Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.12.2009 19:32 | Jouni Halinen | ||
| Alkujaan Läntisen Viertotien / Heikinkadun / Mannerheimintien tulli sijaitsi Mannerheimin patsaan kohdalla, mutta kun kivikaupunki (tullialue) kasvoi niin viimeksi tulli sijaitsi Tullinpuomin Shellistä 100 metriä kaupunkiin päin, Pylväät ovat siellä vieläkin paikoillaan (Manskun reunamilla). Maajussit maksoivat tullimaksua maidosta litrahinnan mukaan, ja näiden tullien jälkeen löytyi aina jostain yleinen kaivo, jossa maito sitten jatkettiin "kauppakuntoon" rasvaton/kevyt/täysmaito. | ||||
|
29.12.2009 18:42 | Jouni Halinen | ||
| Tämä Petterin malli oli kestävän auton maineessa, kaverini faijalla oli näitä 2 kappaletta peräjälkeen, hän ajoi niillä raskaita KAHItiili (KAlkkiHIekkatiili) lasteja SASEKAn (SAntaSEmenttiKAlkki) Vuosaaren tehtailta asiakkaille ympäri Etelä-Suomea. Sitten malli vaihtui siihen Buldog nokkaiseen, jossa oli ne pienet sivuikkunat ohjaamon alareunassa. Tämä malli taas ei tervettä päivää nähnyt, siinä sivussa kuihtui sitten Busineskin pois. | ||||
|
27.12.2009 23:19 | Jouni Halinen | ||
| Vai onko kuitenkin kyseessä ns. kokopuomit (sulkevat koko "väylän" vaikkakin kahdesta suunnasta), lisäksi vieno ja sa....nan tyhmä kysymys, eli mitä tarkoittaa alan termi "saattaen vaihdettava", itse päättelen että homma (ratapihatyöskentely) pitäisi hoitaa jotenkin jouheasti, vaunujen ollessa vaihtotyön aikana liikeellä ?. Valtteri heitti heti oikein, vaikka oli noin "pimeä" kuva, eli ollaan Hermannissa Hämeentien sillan alla | ||||
|
25.12.2009 23:57 | Jouni Halinen | ||
| Näinhän tää wiki toimii, eli homma pitää korjata (muokkaa) "heti" kun asiasta paremmin tietävät sieltä väärää tietoa löytää, ja hups niin ne kiskopainot ja yllämaitut ratikkajuitsut ovat sekunneissa oikeissa kantimisssa. Loppukaneettina joulut kaikille. | ||||
|
17.12.2009 19:55 | Jouni Halinen | ||
| Nääti olevan kirjoitusvirhe, koitan katsoa että se ei tule toistumaan. Kyllähän nämä kaapelikela asiat kiinteästi aiheeseen liittyvät (heh heh), niin paljon on keloista piuhaa vedetty ratojen viereen ja päälle. Kelapantit ovat olleet käytössä ainakin niin kauan kun olen itse sähkömaakarin "virkanimikettä" kantanut (36 vuotta), todellisuudessa varmaan paljon kauemminkin. Tässä yhden tukkurin ”päivänhinnat” K5 34e / K6 40e / K7 48e / K8 56e / K9 66e / K10 90e / K11 109e / K12 136e / K14 155e / 13G 179e / 15G 202e. Pienin kela on vähän ämpäristä isompi ja suurin sitten jotain aivan muuta, en tarkkaan tiedä itsekkään. Näistä kirjoitusvirheistä vielä, kirjoitan itse aina nämä tarinat ja turinat vöördillä puhtaaksi, ja siellä ”kieliasun tarkistus” hoitaa nämä "edelliinkin" kaltaiset karmeat kirjoitusvirheet pois päiviltä. Nyt kuitenkin kirjoitin tekstin suoraan kommenttilomakkeelle, ja näin onnettomasti siinä sitten kävi. | ||||
|
17.12.2009 15:11 | Jouni Halinen | ||
| Tässä Helsingin telakan rautatiekuljetusten loppumiseen suurin syy oli kaupunkin ilmoitus että homma pitäis lopettaa muutenkin samana ajankohtana kuin satama muutttaa Vuosaareen. Vähäisiä olisivat kuljetukset olleet haittoihin nähden, Telakastakin tuli ns. kokoamistelakka, jossa laiva hitsattaan kasaan muualta kuljetetuista suurlohkoista, ja hiljaista on nykyjään muutenkin. | ||||
|
|
17.12.2009 14:41 | Jouni Halinen | ||
| Kaapelikelat eivät enää tosiaankaan loju ympäri kaupunkia, esim. kun täällä Vartsikassa maakaapeloitiin sähkö/puhelinjohdot muutama vuosi sitten, niin näin keloja vain pikaisesti, pyöräalustaisen kaivinkoneen "spesiaali adapterissa" josta maansiirtoliikkeen miehet sujauttivat hetkessä kaapelit suojaputkiinsa. Joskus kelat ovat myös omissa peräkärryyn rakennetussa tellingissään, ja täytyy myös muistaa että kupari/alumiini pohjaiset kaapelit ovat nykyjään aika suosittua tavaraa hämärämiesten keskuudessa. Yleensäkkään näissä maakaapeloinneissa ei enää varastoida nykyjään mitään kaivuupaikalle, esim. kaivetut maat viedään seula-asemalle, josta ne sitten palautetaan suoraan kaivantojen peitteeksi. Edelliinkin kelat ovat panttitavaraa. | ||||
|
16.12.2009 19:18 | Jouni Halinen | ||
| On, täällä https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1299.0 ja kyytiin ei pääse, veturi vain "oikoo koipiansa" yksinänsä. | ||||
|
16.12.2009 18:09 | Jouni Halinen | ||
| Koska tälläiset nostinvermeet on otettu käyttöön, kun tuo Rauma-Repola on nimenä kadonnut mailmankartalta noin 20 vuotta sitten. Näyttävät kuitenkin ihan nykyaikaisilta ja hyväkuntoisilta, taitavat saada käyttötuntimittariinsa aika vaatimattomia lukemia vuositasolla. Paljonko näitä on vielä liikenteessä. | ||||
|
16.12.2009 17:35 | Jouni Halinen | ||
| Ensin vähän Herttoniemen radan valmistumisajankohdasta, rata ei voinut millään olla valmis 1933, niin kuin kartasta voi päätellä, faijavainaa (s. 1927) kertoi että ratatyömaalla kuvattiin 30 luvun puolenvälin jälkeen useita Suomielokuvia, joihin tarvittiin ”matsoja” topparoikka otoksia (ylävartalot paljaana, rautakangella väännetään kiskoa kohdalleen mm. Tauno, ja neidot ihastelee vieressä mm. Ansa). Olihan Särkälle ym. tuottajille paljon halvempaa roudata näyttelijät ja tarvittava tekninen kalusto Viikin/Hertsikan nurkille, kuin jonnekin Keski/Pohjois-Suomeen (missä lie ratoja silloin rakenteilla) eli mainittu vuosi 1938 taitaa olla oikea valmistumisvuosi. Sitten siitä, että rata rakennettiin ”naapurikuntaan”. Helsinki oli hankkinut jo vuosisadan alusta alkaen runsaasti maata nykyisen Itä-Helsingin alueelta, mm. Puotilan ja Herttoniemen kartanot suurine maa-alueineen. Suurin tarve 30 luvun taitteessa oli uudelle öljysatamalle (Sörnäinen kävi ahtaaksi), aluksi se meinattiin rakentaa nykyisen Hietsun uimarannan kohdalle ??, tarvittava rautatieyhteys olisi ollut helppo järjestää (haaroitus Runeberinkadun nurkilta). Lopulta päädyttiin Herttoniemeen, jonne öljysatama siirrettiin 1938. http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%B6rn%C3%A4isten_satama Alueelle kaavoitettiin samalla suuri maa-alue teollisuuskäyttöön (nykyinen Herttoniemen/Roihupellon teollisuusalue). Vuonna 1946 toteutettua suurta alueliitosta oli suunniteltu ainakin 20 luvulta asti, http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suuri_alueliitos ja eri syistä se aina lykkääntyi, (mm. talvi ja jatkosota) eli oli vain ajan kysymys koska Hertsika on Stadia, ja kun liitos lopulta toteutui, niin siinä Stadin pinta-ala kasvoi peräti 8 kertaiseksi. | ||||
|
15.12.2009 18:12 | Jouni Halinen | ||
| Asiasta oli keskustelussa seuraava maininta. "Ohjeisiin asia muutetaan, kun ehditään, mutta asiakirjoja saa lisätä palveluun heti". Itse voisin kuvitella, että ylläpito miettii tässä samalla lisäys/hakusysteemiin uusia tunnisteita, esim "kartta" "ratapihakaavio" "dokumentti" ja paikkakuntavalikon kohdalle vaikka "ei paikkakuntaa, ja sitten ajan kanssa tekee tarvittavat muutokset ohjeisiin. | ||||
|
|
15.12.2009 17:49 | Jouni Halinen | ||
| Et sitten Tapani malttanut lukea asiasta käytyä keskustelua loppuun asti. "Kun tällainen vastustus ylläpidon tekemää järjestelmää kohtaan tulee, mitäpä muuta voimme tehdä kuin muuttaa systeemiä. Ja vaikkei nyt joku sitten uskoisikaan, ilomielin käytäntöä muutamme: olenhan itsekin usein toitottanut sitä, että kaikkia käyttäjiä varten sivustoa tehdään ja ylläpidetään. Ylläpito siis muuttaa käyttösääntöjä siten, että karttoja, kaavioita ja erilaisia asiakirjoja saa esittää myös Vaunut.org-kuva-arkistossa". | ||||
|
14.12.2009 23:33 | Jouni Halinen | ||
| Kiitokset ylläpidolle, johan alkoi suksi luistamaan, on varmaan nää ohjeet muillekkin "huru-ukoille" tarpeen. | ||||
|
|
14.12.2009 22:38 | Jouni Halinen | ||
| Aivan oikein, tää kuva liittyy kuitenkin kuvaan https://vaunut.org/kuvat/?u=1809&d=13.12.2009&ns=1 jossa asiaa selvitellään tarkemmin. | ||||
|
Kuvasarja: Suomenkartta 1933 |
14.12.2009 22:34 | Jouni Halinen | ||
| Aivan oikein, tää kuva liittyy kuitenkin kuvaan https://vaunut.org/kuvat/?u=1809&d=13.12.2009&ns=1 jossa asiaa selvitellään tarkemmin. | ||||
|
|
14.12.2009 21:03 | Jouni Halinen | ||
| Ei vielä täyttä virtaa kuvanlisäyksessä (kuvasarjan), eli syötetäänkö kaikki kuvasarjan kuvat lisäyslomakkeelle ennenkuin ne "lähetetään" vorkkiin, eli vähän samaan tapaan kuin sähköpostituksessa tehdään. Kiitos Tuukka selkeistä ohjeista, vanha vaan ei ymmärrä. | ||||
|
14.12.2009 19:03 | Jouni Halinen | ||
| Vaikea uskoa että vielä 1963 näin pienillä "purkeilla" ulkomaan vientiä/tuontia hoidettiin, ja 10 000 tonnin vuotuinen (onko se tämän Kaukkaan vuosituotos)tuotanto vaikuttaa näpertelyltä nykyisten tehtaiden (uusimpien) tuotantoihin http://fi.wikipedia.org/wiki/Fray_Bentosin_sellutehdas , jotka ovat noin 1 000 000 tonnin luokkaa, siis sata kertaisia. | ||||
|
|
14.12.2009 18:35 | Jouni Halinen | ||
| Voiko joku guru opastaa miten saan tehtyä kuvasarjan, kun en ainakaan minä löytänyt mitään ohjeita sen tekemiseen. Esim. syötetäänkö kuvat kerralla vai yksitellen sivuille ja jos haluan kaikkiin kuviin saman tekstin, miten se onnistuu, kuvasarjan teksti/kuvan teksti ??. Entä miten saan liitettyä sarjaan sivuilla ja olevan kuvan. Laittaisin meinaan loputkin karttakuvat tänne (etelä ja keskisuomesta). Kiitos jo etukäteen. | ||||
|
|
14.12.2009 16:50 | Jouni Halinen | ||
| Olen siis piirtänyt UUDEN rajan karttaan vapaalla kädellä. Kartassa pistää silmään aika kattavat raideyhteydet Karjalankannaksella silloiseen neukkilaan, 2 rajan yli ja kaksi noin 15-20 kilometrin päähän siitä, ovatko ne kaikki rakennettu keisarivallan aikana ?, myöhemmin ei varmaan enää uskallettu. Tämäkin varmaan osaltaan vaikutti neukkien aluevaatimuksiin vuonna 1939. Kartasta näkee että NL oli aikasen heikossa hapessa vuonna 1920 kun se salli rajan vuonna 1920 Tarton rauhassa tähän kohtaan asetttaa. Suomen rajalta oli lyhimmillään Lenskin "kivikaupungin" rajalle vain 25 kilometriä (kapitalismin/kommunismin "rajapinta",USA/Kuuba), ja Gronstadin tukikohtakin oli kuin tarjottimella. Eihän neukit nyt niinkään Suomalaisia pelänneet, vaan sitä että Saksalaiset Suomen kautta näille seuduille hilpaisevat. | ||||
|
13.12.2009 22:17 | Jouni Halinen | ||
| Sulla on toi kuvakoko aika pieni 350x262, maksimi näillä sivuilla 1200 (leveys) 900 (korkeus) tiedostokoko sulla on 51.88 kt, vois olla tuo 400 kt maksimissaan. Jos et ole vielä tutustunut noihin kuvankäsittelyohjelmiin, niin voin suositella paint.net nimistä, sen saa netistä ilmaiseksi ja siihen löytyy myös hyvät Suomenkieliset käyttöohjeet, sillä säätelet kuvan kuin kuvan tuotapikaa "julkaisukelpoiseksi" |
||||
|
13.12.2009 19:35 | Jouni Halinen | ||
| Ei lähtenyt kisa oikein käyntiin, mutta laitetaan tähän kuitenkin oikea vastaus esille, eli Helsingin aseman henkilökunnan määrä vuonna 1964 oli 1300 ja 1400 välillä, mm. 135 konnaria, 62 kuormausmestaria, 126 vaihdemiestä, 152 junamiestä, 278 asemamiestä, 108 autonkuljettajaa ja 148 alokasta. Tämä virkanimike alokas oli ihan oikeasti VR:kin käytössä (ei mitään tekemistä intin alokkaiden kanssa). Eli kova oli savotta kun VR 80 luvulla alkoi karsia henkilökuntaansa https://vaunut.org/kuva/51942 . Kirja taas lähtee Petri P Pentikäiselle, joka varmaan ystävällisesti luovuttaa siitä tulevaisuudessa tietoja muille harrastajille. Laita Petri yhteystietosi tulemaan. | ||||
|
03.12.2009 09:56 | Jouni Halinen | ||
| Kaverini Yrjö H oli 80 luvulla työnjohtajana Pasilan konepajalla, minun tuli usein käytyä sielä kahvilla, ja sen jälkeen käytiin aina katsomassa verstaan puolella "tuotannossa" olevia projekteja. Joskus vuosikymmenen puolivälissä hallissa seisoi näitä, ja niihin asennettiin parhaillaan autolämmitys pistorasioita. Yrjö sanoi että syynä on se, että kunnon myräkän ja pakkasyön jälkeen autot ovat pohjoisessa niin "umpijäässä" että niitä ei saada edes käyntiin, ja niitä joudutaan vetämään nahkoineen ulos vaunusta. Vaikeaa kaikille. Pistorasiat näkyvät paremmin kuvassa https://vaunut.org/kuva/25191 Vaikka sähkömies olenkin, niin en tämän lajin sähköistä tiedä mitään, eli miten tohon saadaan tarvittavat kilowatit. Rajoituksena oli muistaakseni, se että sisälämppäriä ei saa käyttää ollenkaan. | ||||
|
20.10.2009 10:06 | Jouni Halinen | ||
| Laskeskelin eri lähteistä löytyneiden kertoimien avulla, että paljonko on nykyrahassa vuoden 1962 1,6 miljardia markkaa. Sain tulokseksi 188 800 000 markkaa/31 753 880 euroa. Meniköhän oikein, Tämän kertoimen sain Nordean sivuilta. Tuntuu vähän kalliilta, kun kyseessä oli kuitenkin vain vuokraoikeudesta luopuminen, ja jäihän Sokerille vielä 4000 neliön tontti runsaine rakennusoikeuksineen. Tästä pitäisi kyllä vetää vastuuseen 1818 kaupunginhallitus, että oikein 18 tynnyriä ruista vuodessa. Oliko silloin edes sellaista, vain jakoivatko kaupungin mahtiporvarit kaupungin omaisuutta "sullemulle" tyyliin toisilleen, nykyjäänhän hommaa pyörittää Stadissa "koksdpvihrkoalitio". Ja lisäksi, niin kuin vanha sananlasku sanoo, ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka antaa. | ||||
|
|
19.10.2009 21:31 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vähän tehtaan historiaa. Aika hauska toi 2.7 hehtaarin vuosivuokra, 18 tynnyriä ruista, ja toi 1.6 miljardia on vanhaa rahaa, uutta rahaa se oli 16 miljoonaa, ja nykyrahassa jotain muuta. Tästä myös selviää miksi tontille ilmestyi 70 luvulla se siellä vieläkin maisemia pilaava lasikuutio. Kaupunki oli luovuttanut kauppias Feodor Kiseleffin sokeritehtaalle tehdasalueen 1818 Töölön kylästä "pysyvällä hallintaoikeudella niin pitkäksi aikaa kuin alueella harjoitetaan sokeriteollisuutta". Vuotuinen vuokra 2,7 hehtaarin alueesta oli runsaat 18 tynnyriä ruista. Vielä 1920-luvulla vuokra maksettiin rukiina, mutta muutettiin seuraavalla vuosikymmenellä rahavuokraksi kaupungin viranomaisten aloitteesta. Pitkään kestäneiden neuvottelujen jälkeen 1962 Helsingin kaupunki maksoi Suomen Sokerille 1,6 miljardia markkaa tehtaan siirtämisestä. Kaupan ehtona oli, että Suomen Sokerin haltuun täydellä omistusoikeudella jäävälle noin 4 000 neliömetrin tontille myönnettiin huomattava rakennusoikeus. Uusi tehdas avattiin juhlallisesti Kirkkonummen Kantvikin alueella kesäkuussa 1966. |
||||
|
|
19.10.2009 19:47 | Jouni Halinen | ||
| Kun sivuilla on ollut paljon keskustelua raiteiden vähäisyydestä linnunlaulussa mennä vuosina, niin ”peruutetaan” vielä 73 vuotta (1893) tästä kuvasta taaksepäin http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1013924-1037.jpg , onko 1 raide vai peräti 2. Kuvasta näkyy myös että penkereestä puuttuu virtausaukko Töölönlahdelle (nykyinen souteluaukko) https://vaunut.org/kuva/21132 ja https://vaunut.org/kuvasivu/21060 , jonka vastarannalla oli (60 luvulle asti) Suomen sokerin sokeritehdas (nykyjään Danisco), ja kun sokerin teko ei ole (ollut) niin ”makeaa” kuin miltä se maistuu, niin ei sovi ihmetellä Töölönlahden nykytilaa. Tehtaalle meni myös oma sivuraide, en kyllä tiedä oliko se käytössä loppuun asti, tästä 1908 otetusta kuvasta http://albumit.lasipalatsi.fi/images/v/1013498-1037.jpg voi vähän mielikuvitusta käyttäen nähdä tie/rautatie uran kulkevan rantaa pitkin. Onko jollain sivujen vanhemmalla asiantuntijalla tarkempaa tietoa asiasta. | ||||
|
01.10.2009 23:11 | Jouni Halinen | ||
| Aloin seurustelemmaan nykyisen vaimoni kanssa 1989, hän oli töissä matkatoimistossa, lähdimme sitten junalla moikkaamaan hänen tuttujaan Suomutunturille. Hän sanoi minulle varanneensa Kemijärven yöjunasta "paremman" luokan makuuvaunupaikat, olin sitten aika hämmentynyt kun "jouduin" nukkumaan tälläisessa appelsiinin puolikkaassa. Kaiken lisäksi suurimmalla osalla silloista matkaa rata oli pala/pätkä kiskoa, se siitä nukkuma keikasta. |
||||
|
29.09.2009 19:02 | Jouni Halinen | ||
| Mitäköhän tein väärin kun kuva noin suureksi meni, ja miten se korjataan,apuuuva. | ||||
|
22.09.2009 15:16 | Jouni Halinen | ||
| Tässä kuvasssa taitaa olla ns. ylioppilas "Larvantoja" oikein 3 kappalein, näihin aikoihin kun ylioppilaat kulkivat ao. hattu + pyhävaattet päällä koko kesän. | ||||
|
21.09.2009 12:55 | Jouni Halinen | ||
| Siis vasemmalla on DDR tyylinen virastotalo. | ||||
|
|
17.09.2009 12:25 | Jouni Halinen | ||
| Kuvassa näkyy oikealla "harjakattoinen talo", josta on sivuilla ollut aikaisemminkin puhetta, Isäni (s. 1927) kertoi minulle että sen alla olevassa kallioluolastossa oli sodan aikaan ammussorvaamo, ja tämä "harjakatto" tehtiin suuaukolle pommitusten varalle, pommit ikään kuin "pomppivat" pois. Itse seurasin kun sitä purettiin pois 80 luvulla (paikalle nousi HPY talo,)ja kun kaikki betoni oli murskattu, niin jäljelle jäi mahtava kasa harjaterästä. Oikealla on DDR mallinen valtion virastotalo, jonka rakentaminen alkoi ennen ensimmäistä öljykriisiä (1973),ja tässä taitaa olla menossa (03.74) se vaihe jolloin rakentaminen oli keskeytetty muutamaksi vuodeksi valtion kroonisen rahanpuutteen vuoksi. Eli on niitä lamoja ollut kautta mailman sivu, ja viime lamassa sentään ostettiin sen syvimpänä hetkenä (1992/3) 15-20 miljardilla markalla Hornetteja, mutta saihan siinä Ellu vähän sillä rahalla kyytiä. |
||||
|
16.09.2009 22:25 | Jouni Halinen | ||
| Tässä toivottavasti toimiva linkki https://vaunut.org/kuva/51039 Ainakin turvalaitepuolen puolesta liikenteen lisäys sopii, sillä kaikki kärrypolutkin ovat varustettu puolipuomein ja loput tasoristeykset on sitten poistettu kokonaan käytöstä. Sorry, ei vaan onnistu toi linkki, en tiedä miksi. | ||||
|
|
15.09.2009 22:31 | Jouni Halinen | ||
| Kävin moikkaamassa sunnuntaina 13.9 kaveriani Paavoa (pitää kirpparia Kallislahdessa), olihan ilmestynyt julmankokoinen puutavaran käsittely/säilytys kenttä aseman kohdalle,viime kesältä https://vaunut.org/kuva/51039 Raiteita oli nyt 2, ja 1 on vielä Paavon mukaan tulossa. Radan ylityksessä oli puolipuomit, ja sähkökaapissa tiedote näistä koeajoista jossa mainittiin maksimi nopeudeksi 135 km/h | ||||
|
03.08.2009 21:48 | Jouni Halinen | ||
| Näyttäs vähän että ainakin tällä puolella on neljät eri puomivermeet ja vielä maan alta nouseva lisäeste "mallia" USAN lähetystö Kaivarissa, vaikkakin hieman kevyempänä versiona. Ja on tasoylikäytävän hoitajalla aikasen komea virkatalokin, jonka parvekkelta voi vielä tehdä näköhavaintoja rötötelijöistä, ja isohko "kovapuhuja" Ladan vieressä olevassa pylväässä jolla voi kansalaisia samantien "valistaa". Ja vielä jokin liiketunnistin/sensorisysteemikin näkyy puomilinjalla olevan, ja Kuka on joskus sanonut että Neukkilassa ovat turvallisuusasiat pääsääntöisesti retuperällä. |
||||
|
27.01.2009 23:32 | Jouni Halinen | ||
| Kun katsoin orginaalista niin takana keskellä oleva rakennelma on eräänlainen läpiajettava katos isoilla kaariaukoilla, eli on tässä jonninmoisesta verstaasta kyse. Koska tämän SVR Oy:n taru päättyi ja ajoivatko VR:n junat SVR:n aikana Hankoon asti, maksaen tietenkin käyttökorvausta radankäytöstä. Oliko SVR:lä edes sama raideleveys kuin VR:lä. Tarkoitin kuvatekstissä sähkökäyttöisiä jäähdytinvermeitä, olihan nykyisinkin käytössä ollut jäähdytysjärjestelmä patentoitu jo vuonna 1876 lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kaappi . Oliko Suomessa käytössä kyseisiä vaunuja ennen ratojen sähköistystä, sähköä dieselveturista/agregaattivaunusta, ei kai sentään nyt ihan ”pyörälaturista”/akuista. Termi syväjäädytys taitaa tarkoittaa hiukkasen suurempia miinuslukemia kuin mitä kuvatekstissä tarkoitin http://fi.wikipedia.org/wiki/Syv%C3%A4j%C3%A4%C3%A4dytys |
||||
|
27.01.2009 19:02 | Jouni Halinen | ||
| Vaikka kuva 52281 oli otettu 1928 Töölön ratapihan ja eduskuntatalon välimaastosta niin se poistettiin sivuille sopimattomana. |
||||
|
21.01.2009 09:42 | Jouni Halinen | ||
| Totta tosiaan, dokumentti ajalta ennen Pietarin perustamista (1703), joten täytyy päivittää "E18" päätepisteeksi Viipuri / Viborg / Vyborg, joka on perustettu jo vuonna 1293. Olenko ymmärtänyt oikein, että tälläiset karttakuvat ovat nyttemmin kiellettyjä tällä sivustolla, jos niin miksiköhän ?,koska antavathan nämä usein arvokasta lisätietoa nykyiseen vallitsevaan tilaan. Sitä vastoin sivuilla on suuri määrä (ja saa vastedeskin lisätä) Kuvia eri puskista ja pöheiköistä joissa tekstin mukaan on joskus AD ollut jotain sivuston aihealueeseen liityvää, minä en ainakaan ole niitä useista kuvista pystynyt havainnoimaan. Mikä tässä em. lisäyspolitiikassa oikein on taka-ajatuksena, ja kuka/ketkä yleensä päättävät sivuston "politiikasta", eli onko olemassa jokin "jory" tai vastaava. Tääkin palopuhe pitäis varmaan kääntää sivuston keskusteluosioon, mitenköhän se tapahtuu. |
||||
|
26.12.2008 16:31 | Jouni Halinen | ||
| Muistelin että sivuilla olisi ollut joitakin kuvia samien ajomoottoreista/vetotelistä, ei vaan nyt löydy millään, olisin vähän vertaillut omiin kuviini, onks jollain tietoa. |
||||
|
|
26.12.2008 13:58 | Jouni Halinen | ||
| Yritin tässä korjailla muutamia virheitä, mutta lopuksi tuli ilmoitus "muokkaus" vanheni, yritkö haxeroida ?? mikäläiset aikataulut tällä muokkaukselle on. Eikö ole mahdollista kirjoittaa koko juttu Wordilla ja kopioida se sitten tänne, tulee taatusti laakista laadukasta jälkeä, ja linkitkin oikein. Piti vielä lisätä että faija sai "asianosallisena" vaparit ja sanoi sitten mulle ja Broidille ja lähetään kattoo miten ne moottorit pelittää, ja hienostihan pelittivät, ja faija siitä onnesta soikeana. |
||||
|
|
26.12.2008 13:28 | Jouni Halinen | ||
| Johan selvis,KIITOKSIA. Se Valhallan ns(rkp)talo seisoo sielä asuntomessualueen itäpuolella ryhdikkään näköisenä. Eniron kartta alueesta on kyllä ajalta ennen messuja. Sitten se kesämesta, onko se seuraavan pysähdyksen kohdalla "mankki" ja liittyykö se radan vasemmalla puolella olevaan urheilukenttään. = urheiluseuran tanssilava. Siinä lähellä on vielä entisten kommareiden kerhotalo, jonka kaverini Väreen Timppa osti Arsenaaalista yli 10 vuotta sitten. Timppa on ollut perusstamasa sen suojeltuun saliin tietokonemuseota, täytyy soitella onko jo auki, laitan tänne tiedon jos on, koneita oli jo silloin kamala määrä. Ei oo oikein mielikuvaa kommaridiskosta. Mielikuvani kesämestan sijainnista perustui siihen että siellä riekuttiin kerran koko yö, ja aamuyöstä käveltiin tunnelin läpi Espoon keskukseen (ei tainu silloin totella tätä nimeä) venttaamaan ekaa junaa, ja lopulta steissille "vesipiirakka" (90%vettä 10% lihapiirakkaa, höyrylämmitys)aamiaiselle.Sitten painuttiin kotiin Kondekaan.Ensimmäiset matkani tällä radalla ovat sähköradan avauspäivältä, edesmennyt isäni oli Rompalla malliveistäjänä ja teki siellä junien ajamoottoreiden puiset valumallit (myös metron vastaavat),moottoreissa oli se ero muihin oikosulkumoottoreihin nähden että niitä piti "litistää" korkeussuunnassa (tilantarpeen minimoimiseksi). Sen takia ainakin metron moottorit ovat lähinnä suorakaiteen muotoisia. Täytyy kaivaa kuvia Rompalta. |
||||
|
|
24.12.2008 12:11 | Jouni Halinen | ||
| Olen vuosia yrittänyt paikallistaa kesätanssilavaa tästä rantaradan varrelta, paikalle mentiin junalla täältä Hesasta 73-75 useasti poikaporukassa. Nimi oli muistini mukaan Björkhagen ja paikka mielestäni tunnelin toispuolella, mutta nyt tais tärpätä, eli löytyykö joku Espoon tositietäjä joka tuntee nämä asiat ja voi asiaa lisävalaista. Oli meinaan radan varressa myös talvimesta, josta ei mulle ole muuta muistikuvaa että junalla mentiin ja nimi oli V(W)alhalla. Kummatkin olivat mielestäni "meren" puolella rataa. Kiitos jo etukäteen. | ||||
|
24.12.2008 00:35 | Jouni Halinen | ||
| Tässä vielä parit kuvakulmat ko. paikasta https://vaunut.org/kuvasivu.php/52219 https://vaunut.org/kuvasivu.php/49476 https://vaunut.org/kuvasivu.php/46481 | ||||
|
|
24.12.2008 00:20 | Jouni Halinen | ||
| Koska tämä silta on tullut Keravalle https://vaunut.org/kuvasivu.php/46278 , kuvassa sillalla on autokin, Juhanin mukaan kun siellä on ensin ollut vain jalankulkusilta, itselle silta on jäänyt mieleen sr 1 koeajoajoilta (74/75 ?), serkkupoika oli muuttanut stadista Keravalle. Penan muori siinä venttas junaa Stadin suuntaan, äkkiä tuli kuulutus, että nyt pitäis siirtyä kauemmas raiteista koska on menossa uuden veturin koeajo (pohj-etelä), ja vauhtia on runsaanlaisesti, paljonkohan oli ?. Kuului vain humaus kun veturi (vaunuista en tiedä) ohitti aseman, mutta sillan alla asui siihen aikaan oikein vanhan kunnonajan puliukkoja (onko nuorempi polvi kuullut tätä nimitystä), yksi heistä oli aivan radan varressa tekemässä käsi pystyssä "kunniaa". Hetken kuluttua useampi ihminen todisti että ihminenkin voi saada siivet selkäänsä, vaikka ei aivan radalla seisokkaan. Mikä oli tätä ennen ollut nopein veturiajo Suomessa. Vaikka varmaan radan kuntokin vaikutti asiaan, mutta pojat on aina poikia, Vr:kin. | ||||
|
|
03.10.2008 23:44 | Jouni Halinen | ||
| Veistämö oli Hangon Granit ja tassä se pikkupoika https://vaunut.org/kuvasivu.php/52281 | ||||
|
|
03.10.2008 22:56 | Jouni Halinen | ||
| Isoisäni Gunnar Halinen (1902-1989)syntyi topparoikan matkassa kilon asemalla,(niin lukee minulla olevassa syntymätodistuksessa)kävi kääntymässä roikan matkassa Hangossa ja näki ja muisti kun oma Kalleisänsä näitä siellä taiteilijan "apuna" veisteli ja palasi sitten itse eduskunta talon työmaalle kivimieheksi |
||||
|
03.10.2008 20:39 | Jouni Halinen | ||
| Laitan tähän vielä enskuussa 80v Äitimuorin piiruntarkan päivityspaketin, raiteita oli 4 tai 5 kpl ja vaihteet käännettiin paikallansa, eli ei ollut "kaukoohjausta" , Frans Oskar hoiti itäpäätä, sodan aikaan oli varsinkin öisin kova tohina, myrskylyhdyt vain vilkkuivat koko ratapihan mitalta. talo ja tontti olivat hänen omiansa, talo oli tehty jostain siirretystä riihestä, ja kyllä muoria pikkutyttönä pelotti kun juna puski Tampereen suunnasta suoraan (valot) kohti. Vaikka Kauvatsan tiilitehdas ja Kauvatsan höyrysaha olivat eri firmoja niin niillä oli ikäänkuin yhteinen henkilökunta, talvisin oltiin töissä pääosin sahalla ja kesällä tiilitehtaalla. Yksityiskohta vasemmassa reunassa hautausmaa =rutunan=yksityinen, ollut perimätiedon mukaan käytössä muinoisina mustansurman aikoina. http://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_surma (Käyttäjä muokannut 03.10.2008 20:42) |
||||
|
|
03.10.2008 08:56 | Jouni Halinen | ||
| Tuli tässä heti mieleen kun karttaa uudelleen katselin, että se saha olikin toisella puolen rataa, siellähän näkyy sen tonttikin. Täytyy tarkistaa muorilta, oli siellä itsekkin nuorena lautoja "plokkaamassa". Ja näkyyhän tässä digiajan luomuksessa tilanne 50 vuoden takaa, ratapihan pohja-ala. |
||||
|
|
03.10.2008 08:37 | Jouni Halinen | ||
| Nyt kun liikutaan tällä meikäläisen "nuoruusradalla" (Tre-Pori), https://vaunut.org/kuvasivu.php/49817 niin heitän vienon toiveen kehiin, että jos jollakin on laittaa kuvia radan koko matkalta nyt kun ne tuntuvat painottuvan kaikki sinne Porin päähän. Laitan linkin karttapaikkaan josta asemakuvan ym muut tiedot voi kohdentaa. Joessa näkee selkeästi kohdan mistä se kura otettiin, "ratapiha" oli siinä peltolämpäreellä ja saha ilmeisesti oikealla puolella jokea, siitä ne oli kätevää kuljettaa tuotteet lopppukäyttäjälle esim. Hesaan vaikka aivan asiakkaan oven eteen. Hommahan pysähtyi täälläkin jo 50 luvulla kun tulitoi betonibuumi. Seuraavaksi se edelleenhengittävä asema, jossa Äitini Isä Frans Oskar oli asemamiehenä vuosikymmenet, kun kuljetaan edelleen kohti Tamperetta niin siinä on tuollainen U muotoinen pottumaa, Äitini kotitalo oli(paloi 70 luvulla)siinä ja kun nyt mittakaavoista tarkistin niin toden totta muistin aika tarkkaan että rata meni vain noin 30-40 päästä talon seinästä, täällä vietin kaikki kesät noin 1960-1970. Maahan oli vielä saviperäistä, että jäivät kyllä saundit ja vibrat (varsinkin öiset) loppuelämäksi mieleen. Sitten siinä on se 1967 rakennettu silta, jota voin suositella lämpimästi kuvauspaikaksi sekä länteen että itään. Sillasta jäi mieleen, että kun olimme sitä heti uutena tutkimassa koko suvun voimin niin nuorempi veljeni näki kortsun roikkumassa jossain sillan pielessä, ja meni tietenkin heti kysymään että mikä toi on, pienen alkujäykistelyn jälkeen Manta mummokin jo nauroi asialle,ajat olivat jo muuttumasssa. En nyt löytänyt tien no, tässäkartassa niitä ei ole ?. plotterikin on hukassa. Varsingin vanhat kuvat olis tosi Ok http://tinyurl.com/4jytnd |
||||
|
21.09.2008 19:23 | Jouni Halinen | ||
| Otin tähän vertailukuvan kokonaisesta hevosratikasta. Ja kyllähän se samalta vehkeeltä vaikuttaa eli vaihtoehto 3 http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=1013945&language= (Käyttäjä muokannut 21.09.2008 19:26) | ||||
|
21.09.2008 16:50 | Jouni Halinen | ||
| Ensin ajattelin kuvan olevan länsisiiven puolelta, mutta se onkin etelänpuolelta, eli aseman ja mainostaulun välistä näkyy se kohta jossa on nykyjään iso ravintola ja onko vielä Finskin konttorikin siinä. Vuonna 84/85 Vr perusti taloon osaston joka alkoi perkaamaan talon organisaatiota ja henkilökuntamäärää,olin silloin Xeroxsilla töissä ja asensin heille heti aluksi kopiokoneen, kävinkin siellä sitten monen moninaiset kahvipöytäkeskustelut, aiheena kato nyt tätäkin 60 hengen varikkoa xx paikassa, jolla ei ole ollut vuosiin mitään virkaa,ja nyt tarttis lopettaa se laakista. Kysyin sitten aina joskus myöhemmin mitä sille ja sille varikolle kuuluu ja vastaus oli aina että kuuluu kaput. |
||||
|
|
21.09.2008 15:47 | Jouni Halinen | ||
| Tässä ihmetyttää mikä on ratikkan vetovoima 1.edessä oleva herrasmies 2.tuo iso koira (onko Berhantilainen) 3.vai onko vetohevonen mennyt puiston puolelle haukkaamaan apetta,ja mahdollisesti heilauttamaan hiukan vesiviskuria, mutta eihän vetoaisaakaan näy missään. 4.vai onko katolla jonkinmoinen virranotin, josta sähköntarve hoituu. Lamppuhan näyttää kyllä kaasulampulta. | ||||
|
04.09.2008 12:33 | Jouni Halinen | ||
| Lisäystä vähän vielä edelliseen. Minä tarkoitin kuvatekstissä radan kulkusuunnan olevan Saviolta Vuosaareen "mutta satamassa rata on jälleen itäpuolella" ehkä kuitenkin ilmaisin asian hiukan epäselvästi, pahoitteluni siitä. |
||||
