Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.02.2006 12:32 | Simo Toikkanen | ||
| Pikon alustoja noissa on käytetty. Ja kysehän on siis Pienoisrautatiekerho ry:n ja Suomen Rautatiemuseon perinteisestä Joulunäyttelystä. | ||||
|
24.02.2006 10:03 | Simo Toikkanen | ||
| E-kirjaimet tarkoittavat eristysjatkosta, jotka taas liittyvät tässä tapauksessa joko suojastukseen tai tasoristeyksen varoituslaitokseen. Merkin alapuolinen nuolilätkä kertoo eristysosuuden suunnan. | ||||
|
24.02.2006 10:01 | Simo Toikkanen | ||
| Siis CKD hatullisella C-kirjaimella. | ||||
|
|
24.02.2006 10:00 | Simo Toikkanen | ||
| Kuinkahan väärässä mahdan olla, jos väitän, että veturin valmistaja on alkujaan samaa firmaa kuin Dm12:n valmistaja? ČKD näkyy kyljessä lukevan. | ||||
|
23.02.2006 23:02 | Simo Toikkanen | ||
| 25 viitannee maksimiakselipainoon, ja VR VR:ään. Hauskaa muuten, että muuten sinisessä telissä on harmaat laakeripesät :) | ||||
|
23.02.2006 22:49 | Simo Toikkanen | ||
| Jos pienehkö pilkunviilaus sallitaan, niin uskon, että tämän koevaunun numero oli 999 055. Koevaunujen numeroita ei ole ollut tapana käyttää uudestaan, ja tämä taisi ilmestyä rataverkolle KOEV 999 054:n (http://vaunut.org/kuvasivu/13634) jälkeen. Koejuna on kyllä varsin mielenkiintoinen ilmestys, kerran-pari olen sen nähnyt. Päätyvaunujen telit näyttävät melkoisesti nyttemmin Edm-vaunuista tutuilta. Onko muuten kellään havaintoa, onko tämä liikkunut kesän jälkeen vai viettääkö rauhallisia eläkepäiviä Otanmäellä? | ||||
|
23.02.2006 20:52 | Simo Toikkanen | ||
| Pituuden perusteella on paha mennä sanomaan, ovatko kokonaan uudisrakennetta. Etusivun havainnon http://vaunut.org/havainto/1789 mukaan pituutta vaunulla on 23,24 m, kun taas lähimmillä vastaavanpituisilla Rbnqss- ja Rbqss-vaunuilla pituutta on 23,84 metriä. Tuo alakertakin näyttää kovin Ruubenilta... | ||||
|
23.02.2006 20:49 | Simo Toikkanen | ||
| K17-telithän nämä, ja sallivat 25 tonnin akselipainon. | ||||
|
23.02.2006 20:40 | Simo Toikkanen | ||
| KOEV-littera viittaa siihen, että näillä vaunuilla kerätään ensin kokemuksia ja vasta sitten päätetään, rakennetaanko lisää, kuinka paljon ja mitä tyyppiä. Kaikesta päätellen VR siirtyy näissäkin sinisen värin käyttöön entisen yleiseurooppalaisen tavaravaununruskean sijaan. | ||||
|
|
23.02.2006 14:36 | Simo Toikkanen | ||
| Mielenkiintoista, että tuo koevaunun numero merkitään nykyisin "litteraan". Aikaisemmin koevaunujen litterana oli ainoastaan KOEV. Vaunu näyttää saaneen vaikutteita uusista venäläisistä tukkivaunuista. | ||||
|
23.02.2006 09:35 | Simo Toikkanen | ||
| Aivantäysin. | ||||
|
22.02.2006 09:44 | Simo Toikkanen | ||
| Olikos tämä se ihkaensimmäinen keltanokkalättä, jota esiteltiin Dr12 2210:n kanssa Helsingin asemalla 14.3.1977? | ||||
|
21.02.2006 16:21 | Simo Toikkanen | ||
| Osittain lumi tulee junien mukana, osittain taas katoksesta huolimatta taivaalta. Tuossa pylväiden kohdalla kun on pelkät ritilät, jotta vesi (ja lumi, vähän huonommin toki) pääsee putoamaan katoksen päältä pois. Osasyynä ratkaisuun on varmaankin se, että pohjaveden pinta pyritään pitämään vakiona. Helsingin asema kun on perustettu aikanaan puupaaluille, jotka lahoavat, jos pohjaveden pinta laskee. | ||||
|
18.02.2006 20:10 | Simo Toikkanen | ||
| 2216:ssa tuntuu olevan edelleen samat pyörät, tuuletinpään telin keskimmäinen fillari on edelleen puolapyöräkerta. | ||||
|
18.02.2006 12:14 | Simo Toikkanen | ||
| Foek:han se. | ||||
|
17.02.2006 14:41 | Simo Toikkanen | ||
| Oikeaa vastausta voisi ehkä pikku hiljaa päivitellä kuvatekstiin... | ||||
|
16.02.2006 17:45 | Simo Toikkanen | ||
| No, kerrataanpa vielä. 1500 V:n sähkönsyöttöjärjestelmässä käytetään paluujohtimena kiskoa. Jotta esim. vaunujen rungon ja maan välille ei syntyisi vaarallista jännitettä, on radan oltava joko yhteenhitsattu tai kiskonjatkokset on "lenkitettävä" eli varustettava ylimenojohtimilla. Lisää voi lukea RHK:n antamasta määräyksestä Liikkuvan kaluston sähköohjeisto (LISO) kohdasta 2.3: Junan 1500 V kaapelin kytkentäohjeet: http://www.finlex.fi/data/normit/11592-liso_2-3.pdf | ||||
|
15.02.2006 13:55 | Simo Toikkanen | ||
| Jotain sisäkuvia löytyy VR:n vaunukuvastosta: http://www.vr.fi/heo/junat/vaunukuvasto_pikajunat.pdf | ||||
|
14.02.2006 21:24 | Simo Toikkanen | ||
| Nykyään on näemmä tapana laittaa tuollainen isompi lätkä. Näkyy tolpan tunnus selkeämmin. | ||||
|
14.02.2006 15:49 | Simo Toikkanen | ||
| Edellisen (tai seuraavan, riippuu näkökannasta) kuvan kommentit tarjonnevat lisävalaistusta: http://vaunut.org/kuvasivu/21843 | ||||
|
14.02.2006 15:24 | Simo Toikkanen | ||
| Onpas kiva syväterävyysalue. Ratakin kulkee mukavasti ohjaten katsetta. Näkyykös takana muuten sähköratapylvästä? | ||||
|
14.02.2006 14:53 | Simo Toikkanen | ||
| Kuten kuvista nähdään, tällä kertaa - siis viikko takaperin tämän kommentin kirjoittamisesta - V 396 lähti takaisin Helsinkiin päin vasta S 132:n jälkeen, omasta aikataulustaan 5-10 min myöhässä. Tarkkaa syytä en tiedä. Yleensähän juna taitaa lähteä takaisin jo P 130:n perässä, kuten Lari kirjoitti. | ||||
|
13.02.2006 14:01 | Simo Toikkanen | ||
| Jaha, kommentoitiin sitten Larin kanssa aika tarkkaan samalla sekunnilla :) | ||||
|
|
13.02.2006 14:00 | Simo Toikkanen | ||
| Kyllä, V 395 tulee Helsingin suunnasta suoraan raiteelle 1 ja H 353 ajaa raiteelle neljä. Tämän jälkeen veturit vaihtavat paikkaa. | ||||
|
11.02.2006 17:27 | Simo Toikkanen | ||
| Ei, virallisesti deevereitä saa ajaa vain kolminajossa siten, että kaikissa on veto, ja Dr13:ssa ei monikäyttömahdollisuutta ollut. Jokainen Alstikka siis tarvitsisi oman miehistön :) | ||||
|
11.02.2006 14:39 | Simo Toikkanen | ||
| Punaiset kanget olivat rullalaakeroidulla koneistolla varustetuissa Hr1- ja Tr1-sarjojen vetureissa. Hr1:t ovat 1020 ja 1021, Tr1:t puolestaan 1093-1096. Lempiniminä olivat Rulla-Pekka ja Rulla-Risto. | ||||
|
11.02.2006 14:33 | Simo Toikkanen | ||
| Ainakin tarkistenumeron perusteella vaunun numero on oikein. | ||||
|
11.02.2006 14:18 | Simo Toikkanen | ||
| Suomalainen fontti eroaa saksalaisesta siinä, että merkit on muotoiltu piirrettäväksi ainoastaan harppia ja viivainta käyttämällä. Saksalaisessa on kuulemma ellipsimuotoja, jotka ovat em. työkaluilla hiukan hankalasti piirrettävissä... | ||||
|
10.02.2006 13:19 | Simo Toikkanen | ||
| Lienee TGM23, alatyyppiä en tiedä. Sn60, dieselhydraulinen vaihtoveturi. | ||||
|
10.02.2006 11:10 | Simo Toikkanen | ||
| Kuinkas usein Pohjankurun satamassa käy laiva? Tästä Pohjan siltojen kauttahan sinne mennään. | ||||
|
10.02.2006 11:07 | Simo Toikkanen | ||
| Tällä hetkellä taitaa 25-sarjalaisia olla saneerattu parisenkymmentä kappaletta. Ihan vielä ei siis puolivälissä olla... | ||||
|
09.02.2006 21:04 | Simo Toikkanen | ||
| Jep, Marian sairaala on tuossa heti mutkan takana. 1990-luvun alun kavennuksen jälkeen paikalla on ollut ilmeisesti kolme raidetta, kaksi Länsisataman suuntaan ja yksi Merisatamaan. Nykyisin käytössä on vain tuo keskimmäinen, Länsisatamaan vievä raide. | ||||
|
09.02.2006 13:08 | Simo Toikkanen | ||
| Hetkinen. Niänkö oekeen, että tuossa on pelkkä ajolanka ja yläpuolinen ripustuslanka puuttuu kokonansa? | ||||
|
09.02.2006 13:01 | Simo Toikkanen | ||
| Kuvaajan kuljin ei ole kuvassa, kulkupelinä oli apostolinkyyti :) | ||||
|
09.02.2006 10:45 | Simo Toikkanen | ||
| Onpa tyylikäs kuva ratapihalta auringonlaskun aikaan. Sähköportaalit piirtyvät siluettina taivasta vasten, ja aurinko valaisee vielä jonkin aikaa kiskoja. | ||||
|
08.02.2006 13:54 | Simo Toikkanen | ||
| No, tässä sentään ajettaneen ihan tyhjillä vaunuilla :) | ||||
|
|
08.02.2006 13:45 | Simo Toikkanen | ||
| Rata on sallinut Kirkniemen ja Hangon välillä 25 tonnin akselipainon jo lokakuusta 2002 lähtien. Paperipendelit kulkevat täyskuormassa, tuollaisen korkean Simn-t-vaunun paino kuormineen taitaa olla hyvin usein 100 t. | ||||
|
08.02.2006 13:24 | Simo Toikkanen | ||
| Muistaakseni vislasi. | ||||
|
08.02.2006 11:28 | Simo Toikkanen | ||
| Jotakuinkin vanhan Kisan seisakkeen kohdilta tämä on kuvattu. | ||||
|
08.02.2006 09:29 | Simo Toikkanen | ||
| Itse olen ymmärtänyt, että tuossa vaunun päädyn merkinnässä ensimmäinen tarkoittaa ajankohtaa, jolloin vaunu on ns. välikorjattava. Jälkimmäinen tarkoittaa täyskorjauksen viimeistä ajankohtaa. | ||||
|
07.02.2006 22:07 | Simo Toikkanen | ||
| Ja puolet Sm4-moottorivaunuista on numeroiltaan 6301-6330. | ||||
|
07.02.2006 15:50 | Simo Toikkanen | ||
| VR siis vuokrasi kaksi linjadieselveturia, Nohabin ja kuusiakselisen MaK:n. Näiden lisäksi vuokralla oli kaksi vaihtodieselveturia: kolmiakselinen vähän Dv11:stä muistuttava MaK sekä nykyisin Haapamäellä sijaitseva Jenbach. | ||||
|
06.02.2006 13:53 | Simo Toikkanen | ||
| Tässä kuvassa näkyvä 3003:han on periaatteessa "ihan eri" veturi kuin nykyinen 3003 johtuen siitä, että Novotsherkasskista hankittiin uusi kori tämän tilalle. | ||||
|
05.02.2006 20:57 | Simo Toikkanen | ||
| Pitkästä Gks:stä on täälläkin valokuva: http://vaunut.org/kuvasivu/16193 | ||||
|
|
05.02.2006 20:48 | Simo Toikkanen | ||
| Ainakin omaan silmääni näyttäisi kovasti siltä, että mittapiirustus esittää saksalaista alkuperää olevaa Gks-vaunua, kun taas valokuva esittää suomalaisvalmisteista. | ||||
|
05.02.2006 20:45 | Simo Toikkanen | ||
| Tuolla taaempana näkyy olevan Mas-vaunuja. | ||||
|
05.02.2006 13:07 | Simo Toikkanen | ||
| Trumppia on vain yksi jäljellä, se, mikä on Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Haapamäellä on vähän Trumania muistuttava venäläinen L-sarjan kone (Joutseneksikin kutsuttu) ynnä saksalaista valmistetta oleva BR52-sarjan sotaveturi, sekin Venäjältä tuotu. | ||||
|
04.02.2006 14:05 | Simo Toikkanen | ||
| Lämmittäjällähän tuo kokardi oli sileälaitainen, kun taas kuljettajilla se oli sahalaitainen. Lisäksi kuljettajan lakissa nyöri taisi olla hopeanvärinen, lämmittäjällä vastaava oli musta. | ||||
|
03.02.2006 11:49 | Simo Toikkanen | ||
| Kyseessä on siis ainoa Suomessa säilynyt Kansainvälisen Ravintolavaunuyhtiön ravintolavaunu. Varsinainen Mannerheimin käytössä ollut vaunu (A 90) on Mikkelissä. | ||||
|
03.02.2006 09:28 | Simo Toikkanen | ||
| Gk-vaunuun uusittiin myöhemmin ovet: http://vaunut.org/kuvasivu/20317 | ||||
|
03.02.2006 09:23 | Simo Toikkanen | ||
| Näkemättä koko rakennusta ja sen sijaintia rataan nähden tulee ensimmäisenä mieleen, että vajassa on säilytetty resiinaa - joko sellaista perinteistä miesvoimin kulkevaa tai sitten moottoriresiinaa. | ||||