![]() |
19.05.2023 19:27 | Jouni Halinen | ||
Kyllä sä oot Juha-Pekka mennyt nyt vähän liian pitkälle. Pari vuotta sulla meni täällä ihan mukavasti, mutta mitä ihmettä on tapahtunut kun viime aikoina sun kommentoinnin taso on muuttunut ala-arvoiseksi jankuttamiseksi ja toisia loukkaavaksi. Ajattelin aluksi että olet ”varhaisteini” mutta kun sulla on ollut auto jo tovin aikaa, ”Minulla oli alusta alkaen omassa käytössä W124 200D” niin taidatkin olla ihan aikuinen ihminen?. Olet loukannut täällä kauniimpaa sukupuolta ”Varsinkin nämä nyky ämmät”…. ”Voi jumalauta näitä”.. ja parrakkaita henkilöitä mm. Lajusen Topia (tuosta ei puutu, enää kuin risuparta) ja vatsakkaita mm. meikäläinen (iso röllykkämaha) Sivusto täyttää ensi tammikuussa 25 vuotta. Määttä sen laittoi alkuun ja siitäkin on jo 15 vuotta kun sivusto siirtyi R-yhdistysten/Resiinan alaisuuteen. Eli kaikkia käytänteitä on ylläpito (suurkiitos siitä heille) ”hionut” sivuston koko historian ajan. Jankutus ulkomaankuvista on siis aivan typerää. Jankutit asiasta 20 kommentin verran noin tunnin aikana, tätä voidaan pitää jo sivuston terrorisoimisena, tällaiseen on ylläpito jo aiemminkin puuttunut. Ettet ollut vaan nauttinut alkoholia?. Täällähän on jo esimerkkejä siitä, että miten nautittu alkoholi vaikuttaa kommentoinnin tasoon. Se loukkaa erityisesti kaikkia niitä ihmisiä jotka ovat matkustaneet jopa toiselle puolelle maapalloa ja sitten lisänneet tänne kuvia TÄYSIN OHJEIDEN MUKAISESTI. Ulkomaan kuvia on täällä 10000 + jotain. Kuvia täällä on yhteensä noin 160 000 kappaletta, joten ulkomaankuvia on sivuilla suhteellisen vähän (alle 10 %tia). Sinua varten tänne voisi tietenkin lisätä ”nappulan”- ”älä näytä ulkomaan kuvia”. Kun jankutit, että kaikkien pitäisi nyt rynnätä kuvaamaan Dr 16 vetureita, niin tiedoksi sinulle. Niitä on täällä jo yli 5000 kpl?, katso ne vaikka alkajaisiksi, ja ilmoita sitten täällä julkisesti tarvitaanko niitä vielä lisää ja kuinka monta. Hieno nuorimies Oula A voi niitä varmaan sinulle järjestää, Ps. suurkiitos Oulalle hienoista kuvista. |
||||
![]() |
18.05.2023 15:45 | Jouni Halinen | ||
Täytyy laittaa vähän kevennystä , keskustelu ylempänä kun ”körmyää” ylikierroksilla. Pekka Mäkinen Wikibedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_M%C3%A4kinen Taru (kuorma) autojen herrasta. Karpolla on asiaa https://www.youtube.com/watch?v=3C30ZxJJEqo |
||||
![]() |
17.05.2023 23:52 | Jouni Halinen | ||
Muutama traktori video lisää: Uusi traktori häikäisi 1950-luvun isännät https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/20/uusi-traktori-haikaisi-1950-luvun-isannat Traktorikaravaani Kokkolasta Helsinkiin vuonna 1925 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/12/04/traktorikaravaani-kokkolasta-helsinkiin-vuonna-1925 |
||||
![]() |
17.05.2023 19:19 | Jouni Halinen | ||
Toinen video (kesä) Valmet 20:tä. Siinä on Esan mainitsema niittoterä, se on traktorin alla. https://www.youtube.com/watch?v=mtV0PKWrciE Astetta järeämpi traktori Valmet 33, siinä on jo 3-piste kiinnitys. Tuon kiinnityksen kanssa oli alussa jotain patenttiongelmia, nykyjään se on kaikissa traktoreissa sama merkistä ja mallista riippumatta. https://www.youtube.com/watch?v=vbG0VwCFQxg&t=27s Fordson traktori Rautahepo, video varmaan 30-luvulta https://www.youtube.com/watch?v=E2VS9AgpWkU |
||||
![]() |
17.05.2023 17:14 | Jouni Halinen | ||
Tässä kuva sellaisesta 3 piste kiinnityksestä, mutta näissä pikku Valmeteissa ei taida sellaista vielä olla. Siihenhän kiinnitetään erilaisia lisävarusteita ja ne kytketään voiman ulosottoon eripituisilla nivelakseleilla. Videon mukaan aika raskaaseen työhön tuo 20:nen taipui. Videosta myös näkee miten voiman ulosotto toimii remmin välityksellä, mm. jäätä sahataan. Aika komea pakoputki tuossa keskimmäisessä! http://www.tractordata.com/articles/technical/threepoint.html | ||||
![]() |
17.05.2023 15:10 | Jouni Halinen | ||
Eiikös noista pikku Valmeteista käytetty nimitystä "piikkilangan kiristäjä". Olivat kuitenkin soivia pelejä 50-luvun Suomessa. Eikös sillä pystynyt käyttämään voiman ulostulosta (pidempi remmi) sirkkeliä, puimakonetta ym. ja 3-piste systeemissä sitten kaikenlaisia härpäkkeitä. | ||||
![]() |
15.05.2023 12:10 | Jouni Halinen | ||
Mitä minä olen ymmärtänyt asiantilan oikein niin homma rullaa seuraavasti. Noin 40 Hornettia on kerrallaan ilmassa joko menossa tehtävälle/tehtävällä/tulossa tehtävältä ja noin 20 yksilöä on maassa varustelussa. Ja jos en aivan väärin muista, niin tätä demottiin jokin aika sitten seuraavasti. Eli 60 koneesta muodostettiin 15 kpl 4 koneen parvea ja nämä sitten (etelästä pohjoiseen) ottivat vauhtia Suomen läntisiltä rajoilta itään päin ja tekivät U-käännöksen lähempänä Venäjän rajaa. Muistan lukeneeni tästä lehtijutun, en nyt kylläkään löydä sitä?. Löytääkö joku muu?. Nythän on aloitettu isot rakennustyöt ainakin Kuopiossa ja Rovaniemellä, jossa mm. parannetaan kenttien kantavuutta (isot sotilaskuljetuskoneet) koneille louhitaan kalliosuojat ym. Joten tulevaisuudessa naapurin on aika vaikeaa hahmottaa missä koneita kulloinkin säilytetään. Muille siviililentokentille ja varalaskupaikoille olisi fiksua rakentaa kevyempiä (näkö) lentokonesuojia. Jos joitain kiinnostaa, niin tästä voi lukea aiheesta enemmän: Kimmo Moisio jatkuvan lentokelpoisuuden hallinta ja kehittäminen, Diplomityö https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/123456789/25078/Moisio.pdf?sequence=4 |
||||
![]() |
13.05.2023 13:46 | Jouni Halinen | ||
Kun Vasa 22 hyppäsi raiteille ja Pönttövuoren . https://muistoja.wartsila.com/kun-vasa-22-hyppasi-raiteille-ja-ponttovuoren-tunneliin/ | ||||
![]() |
13.05.2023 13:21 | Jouni Halinen | ||
Luin Wikistä, että Remu Aaltonen (Hurriganes) asui lapsena Ruskeasannalla junanvaunussa (50-luvulla?). Faijavainaa oli Rompalla (nykyjään ABB) Pitäjänmäellä malliveistäjänä (kutsutaan myös mallipuusepäksi) vuosina 1948-1990. Hänen duunikaverinsa asui myös junanvaunussa, joka sijaitsi nykyisen Pähkinänrinteen (Vantaata) nurkilla. Kävimme sielä muutamia kertoja 60-luvulla kylässä, eikä se nyt niin kurja asumus ollut, kun asumismuotoa peilaa aikakauden yleiseen asumistasoon. Voisi myös kuvitella, että tuollaisen junanvaunun hankintahinta oli verraten edullinen. Suurin kustannuserä oli ehkä sen kuljettaminen uuteen sijaintipaikkaansa? Esim. PuuVallilassa oli vielä 70/80-luvun taiteessa lähes kaikissa asunnoissa ulkohuusit, reiän alla oli "palju" jonka "kunnallistekniikka" kävi säännöllisesti vaihtamassa. Muistaisin että siellä junanvaunussa oli käytössä vaunun oma huusi?. Sehän oli ihan kätevä, sitä en tiedä, että miten sen kunnallistekniikka pelitti (kaivettiin "tavaralle" ehkä kuoppa pihalle?). Nykyihmiset (nuoremmat) voivat vain kuvitella miten asumisen taso muuttui kun muutettiin keskusta-alueen ns. hellahuoneista (keittiö ja 1 huone) lähiöiden kaikilla herkuilla varustettuihin valoisiin asuntoihin. Onko muilla muistoja ao. asumismuodosta?. |
||||
![]() |
03.05.2023 23:23 | Jouni Halinen | ||
Olin -91 marras/joulukuussa Nykissä, kaverit juoksi maratonia. Käteen sattui ilmaisjakelulehti, siinä oli kokosivun juttu valokuvineen siitä että viimeinen metrojuna oli putsattu töhryistä, ja enkä tosiaan nähnyt yhtään junaa joissa näitä olisi ollut. Olen aina ajatellut, josko se menisi meilläkin "pois muodista", mutta taitaa olla turha toivo. | ||||
![]() |
02.05.2023 23:21 | Jouni Halinen | ||
Siinähän se on, kiitos Hannu. Tämä on syöpynyt 5 vuotiaan pojan koltiaisen verkkokalvolle, ja nyt 60 vuoden jälkeen se on taas katsottavissa. Veturin suurin nopeus on näemmä 75 km/h joten tämä ei varmaan vetänyt meidän junaa?. Veturissa on tasainen puupanelointi ja pinta vaikuttaa lähinnä lakatulta, ei ole siis puuvaunujen kaltainen. | ||||
![]() |
02.05.2023 22:38 | Jouni Halinen | ||
Viesti Juha-Pekalle: "Talo elää tavallaan vieraat tulee ajallaan". Eli kun kuvanlisäyksessä ja kuvahaussa on maininta ulkomaan kuvista, niin on täysin hyväksyttävää lisätä niitä tänne, mutta katselu pakkoa ei ole. Eli miksi jankata tästä asiasta. Todella typerää touhua nuorelta mieheltä. Ei minuakaan suuresti kiinnosta ulkomaan kuvat, paitsi silloin kun on itsellä jonkinmoinen muistikuva ko. kalustosta. Mulla on sellainen vuodelta 1963. Matkustin silloin perheen kanssa Tukholmasta Uddevallaan. Vieläkin muistan sen hämmennyksen kun näin sähköveturin, joka oli puupaneloitu (vähän kuin Suomen puuvaunut, värikin oli samankaltainen) joten se näytti vähän oudolta. Olen joskus nähnyt täällä kuvan ko. veturista, jotenkin muistan että veturi oli valmistettu jo 20/30-luvulla?. En nyt kuitenkaan löydä sitä, löytääkö joku muu? vaikka jostain muualta? |
||||
![]() |
30.04.2023 00:04 | Jouni Halinen | ||
Tässä toimiva linkki uittotunnelin rakentamisen aikaiseen kuvasarjaan https://kantapuu.finna.fi/Search/Results?lookfor=Pispalan+uittotunneli.&type=AllFields Tunneli on otettu uusiokäyttöön ”se otettiin vuonna 2013 käyttöön veneiden kuljetustunnelina sekä kävelijöiden ja pyöräilijöiden kulkuväylänä” https://fi.wikipedia.org/wiki/Pispalan_uittotunneli Artikkelissa on myös tunnelin läpikävely video. |
||||
![]() |
28.04.2023 05:09 | Jouni Halinen | ||
Katsoin netistä että Onni Vilkkaalla (1910-1999) on poika nimeltä Jari s. 1946 joten 40-vuotis synttärit ovat olleet hänellä vuonna 1986. Mitähän on poika miettynyt lahjastansa, varmaan sitä että olisi mulle riittänyt paljon pienempi ajoneuvo uutena, hintaluokka voi kyllä olla samaa tasoa. Nyt herää kysymys että mitä alustaa Vilkkaan busseissa käytettiin eli sen mukaan määräätyi kalliimman hintaluokan lahja-auton merkki. Se oli Volvo tai Saab jokus Mersukin. | ||||
![]() |
27.04.2023 12:21 | Jouni Halinen | ||
Kaverini Jarmo ”Suntsi” Sojakka olisi voinut vastata kaikkeen mikä liittyy Kutteriin, mutta hän kuoli 66 vuotiaana viime kesänä. Hän aloitti Kutterilla jo Lemuntiellä ja oli töissä Kivenlahdessa loppuun asti (1988?). Hän on tässä videossa (ilmeisesti?) tuo kaveri joka laittaa penkin teräsjalustaa paikoilleen, sanoi minulle että hän on videolla. Hän kertoi minulle myös tarinan siitä kun Onni Vilkas tilasi pojalleen 40 vuotis lahjaksi bussin?. Patruuna kävi aina välillä tarkastamassa että miten homma etenee, jos jonkinmoista muutostarvetta oli, penkit vääränväriset ym. No lopulta ”lahja” oli valmis ja luovutettiin päivänsankarille. Kutter 9 -linja-autokorin valmistusta (1984) http://bot.fi/3u8z | ||||
![]() |
15.04.2023 03:04 | Jouni Halinen | ||
Sain vaihdettua hiukan paremman kuvan. | ||||
![]() |
11.04.2023 05:03 | Jouni Halinen | ||
Tämähän on se kuulu 2 ristin ylikäytävä josta liikkuu kaupunkitarinoita joidenka mukaan ylikäytävällä on tapahtunut vuonna 1913 onnettomuus jossa 2 lasta menetti henkensä. Hiekkaan piirettynä on sen jäkeen ilmestynyt öiseen aikaan 2 ristiä, tätä on jatkunut kautta vuosikymmenten, ota tästä nyt selvää. https://keskustelu.suomi24.fi/t/10187663/kaivopuiston-junaradan-ristit | ||||
![]() |
10.04.2023 15:42 | Jouni Halinen | ||
Sepelit kyllä ovat liian puhtaat 70-luvun kuvaksi. | ||||
![]() |
10.04.2023 00:44 | Jouni Halinen | ||
Veli Esa, älä nyt hermostu, niin kuin sanonta kuuluu tässähän riitelevät asiat eivät miehet. Joo laitetaan pillit pussiin tässä geississä. | ||||
![]() |
09.04.2023 23:35 | Jouni Halinen | ||
Joo Jorma on K5 kerros. Pomoni Siku Yleissähkö Oy:tä lähetti minut pikana sinne K5 kerrokseen (1976), oli jotain häikkää pumpuissa. Sielä oli kaksi julmettua pumppua jotka vuoron perään pumppasivat harmaat/pohjavedet ylös kaupungin viemäriin. Toisen pumpun kontaktorin lämpöreleessä oli häikkää (kävi vain 2 vaiheella), joten poistin sen käytöstä, eli pumppaus oli vain yhden pumpun varassa. Vettä tuli niin paljon että pumppu kävi melkein kokoajan ja mekkala oli kauhea, Kävin vaihtamassa kontaktorin lämpöreleineen vielä samana iltana. Ei siis mikään ihme että Ateneumin puupaalut olivat kuivuneet ja lahonneet ja ne korvattiin 80-luvulla suurella rahalla teräsbetoni paaluilla. | ||||
![]() |
09.04.2023 23:01 | Jouni Halinen | ||
Koko VVO/Kojamo/Lumo ”himmeli” on rakennettu vuosikymmenien (alkaen 1969) mittaan suurimmaksi osaksi veronmaksajien rahoilla, ay-järjestöt olivat ihan fiksu veto (hyvä renki) olla mukana tässä järjestelyssä, mutta nyt viimeisten vuosien aikana peli on käynyt kovaksi, eli systeemin kaikkien kämppien vuokrahinnat ovat ”harmonisoitu” markkinahintaiseksi. Eli entisestä rengistä on tullut nyt isäntä. Tässä esimerkki siitä että mikä on ”pelin henki” ja vauhti on vain tämän jälkeen kiihtynyt. Luvut ovat tänä päivänä aivan jotain muuta kuin 10 vuotta sitten. ”Yhtiö joutui vuonna 2012 arvostelun kohteeksi perittyään tasausjärjestelmään vedoten valtion korkotuetusta kohteestaan suurempaa vuokraa kuin mitä oli ilmoittanut ARA:lle. Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen arvosteli VVO:ta, koska yhtiö teki vuoden 2014 alussa korkeilla vuokrilla 38 miljoonan euron voiton 89 miljoonan euron liikevaihdolla ja maksoi 15 miljoonan euron osingot vuodelta 2013” Kyllähän sille "lumo" rahalle on ay-liikkeessä huutava tarve "Hoitajien ammattiliiton johtajan omat palkankorotukset 3500 e/kk – saa isompaa palkkaa kuin pääministeri" |
||||
![]() |
09.04.2023 14:34 | Jouni Halinen | ||
Talon Vr historia jatkui Makkaratalossakin. Ainakin vielä 80/90 luvun vaihteessa talossa toimi Rautatiehallitus. Oli varmaan oma ”osakekämppä” tai sitten edukas pitkäaikainen vuokrasopimus?. Vr:n työsuhde taloja (puhutaan ns. kivitaloista, ”resiinavajat” sitten erikseen) oli Stadissa ainakin Itä-Pasilassa (purettu 1970-luvulla), Länsi-Pasilassa poliisilaitoksen lähellä (purettu muutamia vuosia sitten), AleksisKiven kadun Pasilan päässä (on vieläkin olemassa) ja taisi konepajankin reunalla olla sellainen. Lisäksi Malminkadulla oli rautatieläisten itsellensä rakentama asunto-osaketalo, onkohan näitä ollut muitakin?. Sitten on vielä Toralinna. ”Pasilassa Veturitien alkupäässä sijaitsevaa punatiilistä rautatieläisten taloa on kutsuttu Toralinnaksi. Se on rakennettu vuonna 1899 alun perin VR:n työntekijöiden vuokra-asunnoiksi. Talon on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm” Talo oli jo määrätty purettavaksi (-80/-90 taitteessa), mutta säästyi kuitenkin vastalause myrskyn takia. Talossa taisi olla aika pahoja kosteusvaurioita, joten sen kunnostaminen tuli suhteellisen kalliiksi. Talossa on jälleen havaittu sisäilma ongelmia ja se on ollut tyhjänä vuodesta 2018 asti. Sen muuttamista hotelliksi ”Hotel Toralinna” suunnitellaan. Rakennuksen omistaa Sato. https://fi.wikipedia.org/wiki/Toralinna ”Toralinnaksi” kutsuttiin muitakin VR:n vuokrakasarmeja, mm. Tampereella. Työväen keskusmuseo on julkaissut kirjan Tampereen Toralinnasta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Toralinna_(Tampere) Kirjan mukaan nimitys Toralinna juontaa siitä, että talot olivat hyvin suuria eikä kaikkien asukkaitten uskottu tulevan toimeen keskenään”. Vuonna 2002 VR myi lähes 2 000 omistamaansa vuokra-asuntoa 26 eri paikkakunnalla VVO Asunnot Oy:lle. Ja nyt ay-pomot (sd/vas) tekee itsellensä niillä(kin) sika isoa tiliä. Oliko Vr:n vuokra-asunnoissa ”nokkimajärjestys”, HKL:lä sellainen oli mm. ns. ”Sipoon kirkossa”. Talon rakennutti Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiö (myöh. Helsingin kaupungin liikennelaitos) työsuhdeasunnoiksi vuonna 1905 Töölöön ratikkahallien viereen, osoitteeseen Mannerheimintie 76 (ent. Läntinen Viertotie). Dirikoilla oli isot kulmakämpät erkkereineen, parvekkeet, vesiklosetit ja hieno porraskäytävä. Duunarit asuivat pienissä kämpissä pääosin sisäpihan puollella ja (kuiva/palju) huusit olivat pihan perällä, Rakennus purettiin vuonna 1978, ollen viimeisiä purettuja arvotaloja Stadissa. Toimistotaloksi rakennettua kiinteistöä ollaan muuttamassa nyt jälleen asuintaloksi. Wiki artikkeli: Huomioi Läntisen Viertotien leveys tai itse asiassa sen kapeus. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoon_kirkko_(Helsinki) Takavuosina sanonta kuului että "valtion leipä on kapea mutta pitkä" joten edukas työsuhdeasunto oli ikään kuin "voita leivän päälle”. Hyvä lisä oli myös ilmaiset junaliput (aladoopia voin päälle). Sen saivat myös rautatieläisten lapset. Mutsi vainaallakin oli sellainen, lippu vanheni sinä päivänä kun mutsi täytti 18 vuotta (1946). Enää näin ei ole. valtion palkollisten ”alapuolella” ovat nollatuntisopimuksella olevat työntekijät ,”8.47” euron” tuntipalkalla. Nykyjään homma menee valtiolla niin että ao. virastoihin luodaan ketjutus erilaisia virkanimikkeitä kukin tietenkin omalla nousevalla palkkaluokallaan suunnilleen näin. Nuorempi harjoittelija >harjoittelija >vanhempi harjoittelija >erikoisharjoittelija> yliharjoittelija. Nuorempi asiantuntia >asiantuntia> vanhempi asiantuntia > erikoisasiantuntia> yliasiantuntija. Pienempi päällikkö > päällikkö >isompi päällikkö >ylipäällikkö. Pienempi johtaja> johtaja >isompi johtaja> ylijohtaja. Näin kun on menetelty niin liksa tietenkin kasvaa aina kun titteli tulee ”komeammaksi”, työntekijä ikään kuin saa ylennyksen ja tietenkin palkankorotuksen mutta tehtävät pysyvät kuitenkin aivan samana. Aivan naurettavaa puhua niistä ja niistä prossista per vuosi, palkat nousevat täysin tämän systeemin ulkopuolella. Taas meni vähän aiheen ulkopuolelle. |
||||
![]() |
05.04.2023 16:32 | Jouni Halinen | ||
Vuonna 1970 +/- jotain, Stadissa kuoli ko. vuoden aikana 36 jalankulkiaa. Nyt 10 vuoden aikajanassa on ollut vuosia jolloin vainajat ovat olleet 0 kuolemaa. | ||||
![]() |
03.04.2023 22:01 | Jouni Halinen | ||
Tarkoitin Erkki, tilannetta noin ennen huomenna (4.4.2023) keskipäivän aikaan. Ennen lounasta meillä on 62 toimivaa ihan käypää (ensilinjan) hävittäjää ja lounaaseen kuuluvien kahvien jälkeen (noin. 14.47) niitä on tuhansia. | ||||
![]() |
03.04.2023 20:27 | Jouni Halinen | ||
Erkki: Selvitän asiaa. | ||||
![]() |
03.04.2023 19:50 | Jouni Halinen | ||
Oliko Paavo Nurmellakin jotain tekemistä hätäisten "hävittäjä" kauppojen kanssa?, muistelisin että siitä on ollut jossain puhetta. Tyyliin ”pirautan kaverille”? Meikäläisen isoisä Gunnar (s.1902) vapautettiin vuonna -42 rintamalta Hopalle kasaamaan näitä autoja. Hänellä kun oli ajokortti. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=11586.msg90042 Ne tulivat isoissa puulaatikoissa, ja Gunu sai niitä itselleen. Ja kun myin -20 keväällä taloni Vartsikassa niin osin puretuissa seinissä Oregonin mäntyisissä laudoissa luki Ford motor company, erillaisia sarjanumeroita ja määränpääksi oli liidulla kirjoitettu Hetsinki. |
||||
Kuvasarja: Steissin seutu kautta aikojen |
03.04.2023 18:14 | Jouni Halinen | ||
Osa kuvista on huonompia kuin alkuperäiset, kekkasin juuri miten ne saa paremmaksi, vaihdan niitä parempiin pikku hiljaa. Ainakin minun vaatimattomilla taidoilla kuvien siirto selvityksestä tänne on hiukan hankalaa, se ei ihan vaan kopsaamalla onnistu. Olen myös lisännyt osaan kuvista selvityksessä olevan laajemman kuvatekstin kuvan oheen. Ei kai tälläisen veronmaksajien rahoilla laaditun selvityksen kuvateksteillä (jolla ei ole kaupallista merkitystä) ole ainakaan käytännössä erillisiä omia tekijänoikeuksia????. |
||||
![]() |
03.04.2023 16:16 | Jouni Halinen | ||
OLIS PITÄNYT KATSOA UUSTISIA. | ||||
![]() |
03.04.2023 15:43 | Jouni Halinen | ||
Vielä tänään (3.4.2023) itärajalla rajavartian selän takana lämmittelee moottoreitaan 62 ensilinjan hävittäjää, ja ehkä jo loppuviikosta niiden määrä nousee tuhansiin. | ||||
![]() |
03.04.2023 14:59 | Jouni Halinen | ||
Hannu: Olen itse viestimiehiä, enkä näin ollen ymmärrä juurikaan "paksummista pyssyistä" ja niiden eri kokoonpanoista paljoakkaan. Kuinkas monta putkea tällaisessa It-patterissa sitten on?. Netistä poimittua ”Postitalon, Vesilinnan ja Salmisaaren katoilla oli sotien aikana it.konekiväärejä ja 20 mm:n tykkejä”. Ken on kiinnostunut ilmatorjunnasta, niin tässä on oiva julkaisu 15 vuoden takaa, eli ajalta kun näytti siltä, että hoidamme oman puolustuksemme maailman tappiin asti vain ja ainoastaan omin voimin. https://asiakas.kotisivukone.com/files/ilmatorjunta.com.kotisivukone.com/Lehdet/it0108.pdf |
||||
![]() |
03.04.2023 13:32 | Jouni Halinen | ||
Oikein pohjoiseen, tarkoitin että tässä vasemmalla sijaitsee nykyjään kellotorni, sori. Kuuluuko taustan rakennus Wilhelmsbadin kylpylään, sehän purettiin pois Kansallisteatterin alta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Villensauna Muistona siitä teatterin yksi näyttämö on nimetty Willensaunaksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansallisteatteri#Pieni_n%C3%A4ytt%C3%A4m%C3%B6_ja_Willensauna |
||||
Kuvasarja: Steissin seutu kautta aikojen |
02.04.2023 23:15 | Jouni Halinen | ||
Kuvat 2.4.2023 alkaen on poimittu Helsingin kaupunkin selvityksestä. https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2020_kaava/6284_1_YHS_Rautatientori_ja_Asema_aukio.pdf Lisätyt kuvat ovat kuvattu vuonna 1972 tai ennen sitä, ja niihin on lisätty kaikki saatavilla oleva tieto ao. kuvasta. | ||||
![]() |
28.03.2023 05:48 | Jouni Halinen | ||
https://www.youtube.com/watch?v=ljDJV6FAXrI https://www.google.com/search?q=My+World+is+Empty+without+You+Babe&sourceid=chrome&ie=UTF-8#fpstate=ive&vld=cid:a5a10227,vid:T1-gaddM-0o |
||||
![]() |
27.03.2023 18:56 | Jouni Halinen | ||
Voinko mennä "omalle" koskelle kalastamaan ja kun riistavartija ilmestyy paikalle, niin näytän hänelle vain ajokorttia ja homma on sillä selvä? | ||||
![]() |
27.03.2023 01:19 | Jouni Halinen | ||
Pekan polttoaineen käytön hyötysuhde on 7%:tia eli 100:ta lapiollisesta hiiltä vain 7 päättyy vetokoukkuun. Loput menevät ns. harakoille. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14113.0 |
||||
![]() |
27.03.2023 00:00 | Jouni Halinen | ||
Jimi: Paljonko tästä sillasta on matkaa "Halisten koskille" ja onko se ylempänänä vai alempana. Onko jollakin muulla täällä oma nimikkokoski?. | ||||
![]() |
26.03.2023 21:20 | Jouni Halinen | ||
Tehty sopimus oli alustava, joka ei sitonut kumpaakaan osapuolta, vaan tarkoitus oli nimenomaan selvittää minkälaisen ratkaisun paikalle voisi rakentaa, jos voisi?. Totaalisesti muuttunut maailmantilanne kuitenkin sotki tämän. Jos hanke olisi toteutunut, niin me veronmaksajat olisimme tietenkin maksaneet YITille enemmän kuin mitä 5 vuotta sitten arvioitiin. ltalehdestä poimittua: ”YIT:n ja Helsingin kaupungin välillä ei ole ollut sitovaa sopimusta, vaan varauspäätös”. ”Hehän ovat laittaneet tähän paljon omaa rahaansa. Siitä suunnittelutyöstä ja tiedosta on jatkossa hyötyä kaupunkilaisille ja kaupungille”. Jos olisi tehty sitova sopimus, niin olisi käynyt seuraavasti: ”YIT ei joudu maksamaan vetäytymisestään sanktiota. Pasilan tornitalojen tapauksessa YIT joutui maksamaan kahden miljoonan euron sopimussakon vetäydyttyään hankkeesta”. Ja paikka ei todellakaan ole ”ei missään”. Matkaa on bussi/metro terminaalista 50-150 metriä ja kulkuväylän kummallakin puolella on kiertoliittymä hidastamassa autojen vauhtia. Kulkumatkaa voisi verrata siihen että Tapiolan metrolaitureille kestää kulkea maanpinnalta 5-10 minuuttia (ruuhkasta riippuen), tämän kertoi mulle kaverini Jussi. Ja eiköhän asiat saada jollain aikajänteellä maaliin. SRV (SeinäjoenRakennusVienti) on aikaisemmin lähtenyt mukaan vähän erikoisempiinkin projekteihin. Mutta kun kalasataman tornihanke tuntuu menneen heiltä totaalisesti pieleen, niin he ehkä miettivät tulevia hankkeita tarkemmin?. Koko juttu https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1d6ba471-311d-4ba1-9c9d-21dbac382f31 |
||||
![]() |
24.03.2023 14:39 | Jouni Halinen | ||
Yhtä asiaa olen aina ihmetellyt, onko sinulla Timo vastaus tähän?, eli mistä tulevat ne sähkärit jotka tekevät ns. korkeajännite töitä?. Ammiksessa ei mainittu sanallakaan järjestelmistä joissa jännite on yli 380 volttia. Pinsettejä kyllä viilattiin, hitsaamaankin joutui ja moottoreita käämittiin ja oli jotain muutakin täysin turhaa ja jonninjoutavaa sälää. Korkea jännitetyöthän ovat kuitenkin tosi vaarallisia ja aivan oma maailmansa, eihän niihin hommiin sovi oikein normisähkäriä suoraan ammiksesta lähettää. Ps. taas on menty pahasti sivuraiteelle. | ||||
![]() |
24.03.2023 13:36 | Jouni Halinen | ||
Olen törmännyt yhden ainoan kerran (sokeain hieromalaitos Kasarminkatu) tilanteeseen jossa kytkimet katkoivat nollajohtoa. Sehän aiheutti sen että loistevalaisimen runko tuli jännitteiseksi kun "valot sammutettiin", eli vastaava tapaus mistä Timo kertoi. Tuli hirmu duuni kun piti vaihtaa yli sadan neliön kämpästä kaikki johdot, vanhat kun olivat ns. "rättipiuhaa" joka levisi käsiin kun sitä käsitteli. No olihan talossa sen jälkeen yksi kämppä jossa asiat olivat oikealla tolalla, Asunnon sisäisten johtojen korjaus kuluthan menevät osakkeen omistajan omaan piikkiin. Sama on ollut meillä "urapolku", teitkö sä loppuun asti S-hommia? | ||||
![]() |
24.03.2023 12:14 | Jouni Halinen | ||
Aivan, Unkari -56 ja Karin piirros -58, jo selvis mullekkin. eli Kari irvaili länsimaille, että nyt tekin olette suomettunut. Nyt ollaan tosiaan syvällä kansainvälisen politiikan historiassa. |
||||
![]() |
24.03.2023 12:03 | Jouni Halinen | ||
Kävin ammiksen (Vallila 1972-1975) ja siellä ei oikeastaan puhuttu näistä maadoitushommista mitään. en ainakaan muista?. Päivätöikseni tein S-töitä 1975-1979 (sen jälkeen siirryin koppari hommiin). ja niinä vuosina ko. maadoitukset tapahtuivat. En muuta muista kuin sen että pomoni kertoi miten maadoitukset tehdään ja painotti sitä lenkin heittoa mittarin yli ja kertoi siinä olevasta vaaranpaikasta ja tositapauksista asiaan liittyen. Näitä lenkkejä tein ehkä 5-10 kappaletta, jokin syyhän siihen oli?. Itsekkin pähkäilin, että miten moinen on mahdollista, hullulta tuntui. Muuta minulla ei ole asiasta kertoa, mutta kilautan vielä kaverille. Viimeistään 80-luvulla käyttöön tuli tosiaan muoviputket joten asia ei ollut enää ajankohtainen, mutta talon metalliset putket tietenkin edelleen maadoitettiin. |
||||
![]() |
24.03.2023 04:25 | Jouni Halinen | ||
Mikähän tuossa Volgan lauttureissa kuvaa suomettumista, ainakaan minusta siinä ei ole muuta ”suomalaista” kuin sen piirtäjä, vetohan oli Karilta vuonna 1958 todella rohkea, ja se itsessänsä aiheutti suuren raivon veli venäläisessä. Eihän kuvassa nöyristele yksikään Suomalainen vaan vaikuttaa että kuvassa olevat läntiset ulkomaan elävät sitä tekevät, katsovat poispäin kun Neuvostoliitto kurittaa vaikutus piiriinsä kuuluvia itäblokin maita. En siis ainakaan minä ymmärrä mikä on kuvan idea?.Täysin päinvastainen ilmiö minusta kuin mitä suomettumisella tarkoitettiin. Karihan ei piirtänyt kuvaa Hesarissa julkaistavaksi, vaan Lontoossa pidettyyn sarjakuva kilpailuun, jossa se voitti lähes 300 kuvan joukosta pääpalkinnon. Seuraavaksi kuva matkasi Nykiin, sielläkin se voitti koko kilpailun ja järjestäjä olisi halunnut ripustaa siitä tehdyn mainoslakanan YK:ta vastapäätä olevan talon seinään, koko olisi ollut 20 metriä leveä ja 4 kerrosta korkea. Näin oli toimittu aikaisemminkin. Siinä kävi lopuksi niin että Kari itse (jostain syystä?) vihelsi pelin poikki, eikä lakanaa näin ollen ripustettu talon seinään. Voi vain kuvitella mitä olisi tapahtunut jos kuva olisi ollut talon seinässä ja Venäjän delekaatio olisi kävellyt siitä ohi? Ensireaktio olisi ollut tietenkin se että Kari olisi tippunut seuraavalla viikolla 6:nen kerroksen parvekkeelta kadulle. |
||||
![]() |
24.03.2023 01:32 | Jouni Halinen | ||
Meni sen verran väärin, että ensin maadoitettiin tulopuoli ja sitten lenkki siitä lähtöpuolelle ja tämä tehtiin ennen mittarin asennusta. Potenttiaalin tasauskiskosta laitettiin myös 16 mm/2 eristetty KeVi piuha keskuksen KeVi kiskoon. | ||||
![]() |
24.03.2023 01:01 | Jouni Halinen | ||
Kyllähän saa, ainakin 10 minuutin pysäköinnin Stadin keskustassa. | ||||
![]() |
24.03.2023 00:44 | Jouni Halinen | ||
Potentiaalin tasauksesta (maadoitus) hurjin esimerkki on seuraava. Takavuosina (ehkä -80 luvulle?) vesi rakennuksiin tuli kupariputkia pitkin ja jatkui myös vesimittarista eteenpäin kupariputkella tai ns. mustalla putkella. Itse tein vuoteen 1979 sähköhommia. Kun rakennukseen tuli vesi sisään ja sisähommatkin olivat valmiit, niin tuli aika hoitaa maadoitukset kuntoon. Pääkeskuksen alle laitettiin potentiaalin tasauskisko siitä sitten parinkymmenen metrin kirkas 16 mm/2 kupari kaapeliojaan tai avonaiseen sokkelikaivantoon, seuraavaksi maadoitettiin samalla kuparilla kaikki metalliset putket. Anteenimastokin olisi pitänyt maadoittaa se vain tuntui joskus unohtuvan?. Sitten se kaikista tärkein, tämän laiminlyönti on aiheuttanut ihmishenkien menetyksiä. Kupari vietiin ensin aivan vesimittarin viereen lähtöpuolelle ja siitä sitten lenkki mittarin tulopuolelle, eli näin potentiaalit tasattiin. On käynyt tosiaan niin että mittarinvaihtaja on heittänyt henkensä jos tämä on jätetty tekemättä, eli mittarin irrottamisen jälkeen putkien välillä saattaa olla hengenvaarallinen jännite. Sitä en ole ikinä miettinyt mikähän sen jännitteen määrä oli?. Osaako Timo sanoa?. |
||||
![]() |
23.03.2023 23:27 | Jouni Halinen | ||
Katso Jorma mitä kirjoitin 15.47 Mähän tämän käänsin sivuraiteelle 22.03 04:21 ja nyt pyysin että ylläpito siirtäisi tämän setin oikealle ”sivuraiteelle”. Sitä tulee tuskin kuitenkaan tapahtumaan?. Niin kuin Timo ylempänä kirjoitti. niin olisi aina hyvä lukea mitä aikaisemmin on kirjoitettu, ei tulisi turhaa toistoa. | ||||
![]() |
23.03.2023 15:47 | Jouni Halinen | ||
Ensinnäkin eikö olisi fiksua siirtää tämä setti keskustelun puolelle vaikka nimellä ”suomettumisen aika”?. Olisko jo mahdollista saada ”sivuraide” takaisin elävien kirjoille?, tuleeko puoltoääniä?. Hommahan voisi mennä niin että perättäisiä kommentteja tehdään muokkaamalla edellistä ja uusi aloitetaan vasta sen jälkeen kuin joku muu on lisännyt kommenttinsa, näin keskustelun etusivu pysyy siistinä. Puoltoääniä?. Törmäsin tähän pro gradu työhön jokunen aika sitten, se tuntui mielenkiintoiselta joten lukaisin sen. Asian ytimessä on se, että miten kommarit onnistuivat hukkaamaan rahansa (100:milj mummoja). Koko porukasta käytetään tekstissä nimitystä KD-leiri, siihen kuului suuri määrä yhdistyksiä, kirjapainoja ym muita osakeyhtiöitä. Pahimmassa vauhtivaiheessa 80-luvun jälkipuoliskolla leirin keskeinen taloudenhoitaja ajeli valkoisella kalliimman hintaluokan Mersulla. Kuinka korroosio eteni – ja vei Koitosta Koittoon. Suomen Kommunistisen Puolueen talouskriisiin 1981–84 johtanut kehitys, kriisin torjunta, torjujat ja seuraukset ”Hyvät toverit! Luokkataisteluun välittömästi liittyvä kysymys on taistelun rahoittaminen.” SKP:n Turun piirin edustaja Jorma Valtakari SKP:n IX edustajakokouksessa 1951 ”Käsitämme asiat hullusti, jos odotamme, että Nl maksaisi meille kaikesta mitä teemme.” Järjestösihteeri Martti Malmberg SKP:n puoluetoimikunnassa 4.6.1947 ”Hevoset ovat alue, josta kukaan ei osaa sanoa mitään varmaa.” Taloudenhoitaja Jorma Sorvari SKP:n keskuskomitealle kirjeitse 27.5.1988 Poliittisen historian pro gradu -työ. Turun yliopisto, kesäkuu 2020 Hannu Miettunen Tarkastettu Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/151068/Miettunen_Hannu_opinnayte.pdf;jsessionid=EA0E1A1A8FA93D682167C351344F4E76?sequence=1 |
||||
![]() |
23.03.2023 00:09 | Jouni Halinen | ||
Mä kopsasin tämän Sakulinkin tuonne keskustelun puolelle, löytyy tulevaisuudessa paremmin. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14108.0 | ||||
![]() |
22.03.2023 20:47 | Jouni Halinen | ||
Timo älä nyt hermostu. Kyllähän linkki "tiedon luokse" on aina hieno juttu, varsinkin jos se luotettava, niin kuin nyt on. Sen olen itsekkin joskus huomannut että joskus leukoja lonksutellaan aivan turhaan, asia on jo kerrottu edellisissä kommenteissa (tai niiden linkissä). Sen verran olisit voinut laittaa hups herrat ovat xx ja cc + linkki | ||||
![]() |
22.03.2023 15:17 | Jouni Halinen | ||
Näihin kuviin Karin ura Hesarissa päättyi, alkuun niitä julkaistiin, sitten tuli stoppi ja Kari sanoi itsensä irti samantien. https://www.youtube.com/watch?v=gWIUx-EcM1Q | ||||
![]() |
22.03.2023 14:57 | Jouni Halinen | ||
Mä arvelin että he ovat Suomalaisia, koska ovat niin nöyristelevän näkoisiä, eivät halua edes katsoa tapahtumaa, eihän länsipoliitikkojen olisi tarvinnut näin käyttäytyä?. |