|
|
27.12.2013 03:27 | Jouni Halinen | ||
| Junjoreille tiedoksi: Tollasia palapelejä saa "plankkona", niihin voi sitten paitapainotekniikalla "painattaa" haluamansa kuvan, siinä käytetään spesiaali siirtokalvoa, joka on niin ohutta että palapelistä on helppo "napsauttaa" palat irti. Voi olla että nykyjään on muitakin "digitaalisia" tekniikoita. Näyttää ainakin Ifoloorilla tälläisiä olevan tarjolla. Mutta kannattaa kysyä ensin paikkakunnan "paitapainoista". Tässäkin on selkeästi käytetty universaali "Kurikka 1000" aihiota, kanteen on lopuksi lätkäisty tarra-arkille tulostettu veturinkuva, Kokoja on varmaankin A 4 ja A 3 (2x A 4). Tästähän voi joku napata itsellensä pikku busineksen?, voisin saada jopa järkättyä edullisen paitaprässin+starttipaketin (plankkolautoja ja siirtokalvoja), kaverilla on sellaiset ihan tyhjänpanttina, laittakaa viestiä jos kiinnostaa. Prässillä voi toki "painattaa" myös T-paitoja ja tuossa koneessa taisi olla myös lippis "lesti" , eli niihinkin "painatus" onnistuu. | ||||
|
|
22.12.2013 13:53 | Jouni Halinen | ||
| "Diskoilua" http://www.youtube.com/watch?v=VakjZqso8Ik ja http://www.youtube.com/watch?v=yUdb8Hy1uF4 | ||||
|
|
20.12.2013 23:12 | Jouni Halinen | ||
| Samasta aiheesta vielä Satu Pentikäinen ja menolippu vuodelta 1979 http://www.youtube.com/watch?v=eQ3FwAhsaVo Neil Sedaka - One way ticket (to the blues)- 1959 http://www.youtube.com/watch?v=xGGU-15Tt6M Boney M - One Way Ticket http://www.youtube.com/watch?v=7DYA1raD-YY eruption - one way ticket http://www.youtube.com/watch?v=g_jUtiKSf1Y | ||||
|
|
20.12.2013 21:34 | Jouni Halinen | ||
| Mikähän tässä on kysymyksessä, "kaukolämpö"?. Meikäläisen talossa on kaukolämpö. Kadulla kulkee "runkolinja" (noin 400 mm halkaisijaltaan) siitä sitten 20 metrin haara (halkaisija noin 30 mm, eristeen kanssa yli 100 mm), jonka päässä 2 tavallisen kokoista omakotitaloa, ja tämä putkitus on tehty ns. mustasta (teräs) putkesta, tämä näyttäisi olevan kuparia (paineenkestävyys?). "haara" tuntuu olevan tolkuttoman pitkä (mistä tulee, ja minne menee?) ja vielä radan alitus, Perttu osaa varmaan "valaista" asiaa. Kaukolämpövesi voi olla kovilla pakkasilla jopa 140 astetta lämmintä ja paine on korkea, veden kiehumispiste kun nousee paineen kasvaessa, se on 140 asteessa noin 4 bar:a, eli vesi ei tällöin vielä kiehu (kulkee putkessa ”vetenä”), tämä mahdollistaa suuremman energiamäärän siirron samalla putkikapasiteetilla. Mutta tuollainen ”hikinen kupariputki”?. Kaukolämpöverkostossa on muuten hämmästyttävän pienet lämpöhäviöt (vaikka ne matkaavat usein pitkiäkin matkoja), parhaimmillaan alle 3 %:tia | ||||
|
|
20.12.2013 01:48 | Jouni Halinen | ||
| Joo Mikko, nämä KGB:n poistot tapahtuvat aina öiseen aikaan minultakin kuvat ovat aina poistuneet puolenyön ja kello 3 välillä. | ||||
|
|
16.12.2013 22:07 | Jouni Halinen | ||
| Yksi kysymys, onko tämä https://vaunut.org/kuva/88645 työkone vai veturi, kuljettajan "ajokorttiluokka"? voisin kuvitella että veturi, se kun tekee pelkästään "veturihommia", ja saako tässä käyttää verotonta polttoöljyä (löpö) tai moottoripolttoöljyä (MPÖ), riippuuko polttoaine valinta siitä missä "veturi" liikkuu, yksityisellä rataverkolla vai valtion rataverkolla, tällöin tietenkin pitää käyttää koko ajan diesseliä?, eikö ole joku "työkone" tms. joka saa käyttää verotonta polttoainetta "yksityisellä" maalla, mutta joutuu käyttämään verollista pollttoaineta yleisillä teillä liikuessaan, voin muistaa väärinkin?. | ||||
|
|
15.12.2013 21:53 | Jouni Halinen | ||
| Asia selkis näiltä osin, tuossa EK paperissa mainittiin että pitäisi kehittää uusi tuote, ja siihen ei katsottu silloin olevan mahdollisuutta (halua?), mutta nyt sellainen on siis saatavilla, moottoripolttoöljy (MPÖ) ja vielä kesä ja talvilaatuna. | ||||
|
|
15.12.2013 17:14 | Jouni Halinen | ||
| Tässä yksi ”vääntö” eduskunnasta vuodelta 1996, (kirjallinen kysymys) http://217.71.145.20/TRIPviewer/temp/TUNNISTE_KK_658_1996_fi.html siinä yritetään saada myös bussiliikenteelle veroton polttoaine, yksi peruste asialle on ” myös VR:llä on oikeus verottomaan polttoaineeseen”. Ministeri Arja Alho torppaa koko jutun. Syyt: verottoman ”löpön” rikkipitoisuus (0,1) on paljon suurempi kuin verollisen dieselin (0,005)=suuremmat päästöt, löpöstä ei ole olemassa ”talvilaatua”, se ei siis sovi käytettäväksi kulkuneuvoissa talviaikaan, ja muutenkin sen laatu on niin surkeaa (tarkoitettu vain lämmitykseen) että se aiheuttaa moottorivaurioita, ja lisäksi EU vaatii että kaikissa liikennekäyttöön myytävässä polttoaineessa on oltava vero, Suomessakin tuli 2008 pakolliseksi käyttää huviveneissä verollista dieseliä. Työkoneissahan kaikilla yrittäjillä on sama etu (veroton polttoaine) joten se ei vääristä kilpailua, ja lento ja laivaliikenne on sen verran kansainvälistä touhua, että siinä on hankala toteuttaa verollisuutta polttoaineissa, ja lisäksi ko. kuljetusmuodot eivät todellisuudessa kilpaile maantie tai rautatieliikenteen kanssa, vaan keskenänsä samoin polttoaineveroeduin. Eli miksi yksi osakeyhtiö Suomessa eli ”umpivihreä” VR Oyj saa käyttää, verotonta, saastuttavaa, talvikäyttöön sopimatonta ja moottoreita särkevää polttoainetta, vastoin EU säädöksiä ja tältäkin osin vääristää kilpailua. Voihan joku noista laatuasioista voinut muuttua noista päivistä, mutta kuitenkin, perusasetelma on edelleen sama. Lisäksi Suomessa on muutenkin poistettu erillaisia veroetuja valtiosektorilla, ennen valtio osti mm. autot verottomina, ja valtion ei tarvinnut maksaa arvonlisäveroja, nyt ollaan näissä asioissa samassa asemassa muiden toimijoiden kanssa, onhan se tietenkin rahan siirtämistä taskusta toiseen, mutta periaate on kuitenkin oikean suuntainen. ”Leikkiyhtiöistä” sen verran vielä että esim. postiin ”lyötiin” 01.01.1994 osakepääoma apottina (osakeyhtiön osakepääoma suoritetaan rahan sijasta käyttöomaisuutena), joka tarkoitti postin (Suomen PT Oy) kohdalla sitä että sillä oli 01.01.1994 massiivinen ”ilmainen” kalusto alkaa harjoittamaan monopolin suojaamaa liiketoimintaa. Lisäksi viimeisinä (1992 ja 1993) vuosina jolloin toimittiin vielä eduskunnan budjetti rahoituksen varassa postille myönnettiin suuria varoja mm. autokaluston hankintaan, niitä jouduttiin ajamaan jopa ”navetan taakse piiloon”, kun niitä ei heti tarvittu. Uskon että VR:n kohdalla on toimittu samoin. ”Huomenlahjana” se ainakin sai satojen vetureiden ja tuhansien vaunujen ”starttipaketin”. | ||||
|
|
11.12.2013 20:37 | Jouni Halinen | ||
| On kyllä vaikea kuvitella, että VR osakeyhtiöna (Oyj) saisi käyttää verotonta löpöä. Jos näin, niin valtiolta jää miljoonien eurojen verotulot saamatta, mutta ehkä tämäkin on mahdollista ns. leikkiyhtiöiden (toinen mm. Posti) kohdalla. Joskus toimittaja on ollut ainakin ”Toverist Petroil” eli Trustivapaa Bensiini https://vaunut.org/kuva/13534 http://fi.wikipedia.org/wiki/Teboil Oli muuten toi Tebis ainakin 10 vuotta sitten viimisen päälle ”vanhan ajan HUOLTOASEMA”, sieltä sai ihan mitä tahansa autoiluun kuuluvaa, vain jasso puuttui. Nuorempi väki ei taida tietää mikä on jasso. Ko. laiteella käytiin ainakin takavuosina Kyyjärven Essolla oikein MM kisoja. Maksutavat asemalla ovat ainakin moninaiset, vain oravannahka puuttuu: Teboil Maksuaikakortti, Teboil Yrityskortti, Teboil D-kortti (A), Teboil D-kortti (B, C), DKV-kortti, K ä t e i n en, Pankkikortti, Eurocard, MasterCard, Visa, American Express, Diners Club, EasyCard, ja LUKOIL Eesti | ||||
|
|
11.12.2013 18:31 | Jouni Halinen | ||
| Näin kulkevat "kelmit" nykyjään "ovelta ovelle", kätevää, kapasiteettikin on varmaan riittävä (10-15? koppia) järkevään "operointiin" http://www.kiitokori.fi/fi/tuotteet/linja-autot/vankienkuljetusautot/ On varmaan "kustannustehokas" Veeärrän palveluun verrattuna jossa veloitus koppivaunun vetämisestä esim. Helsinki - Oulu on käsittääkseni sama kuin "normivaunullinen" matkustavaisia maksaisi "normihinnoin" ko. välillä?. "Vankibussien rakenteessa huomioidaan käyttötarkoituksen mukainen lujuus ja käyttöturvallisuus mm. auton ovissa ja ikkunoissa. Sisätilat voidaan jakaa osastokohtaisesti lukittavilla ovilla erillisiin valvottuihin huonetiloihin". Huonetiloihin!, on varmaan "perhehuoneet", parivuotein ja minibaarein. | ||||
|
|
25.11.2013 05:48 | Jouni Halinen | ||
| Empä olisi ikinä arvannut kun tammikuussa 1967 muutin Kotikonnuntie 3:seen, että lähemmäs 50 vuoden jälkeen "kotikatu" esiintyy kiskoliikennesivuston tunnisteissa, rautatieharrastus oli siihen aikaan meikäläisellä pelkästään Märklin pohjalla https://vaunut.org/kuva/78013?u=1809 . Metroaseman kohdalla oli silloin "mäntymetsä", kun metro sitten ulottui Kondekaan (1985?) niin tajusin tuon "männikön" funktion. Ostarin avajaiset vietettiin kesäkuussa 1967, jolloin "pukeuduimme" poikain (n.10 kpl 1957 syntyneitä) kanssa juhlan kunniaksi huoltokuilusta löytyneisiin pahvilaatikoihin!?. Muusta meiningistä sen ajan Kontulassa voi lukea linkkikuvan kommentistani, aika entinen ei enää palaa. Muuten olen samaa mieltä kuin vuosi sitten, eli meininki näillä sivuilla on nykyjään sivuilta poistuneen henkilön sanoin "sivusto on mennyt niin ikävään kuntoon, että en mä viitti sinne enää mitään kirjoitella", haloo 10 "viranhaltian" ylläpito, jonkinlaiset "sulkeet" olisivat tarpeen. Esim "tunnistemaanikon" tapauksessa s e l k e ä viesti siitä että minimitunnisteet kuvissa ovat ilmoitettu ohjeissa, ja sillä sipuli. | ||||
|
|
19.11.2013 16:44 | Jouni Halinen | ||
| "Pieni suuri maailma" http://vimeo.com/channels/293484 Millä tekniikalla tälläistä jälkeä syntyy?. Onko kyseessä sama tekniikka videokuvaan sovelletuna kuin millä Tero Lyijynen on tämän kuvan tehnyt. "Kyseessä on aivan tavallinen valokuva, jonka syväterävyysaluetta on kuvankäsittelyssä kavennettu hyvin pieneksi sumentamalla kuvaa rautatien edestä ja takaa. Lisäksi värien saturaatiota on kasvatettu voimakkaasti. Maisemakuvissa ei noin kapeaa terävyysaluetta esiinny". Teeppä Tero tämä sama videona Näsinneulasta. | ||||
|
|
11.11.2013 23:03 | Jouni Halinen | ||
| Niinkuin kuvan https://vaunut.org/kuva/87787 kommentissa kirjoitin niin Pasilan puuasema siirrettiin vuonna 1984 nykyiselle paikalle, joka on tämän massiivisen valtion virastotalon vasemmanpuolen keskilohkon pohjoispuolella, talon rakennustyöt keskeytettiin muutamaksi vuodeksi 1970 luvulla valtion kroonisen rahapulan takia. Oikean puolen lohkojen välissä (matala osa) oli talon katolla kaksi 3 asunnon "rivitaloa" (talonmiehiä varten), ne hävisivät sieltä noin 10 vuotta sitten. Ratapihan ylittävän sillan rakennustyöt alkoivat vuonna 1985. | ||||
|
|
11.11.2013 19:08 | Jouni Halinen | ||
| Tämä kuva on otettu aika tarkkaan tuon sillan kohdalta, katselusuunta on etelästä http://tinyurl.com/nhvoljt . Uusi asema näkyy sillan takana ja vanha oli samalla kohtaan kuin tämä nykyinenkin. ItäPasila on oikealla ja päärata on vasemmalla. Olin muuten katsomassa kun (vuonna 1984?) vanha asema yhtenä lauantaina tunkattiin lavetille, ensin ajettiin noin 50 metriä pohjoiseen, ja sitten noin 100 metriä itään, ja niin oli "rauhanasema" nykyisellä sijaintipaikallaan Arndt Pekurisen puistossa, hän oli muuten Suomen ensimmäinen ”sivari” ja hänet teloitettiin itä karjalassa 5.11.1941, kun ei suostunut kivääriä käteensä ottamaan http://fi.wikipedia.org/wiki/Arndt_Pekurinen Pekurisen mottona oli Jonathan Swiftin lause: ”Kun ihmisiä ei syödä, on niitä turha teurastaa.” Ps. en ole aikaisemmin huomannut että "katukuvan" oikean alanurkan nuolella saa myös karttakuvan samaan näkymään, ja jossa "kuvauspaikka" on merkitty "pampulalla". | ||||
|
|
02.09.2013 20:27 | Jouni Halinen | ||
| Liikkuvaa kuvaa sinisestä diskovaunusta, Virve Rosti ”menolippu” vuodelta 1979, kovin on kuvaajalla ollut mielessä ”tyttö ja juna” tyyli kun on yhtä ruutuhameista tyttöä ”alakerrasta” alvariinsa kuvannut. Oliko diskovaunuille niin kova kysyntä että niitä piti rakentaa enemmänkin?. http://www.youtube.com/watch?v=ji1uFe0ma5Y Aika siistiä 70 luvun käännösmusaa, orginaali esittäjää en muista. | ||||
|
|
02.09.2013 19:52 | Jouni Halinen | ||
| Videoklippi Risto Jarvan elokuvasta Onnenpeli vuodelta 1965, se on kuvattu joko vielä pystyssä olleesta? Ns. Skohan talosta tai sitten rakenteilla olevasta Makkaratalosta? (valmistui 1967). Tässä yhteydessä kaivettiin/louhittiin paikka myös metroasemalle, oliko sen korkeusasema suunnilleen montun pohjalla?, ehkä hieman syvemmällä?, menikö ”asemalta” myös tunnelit kumpaankin suuntaan?. Rauhalan Jorma varmaan tietää. Nykyinen metroasema louhittiin lopulta kuitenkin paljon syvemmälle (kuinka syvälle?) ja orginaali ”asemalla” oli ainakin jossain vaiheessa kössihalli. Miten tässä oli rakentamisen aikana järjestetty ratikoiden, autojen ja jalankulkijoiden liikkuminen, olin tässä vaiheessa itse 7v, ei ole asiasta itsellä muistikuvia. http://www.youtube.com/watch?v=7Z9tinG5CiY . Onnenpeli elokuva avasi muuten Suomen elokuvahistoriassa (tyyli sama kuin Käpy selän alla elokuvassa) aivan uudenlaisen kerronnan, jossa mm. seksiä kuvattiin avoimesti ja luonnollisella tavalla, ilman mitään kiertoilmaisuja. Hyvä elokuva kaikkine 60 luvun kuvauksineen. Kovin olivat heppoisia maansiirtoautot vielä tuohon aikaan, kaksi akselia ja silleen. | ||||
|
|
02.09.2013 18:51 | Jouni Halinen | ||
| Hiski Salomaan lännenlokari, taustalla pyörivässä kuvakollaasissa noin 2 minuutin kohdalla esiintyy 3 RAPUjunaa joista kaksi on varsin massiivisesti lastattu, vaunuissa on kyydissä vain yksi pölli eli noin kymmenen vaunua ja kymmenen pölliä http://www.youtube.com/watch?v=P59U0jFMxxo Raideleveys? näyttää suhteettoman leveältä veturiin verrattuna, vai näenkö väärin. | ||||
|
|
17.08.2013 23:37 | Jouni Halinen | ||
| Kävihän täällä myös vuonna 1960 Nikita H Kekkosen synttäreillä http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/hrustsev_kekkosen_60-vuotispaivilla_34674.html#media=34675 Veturi näkyy olevan uudenuutukainen Huru numeroltaan 2214 | ||||
|
|
20.07.2013 20:49 | Jouni Halinen | ||
| Ovat näemmä alkaneet junatkin ryyppäämään. Lainaus Iltalehdestä: "Snowdenin taktiikkaa on kuvailtu "kuolleen miehen kytkimeksi". Alun perin sanat viittaavat turvakytkimeen, jota käytetään esimerkiksi junassa: jos kuljettaja sattuisi kuolemaan (tai nukahtamaan) ajon aikana, sammuisi juna itsestään". Miten muuten tuo kuoleenmiehen kytkin on käytännössä toiminut eri vetureissa/moottorijunissa höyryistä nykykalustoon, voisin kuvitella että nykykalustossa moottori ei "sammu" vaaan menee ns. vapaalle, ja jarrutus tapahtuu automaattisesti, muutenhan junasta menisivät mm. valaistussähköt. Tähän tulee varmaan asiantuntevaa päivitystä. | ||||
|
|
20.07.2013 00:37 | Jouni Halinen | ||
| "Verstaan" nimi on nykyisin Arctech Helsinki Shipyard Inc. Monta muutakin nimeä on telakalla vuodesta 1865 ollut, tässä luettelo niistä, STX Finland Oy, Aker Finnyards Oy Kvaerner Masa-Yards Oy , Masa-Yards Oy, Wärtsilä Meriteollisuus Oy, Wärtsilä Oy Helsingin telakka, Kone- ja Siltarakennus Oy, Hietalahden Sulkutelakka- ja Konepaja ab (laatan firma), ja Helsingfors Skeppsdocka. Faijavainaakin oli siellä töissä malliveistäjänä sodan jälkeen. | ||||
|
|
04.07.2013 23:10 | Jouni Halinen | ||
| Viipurin vanha asema. https://vaunut.org/kuva/78049?u=1809 | ||||
|
|
04.07.2013 13:52 | Jouni Halinen | ||
| Kuulin mielestäni luotettavalta taholta, että tämä olisi "pompannut" pois kiskoilta ja käyty niille takaisin tunkkaamassa, onko muilla tietoa asian todenperäisyydestä?. | ||||
|
|
27.04.2013 15:08 | Jouni Halinen | ||
| Samaa mieltä Juhanin ja Vesa-Matin kanssa, minunkin mielestä tämä erinlaisten numeroiden jatkuva tivaaminen pitäisi lopettaa välittömästi, jos kuvan lisääjällä on jotain "numeroita" hän ne varmaan esille laittaa, ja jos ei ole niin soronoo. | ||||
|
|
21.04.2013 16:11 | Jouni Halinen | ||
| No kyllähän ne muumit siellä Järvenpäässä(kin) sitten asuivat, kun löytyy asialle aikalaistodistajakin. Brändin markkinaarvo oli silloin varmaan jotain aivan muuta kuin nykyjään, jo luja jalansija Japanissa merkitsee tänäpäivänä isoa kasaa jenejä. | ||||
|
|
21.04.2013 13:22 | Jouni Halinen | ||
| Mäkin ostin 20 vuotta CC Comppanista nestesaippuan 4 tai 10 litran päniköissä ihan kotikäyttöön (firmani tietenkin maksoi sen), saippua oli nimeltään CC hellä, oli oikein hyvää tavaraa ja yksikköhinta oli "nyrkinkokoisiin" pakkauksiin verrattuna mitätön. | ||||
|
|
21.04.2013 13:13 | Jouni Halinen | ||
| Ainakaan tämän linkin http://www.huvipuisto.net/peikkometsa.html tarina ei kerro että peikkofrmassa olisi tehty muumeja, vaan pelkkiä peikkoja joka lähtöön, Englannisakin oli faniklubi johon kuului yli 300 000 jäsentä, homma kaatui lopulta harkintaverotukseen joka oli lopulta yli sata prosenttia voitosta, tuntuu uskomattomalta, mutta olen kuullut parikin eri tapausta lähipiiristä, että tämä oli 60/70 luvulla täysin mahdollista. Verotusta hoitivat kunnissa maalikkojäseniset verolautakunnat, ja kun laki moisen salli, niin kyllähän sellaisen veron sopi kateuspäissään saman "kylän" tutulle yrittäjälle mätkäistä. | ||||
|
|
21.04.2013 10:23 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kuva mainitusta härpättimestä, ei ole vaikea arvata millä aikakaudella tämä on nimensä saanut. https://vaunut.org/kuva/1706?t=yst%25C3%25A4vyysside | ||||
|
|
19.04.2013 08:53 | Jouni Halinen | ||
| Tarinaa Pitskun aseman seudulta http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/tarinat/pitajanmaen_asemaseutu.html | ||||
|
|
14.04.2013 18:43 | Jouni Halinen | ||
| Olen ollut tietoinen Sörnäistenjärvestä (sijaitsi konepajan paikkeilla, ja laskujoki kulki vanhankaupungin lahdelle), mutta Töölönjärvi http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6%C3%B6l%C3%B6nj%C3%A4rvi http://tinyurl.com/ceqr5o3 on aivan uusi tuttavuus, se sijaitsi Pasilan alaratapihan paikkeilla ja siitä laski Töölönjoki (rippeitä on vielä jäljellä Alppipuistossa) Töölönlahteen, järvi kuivattiin lopullisesti vasta 1800 luvun lopulla, jonka jälkeen alue voitiin ottaa rautatie käyttöön. Eli Helsinkihän on ollut varsinaista ”järvisuomea”. Mutta miksi järvi ei näy tässä kartassa? | ||||
|
|
31.03.2013 04:32 | Jouni Halinen | ||
| Nykyjään saa tehtyä erittäin kantavia työmaateitä laittamalla "savipeltoon" järeää suodatinkangasta ja ajamalla päälle 20 cm sepeliä, kantaa kyllä aivan hämmästyttävästi raskaitakin autoja. Nimimerkki kokemusta on. | ||||
|
|
27.03.2013 00:12 | Jouni Halinen | ||
| Ravintelistä https://vaunut.org/kuva/70398?liikp1=726 | ||||
|
|
26.03.2013 23:11 | Jouni Halinen | ||
| Ton välimatkan heitin ihan hatusta, olisihan sen voinut kartastakin tarkistaa, summa summarum, minusta olisi fiksua antaa A luokan tunnus sille "siivaleelle" kehäradasta jonka juna kulkee nopeammin, nämä ulkomaanelävät sitten sinne suuntaan ohjautuisivat, voi myös ajatella itäpuolta siltä kantilta, että sieltä on tuo vaihtoyhteys Tikkurilan uudelta komialta R asemalta pohjoisen suuntaan huristeleviin pendoihin (Suomikuva), ja sielä myös matkustavaiset antavat kulkineelle hiukan kansainvälisemmän kuvan kuin länsipuolen pääosin työmatkalaisista koostuva matkustaja-aines. Voi myös kuvitella että itäpuolella on aamuruuhkassa vähemmän tungosta kuin länsipuolella, sielä kun on paljon eri vaihtoehtoja kulkea etelän suuntaan. Länsipuoli voisi jäädä aivan hyvin tunnukselle M, juna kun käy tulevaisuudessakin "kääntymässä" Vantaalla niin kuin nytkin. Juu kääntyy se 3:sen kyltti eläintarhassa, se vain minua kerran sekoitti kun niitä T ja B "kolmosia" suihki Steissillä suuntaan jos toiseen, ja se tuntui myös loogiselta paikalta siinä 8:ko reitin risteyskohdassa. | ||||
|
|
26.03.2013 21:38 | Jouni Halinen | ||
| Toi A sopisi tunnukseksi länsipuolen junalle (lienee lyhyempi matka L -kentälle/kentältä, ja saa selkeän ohjeen suuntaansa ulkomaan elävälle ”mene A junaan”) kuulostaa hyvältä ratkaisulta, myös H =Helsinki tai C= keskusta voisivat tulla kyseeseen. Itäpuoli voisi kulkea myös tunnuksella L= lentokenttä I =itä. Nämä kirjaimien vaihdothan ovat vain järjestelykysymyksiä, ja nythän voisi samalla mallata tilannetta kokonaisuutena joka tulee eteen jos tai kun (on minusta 50/50) pisararata otetaan käyttöön. 3 B/T :hän on sama ongelma, ennen vanhaan lähes kaikki kolmosen kulkijat tiesivät (poislukien ulkopaikkakuntalaiset) miten päin ja missä kulkee T tai B. Nyt kun niissä jos jonkinlaista kulkijaa, niin on otettu käyttöön tuo ”kylttien kääntö” Steissin kohdalla, auttaako se sitten mitään jos otetaan käyttöön linjanumerot 2 ja 3, linjojen ”kulkukiemurat” ovat silti erittäin vaikeasti hahmoteltavissa, myös ”alkuasukkaille”. Tästähän voi tulla sellainen keskustelusessio, josta liikenteen operoija (VR /HSY?) voi hakea ”tukea” tulevalle ratkaisulle, koska jo nyt tätä ”propleemaa” on tässä keskustelussa tarkasteltu ja tullaan tarkastelemaan tavallisen pulliaisen/ kulkijan näkökohdasta katsottuna. Radan ”toimijat” asiaa varmaan jo kovasti miettivät täällä. https://vaunut.org/kuva/17471 näkeekö kukaan pöydillä nettiyhteydellä varustettua kompuraa?, no tuli vähän loppukevennystä matkaan. | ||||
|
|
26.03.2013 17:28 | Jouni Halinen | ||
| Siis Martinlaakson M juna on kuitenkin pendelijuna, kuitenkin vain siihen asti kuin kehärata valmistuu. Tämän jälkeen M juna kulkee vain "yhden paikan väliä", eli kiertää "puoliympyrän" ja lähtee matkaan Steissiltä vuoroperään nokka tai perä edellä. Onko Suomessa ollut ikinä junavuoroja jotka olisivat käyttäytyneet samalla tavalla, tai ajaneet peräti "täyden ympyrän". Onhan se ainakin ollut teoriassa mahdollista, varsinkin aikoina jolloin Suomessa oli R liikennettä joka "niemeen ja notkelmaan". Olisko tulevaisuudessa tuolle junalle fiksumpi tunnus radan todellisen "kunkun" mukaan A (airport) tai L (lentokenttä, jos A on varattu). M tunnus on vähän, "ai että minnekkö tämä juna M-enee". Hotellin respa sanoo tämän myötä "ulkomaanelävälle", että menette sitten A junaan, Lari tämän varmaan jo tietää. | ||||
|
|
26.03.2013 01:25 | Jouni Halinen | ||
| Topi: mitä tämä sitten tarkoittaa. Telkkarissa ajeli tänään (jossain uutispätkässä) matkustajajuna, kamera "katsoi" liikkuvaa junaa takaapäin, kummatkin punavalot olivat pimeänä, oikeanpuoleinen syttyi äkkiä (niinkuin jarruvalo) mutta paloi vain muutaman sekunnin, sen jälleen oli koko takapää taas pimeänä?. | ||||
|
|
26.03.2013 00:54 | Jouni Halinen | ||
| Näkyy tässä ainakin olevan monennäköistä "peltitoosaa" persuksessa. Sama lajikirjo näyttää olevan havaittavissa myös pölli ja pökäle (malmi) puolella, tee sitten niistä "pendeleitä". KTL osaa kertoa varmaan lopullisen totuuden?. | ||||
|
|
26.03.2013 00:06 | Jouni Halinen | ||
| Meni pöndelit ja pendelit sekaisin. | ||||
|
|
25.03.2013 23:50 | Jouni Halinen | ||
| Miksi kaikkia tavarajunia jotka ajavat säännöllisesti eestaas kahden paikan välillä ei sitten sanota pendelöiviksi juniksi?. En ole ainakaan itse huomannut, että olisi puu tai malmi ym. pöndeleitä. Eikö voisi olla myös matkustajapöndeleitä?, Esim. "Martinlaakson pöndeli lähtee raiteelta 7". Ehkä koittelen jonkun "hurmosharjastajan" huumorintajua?, kunhan vaan kysyn?. | ||||
|
|
25.03.2013 18:52 | Jouni Halinen | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/78011?s=1 kommentoin ”muori pönöttää Kemin asemalla 80 luvulla. Kello on 9.10, ja matka jatkuu pian Ouluun”. Muorilla on kuvissa eri ”releet niskassa”, eli asia ei voi olla näin, mutta jomminkummin päin on varmaan eri päivinä menty. Jos joku mallaa aikatauluja, niin tiedoksi, että kuvausvuosi on viitteellinen, ehkä enenmän loppupuolelta. Jokuhan tämän tietenkin ratkaisee, ei kai tälläiset aikataulut vuosittain niin kauheasti muuttuneet?. | ||||
|
|
23.03.2013 07:51 | Jouni Halinen | ||
| Puhelinpylväässä kulkee varsinainen "LAAJAKAISTA". Pikkuisen on maisema tämänkin talon ympärillä muuttunut. | ||||
|
|
27.02.2013 18:46 | Jouni Halinen | ||
| Heitin Jorma tämän "kisakommentin" hiukan kevennykseksi tähän ko. lisäysbuumiin. Niin monella kun on ollut "pinon alimmaisena" laatikollinen tavaravaunukuvia, näitä kuviaham on ollut täällä suhteellisesti (siis kuvia vanhoista tavaravaunuista) ottaen todella vähän, joten "buumi jatkukoon". Itse olen Jorman kanssa samaa mieltä, että kun jatketaan vielä lähivuodet tällä (ei ole kuvattava kalusto ja/tai maisema taustalla muutunut enää aikoihin pätkääkään) nyky kuvaus/lisäys linjalla, niin aikamoisen "ähkyn" saa ("150" samanlaista kuvaa kohteesta) kun näillä sivuilla "vierailee" tulevaisuudessa. | ||||
|
|
26.02.2013 00:15 | Jouni Halinen | ||
| Laitoin tämän tuonne "kääntöpöydälle", mutta tuolla keskustelupuolella näyttää olevan menossa nykyjään aikamoinen "tykitys" aiheesta havaintoja "sieltä sun täältä" (välillä koko "pötkö" on ko. tavaraa) , ei siellä ehdi muut kommentit/lisäykset kuin vain "vilahtaa", ja painua sen sen jälkeen kommentoinnin "hetteikköön". Video Ylen elävästä arkistosta ”Tavara kulkee ketterästi kiskoilla” vuodelta 1962 pituus 11.45 min. Kun kuvanlisäyksen puolella on ollut viimeaikoina varsinainen ”tavaravaunubuumi”, niin tähän saumaan sopii hyvin tämä värillinen video jossa eri tavaravaunu tyyppejä esiintyy todella runsas valikoima. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/tavara_kulkee_ketterasti_kiskoilla_80577.html#media=80580 . On kanssa kuvaa puutavaravaunujen purusta veteen pylväät "laukaisten" (Muurisen Tapsa kommentoinut tapahtumaa jonkun kuvan yhteydessä) , hurjan näköistä touhua. Täyttäis varmaan tänäpäivänäkin kaikki työturvallisuusvaatimukset, tai sitten ei. Kiitos näiden kuvien lisäämisestä arvostetuille "vanhan kaartin" rautatieharjastajille, tuntuu vähän että olis joku "kisa" menossa, vieläkö saataas Juhani mukaan tähän "kisaan". | ||||
|
|
21.02.2013 05:10 | Jouni Halinen | ||
| Ko Samuin kansainvälinen lentokenttä. http://en.wikipedia.org/wiki/Samui_Airport ei ole "terminaaleissa" turhia ulkoseiniä. | ||||
|
|
16.02.2013 23:27 | Jouni Halinen | ||
| Sitten ovat vielä nämä kaksi nuorta hehkeää neitiä eli Mäen Anna ja Anu Saukko. | ||||
|
|
16.02.2013 23:04 | Jouni Halinen | ||
| Vastine entisaikojen ”lapiomies” määristä (1964). Kommentti on ”tekstikaappaus” lisäämästäni kuvasta. https://vaunut.org/kuva/59941?u=1809 Helsingin aseman (sis. Helsingin alueen kaikki liikennepaikat), henkilökunnan määrä vuonna 1964, oli 1300 ja 1400 välillä, mm. 135 konnaria, 62 kuormausmestaria, 126 vaihdemiestä, 152 junamiestä, 278 asemamiestä, 108 autonkuljettajaa ja 148 alokasta. Tämä virkanimike alokas oli ihan oikeasti VR:kin käytössä, eikä sillä ollut mitään tekemistä intin alokkaiden kanssa). Päälle tulee vielä erikseen määrittelemätön määrä järjestelymestareita, kirjureita, toimistapulaisia, asentajia, siivoojia ym. Eli kyllä ”lapiomiehiä” (vaki+ OTO) näinä aikoina oli riittävästi, ja putsaustyöt sujuivat varmastikin ripeästi. | ||||
|
|
12.02.2013 23:05 | Jouni Halinen | ||
| Tuon Karin x kommentin kohdalla oli hetken aikaa puhetta tapin kovuudesta ja sen kovettuneen tapin käyttöönottamisesta, harjoititko Kari ns. itsesensuuria. Lisää hauskoja nimiä http://pokis.net/fun/yritykset/ Kari jo ehtikin kertoa edellisessä kommentissa syyn tekstimuutokseen, hyvä niin, että ei vaan karkoiteta sivuilta harvalukuisia kauniinman sukupuolen edustajia. | ||||
|
|
12.02.2013 22:51 | Jouni Halinen | ||
| Lisää hauskoja nimiä netistä koostettuna: Köyhä ja Poika Oy (kiinteistövälitys), Sählärit Oy (toimiala tuntematon), T:mi Iloinen Jakorasia Liha & Viihde (toimiala varmaankin ”lihalliset palvelut”), T:mi Idiootti (kirjankustannus), Manitpois Oy (metallituotteet), Doku Fellows Oy. (arvopaperisijoittaminen), Viimeinen Voitelu (autokorjaamo), Yhtyneet Mämmikourat Ky (kahvila konditoria), T:mi Veikko Heilala Mr. Feelgood, Hymyhuuli. Firma itse määritteli ydintoimialansa aikanaan näin: ”metallurgista neuvontaa ja seuralaispalveluja naisille”, Porissa otsikoihin suurissa talousrikosoikeudenkäynneissä pääsivät muun muassa Tillsten Oy ja Torocks Oy. Nimet (suom. ”kiville”) eivät juuri jättäneet epäselvyyttä, mikä oli näiden yhtiöiden ainoa tarkoitus. Sitten on tämä Jukka-Pekka Mattilan Notareal Oy joka konkurssin jälkeen muuttui kansan suussa muotoon "Not a real", yhtiön itsensä mukaan nimi on muodostettu englanninkielisistä sanoista "Notary ja Real Estate". Karilla on lyhin kommentti mitä minä olen näillä sivuilla nähnyt. | ||||
|
|
12.02.2013 20:37 | Jouni Halinen | ||
| Vanha Vartsikalainen lihafirma Liha ja elin Oy (perustettu 1945) tunnetaan nykyjään nimellä Lihel Oy, kuuluu nykyjään Paulig Groupiin ja on suuri toimija liha ym. muiden elintarvikkeiden "mausteiden" E 123/456 ym. kauppiaana, kaikki "mausteet" tehdään Virossa. Leivinrasva Oy:nä perustettu firma on nykyjään Takeda-konserniin kuuluva lääketehdas nimellä Takeda Leiras Oy. Lääketehdas Orion Oy on jossain vaiheessa perustanut meikkifirman nimeltä Noiro Oy, nimi nykyjään Lumene Oy. Kirkkonummelaisilla Someron suvulla oli aikoinaan useita raskaanliikenteen firmoja joista yksi oli Man kuorma-autojen jälleenmyyjä Auto-Oremos Oy, firma neni laman jäljiltä konkkaan. Ab lukko Oy, nimi välillä Abloy Oy, nykyjään AssaAbloy AB. Lisää näitä löytyy täältä http://www.voice.fi/ilmiot/yllattavan-monen-yrityksen-nimi-on-lyhenne-jostain--katso-lista/8/45406 | ||||
|
|
13.10.2012 23:46 | Jouni Halinen | ||
| Ja ulkolähetys auton takana seisoo alligaattoriauto, en muista enää päljonko siitä irtos kilovatteja. | ||||
|
|
13.10.2012 22:20 | Jouni Halinen | ||
| Jos oikein muistan, niin Alkon perusvalikoimaan kuului 60/70 luvulla pienimmillään 7 punkkua ja 7 valkkaria, että kelpas niitä sitten tankkivaunulla ympäri Eurooppaa kuskailla, valkkareita taisi olla feteaska, BuBule ja omppuviini, muita en muista, 4 puuttuu, kuka muistaa. Punkuista en muista muuta kuin Erkin pikakiväärin. Päälle tulee vielä väkevät viinit. Rakennuksen vasemmalla (meren) puolella oli sisäänkäynti toimistotiloihin, 90 luvulla sinne oltiin tuomassa turvakuljetusena suurta rahasummaa, kun auto pysähtyi oven eteen, niin rosvot nappasivat kaikki rahat, ja häipyivät paikalta, rosvoista tai rahoista ei ole sen koomin kuultu yhtään mitään. | ||||
|
|
13.10.2012 19:18 | Jouni Halinen | ||
| Juu ajat on muuttuneet, ei noina lapsuuden/nuoruuden aikoina olisi tullut mieleenkään lähteä aikuisten ja vielä vieraiden sellaisten kanssa sellaiseen "sanallisen säilän" heilutteluun mitä nykyjään netissä harjoitellaan. Ikävä kyllä, että tämäkin ilmiö on viimeaikoina rantautunut myös tänne, uskon kuitenkin että kyseiset nuoret oppivat talon tavoille, kun suurimmat höyryt on venttiilistä ulos puhallettu. Heidän tietämyksensä "alalta" on kyllä mielestäni hämmästyttävän laajaa, eli keskittymällä oleelliseen (unohtamalla kaikki töööttäilyt) alkaa syntyä hyvää jälkeä. Eli tsemppiä Vorgin nuoriso-osaltolle. PS. lukekaa tuosta ylempää miten nuoret pojat aikaaansa viettivät 40 vuotta sitten. | ||||