos tämä kunnostus ei nyt lähde liikkeelle, niin sen voi lopullisesti unohtaa, ja lopettaa samalla jonninjoutava ruikutus. Eli nyt "tarttis tehdä jotain".

Juhanille vinkki. Tilaa netistä repullinen oransseja nappeja http://www.polinka.fi/images/old/1689picture2Upload.jpg ja ala tekemään "nappikauppaa" 20 Eur nappi, 30 eur 2 nappia, (kulut 0.85 eur +postimaksu) mitään lupia et tähän tarvitse. Tämä vaan ihan esimerkkinä.
kuva 10.04.2017 01:59 Jouni Halinen  
  Nimenomaan, kun tästä jatkaa suoraa linjaa 43 kilometriä (kiskojen suuntaisesti), niin on Kilpilahdessa.
kuva 09.04.2017 21:49 Jouni Halinen  
  Oli ompelimo Merita, sijaitsi Töölössä, oli rouva raivona kun puhelin soi koko ajan. Merita haistatteli pitkät paskat koko asialle.
kuva 09.04.2017 19:43 Jouni Halinen  
  Sama juttu kuin tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/39100 Hienosti on Niila saanut kuvaan Kaurismäkeläisen fiiliksen. Paljon on paketteja kyydissä, vähän niin kuin sekajuna Suomessa aikoinaan. Oliko Jekaterinburg se kaupunki jossa Suomen suurruhtinaskunnan päämies perheineen otettiin hengiltä?, vai ehtikö Suomi itsenäistyä ennen sitä?. Vastaan itselleni Suomi itsenäistyi joulukuussa 1917, Nikolai II pääsi hengestään vasta 17.heinäkuuta 1918, ja paikka oli tosiaan Jekaterinburg.
kuva 09.04.2017 17:28 Jouni Halinen  
  Aiheesta lisää https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10207.0,
kuva 08.04.2017 18:30 Jouni Halinen  
  Edesmennyt kaverini Seppo S vei poikansa Villen onkimaan vastapäätä Tamminiemeä noin vuonna 1977 (Munkan puolelle, venesataman kohdalle). Mato-onget heitettiin veteen, 8 vuotias Ville oli hieman tuskaisen näköinen, Sepi kysyi mikä nyt Ville, johon Ville vastasi, voidaanko me isä kalastaa tässä, jos Kekkosen setä näkee. Suomettumista tämäkin, silloin oli vain yksi ja sama tasavallan presidentti ja presidentti. https://goo.gl/maps/tDR23opFXLp
kuva 08.04.2017 16:46 Jouni Halinen  
  Tommi K, katso kohta numero 1 (yksi) ja "hr11" tarkoittaa koko settiä.
kuva 07.04.2017 22:00 Jouni Halinen  
  Joo kyllä olisin valmis ottamaan jotain roolia tässä asiassa, mutta mun terveystila (sairaseläkkeellä) on sen oloinen, että en oikein uskalla ottaa kovin vastuullista ”postia” tässä geississä. Minusta asiassa pitäisi edetä seuraavasti. Näihin ensivaiheen selvityksiin ei mene vielä paljonkaan rahaa, ja sekin saataisiin varmaan kasaan näitä sivuja lukevien henkilöiden piiristä. Homma voidaan korvata asiaan ryhtyneille henkilöille esimerkiksi kilometrikorvausten, päivärahojen ja ruokaetuuksien muodossa.

Yksi mielenkiintoinen kohderyhmä tässä mielessä on näitä sivuja lukevat ns. ”vieraat”. Juuri nytkin heitä on 40 henkilöä (7.4.2017 17.55), jäsenten määrän ollessa 4 kappaletta, eli heitä on 10 kertainen määrä jäseniin verrattuna. Usein öisin jäseniä on 1 (minä) ja vieraita on aina 2 numeroinen lukumäärä.

Hommahan voisi hoitaa jonkin jo olemassa olevan R-yhdistyksen siipien alla, mutta kuitenkin omana projektinaan ja pankkitilillä. Ja jos homma ei lähde kuitenkaan käyntiin, niin jäljelle jääneet rahat jäisivät ao. yhdistykselle, mikä selkeästi ilmoitetaan ”tuotemyynnissä”, eli rahat menisivät joka tapauksessa mahdollisimman oikeaan tarpeeseen.

Vaihtoehtojahan ovat mm. joukkorahoitus, perinteinen rahankeräys ja tuotemyynti. Eikö joukkorahoituksessa ”rahoittaja” odota jotain vastinetta sijoittamalleen rahalle =osinkoa??. Minusta yksinkertaisin ja selkein olisi tuo tuotemyynti, se kun ei tarvitse mitään lupia. Se voisi mennä seuraavasti. Näiltä sivuilta olisi linkki ”Hr 11/KCik” projekti sivuille, jossa ensin kerrottaisiin tämän kaluston historia mm. VR.n ensimmäinen dieselveturi (runsain kuvin) ja lopuksi kaluston nykytilanne. Lopuksi käytäisiin läpi sen mahdollinen korjaussuunnitelma ylimalkaisesti. Facebook:issa olisi myös oma sivu kunnostusprojektille:

Jos lukija tässä vaiheessa katsoo, että hän voi rahallisesti tukea ko. projektia, niin hän siirtyy ”osta sertifikaatti (tämä on se tuote) osioon”, niitä voisi olla esim. kolmea eri sorttia, platina (80 eur) kulta (40 eur) hopea (20 eur). Valinta tapahtuisi ”napsauttamalla” ao. sertifikaatin kuvaa ja lisäämällä oman nimensä sille varattuun paikkaan. Tätä versiota ei olisi mahdollista tulostaa, Loppu olisi sitten normaalia verkkomaksua, ja sen jälkeen henkilö voisi tulostaa sertifikaatin itselleen. Jos henkilöllä ei ole tulostinta, niin se voitaisiin lähettää hänelle myös postitse (seniorit). Älyluuriin tätä ei kannata laittaa projektin pitkäaikaisuuden takia.

Teksti voisi olla esim. ”alla mainittu henkilö on tukenut Hr 11/KCik kunnostus projektia ja on oikeutettu tämän sertifikaatin esittämällä matkustamaan Hr11/KCik kalustolla kunnostuksen valmistuttua (20 eur 1 henkilö, 40 eur 2 henkilöä, 80 eur 4 henkilöä)

Sertifikaatti tietenkin ”kruusattaisiin” siistiksi, esim. piirroskuva Hr 11.ta, tässä malli eräästä sellaisesta http://www.instojl.com/2011.jpg

Sitten käytännön järjestelyihin, sekä veturi ja välivaunu (myöhemmin Hr11) otettaisiin ehdottomasti yhdessä kunnostukseen. Onko projekti mahdollista viedä läpi 3-5 vuodessa?.

1. Selvitetään kuka Hr11:ta omistaa ja ao. tahon halu luovuttaa se kunnostukseen, myös Hr11.ta kunnostuksen jälkeisestä omistajasta ja/tai haltijasta tulee sopia tässä vaiheessa. Jos tämä saataisiin sovittua niin voitaisiin siirtyä eteenpäin.

2. Selvitetään Hr11 nykyinen kunto, ja r e a l i s t i s e t mahdollisuudet kunnostaa se ajokuntoiseksi, koska ainakin minusta se on ainoa vaihtoehto, jos kunnostukseen lähdetään. Tämä työ pitää tehdä, niin että silmillä ei ole ”nostalgialaseja” (kaikki on pakko säästää ja kunnostaa ajokuntoon.) Kaikkein tärkeintä on varmaan tarkistaa Hr11.ta runkorakenteet ja käydä seikkaperäisesti läpi veturin varusteet, koska jos niitä puuttuu runsaasti, niin ollaan aika mahdottoman paikan edessä. Liitevaunu on varmaan helpompi tapaus. Jos kunnostus näyttää mahdolliselta, niin siirrytään kohtaan 3.

3. selvitetään missä Hr11.ta olisi mahdollista kunnostaa. Hyvinkää olisi yksi mahdollisuus, jos se olisi omistus ym. muiden seikkojen salliessa mahdollista, ja siellä on myös eläkkeellä olevia ammattimiehiä saatavilla, Toinen ja kolmas vaihtoehto olisi Pasilan entinen konepaja tai Pasilan alaratapihalla olevat veturitallit. Konepajan alueelta taitaa vapautua piehkoin (uusin osa) tilaa kun ne mittarimatojen korjaukset loppuvat ja ne viedään odottamaan tulevaa oikeudenkäyntiä Koskelan ratikkahalliin. Mitä ja kenen kalustoa säilytetään alaratapihan vanhoissa veturitalleissa?. Näkyy olevan 20+ pilttuuta. Onko mahdollista viedä sieltä kalustoa säilytykseen Hyvinkäälle?.

Voitaisiinko toimia jopa niin, että Stadiin tuotaisiin ensivaiheessa vain korit ja telit (4 kpl) jäisivät Hyvinkäälle ammattimiesten korjattavaksi. Olenko ymmärtänyt oikein että Hr 11:ta teli ja moottori ovat ”yhtä” pakettia? (2 kpl), jolloin vaikein korjattava jäisi siellä oleville ammattimiehille. Hyvinkäältä jää myös varmasti suuri määrä tarvittavia työkaluja, aputelit ym. ym. muuta kalustoa, joista Vr varmaan suostuu luopumaan kohtuullisin ehdoin tämän projektin hyväksi..

”Ruostetalkoisiin” Pasilaan saataisiin haalittua aivan varmasti porukkaa PKS seudulta. ja osan muusta työstä tekisivät palkatut ammattimiehet. Kunnat voisivat järjestää töihin myös ns. tukityöllistettäviä nuoria ja vanhempiakin pitkäaikaistyöttömiä. Ns. työpajatoimintaa.


4. Tässä vaiheessa alettaisiin sitten ”tutkailemaan” ulkopuolista rahoitusta, Joista vaihtoehdoista olen jo kirjoittanut 4.4. Jos näin pitkälle päästään, niin tässä vaiheessa voisin itse vetää muutamasta hallussani olevasta narusta.

Loppukaneettina voisin todeta: Alkuvaiheessa tarvitaan pieni ydinryhmä joka selvittää kaluston omistussuhteet, kaluston nykykunnon, eli onko se kunnostettavissa, kunnostuspaikan ja varmaan on monta muutakin asiaa jotka vaativat selvitystä. Mutta keskustelu jatkukoon. Lopulta totean että lopetetaan tämä saatanan ruikutus tämän asia tiimoilta, ja aletaan töihin, kukin tietenkin kykyjensä (taloudelliset/terveydelliset/maantieteelliset) mukaisesti.
kuva 06.04.2017 21:52 Jouni Halinen  
  Virve=VIRanomaisVErkko Raili = Raide ????
kuva 05.04.2017 21:10 Jouni Halinen  
  Vallan mainio idea Jarilta, ei luulis olevan mahoton duuni arvon ylläpidolta. tätähän voi soveltaa muihinkin vastaaviin geisseihin.
kuva 04.04.2017 21:06 Jouni Halinen  
  Nyt olisi oiva (viimeinen) tilaisuus hoitaa tämä asia kuntoon. Kun nyt on tehty päätös lopettaa Hyvinkään verstas, niin sieltä vapautuu vallankin loistavat tilat tähän projektiin. Alasajoon menee varmaan kotvanen aikaa, eli on varmaan hyvinkin nopeasti jossain hallissa vapaata verstastilaa tilaa tälle ja sille Haapamäen liitevaunulle. Kaikille tiloille ei varmaan löydy uusiokäyttöä kovinkaan nopeasti, joten tämä rako pitäisi hyödyntää nyt ehdottomasti.

Hyvinkään seudulla on varmaan runsaasti konepajalla aikoinaan töissä olleita, nyt jo eläkkeellä olevia ammattimiehiä, ja nyt heitä tulee (KP lopetuspäätös) varmasti runsaasti lisää. ”osa työvoiman vähennystarpeesta hoidetaan eläkejärjestelyin”, tästä porukasta löytyy aivan varmasti tarvittava määrä vapaaehtoisia. (vrt Hanssin Jukka”).

Haapamäki on täältä etelästä katsoen, niin jumalanselän takana kuin olla ja voi, mutta Hyvinkään saavuttaa Etelä-Suomen alueelta hyvinkin moni innokas talkoolainen. Mullakin oli Faija mallipuuseppä (tehnyt mm. Rompalla Sm ½ ja metron 100 sarjan moottorien valumallit), ja kun kellarissa on täydellinen puusepänverstas, niin olen tehnyt siellä mm. kokonaisen keittiön ”pitkästä puusta” ovet massiivikirsikasta ja kirsikkaviilulevystä Ym. Olisin valmis tulemaan Hyvinkäälle puusepän hommiin.

Eikö Hyvinkäälle voisi perustaa Haapamäen ns. filiaalia, sille oma johto/ohjausrymä, oma budjetti, ja eikun työt käyntiin. Myös kapasiteettiä joka tekee työtä laskua vastaan pitäisi olla varmuudella saatavilla. Kunnat voisivat jäljestää töihin myös ns. tukityöllistettäviä nuoria ja vanhempiakin pitkäaikaistyöttömiä.

Suomesta löytyy myös aivan varmasti säätiöitä jotka ovat valmiita myöntämään rahoitusta, jos ja kun näkevät että kunnostus on valmis käynnistymään. Esim. (Suomen) Ruotsalaiset upporikkaat (esim. Aamos A) säätiöt ovat ”heittäneet” aina puuttuvat miljoonat lukemattomiin eri projekteihin. Mm. musiikkitalo ja uusi lastensairaala, tästä ei vaan pidetä paljon porua.

Toisaalla netissä:
”Ruotsinkielisten rekisteröityjen säätiöiden yhteenlaskettu taseiden loppusumma on runsaat 2,4 miljardia euroa"

Sitten vielä Suomalaiset päällä Esim. Aatos ja Jane Erkon ja Koneen säätiöt, yhteensä useita miljardeja egejä makaa tileillä. Netistä löytyy varmasti hakemalla säätiöitä jotka rahoittavat tekniikan alan projekteja, kysyä voi myös esim. lentokone, auto, tekniikan alan museoista ja vaikka ihan yhdistysrekisteriä tiirailemalla. Ja varmaan liikenne ja viestintäministeriökin osaa auttaa tässä asiassa.

Kun kohteet ovat lämpimässä hallissa homman voi käynnistää , tarvittavat työkalut ovat vierellänsä, on työhön sitoutuneita, ammattimieseläkeläisiä, innokkaita ”appareita”, ja monimutkaisemmat työt tehdään jossain muualla (/vrt. Hanssin Jukan moottorit korjasi näyttelykuntoon Finski ja vielä ilmaiseksi). Ja jos homma on lähtenyt liikkeelle, niin kyllä valtiokin on aivan varmasti valmis myöntämään projektiin rahoitusta. Rahaa voisi myös kerätä myymällä etukäteen lippuja ensimmäisille ”kaupallisille” matkoille. 50 egeä olisi sopiva hinta, ja tähän ei tarvitse edes rahankeräyslupaa, se kun on vastikkeellista myyntiä.

Aivan ensimmäiseksi pitää puolueettomien asiantuntijoiden tietenkin arvioida että ovatko veturi ja liitevaunu siinä kunnossa että ne yleensä k a n n a t t a a / v o i k u n n o s t a a jos ei, niin ne voi saman tien romuttaa, niin ikävääkin kuin se olisikin.

Mallia voi ottaa Hanssin-Jukka projektista, jossa innokas ydinryhmä ”väänsi” koneen kuntoon, siinä oli suurin ongelma se, että puuttuvien osien lista oli pitkä kun ”nälkävuosi”. Nyt taitaa puutua enää yksi mittari kojetaulusta. Hanssin Jukan kunnostus lentokelpoiseksi oli täysin mahdotonta, mutta on se komeata katsottavaa nytkin
.
http://www.hanssinjukka.fi/

http://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_676,q_70/13-3-7133341.jpg

Muistellaan vielä vähän pajan alkuvaiheita VR:n Hyvinkään konepaja valmistuu Alkaa 1.10 min http://www.elonet.fi/fi/elokuva/157804 (1952)
kuva 02.04.2017 18:44 Jouni Halinen  
  Suomettumisesta ja Rxxxxn (en uskalla kirjoittaa koko sanaa vieläkään) pelosta, tämäkin aiheutti suuren porun 1966. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/e/ec/Kari-Suomalainen-1966.png
kuva 01.04.2017 06:24 Jouni Halinen  
  Lainaus albumit auki sivuilta Kuvaaja Löfman Börje O.

”Keisarinnankivi Kauppatorilla. "Nikolai I ja hänen keisarinnansa Aleksandra Feodorovna saapuivat Helsinkiin kesäkuun 10. päivänä 1833 kello 7 aamulla höyryfregatti Isoralla". Näin kuvasi Sakari Topelius hallitsijan vuorokauden pituista vierailua. Maihinnousupaikalla pystytettiin arkkitehti Engelin suunnittelema graniittunen obeliski, joka paljastettiin sotilaallisin menoin Nikolain päivänä 18. joulukuuta 1835. Patsaanhuipulla olleen kullatun kaksoiskotkan vetivät vallankumoukselliset venäläiset matruusit alas maaliskuussa 1917. Kotkaveistos palasi paikalleen kesäkuussa 1971. Neuvostoliiton suurlähetystö esitti vastalauseensa veistoksen alkuperäistämisestä”.

http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1016797-1048.jpg
kuva 31.03.2017 10:19 Jouni Halinen  
  Oikein Rainer. Kysymys oli todellakin muualta tulevista laivoista, kuitenkin matkustajasellaisista. Itse en tätä kokenut, mutta muutama kaveri kertoi asiasta minulle. Ajankohta oli 1974 +/- jotain.
kuva 31.03.2017 05:10 Jouni Halinen  
  Onko Reino ollut Palacen terassilla kuvaushommissa. On ollut kyllä komeaa katsottavaa, kun tämä juna lipuu Töölönlahdelle. Upea kuva kaikkinensa, mieletön määrä yksityiskohtia.

Muistelin että tuo kaksipäinen kotka olisi joutunut poistumaan pylvään nokasta 17/18 härdelissä. Joskus muistan kuulleeni että se olisi heitetty mereen, mikä ei ilmeisesti pidä paikkaansa, jonnekin muualle vietiin kertoo Wikibedia, ai etteikö oltu rähmällämme,

”Helmikuun vallankumouksen jälkeen 17. huhtikuuta 1917 venäläiset matruusit vetivät alas muistomerkin pronssisen pallon ja kaksoiskotkan sekä poistivat jalustassa olevat inskriptiot. Kaksoiskotka rikkoontui, mutta se ja sen alustana oleva pallo säilyivät tallessa. Ne asetettiin korjattuina takaisin paikoilleen vuonna 1971, kun asiasta oli ensin konsultoitu Neuvostoliittoa ja varmistettu, ettei naapurimaalla ollut mitään tätä vastaan”.

Tällaista jälkeä syntyy kun saksalaiset sotalaivat kävivät kääntymässä Helsingissä em. rähinän aikana. Kyseessä on tuo vaalea talo, jossa on pyöreä katto.
http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1014195-1037.jpg

Tossa etualalla korjataan laiturin tukimuureja, ne olivat todella surkeassa kunnossa, mm. Porkkanan takapäässä oleva osa laituria meinasi sortua kokonaan, se korjattiin sitten niin että se lepää teräsputkien varassa ja vesi kiertää samalla altapäin paremmin kanavaan päin.

Paljon on Volkkarin pakuja liikkeellä, mutta ei yhtään kunnon hippimallia. Tänä päivänä kaikkein arvokkain (lähinnä Jenkeissä) on versio jossa on hämmästyttävästi 23 ikkunaa https://en.wikipedia.org/wiki/Volkswagen_Type_2#/media/File:Samba(1).jpg

Takana pilkottaa Sompasaaren satama, joskus 70-luvulla Ruotsinlaivat ajoivat syystä tai toisesta joskus sinne. Siellä ei ollut mitään tullisysteemeitä eikä aitoja, joten heti kun paatti oli laiturissa, niin jengi purkaantui laiturille kuin varpusparvi ”ovista ja ikkunoista” kuin myös autokannen kautta ylimääräiset viinat ja röökit kassissa. ja pari tullimiestä ihmetteli voimattomana menoa.

En yleensä ruikuta menneistä, mutta teen sen tämän kerran. On kauhea vääryys että ei saatu säilytettyä yhtä tällaista ja yhtä Dm 3/4 junayksikköä, tarkoitan että sen olisi hoitanut joku valtiollinen taho r-museo? Vr?, työhön olisi alettu heti kun olisi löytynyt sopiva yksilö. Nyt Haapamäellä yritetään pelastaa mitä pelastettavissa on, suuret kiitokset sinne. Onko minkäänlaista arviota, että koska pääsee kyytiin?.
kuva 31.03.2017 03:52 Jouni Halinen  
  Salmisen Reijon 3.7.2006 esittämään kysymykseen kuvassa näkyvästä korsteenista, tulee nyt vastaus, vaikkakin hieman jälkijunassa. Tällainen piippu (lämpökeskuksen) törröttää vuoden 1969 ilmakuvassa, näkyy vielä 1988 kuvassa, en kyllä muista koskaan nähneeni sitä. Paikka on Pressanlinnan korttelissa, Aleksin puolella. http://kartta.hel.fi/link/3d11QH

Taitaa näkyä tässä 1980 kuvassa vaikkakin lyhennettynä, siksi se ei ole pistänyt silmään. https://vaunut.org/kuva/97566?paik=kauppatori

Helsingissä ei ollut vielä kuvausvuotena kaukolämpöä, ensimmäinen kaukolämpötalo oli ravintolakoulu Perho Mechelininkadulla vuonna 1957. Talo esiintyy muuten Palmu leffassa "kaasua komisario Palmu", edustaen siinä sen ajan uusinta arkkitehtuuria.

Sen verran vielä korjaussarjaa, että Smolna sijaitsee kuvaajan selän takana, noin 100 metrin päässä Etelä-Espan varrella, vastapää Ravinteli Kappelia.
kuva 30.03.2017 04:18 Jouni Halinen  
  Tästä kuvasta tulee mieleen ihan Aki Kaurismäen leffat, samanlainen valo. https://www.youtube.com/watch?v=TT1d7pafMmk
kuva 30.03.2017 01:16 Jouni Halinen  
  NSU ?
kuva 28.03.2017 20:54 Jouni Halinen  
  Mikähän järki tässäkin on?. Taitaa Vr:n pojat tykätä vesipyssyleikeistä (pyssy katolla).
kuva 27.03.2017 18:57 Jouni Halinen  
  Mitä tässä sitten oikein tapahtui, maastopalo?, ajoiko juna letkujen yli, poikkesko ne?, näyttää siltä kuin vettä olisi valunut kummallekin puolelle kiskoja. Taitaa olla VPK asialla, sen verran iäkäs on paloauto, Fargo 50/60 luvulta?.
kuva 24.03.2017 17:16 Jouni Halinen  
  https://fi.wikipedia.org/wiki/Hotelli_Torni
kuva 24.03.2017 16:34 Jouni Halinen  
  Mikko 11/12 V kuvanottohetkellä ?
kuva 22.03.2017 15:07 Jouni Halinen  
  Rauhalan Jorma voi varmaan kertoa tarkemmin nuorukaisiile miten tässä alapuolella "syvääjäädytettiin" metrotunnelia vuosina 1976 -1980 (noin) ja sinne sitten ("routamaahan") laitettiin ns. Kluuvin ruhjeiseen ne teräs (valu) putket. Tässä kuva ao. paikalta vuodelta 2016 huhtikuulta https://vaunut.org/kuva/61880?kv=1864&kv2=1922&paik=Helsinki
kuva 20.03.2017 23:25 Jouni Halinen  
  Ja niin kuin olen jossain muussakin kuvassa jo maininnut, niin hitsaamalla 2 "henskeliVolvon" etupäätä vastakkain, saisi mahtavan kulkupelin, jossa olisi moottori kummassakin päässä (neliveto) ja nelipyöräohjaus ja kaksi kuskia (tai servoja ja älykänny sovelluksella toisen tilalla). Tämän mahdollistaa se, että normi Volvo 343 (variomatic) liikkuu tarvittaessa yhtä kovaa eteenpäin tai taaksepäin. Spede taisi tehdä johonkin Turhapuroon vastaavan viritelmän hitsaamalla kaksi Varren etupäätä vastakkain?, muistaako joku tämän?.
kuva 19.03.2017 20:01 Jouni Halinen  
  KaBus ? eli alukoppa ?
kuva 19.03.2017 12:24 Jouni Halinen  
  Vielä löylyä kiukaalle. Tabe muutti asumaan sinne Tammelan Tabelaan (Liesjärven rannalla) palattuaan Jenkeistä(1978). Silloin kuin minä siellä kävin (1976) niin siellä ei ollut sähköjä vaan valaistus hoidettiin kaasulla, joka huoneessa oli "kaasuhana" oven pielessä ja lamppu keskellä kattoa, emme kokeilleet että toimiiko. Löylyistä puheen ollen, sauna oli tehty varmaan jostain riihestä sen verran siitä pyyhki tuuli läpi, sitä lämmitettiin käytännössä puolitoista vuorokautta yhteen putkeen, yksi äijä kokoajan puita tekemässä.

Tabe rakensi koko talon ympäri korkean verkkoaidan, ja kaksi koiraa vartiossa, jossain vaiheessa Forssan poliisilaitokselle alkoi tulla häneltä soittoja että joku hiippailee talon ympärillä. Poliisipäällikkö valitti jossain lehdessä, että laitoksen niukasta polttoainebudjetista menee leijonanosa säännöllisiin tarkistuskäynteihin Tabelassa.

Ajomatka kestää (lievällä ylinopeudella) 20 minuuttia suuntaansa. Tama tuli mitattua silloin 1976, kun lähdimme käymään Forssan pitkäripaisessa la 13.40 perillä oltiin 13.59.59 (Alkot menivät silloin kiinni 14.00). Ovea sulkenut myyjä totesi iloisena, kato pojat oli päivän ensimmäisiä ja myös viimeisiä asiakkaita. No nyt on kerrottu kaikki Tabesta.
kuva 19.03.2017 11:40 Jouni Halinen  
  Ja myös tukikohdan korkeat kustannukset vaikuttivat asiaan. Tukikohta oli haluttu palveluspaikka, olot olivat erinomaiset verrattuna normi tukikohtaan.
kuva 19.03.2017 00:48 Jouni Halinen  
  Tabe kuoli 80 vuotiaana 2006.
kuva 18.03.2017 14:41 Jouni Halinen  
  Herralla siistit "releet" keltaiset sukat ja valkoinen kravatti, tätä kuvaa ei saa näyttää L Airistolle.
kuva 18.03.2017 14:27 Jouni Halinen  
  Eikä ko. kulkuväylä (Mechelink.) ole katu vaan ranta (Hietalahdenr.). Katu päättyy noin 100 metriä kuvaajan selän takana.
kuva 18.03.2017 13:54 Jouni Halinen  
  Sen verran vielä Tabesta, että hän oli 50/60 luvulla sellainen superjulkkis Suomessa, että siitä on ”oksat pois”. Eikä meno pysähtynyt Jenkeissä.

Sai mm. ko. Corvetteen kuvernööri R Reaganilta http://static.iltalehti.fi/autot/corvette3MN_au.jpg erikoiskilvet ”RAKAS” (eivät olleet silloin Californiassa sallittuja) http://kuvapilvi.fi/finnshark/Qn2.jpg

Elävässä arkistossa on myös hänen tyttärensä haastattelu (2006), jossa hän kertoo että Tabe oli ”puheissa” presidenttiehdokas Robert Kennedyn https://a2-images.myspacecdn.com/images02/110/7e863f75222e4fed831d40ddcdef98d9/full.jpg kanssa päivää ennen kuin hänet murhattiin (1968). Puhuttiin että hänellä oli myös ”sutinaa” Urkin kanssa. Tabe oli myös Jenkeissä arvostettu valokuvaaja.


Joku toimittaja pyysi häneltä kerran haastattelua liittyen hänen salarakkaihiinsa, johon hän totesi, että kaikki minun rakkaani ovat olleet julkisia, joista suhteista olen suoraselkäisesti vastuun kantanut, ehkä Urkki pois lukien, syyt olivat varmaan Ns. "yleiset". Nuorempi väki ei varmaan tiedä mitä mitä olivat ns. "yleiset syyt (1944-1991), liittyvät osin tähän niin nykyjäänkin "ystävällismieliseen naapurivaltioon"

Edellinen liittyy siihen, että 60 luvulla oli kaksi lehteä, joista toinen (Madame 1962-1965) kirjoitti juttuja vain Tabesta (hän taisi omistaa lehden), ja toinen (Jallu, ei ollut silloin varsinainen pornolehti) kirjoitti hänestä paljon juttuja, ja kerrotaan että hän oli tehnyt kustantajan kanssa sopimuksen, että hän saa 5 % lehden myyntituloista, jotka olivat aika huomattavat.

Tässä vielä kuva Vetestä Suomikilvillä http://kuvapilvi.fi/finnshark/QDI.jpg
kuva 18.03.2017 11:13 Jouni Halinen  
  Vielä sen verran lisää, Vette oli aikoinaan "vallankumouksillinen" auto, siinä oli jo vuonna 195(x) lasikuitukori (siitä keveys,) duunikaveri Xeroksilta tilasi sellaisen korin jenkeistä 80 luvulla rakentamaansa "raatoon", kuvissa se näytti hyvältä, mutta oli lopulta täysi romu. Sitä sitten korjattiin suurella rahalla (lasikuitutyö/jossain venefirmassa?) Suomessa ja lopputulos ei ollut hyvä. En tiedä auton historiaa sen jälkeen, se oli 70 luvun mallia.
kuva 17.03.2017 13:39 Jouni Halinen  
  Kovasti noi hepat heittää, tässä videossakin puhutaan yli 300 hepasta, Oilimme kaveriporukan kanssa 1976 syksyllä Tabelassa (sai sen lahjaksi E von Frenkkeliltä) Tammelassa viettämässä viikonloppua (kaverin mutsi piti siitä huolta kun Tabe oli Jenkeissä). Siellä oli Jallu ja Madame lehtiä pinotolkulla, yhtä kun luin, niin siinä oli juttu kun Tabe toi auton jo 60 luvulla Suomeen (vei sen kyllä sitten takaisin jenkkeihin). Lopullisesti hän toi sen Suomeen 1978. Muistan vielä että jutussa oli kuva missä auto roikkuu satamanosturin koukussa eteläsatamassa (eli kuljetettiin laivan kannella/ruumassa?) ja lauma pikkupoikia katsoo ylöspäin. Siitä jutusta mulle jäi mieleen tuo 425 hp. Tiedä nyt sitten mikä on totuus. Tietenkin jos Tuomo on asiasta varma, niin asia on pihvi.
Esalle, videossakin näkyy että auto on yksitakalasinen, eikö se ole niin että 2 takalasinen on paljon harvinaisempi ja arvokkaampi
http://www.is.fi/autot/art-2000000492951.html
kuva 17.03.2017 09:12 Jouni Halinen  
  Tabe Sliiorin Corvetessa oli omien puheidensa mukaan 425 (SAE?) heppaa ja aikuisten oikeesti siinä oli 300 heppaa (DIN?). Auto on vuosimallia 1964. Miten menivät muuten SAE hepat, mitattu suoraan akselinpäästä, ilman laturia ym. ?
http://www.iltalehti.fi/autot/2012040915351967_au.shtml

Vastaan itselleni. Wikibediasta: SAE Mitattu ilman "härpäkkeitä" mm. ilman pakoputkea?. "Eräs esimerkki saman auton tehosta eri normien mukaan. NSU Prinz 1000L vuonna 1964: 43 hv DIN, 47 hv CUNA ja 51 hv SAE. Prinzin teho nykyisin käytettyinä kilowatteina on 31,6 kW DIN". Eli Taben jutuissa on totta toinen puoli. Cunasta en ole koskaan kuullutkaan. -75 Vette oli öljykriisin peruilta totaalisen "kuohittu".
kuva 14.03.2017 21:56 Jouni Halinen  
  Onko tässä autossa kanssa sellainen systeemi, jolla renkaiden ilmanpainetta pystytään laskemaan pehmeämmässä maastossa, näyttää menevän jonkinlainen putki pyörännavasta renkaaseen?. Sellainen oli ainakin Riksun viestissä 1977 ns. tornikazseissa (radioauto)
kuva 04.03.2017 21:53 Jouni Halinen  
  Ulm.
kuva 01.03.2017 00:55 Jouni Halinen  
  On Antti olemassa ihmisiä jotka eivät vaan halua kirjoitella nettiin syystä tai toisesta, ylläoleva käytäntö on minusta aivan ok.
kuva 27.02.2017 21:53 Jouni Halinen  
  Tässähän oli "ihmisiä" niin pitkään kuin minä muistan (1960 luvun alusta noin viime vuosiin) nyt ei kassarouvan tarvitse enää paimentaa juoppoja ja narkkareita (kun Assan "poliisilaitoskin" on lopetettu) . Näin se vaan menee Topi P. Missähän on Topi L??, "kiskoarkeakin" on halvaantunut jo vuonna 2013??.
kuva 26.02.2017 23:39 Jouni Halinen  
  Mitähän sille geissille kuuluu jossa Vr pyysi tarjouksia jonkinmoisista tuulenohjaimista tuohon Sr 2:sen katolle. Olikohan tarkoitus jotenkin elimoida tuulen vaikutusta tuossa kaksikerrosvaunun pystyosassa? (aika paskainen on sekin, fiksua käyttää aina samoja vaunuja tässä roolissa). Nyt kun välillä mennään Edo edellä, niin tämäkään ei ole kaikilla matkoilla ongelma.
kuva 12.02.2017 02:07 Jouni Halinen  
  Tikkurilan asema kuvausvuosi? höyryveturi C4 no 82 valmistusvuosi 1875

https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1667#image
kuva 11.02.2017 23:34 Jouni Halinen  
  Tässä kaivo näkyy vielä paremmin https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:722#image
Kuvatekstissä sanotaan "Pienoismalli Helsingin vanhasta rautatieasemasta ja junien lähtöhallista". pienoismallissa on selvästi tuo lähtöhalli, ajoivatko höyryveturit todella tuollaiseen suljettuun halliin?.

Tänä päivänä paikka näyttää tältä https://goo.gl/maps/gLoTSyqL7fr
Kuvasarja:
Suomalaista rautatiehistoriaa
 
 11.02.2017 22:20 Jouni Halinen  
  Löysin tällaiset setit Rautatiemuseon kuvia finna.fi sivuilta: Valokuvia http://bot.fi/1t31 (5328) Karttoja http://bot.fi/1t32 (256) Mitaleja http://bot.fi/1t3d  (233)

Tämä on lisätty myös kääntöpöydälle, löytyy sitten paremmin tulevaisuudessa. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10054.msg79009&topicseen=
<<   >>