Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.09.2013 20:27 | Jouni Halinen | ||
| Liikkuvaa kuvaa sinisestä diskovaunusta, Virve Rosti ”menolippu” vuodelta 1979, kovin on kuvaajalla ollut mielessä ”tyttö ja juna” tyyli kun on yhtä ruutuhameista tyttöä ”alakerrasta” alvariinsa kuvannut. Oliko diskovaunuille niin kova kysyntä että niitä piti rakentaa enemmänkin?. http://www.youtube.com/watch?v=ji1uFe0ma5Y Aika siistiä 70 luvun käännösmusaa, orginaali esittäjää en muista. | ||||
|
02.09.2013 19:52 | Jouni Halinen | ||
| Videoklippi Risto Jarvan elokuvasta Onnenpeli vuodelta 1965, se on kuvattu joko vielä pystyssä olleesta? Ns. Skohan talosta tai sitten rakenteilla olevasta Makkaratalosta? (valmistui 1967). Tässä yhteydessä kaivettiin/louhittiin paikka myös metroasemalle, oliko sen korkeusasema suunnilleen montun pohjalla?, ehkä hieman syvemmällä?, menikö ”asemalta” myös tunnelit kumpaankin suuntaan?. Rauhalan Jorma varmaan tietää. Nykyinen metroasema louhittiin lopulta kuitenkin paljon syvemmälle (kuinka syvälle?) ja orginaali ”asemalla” oli ainakin jossain vaiheessa kössihalli. Miten tässä oli rakentamisen aikana järjestetty ratikoiden, autojen ja jalankulkijoiden liikkuminen, olin tässä vaiheessa itse 7v, ei ole asiasta itsellä muistikuvia. http://www.youtube.com/watch?v=7Z9tinG5CiY . Onnenpeli elokuva avasi muuten Suomen elokuvahistoriassa (tyyli sama kuin Käpy selän alla elokuvassa) aivan uudenlaisen kerronnan, jossa mm. seksiä kuvattiin avoimesti ja luonnollisella tavalla, ilman mitään kiertoilmaisuja. Hyvä elokuva kaikkine 60 luvun kuvauksineen. Kovin olivat heppoisia maansiirtoautot vielä tuohon aikaan, kaksi akselia ja silleen. | ||||
|
02.09.2013 18:51 | Jouni Halinen | ||
| Hiski Salomaan lännenlokari, taustalla pyörivässä kuvakollaasissa noin 2 minuutin kohdalla esiintyy 3 RAPUjunaa joista kaksi on varsin massiivisesti lastattu, vaunuissa on kyydissä vain yksi pölli eli noin kymmenen vaunua ja kymmenen pölliä http://www.youtube.com/watch?v=P59U0jFMxxo Raideleveys? näyttää suhteettoman leveältä veturiin verrattuna, vai näenkö väärin. | ||||
|
17.08.2013 23:37 | Jouni Halinen | ||
| Kävihän täällä myös vuonna 1960 Nikita H Kekkosen synttäreillä http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/hrustsev_kekkosen_60-vuotispaivilla_34674.html#media=34675 Veturi näkyy olevan uudenuutukainen Huru numeroltaan 2214 | ||||
|
20.07.2013 20:49 | Jouni Halinen | ||
| Ovat näemmä alkaneet junatkin ryyppäämään. Lainaus Iltalehdestä: "Snowdenin taktiikkaa on kuvailtu "kuolleen miehen kytkimeksi". Alun perin sanat viittaavat turvakytkimeen, jota käytetään esimerkiksi junassa: jos kuljettaja sattuisi kuolemaan (tai nukahtamaan) ajon aikana, sammuisi juna itsestään". Miten muuten tuo kuoleenmiehen kytkin on käytännössä toiminut eri vetureissa/moottorijunissa höyryistä nykykalustoon, voisin kuvitella että nykykalustossa moottori ei "sammu" vaaan menee ns. vapaalle, ja jarrutus tapahtuu automaattisesti, muutenhan junasta menisivät mm. valaistussähköt. Tähän tulee varmaan asiantuntevaa päivitystä. | ||||
|
20.07.2013 00:37 | Jouni Halinen | ||
| "Verstaan" nimi on nykyisin Arctech Helsinki Shipyard Inc. Monta muutakin nimeä on telakalla vuodesta 1865 ollut, tässä luettelo niistä, STX Finland Oy, Aker Finnyards Oy Kvaerner Masa-Yards Oy , Masa-Yards Oy, Wärtsilä Meriteollisuus Oy, Wärtsilä Oy Helsingin telakka, Kone- ja Siltarakennus Oy, Hietalahden Sulkutelakka- ja Konepaja ab (laatan firma), ja Helsingfors Skeppsdocka. Faijavainaakin oli siellä töissä malliveistäjänä sodan jälkeen. | ||||
|
04.07.2013 23:10 | Jouni Halinen | ||
| Viipurin vanha asema. https://vaunut.org/kuva/78049?u=1809 | ||||
|
04.07.2013 13:52 | Jouni Halinen | ||
| Kuulin mielestäni luotettavalta taholta, että tämä olisi "pompannut" pois kiskoilta ja käyty niille takaisin tunkkaamassa, onko muilla tietoa asian todenperäisyydestä?. | ||||
|
27.04.2013 15:08 | Jouni Halinen | ||
| Samaa mieltä Juhanin ja Vesa-Matin kanssa, minunkin mielestä tämä erinlaisten numeroiden jatkuva tivaaminen pitäisi lopettaa välittömästi, jos kuvan lisääjällä on jotain "numeroita" hän ne varmaan esille laittaa, ja jos ei ole niin soronoo. | ||||
|
21.04.2013 16:11 | Jouni Halinen | ||
| No kyllähän ne muumit siellä Järvenpäässä(kin) sitten asuivat, kun löytyy asialle aikalaistodistajakin. Brändin markkinaarvo oli silloin varmaan jotain aivan muuta kuin nykyjään, jo luja jalansija Japanissa merkitsee tänäpäivänä isoa kasaa jenejä. | ||||
|
21.04.2013 13:22 | Jouni Halinen | ||
| Mäkin ostin 20 vuotta CC Comppanista nestesaippuan 4 tai 10 litran päniköissä ihan kotikäyttöön (firmani tietenkin maksoi sen), saippua oli nimeltään CC hellä, oli oikein hyvää tavaraa ja yksikköhinta oli "nyrkinkokoisiin" pakkauksiin verrattuna mitätön. | ||||
|
|
21.04.2013 13:13 | Jouni Halinen | ||
| Ainakaan tämän linkin http://www.huvipuisto.net/peikkometsa.html tarina ei kerro että peikkofrmassa olisi tehty muumeja, vaan pelkkiä peikkoja joka lähtöön, Englannisakin oli faniklubi johon kuului yli 300 000 jäsentä, homma kaatui lopulta harkintaverotukseen joka oli lopulta yli sata prosenttia voitosta, tuntuu uskomattomalta, mutta olen kuullut parikin eri tapausta lähipiiristä, että tämä oli 60/70 luvulla täysin mahdollista. Verotusta hoitivat kunnissa maalikkojäseniset verolautakunnat, ja kun laki moisen salli, niin kyllähän sellaisen veron sopi kateuspäissään saman "kylän" tutulle yrittäjälle mätkäistä. | ||||
|
21.04.2013 10:23 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kuva mainitusta härpättimestä, ei ole vaikea arvata millä aikakaudella tämä on nimensä saanut. https://vaunut.org/kuva/1706?t=yst%25C3%25A4vyysside | ||||
|
19.04.2013 08:53 | Jouni Halinen | ||
| Tarinaa Pitskun aseman seudulta http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/tarinat/pitajanmaen_asemaseutu.html | ||||
|
14.04.2013 18:43 | Jouni Halinen | ||
| Olen ollut tietoinen Sörnäistenjärvestä (sijaitsi konepajan paikkeilla, ja laskujoki kulki vanhankaupungin lahdelle), mutta Töölönjärvi http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6%C3%B6l%C3%B6nj%C3%A4rvi http://tinyurl.com/ceqr5o3 on aivan uusi tuttavuus, se sijaitsi Pasilan alaratapihan paikkeilla ja siitä laski Töölönjoki (rippeitä on vielä jäljellä Alppipuistossa) Töölönlahteen, järvi kuivattiin lopullisesti vasta 1800 luvun lopulla, jonka jälkeen alue voitiin ottaa rautatie käyttöön. Eli Helsinkihän on ollut varsinaista ”järvisuomea”. Mutta miksi järvi ei näy tässä kartassa? | ||||
|
31.03.2013 04:32 | Jouni Halinen | ||
| Nykyjään saa tehtyä erittäin kantavia työmaateitä laittamalla "savipeltoon" järeää suodatinkangasta ja ajamalla päälle 20 cm sepeliä, kantaa kyllä aivan hämmästyttävästi raskaitakin autoja. Nimimerkki kokemusta on. | ||||
|
27.03.2013 00:12 | Jouni Halinen | ||
| Ravintelistä https://vaunut.org/kuva/70398?liikp1=726 | ||||
|
26.03.2013 23:11 | Jouni Halinen | ||
| Ton välimatkan heitin ihan hatusta, olisihan sen voinut kartastakin tarkistaa, summa summarum, minusta olisi fiksua antaa A luokan tunnus sille "siivaleelle" kehäradasta jonka juna kulkee nopeammin, nämä ulkomaanelävät sitten sinne suuntaan ohjautuisivat, voi myös ajatella itäpuolta siltä kantilta, että sieltä on tuo vaihtoyhteys Tikkurilan uudelta komialta R asemalta pohjoisen suuntaan huristeleviin pendoihin (Suomikuva), ja sielä myös matkustavaiset antavat kulkineelle hiukan kansainvälisemmän kuvan kuin länsipuolen pääosin työmatkalaisista koostuva matkustaja-aines. Voi myös kuvitella että itäpuolella on aamuruuhkassa vähemmän tungosta kuin länsipuolella, sielä kun on paljon eri vaihtoehtoja kulkea etelän suuntaan. Länsipuoli voisi jäädä aivan hyvin tunnukselle M, juna kun käy tulevaisuudessakin "kääntymässä" Vantaalla niin kuin nytkin. Juu kääntyy se 3:sen kyltti eläintarhassa, se vain minua kerran sekoitti kun niitä T ja B "kolmosia" suihki Steissillä suuntaan jos toiseen, ja se tuntui myös loogiselta paikalta siinä 8:ko reitin risteyskohdassa. | ||||
|
|
26.03.2013 21:38 | Jouni Halinen | ||
| Toi A sopisi tunnukseksi länsipuolen junalle (lienee lyhyempi matka L -kentälle/kentältä, ja saa selkeän ohjeen suuntaansa ulkomaan elävälle ”mene A junaan”) kuulostaa hyvältä ratkaisulta, myös H =Helsinki tai C= keskusta voisivat tulla kyseeseen. Itäpuoli voisi kulkea myös tunnuksella L= lentokenttä I =itä. Nämä kirjaimien vaihdothan ovat vain järjestelykysymyksiä, ja nythän voisi samalla mallata tilannetta kokonaisuutena joka tulee eteen jos tai kun (on minusta 50/50) pisararata otetaan käyttöön. 3 B/T :hän on sama ongelma, ennen vanhaan lähes kaikki kolmosen kulkijat tiesivät (poislukien ulkopaikkakuntalaiset) miten päin ja missä kulkee T tai B. Nyt kun niissä jos jonkinlaista kulkijaa, niin on otettu käyttöön tuo ”kylttien kääntö” Steissin kohdalla, auttaako se sitten mitään jos otetaan käyttöön linjanumerot 2 ja 3, linjojen ”kulkukiemurat” ovat silti erittäin vaikeasti hahmoteltavissa, myös ”alkuasukkaille”. Tästähän voi tulla sellainen keskustelusessio, josta liikenteen operoija (VR /HSY?) voi hakea ”tukea” tulevalle ratkaisulle, koska jo nyt tätä ”propleemaa” on tässä keskustelussa tarkasteltu ja tullaan tarkastelemaan tavallisen pulliaisen/ kulkijan näkökohdasta katsottuna. Radan ”toimijat” asiaa varmaan jo kovasti miettivät täällä. https://vaunut.org/kuva/17471 näkeekö kukaan pöydillä nettiyhteydellä varustettua kompuraa?, no tuli vähän loppukevennystä matkaan. | ||||
|
|
26.03.2013 17:28 | Jouni Halinen | ||
| Siis Martinlaakson M juna on kuitenkin pendelijuna, kuitenkin vain siihen asti kuin kehärata valmistuu. Tämän jälkeen M juna kulkee vain "yhden paikan väliä", eli kiertää "puoliympyrän" ja lähtee matkaan Steissiltä vuoroperään nokka tai perä edellä. Onko Suomessa ollut ikinä junavuoroja jotka olisivat käyttäytyneet samalla tavalla, tai ajaneet peräti "täyden ympyrän". Onhan se ainakin ollut teoriassa mahdollista, varsinkin aikoina jolloin Suomessa oli R liikennettä joka "niemeen ja notkelmaan". Olisko tulevaisuudessa tuolle junalle fiksumpi tunnus radan todellisen "kunkun" mukaan A (airport) tai L (lentokenttä, jos A on varattu). M tunnus on vähän, "ai että minnekkö tämä juna M-enee". Hotellin respa sanoo tämän myötä "ulkomaanelävälle", että menette sitten A junaan, Lari tämän varmaan jo tietää. | ||||
|
26.03.2013 01:25 | Jouni Halinen | ||
| Topi: mitä tämä sitten tarkoittaa. Telkkarissa ajeli tänään (jossain uutispätkässä) matkustajajuna, kamera "katsoi" liikkuvaa junaa takaapäin, kummatkin punavalot olivat pimeänä, oikeanpuoleinen syttyi äkkiä (niinkuin jarruvalo) mutta paloi vain muutaman sekunnin, sen jälleen oli koko takapää taas pimeänä?. | ||||
|
|
26.03.2013 00:54 | Jouni Halinen | ||
| Näkyy tässä ainakin olevan monennäköistä "peltitoosaa" persuksessa. Sama lajikirjo näyttää olevan havaittavissa myös pölli ja pökäle (malmi) puolella, tee sitten niistä "pendeleitä". KTL osaa kertoa varmaan lopullisen totuuden?. | ||||
|
|
26.03.2013 00:06 | Jouni Halinen | ||
| Meni pöndelit ja pendelit sekaisin. | ||||
|
|
25.03.2013 23:50 | Jouni Halinen | ||
| Miksi kaikkia tavarajunia jotka ajavat säännöllisesti eestaas kahden paikan välillä ei sitten sanota pendelöiviksi juniksi?. En ole ainakaan itse huomannut, että olisi puu tai malmi ym. pöndeleitä. Eikö voisi olla myös matkustajapöndeleitä?, Esim. "Martinlaakson pöndeli lähtee raiteelta 7". Ehkä koittelen jonkun "hurmosharjastajan" huumorintajua?, kunhan vaan kysyn?. | ||||
|
25.03.2013 18:52 | Jouni Halinen | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/78011?s=1 kommentoin ”muori pönöttää Kemin asemalla 80 luvulla. Kello on 9.10, ja matka jatkuu pian Ouluun”. Muorilla on kuvissa eri ”releet niskassa”, eli asia ei voi olla näin, mutta jomminkummin päin on varmaan eri päivinä menty. Jos joku mallaa aikatauluja, niin tiedoksi, että kuvausvuosi on viitteellinen, ehkä enenmän loppupuolelta. Jokuhan tämän tietenkin ratkaisee, ei kai tälläiset aikataulut vuosittain niin kauheasti muuttuneet?. | ||||
|
23.03.2013 07:51 | Jouni Halinen | ||
| Puhelinpylväässä kulkee varsinainen "LAAJAKAISTA". Pikkuisen on maisema tämänkin talon ympärillä muuttunut. | ||||
|
27.02.2013 18:46 | Jouni Halinen | ||
| Heitin Jorma tämän "kisakommentin" hiukan kevennykseksi tähän ko. lisäysbuumiin. Niin monella kun on ollut "pinon alimmaisena" laatikollinen tavaravaunukuvia, näitä kuviaham on ollut täällä suhteellisesti (siis kuvia vanhoista tavaravaunuista) ottaen todella vähän, joten "buumi jatkukoon". Itse olen Jorman kanssa samaa mieltä, että kun jatketaan vielä lähivuodet tällä (ei ole kuvattava kalusto ja/tai maisema taustalla muutunut enää aikoihin pätkääkään) nyky kuvaus/lisäys linjalla, niin aikamoisen "ähkyn" saa ("150" samanlaista kuvaa kohteesta) kun näillä sivuilla "vierailee" tulevaisuudessa. | ||||
|
|
26.02.2013 00:15 | Jouni Halinen | ||
| Laitoin tämän tuonne "kääntöpöydälle", mutta tuolla keskustelupuolella näyttää olevan menossa nykyjään aikamoinen "tykitys" aiheesta havaintoja "sieltä sun täältä" (välillä koko "pötkö" on ko. tavaraa) , ei siellä ehdi muut kommentit/lisäykset kuin vain "vilahtaa", ja painua sen sen jälkeen kommentoinnin "hetteikköön". Video Ylen elävästä arkistosta ”Tavara kulkee ketterästi kiskoilla” vuodelta 1962 pituus 11.45 min. Kun kuvanlisäyksen puolella on ollut viimeaikoina varsinainen ”tavaravaunubuumi”, niin tähän saumaan sopii hyvin tämä värillinen video jossa eri tavaravaunu tyyppejä esiintyy todella runsas valikoima. http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/tavara_kulkee_ketterasti_kiskoilla_80577.html#media=80580 . On kanssa kuvaa puutavaravaunujen purusta veteen pylväät "laukaisten" (Muurisen Tapsa kommentoinut tapahtumaa jonkun kuvan yhteydessä) , hurjan näköistä touhua. Täyttäis varmaan tänäpäivänäkin kaikki työturvallisuusvaatimukset, tai sitten ei. Kiitos näiden kuvien lisäämisestä arvostetuille "vanhan kaartin" rautatieharjastajille, tuntuu vähän että olis joku "kisa" menossa, vieläkö saataas Juhani mukaan tähän "kisaan". | ||||
|
21.02.2013 05:10 | Jouni Halinen | ||
| Ko Samuin kansainvälinen lentokenttä. http://en.wikipedia.org/wiki/Samui_Airport ei ole "terminaaleissa" turhia ulkoseiniä. | ||||
|
16.02.2013 23:27 | Jouni Halinen | ||
| Sitten ovat vielä nämä kaksi nuorta hehkeää neitiä eli Mäen Anna ja Anu Saukko. | ||||
|
16.02.2013 23:04 | Jouni Halinen | ||
| Vastine entisaikojen ”lapiomies” määristä (1964). Kommentti on ”tekstikaappaus” lisäämästäni kuvasta. https://vaunut.org/kuva/59941?u=1809 Helsingin aseman (sis. Helsingin alueen kaikki liikennepaikat), henkilökunnan määrä vuonna 1964, oli 1300 ja 1400 välillä, mm. 135 konnaria, 62 kuormausmestaria, 126 vaihdemiestä, 152 junamiestä, 278 asemamiestä, 108 autonkuljettajaa ja 148 alokasta. Tämä virkanimike alokas oli ihan oikeasti VR:kin käytössä, eikä sillä ollut mitään tekemistä intin alokkaiden kanssa). Päälle tulee vielä erikseen määrittelemätön määrä järjestelymestareita, kirjureita, toimistapulaisia, asentajia, siivoojia ym. Eli kyllä ”lapiomiehiä” (vaki+ OTO) näinä aikoina oli riittävästi, ja putsaustyöt sujuivat varmastikin ripeästi. | ||||
|
|
12.02.2013 23:05 | Jouni Halinen | ||
| Tuon Karin x kommentin kohdalla oli hetken aikaa puhetta tapin kovuudesta ja sen kovettuneen tapin käyttöönottamisesta, harjoititko Kari ns. itsesensuuria. Lisää hauskoja nimiä http://pokis.net/fun/yritykset/ Kari jo ehtikin kertoa edellisessä kommentissa syyn tekstimuutokseen, hyvä niin, että ei vaan karkoiteta sivuilta harvalukuisia kauniinman sukupuolen edustajia. | ||||
|
|
12.02.2013 22:51 | Jouni Halinen | ||
| Lisää hauskoja nimiä netistä koostettuna: Köyhä ja Poika Oy (kiinteistövälitys), Sählärit Oy (toimiala tuntematon), T:mi Iloinen Jakorasia Liha & Viihde (toimiala varmaankin ”lihalliset palvelut”), T:mi Idiootti (kirjankustannus), Manitpois Oy (metallituotteet), Doku Fellows Oy. (arvopaperisijoittaminen), Viimeinen Voitelu (autokorjaamo), Yhtyneet Mämmikourat Ky (kahvila konditoria), T:mi Veikko Heilala Mr. Feelgood, Hymyhuuli. Firma itse määritteli ydintoimialansa aikanaan näin: ”metallurgista neuvontaa ja seuralaispalveluja naisille”, Porissa otsikoihin suurissa talousrikosoikeudenkäynneissä pääsivät muun muassa Tillsten Oy ja Torocks Oy. Nimet (suom. ”kiville”) eivät juuri jättäneet epäselvyyttä, mikä oli näiden yhtiöiden ainoa tarkoitus. Sitten on tämä Jukka-Pekka Mattilan Notareal Oy joka konkurssin jälkeen muuttui kansan suussa muotoon "Not a real", yhtiön itsensä mukaan nimi on muodostettu englanninkielisistä sanoista "Notary ja Real Estate". Karilla on lyhin kommentti mitä minä olen näillä sivuilla nähnyt. | ||||
|
|
12.02.2013 20:37 | Jouni Halinen | ||
| Vanha Vartsikalainen lihafirma Liha ja elin Oy (perustettu 1945) tunnetaan nykyjään nimellä Lihel Oy, kuuluu nykyjään Paulig Groupiin ja on suuri toimija liha ym. muiden elintarvikkeiden "mausteiden" E 123/456 ym. kauppiaana, kaikki "mausteet" tehdään Virossa. Leivinrasva Oy:nä perustettu firma on nykyjään Takeda-konserniin kuuluva lääketehdas nimellä Takeda Leiras Oy. Lääketehdas Orion Oy on jossain vaiheessa perustanut meikkifirman nimeltä Noiro Oy, nimi nykyjään Lumene Oy. Kirkkonummelaisilla Someron suvulla oli aikoinaan useita raskaanliikenteen firmoja joista yksi oli Man kuorma-autojen jälleenmyyjä Auto-Oremos Oy, firma neni laman jäljiltä konkkaan. Ab lukko Oy, nimi välillä Abloy Oy, nykyjään AssaAbloy AB. Lisää näitä löytyy täältä http://www.voice.fi/ilmiot/yllattavan-monen-yrityksen-nimi-on-lyhenne-jostain--katso-lista/8/45406 | ||||
|
13.10.2012 23:46 | Jouni Halinen | ||
| Ja ulkolähetys auton takana seisoo alligaattoriauto, en muista enää päljonko siitä irtos kilovatteja. | ||||
|
13.10.2012 22:20 | Jouni Halinen | ||
| Jos oikein muistan, niin Alkon perusvalikoimaan kuului 60/70 luvulla pienimmillään 7 punkkua ja 7 valkkaria, että kelpas niitä sitten tankkivaunulla ympäri Eurooppaa kuskailla, valkkareita taisi olla feteaska, BuBule ja omppuviini, muita en muista, 4 puuttuu, kuka muistaa. Punkuista en muista muuta kuin Erkin pikakiväärin. Päälle tulee vielä väkevät viinit. Rakennuksen vasemmalla (meren) puolella oli sisäänkäynti toimistotiloihin, 90 luvulla sinne oltiin tuomassa turvakuljetusena suurta rahasummaa, kun auto pysähtyi oven eteen, niin rosvot nappasivat kaikki rahat, ja häipyivät paikalta, rosvoista tai rahoista ei ole sen koomin kuultu yhtään mitään. | ||||
|
13.10.2012 19:18 | Jouni Halinen | ||
| Juu ajat on muuttuneet, ei noina lapsuuden/nuoruuden aikoina olisi tullut mieleenkään lähteä aikuisten ja vielä vieraiden sellaisten kanssa sellaiseen "sanallisen säilän" heilutteluun mitä nykyjään netissä harjoitellaan. Ikävä kyllä, että tämäkin ilmiö on viimeaikoina rantautunut myös tänne, uskon kuitenkin että kyseiset nuoret oppivat talon tavoille, kun suurimmat höyryt on venttiilistä ulos puhallettu. Heidän tietämyksensä "alalta" on kyllä mielestäni hämmästyttävän laajaa, eli keskittymällä oleelliseen (unohtamalla kaikki töööttäilyt) alkaa syntyä hyvää jälkeä. Eli tsemppiä Vorgin nuoriso-osaltolle. PS. lukekaa tuosta ylempää miten nuoret pojat aikaaansa viettivät 40 vuotta sitten. | ||||
|
13.10.2012 18:52 | Jouni Halinen | ||
| Jorma Rauhalan mainio kuva samasta paikasta. https://vaunut.org/kuva/12169?t=porkkana | ||||
|
13.10.2012 18:38 | Jouni Halinen | ||
| Kuvateksti: Viipuri oli kauppa ja liikennekeskuksenakin omaa luokkaansa: Rautatie 6 suunnalle, 7 suuntaan haarautuva maantieliikenne, hyvät satamat ja maan mainio ulkosatama Uuraan, missä kävi vuosittain tuhansia koti ja ulkomaisia laivoja. Raitioliikenne vuodesta 1912, kaupungin sisäinen bussiliikenne vuodesta 1924, lentoliikenne (Suur Merijoen lentoasema), nykyaikainen linja-autoasema, Saimaan kanava...... | ||||
|
|
13.10.2012 15:48 | Jouni Halinen | ||
| Kiitoksia Toni, heitit tuossa ylempänä oivan nimiehdotuksen tälle kuvasarjalle ”Teollisuus ja rautatiet” joksi sen jo vaihdoin. Voit olla varma, että jos lisään tänne kuvasarjan loput kuvat, niin joka ainoassa kuvassa on rautatieaiheisia komponentteja mukana. Mutta kun minulla on kuvasarjan kuvista hyvin vähän tietoa (lähinnä kuvauspaikka = tehdaslaitoksen nimi) eikä ole muita tunnisteita, lähdeviitteitä tai valokuvaajien nimiä, niin en tiedä voinko niitä tänne lisätä. | ||||
|
|
12.10.2012 21:41 | Jouni Halinen | ||
| Ehdota sinä Kurt kuvasarjalle joku nimi, minulla on hyvin vähän tietoa näiden kuvien suhteen, lähinnä tieto siitä mistä kuva on otettu kuvausvuodetkin ovat hakusessa, perustuuko lähdetietojen merkitseminen tekijänoikeussuojan menettäneisiin kuviin johonkin faktatietoon vai onko se vain mutu tietoa. Jonkun muualla julkaistun tekstin kopioiminen vaikka wikiin vaatii sinne tietysti myös lähdetiedot tarkistettavuuden vuoksi, mutta valokuvan kohdalla pätee vanha sanonta että "yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" eli tämän takia ei tänne lisätty kuva tarvitse mitään lähteitä , eli minkä vuoksi niitä tarvitaan ja mikä on peruste siihen?, tätä ihan vilpittömästi kysyn?. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatieläisten Riihimäki |
12.10.2012 20:18 | Jouni Halinen | ||
| No nyt minun pitäisi saada selville mistä lehdestä (mitä tekemistä Riihimäen kaupungilla on kuvien kanssa?) kuvat ovat peräisin, mitenkäs se onnistuu, vai taitaa olla parempi pyytää ylläpitoa poistamaan kuvat kokonaan, jos näistä kuvista pitää tällainen soppa keittää. Näillä metodeilla sivuilta saisi kyllä "buutata" suuren määrän kuvia pois. Vai kelpaako seuraava ilmaisu sinne Riksulaisiin tutkijankammioihin. KUVIEN LÄHDE: JOKU RIIHIMÄELLÄ YLI 50 VUOTTA SITTEN ILMESTYNYT LEHTI. |
||||
|
Kuvasarja: Rautatieläisten Riihimäki |
12.10.2012 17:58 | Jouni Halinen | ||
| Ei tarvitse ottaa herneitä nenään, mutta eihän täällä käytetä lähdeviiteitä siinä mielessä kuin ne mm. Wikipediassa ymmärretaan, sivuilla on varmaan suuri joukko kuvanlisääjiä joilla ei ole harmainta aavistustakaan mitä tarkoittaa lähdeviite. Osaisko esim. Eljas kommentoida tähän asiaan jotain. Hups heijaa, taisin joutua riitasille aikamoisen Riksulaisen asiantuntijan kanssa | ||||
|
Kuvasarja: Rautatieläisten Riihimäki |
12.10.2012 16:22 | Jouni Halinen | ||
| Mitäs ne lähdeviitteet ovat ja minne ne lisätään, eihän me olla nyt missään Wikipediassa. Minulla kun ei ole tietoa, että mistä kuvankäsittelijä veljeni on nämä skannannut. Ohjeeni on vain ollut hänelle että skannaa vain "valokuvia" ja jätä "valokuvateokset" skannaamaatta, ja vuosirajaksi asetin tuon vuoden 1966, hän on näin sitten toiminut, ja minä olen kuvat tänne lisännyt tekijänoikeus toleranssien rajoissa. Juu Eljas, valokuvien suojarajat ovat vuosien saatossa varmaan vain pidentyneet ja jossain kohtaan on vain käynyt niin että 50 vuoden suoja-aika "valokuville" ennen vuotta 1967 olisi luonut taannehtivaa lainsäädäntöä. Eikö tästä voisi vetää sellaisen johtopäätöksen että ainakin kaikki julkisilla paikoilla ulkotiloissa ennen vuotta 1967 otetut kuvat ovat vailla minkäänlaista tekijänoikeus suojaa eli ovat ns. "vapaata riistaa" ja kuvaajan nimen mainitseminenkin on lähinnä vapaaehtoista. | ||||
|
|
12.10.2012 15:09 | Jouni Halinen | ||
| Sain siis K.T.L hienon hintapäivityksen mukaan arvioituna jopa yläkanttiin olevan hinnan kalustostani, mutta asiasta toiseen. Tämä tarina sopii minusta, (vaikkakin on ohi aiheen,) hyvin tämän kuvan tunnelmaan ja muutenkin sivuston tämän hetkiseen fiilikseen. Kuvassa on -57 syntyneitä nuorukaisia, jotka ovat tänä päivänä jo vanhoja ukkoja, Tomppa oikealla, Fransuvainaa vasemmalla. Ei ollut meillä tuossa iässä "nettiä" jossa olisimme kuin nuoret orivarsat kaiket päivät ja yöt sieraimet höyryten mellastaa. Rakenneltiin juna ja autoratoja. Kuunneltiin Malmin lentokentän radioliikennettä ”Osar Hotel” jne. ja radio Luxsenburista (lyhyet vai pitkät aallot) kuuli uudet biisit ensimmäisena. Käytiin uimassa Uutelassa, Kalviikissa , Jakiksen hiekkakuopalla tai Kumpulassa. Maattiin Malmin ampumaradan maastossa(siellä minne ehjäksi jääneet savikiekot tippuivat) ja kun haulien ropina loppui, niin käytiin keräämässä ehjät kiekot talteen (vertaa 60/70/80 luvun kikoilla oleilut), kun kiekkoja oli puolen metrin pino niin kävimme myymässä ne takaisin (50 penniä kpl) ampujille. Pelailtiin monopolia, kimpleä, räsypokkaa tyttöjen kanssa, polttopalloa keinuilla tai neppistä, eli tuupattiin pientä itse tuunattua muoviautoa hiekkaradalla. Kuunneltiin nuorten sävelradiosta tai kasettimankalta Bädingin ”fiilaten ja höyläten biisiä tai Coitus inttiä (keskeytetty yhdyntä) .Käytiin lutkulla (ilmakivääri) metsästämässä elävää riistaa, tuunattiin fillareita (satulat ja stongat vaihtoon), Käynnisteltiin Askarteluaitasta ostettuja polttomoottoreita, rakenneltiin pienoismalleja (laivoja lentokoneita raketteja ym), kerättiin jätepaperia ,myytiin sanomalehtipaperi (4 penniä kilo, hinnasta en ole ihan varma) osa muista lehdistä myytiin/vaihdettiin divarissa mm. seuraaviin lehtiin. Luettiin Jerry Cottonia, Pekka Lipposta, Kalle Kustaa Korkkia, Jallua, Morgan Kanea, Siivet lehteä tai Korkkaria. Talvisin laskettiin mäkiä pulkalla tai lättiksillä (lyhyet ja leveät muovisukset), meillä oli heti talon takana noin 200 metriä pitkä mäki. Uuudenvuoden raketit ammuimme ja tykinlaukaukset räjäytimme (10 minuutin välein) aina tammikuun 1 päivä kello 04.00 alkaen. Jossain vaiheessa osa alkoi vetämään röökiä ja kaikki alkoivat juomaan viinaa, käytiin Opparin (sisään pääsivät vain oppikoulun oppilaat , mutta kyllähän me kansakoululaisetkin sinne itsemme aina ujutimme) bileissä ja sitten tuli jossain vaiheessa (kun sai bileistä "saalista") kuvioihin kerhohuoneessa (meillä nuorilla oli ihan oma kertsihuone jonka kaikki seinät maalasimme eri värisiksi) suoritetut yölliset sessiot. Muista käyttämistämme nuorisodiskoista voisi mainita Gumbotrand (Sipoo kesälava disko ja/tai bändejä), Björkhagen (Espoo/ Manki kesälava disko ja/tai bändejä), Valhalla (Kökkeli talvidisko), Lintsin ”luola” disko, Botta (Hakaniemen työväentalo disko) tai Sirppiliiteri (Kulttis eli kommareiden silloinen päämaja Lintsin vieressä), jossa myös käytiin poikaporukassa. Pahoista teoista voin mainita sen kun heitimme fillarin ketjut 25 kv ilmajohtoon, ja puoli Kontulaa pimeni, tyhjensimme yhden jäätälökioskin kuumana kesäpäivänä, ja "saalis” ns. suli käsiin ja varastimme yhdestä häkkikellarista kaljat. Ai niin omenavarkauksia unohtamatta . Tämä kaikki tapahtui vuosien 1967-1975 välillä Kontulassa, tulimme silloin kaikki aikuiseksi, lopetimme nuoruuden mesoamisen, ja aloimme elää aikuisten elämää. Tietokoneen tai telkkkarin ääressä emme olisi kaiken edellä olevan jälkeen edes istuakaan. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatieläisten Riihimäki |
12.10.2012 12:41 | Jouni Halinen | ||
| Tästäkin aiheesta on täällä jo paljon jauhettu, mutta kun asia tuli taas esille, niin jatketaan vielä vähän. Olen itse tutkiskellut näitä valokuvan tekijänoikeuksia tarkemminkin, ja tullut siihen tulokseen, että valokuvan joka on ns. "valokuvateos" tekijänoikeus on voimassa 70 (ko. vuoden viimeiseen päivään) vuotta kuvaajan kuolemasta. Kynnys tämän ”tittelin” ”teos” saamiseen on kyllä aika korkea, valokuvaajat ovat tietenkin toista mieltä, kuinkas ollakaan. Pääsääntönä tuntuu olevan että kuva on täytynyt ottaa olosuhteissa joissa kukaan muu kuvaaja ei olisi pystynyt "valmistamaan"(sanoo laki) samanlaista kuvaa, esimerkkinä vaikka eilen lisäämäni kuva (joka on otettu ko. "teoskynnys" olosuhteissa =sisätiloissa) https://vaunut.org/kuva/78013?u=1809&d=11.10.2012 jonka tekijänoikeudet pysyvät käsittääkseni voimassa (veljelläni Juhalla, jos hän kuolee 72 vuotiaana vuonna 2031) 31.12.2101 asti, tällöin kuvan ottamisesta on kulunut jo noin 130 vuotta. Näinä aikoina viimeinenkin tämän sivuston nyky ”käyttäjistä”, 11 vuotiaat poikasetkin maatuvat jossain. Kuva aiheella ja laadulla ei tunnu olevan paljonkaan merkitystä, kauneus kun on katsojan silmässä. Sen sijaan ko. oloiset ns. "valokuva" titteliä kantavat valokuvat ovat tekijänoikeuden piirissä vain sen vuoden loppuun kun kuvan "valmistamisesta" (lakiteksti,ei siis kameran räpsäyksestä, digiaika?) on kulunut 50 vuotta. Lisäksi lakia/asetuksia on muutettu vuosikymmenien mittaan pariin kolmeen kertaan, ja niihin on jäänyt jossain vaiheessa joku ”kämmi” jonka johdosta yleisesti hyväksytty lain tulkinta on tällä hetkellä se, että jo ennen vuotta 1967 otetut ”valokuvat” ovat menettäneet tekijänoikeutensa, eli vasta tuosta vuodesta alkaen 50 vuoden aikarajasääntö tulee "valokuvien" osalta voimaan. Asiasta ei ole ensimmäistäkään oikeuden ennakkopäätöstä. En ole aivan varma tuosta kuvaajan nimen julkipanosta (onko siitä maininta laissa) mutta minulla on käsitys (voin olla siis väärässäkin) että se perustuu ainakin tekijänoikeuksien Loppumisen jälkeen lähinnä hyviin tapoihin. Entä miten silloin menetellään kun kuvaajasta ja/tai kuvausajankohdasta ei ole hajuakaan, varminta on tietenkin jättää julkituomasta kuvaa, muutta mutta... Jos jollain on asiasta eri tulkinta, niin rohkeasti se vaan esille. PS. lisäsin kuvaajien nimet lisäämini Riksu kuviin. | ||||
|
12.10.2012 12:02 | Jouni Halinen | ||
| Tuli Kurt:ta 120 %:ta faktaa, ja vielä pisteeksi i päälle "Klippanin portailta" (kyllähän se on jo näinä aikoina ollut olemassa?). Jos Kalliolinnaa ei olisi kuvassa ollut, niin arvoitus olisi ollut kyllä vaikeampi. | ||||
|
|
12.10.2012 10:25 | Jouni Halinen | ||
| Vetureina olivat Jenkki Santa fe, Saksalainen 2 ohjaamoinen sininen sähköveturi, saksalainen punertava keskiohjaamo diesel (deeverityyppinen), pieni höyryveturi, vähän isompi höyryveturi ja viimeistä en muista, voi olla että oli kuudeskin. raideosia oli noin 100 kpl, vaihteita (käsikäyttöisiä) noin 15 kpl vaunuja noin 20 kpl (peruskamaa) ja sitten oli siltaa tunnelia taloa tasuria valopylvästä ym. ym. Kalustolla tehtiin törmäystestejä, joten kunto oli mitä oli. | ||||
|
11.10.2012 18:27 | Jouni Halinen | ||
| Muistaako joku oliko tässä keskellä olevassa talossa ravintola Canjon (jonnekkin 80 luvulle asti), vasemmassa reunassa näyttäis olevan sopivasti kirjaimia sanaan ravintola. | ||||
|
|
11.10.2012 16:25 | Jouni Halinen | ||
| Avaan tässä samalla keskustelua aiheesta, että onko sivuille sallittua lisätä kuvia ajalta jolloin lisätyn kuvan kuva-alalla ei ollut vielä mitään raideliikenneaiheista funkkiota. Tein näin kerran (lisäsin Daniel Nyplinin Eteläsatamasta ottaman 1800 luvun kuvan) ja jo 5 minuutissa yksi sivuston saivartelijoista kommentoi kuvaa seuraavasti: "eihän kuvassa ole mitään R aiheista (mikä oli tietysti totta) ja muutenkin tämän tyyppiset kuvat kuuluvat aivan muille foorumeille” ja eikä mennyt montaakaan minuuttia kun yöpäivystysvuorossa ollut vaunut.org:kin sensori poisti kuvan. Eli kyseessä oli ns. ”käänteinen puskakuva”, jotka ovat täällä sallittuja ja varsin suosittuja. Sain kyllä myöhemmin ylläpidolta luvan palauttaa kuvan sivuille (en kyllä palauttanut), ja mukana oli myös viestiä että tämän tyyppiset kuvat sopivat jatkossakin sivuille. Eli kysymys ylläpidolle, onko kyseinen toimintamalli edelleen voimassa. PS. Rautatiemuseossa on ”säilytyksessä”(ovat valokuvataiteen museon omistamia) noin 50 kpl Nyplinin rautatieaiheista kuvaa, eikä museolla voi olla tietenkään niihin mitään tekijänoikeuksia, joten voiko joku museon kanssa tekemisissä oleva hoidella ne vaunut.org: kiin. | ||||
|
11.10.2012 13:32 | Jouni Halinen | ||
| Jos kuva on päätepysäkiltä, niin luulisi että ajolangan lenkki kiertäisi oikean kautta?. | ||||