126-8277 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

  

kuva 21.11.2015 09:09 Joni Orava  
  Näin juuri. Näyttäisi ohje- tai kieltotaulutkin puuttuvan seiniltä toisessa kuvassa, joka oletettavasti on III-luokasta. Samaten tiski on järjestelty täysin eri tavoin. Tosin kuvilla saattaa olla aikaeroa. Vaan aika symmetriseksi on rakennus tehty ravintoloiden ja odotussalien osalta. Mitähän lienee ollut rakennuksen päissä, niissähän on välipohjiakin enemmän. Itäpäässä laituritasossa ja kellarissa on Karjalan tunnelin portaikko, mutta entäs muut tilat? Henkilökunnan tiloja? Missä esim junanlähettäjät jne ovat majailleet?
kuva 19.11.2015 19:01 Joni Orava  
  OK, eli kääntöpöytä on aluksi ollut olemassa. Näkyy näemmä myös vuoden 1914 kartassa. Mutta tämä kuva ei kyllä mitenkään täsmää hallintorakennuksen itäsiiven kakkoskerrokseen. Ensinnäkään mittasuhteet ei osu. Keskiosahan oli ylös asti auki, ja hallintorakennuksen siivet on suht lyhyet. Toisekseen siiven yläkerta ei ole voinut olla mitenkään noin korkea. Lisäksi siellä on kulkeneet portaat keskellä. Pohjakuva on vähän hämäävä odotushallin suhteen, sehän on sen kellarikerroksesta. Selkeä todiste löytyy myös odotushallinrakennuksen poikkileikkauskuvasta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10​541728 . Tämän kuvan oikeassa ylänurkassa näkyy porraskuvio katon ja seinän liittymäkohdassa. Sama näkyy tuossa poikkileikkauksessa. Kuten myös kuvassa http://vaunut.org/kuva/106509?a=1 näkyvä kaareva ikkunoitu kioskin tms. päällä oleva seinä. Ja toisessa poikkileikkauskuvassa http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10​541696 näkyy tarjoilutiski sekä sen päällä olevan kaaren reunat.
kuva 19.11.2015 17:15 Joni Orava  
  Mielenkiintoinen yksityiskohta on renkaanmuotoinen rakennelma pohjakuvan oikeassa laidassa. Sama näkyy tässä: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10​587729 Eli suunnitelmassa on ollut ilmeisesti veturille kääntöpöytä itään lähteville raiteille. Toteutushan oli tavanomaisempi neljä päättyvää raidetta yhdellä välilaiturilla.
kuva 19.11.2015 17:02 Joni Orava  
  Pohjakuva vahvistaa aiemman oletukseni selvästi yksityiskohtia myöten. http://vaunut.org/kuva/106509?a=1 on saman salin toinen pää. Kaareva väliseinä näkyy pohjakuvassa. Ikkunat salin sivuilla antavat porraskäytäviin, tämä selitti ristiriidan julkisivukuviin. Suurkiitokset pohjakuvasta/poikkileikkauksesta Kurtille. Nyt on paljon helpompi hahmottaa, miltä aseman sisällä on näyttänyt.
kuva 19.11.2015 13:26 Joni Orava  
  Monesti olen miettinyt, mihinkähän kohtaa odotushallia portaat ovat nousseet. Kolmannesta ns. Karjalan tunnelista, mikä lähti hallintorakennuksen ja rahtitoimiston välistä, portaat nousivat hallin itäpäähän. Mutta nuo kahdet muut on arvoitus. Onko ylipäätänsä tunneleita ollut kaksi, vai onko ne yhtyneet maan alla kuten nykyisinkin. Tuo pohjapiirustus olisi kyllä mielenkiintoista nähdä.
kuva 19.11.2015 11:11 Joni Orava  
  Onpas hankala kuva, kun ei ole koskaan kyseistä asemaa oikeasti nähnyt. Jotenkin kattomuodot ja rakenteet kyllä viittaisivat siihen, että kuva olisi kuitenkin ratojen välissä olleesta rakennuksesta. Etenkin kun kuvassa on selvästi odotustila. Hallintorakennuksen kakkoskerroksesta ei voi olla, koska sivuseinän ikkunoiden ja katon väli on sen verran iso. Kolme ikkunaa ei täsmää oikein mihinkään näkymään ulkoa , mutta liekö mahdollista, että ne olisivat väliseinän ikkunoita. Virtuaaliviipuri sanoo: "Hallirakennuksen keskellä oli keittiö ja sen kahta puolta varsinaiset kahvila ja ravintolatilat. Odotushallit olivat rakennuksen päissä. Läntinen odotushalli oli varattu I ja II-luokan matkustajille ja itäinen pääty III-luokan matkustajille." Eli voisiko kuva olla otettu välirakennuksen länsipäästä itää kohti. Ainakin kuvan herrasmies vaikuttaa vähintään II-luokan matkustajalta.
kuva 19.11.2015 10:20 Joni Orava  
  Tämä kuva ei ole Pohjoisvallilta, vaan Rautatienkadulta. Kuvassa oleva kookas kivirakennus tuhoutui talvisodassa. Asema on suunnilleen kuvaajan selän takana. Satamarata on kylläkin kuvassa vasemmalla.
kuva 14.10.2014 15:01 Joni Orava  
  Onpas mielenkiintoinen kuva. Tämä on otettu viimeistään 1967, koska Sokos (valmistunut 1968) ei ole edes rakenteilla. Vanha kauppahallikin näkyy kuvan vasemmassa alanurkassa. Kaupungintalon takana olevan Piimälinnan (nyk. OP) rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta veikkaisin 60-luvun puolta väliä. Muokkaus: Kuva on kesältä 1963 tai 1964. Piimälinna on valmistunut 1962 ja konservatorion takana oleva rakenteilla oleva rakennus (Rantakatu 33) 1964.
kuva 12.12.2013 14:02 Joni Orava  
  Pohjoissatamaan kulkeva rata olisi purettu tiettävästi jo 1940, osana kaupungin kasvojen kohotusta Helsingin olympiakisoja varten (jalkapallopelejä oli tarkoitus pelata Viipurissa). Saimaan kanavan linja oli jo tuolloin tarkoitus siirtää Linnansalmesta Kivisillansalmeen. Pohjoinen satamarata oli muuten ensin, eteläinen kiertorata taisi tulla vasta 1930-luvun alussa. Varmaan silloin oli suunnitelmia pohjoissataman rauhoittamisesta.
Osittain tähän liittyy myös Tienhaaraan kulkevan radan siirto Linnansaaressa (ei näy kartassa). Nykyinen ratalinja Monrepos'n puiston lounaispuolelle louhittiin jo 1930-luvun lopulla, ja rata olisi siirtynyt piakkoin nykyiselle linjalle, vaikkei kaupunki olisi omistajaa vaihtanutkaan. Muutenhan rataverkko onkin säilynyt lähes täysin samana, lukuunottamatta Vekrotniemen sahalle kulkevaa raidetta, joka on purettu. Jopa tuo kartassa näkyvä ratapihan ohitusraide, mikä ylittää Karjalanradan kaakkoishaaran, on edelleen ihan samanlaisena käytössä. Vieressä näkyvät jatkosodan aikaiset panssariestekivet.
Jos sitten spekuloidaan, miltä rataverkko näyttäisi nyt, epäilisin, että eteläinenkin satamarata saattaisi olla poissa ainakin loppupäästä. Luulen, että satamatoimintoja olisi keskitetty entistä enemmän Uuraaseen ja Eteläsatamasta olisi lähteneet ehkäpä vain isot risteilijät, vähän samaan tyyliin kuin Helsingissä. Ja Käremäen telakan kilpailukykykin olisi Suomelle kuuluessaan niin huono, että eiköhän se olisi lopetettu...
kuva 30.08.2012 13:40 Joni Orava  
  Tuo sillan nosto-osan poistuminen on muuten mielenkiintoista Salakkalahdella sijaitsevan laivahotelli Korolenkon kannalta. Koska kaikki alueen sillat ovat kiinteitä ja hyvin matalia, on Korolenko käytön päätyttyä poistettava paikalta pilkottuna tai ainakin rankasti madallettuna.
kuva 30.08.2012 13:37 Joni Orava  
  Kuvasta http://vaunut.org/kuva/69816?paik=Viipur​i päätellen jopa kaikki silta-arkut olisivat voineet olla käytössä ennen viime sotia. Ainakin arkut olivat suunnilleen kuvassa näkyvien korkeampien arkkujen korkuisia.
kuva 30.08.2012 13:32 Joni Orava  
  Ratalinjan siirtoa suunniteltiin nykyiselle linjalle Linnansaaressa jo 1930-luvulla, ja väylää jopa ehdittiin louhiakin ennen sotia. Toissa kesänä kävelin tuon sillan yli, hyvin ovat saaneet nosto-osan jäljet hävitettyä.
kuva 18.05.2012 13:41 Joni Orava  
  Kyllä kuvan Saab on mallia 1981. Mulla oli joskus aikanaan vuosimallia 1981 GLs, jonka rekisterikirjaimet oli AOO. Eli auto lienee rullannut tehtaalta jo vuoden 80 puolella. Isot peilit ja leveät listät tulivat jo kasiykköseen. Ysiyseissä leveät listat tuli vuotta myöhemmin, kuten myös H-moottori. Autossa on muuten takasumuvalot (todellakin molemmat) päällä jostain syystä. Liekö sitten valokuvauksellisesta. Eli auton ja lumikasan puolesta kuva ajoittuu talveen 80-81 tai 81-82.
kuva 10.05.2012 10:15 Joni Orava  
  Veikkaisin aika tarkasti vuotta 1901, koska hotelli Continentalin (kolmekerroksinen rakennus apteekintalosta kuvaajaa kohti) vieressä ei ole vielä nelikerrosta asuinrakennusta, joka on rakennettu 1902. Siis Rautatien- ja Ayräpäänkatujen kulmassa kuvan vasemmassa laidassa. Kuvassa näkyvät rakennukset ovat kaikki hävinneet katukuvasta, vanha asema ja oikella Papulan puolella oleva puutalo jo paljon ennen sotia. Viimeisimpänä romahti apteekintalon vasemmalle osoittava sodasta selviytynyt siipirakennus 2006. Taustalla häämöttävät kellotorni ja linna ovat toki pystyssä.
kuva 17.08.2011 09:21 Joni Orava  
  Uusi ratalinja kulkee haarautuu kaiketi Losevon (Kiviniemen) pohjoispuolelta kohti Kamennogorskia (Antreaa), eli rata kulkee siis Vuoksen pohjoisrantaa. Miksiköhän eivät hyödynnä vanhaa Valkjärven rataa, se kulkisi paljon suorempaan Viipuriin? Tosin penkka loppuu Mitšurinskojeen (Valkjärvi), ja rata nykyisin jo jonnekin Zitkovon (Ristseppälä) paikkeille.