Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Kahden Sm3 moottorijunan törmäys Tampereella 12.12.2021. |
12.12.2021 11:54 | Teppo Niemi | ||
| Mahdetaanko saada kohtapuoliin liikenteeseen 'eripari' pendo, eli puoli junaa tai toinen päätyvaunu on toisesta junasta. | ||||
|
09.12.2021 15:58 | Teppo Niemi | ||
| Jossakin vaiheessa Helsingin asemalle tulivat alihankkijan henkilökunta hakkaamaan oviaukkoihin kertyvää jäätä. Ja jos tuo Rainerin viimeinen kommentti pitää paikkaansa, niin se sopii kyllä täysin yhteen VRn arvon Matkustajat ovat yökkösiä ja niistä pitää päästä eroon koska he aiheuttavat vain kustannuksia. |
||||
|
|
09.12.2021 15:19 | Teppo Niemi | ||
| Rainerin kommenttiin liittyen: Silloin aikaisemmin osattiin käyttää petkelettä.... Jota vielä kansainvälisissä junissa 2010-luvun puolivälissä venäläinen junahenkilökunta junapääliköineen osasi kyllä käyttää. Pari kertaa olen nähnyt juurikin tuon Rainerin tilanteen, ja ne antoivat kyllä minulle hyvän kuvan junahenkilökunnan todellisesta ammattitaidosta. Bussit olivat lumikeleillä luotettavampia kulkuvälineitä kuin lähijunat. | ||||
|
04.12.2021 18:19 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida olla Repinin edeltäjä. Vaan ihan yöjuna. Vaunut menivät Kontiomäen yöjunalla Kouvolaan ja sieltä tavarajunan matkassa Vainikkalaan. Näin ainakin 1970-luvun puolivälissä. | ||||
|
03.12.2021 20:14 | Teppo Niemi | ||
| Salo | ||||
|
|
03.12.2021 19:40 | Teppo Niemi | ||
| Humppila | ||||
|
03.12.2021 14:49 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että nuo loiskelevyt olivat osoittautuneet astetta haastavammiksi toteuttaa. (Vrt veturin tenderin loiskelevyjen rakenne) Ne kun olis ollut syytä tehdä ennen kuin vaunu maalataan. | ||||
|
|
03.12.2021 13:49 | Teppo Niemi | ||
| Yksi lisähaaste voisi olla loiskelevyjen tarve, etenkin jos säiliötä käytetään vajaana, ettei käy kuin vajaat kymmenen vuotta sitten Saksassa Hamm(Westf)Hbf:llä tapahtuneessa suistumisessa. | ||||
|
29.11.2021 19:15 | Teppo Niemi | ||
| Eipä ollut erillistä kytkintä ja tuskin Jorma tarkoitti valojen himmennystä, vaan kytkintä, jonka nimi oli Lko3y. (Ja niille harrastajille, jotka eivät ole tutustuneet vuoden 1952 JThen, kerrottakoon, että kyseessä oli "Etupäänopaste vasemmalla raiteella kuljettaessa" niminen liikkuvan kaluston tunnusopastimien ryhmään kuulunut opaste.) |
||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
27.11.2021 20:29 | Teppo Niemi | ||
| Vastakkaiseen suuntaan opastimia on lisäksi - Laurilan varmuuslukituksesta riippumattomat tulo-opastimet Tornion ja Rovaniemen suunnilta. Tornion js Haaparannan välillä tässä suunnassa on vain kääntösillan ja Haaparsnnan tulo-opastimet, vastakkaiseen suuntaan kääntöIllan ja Röytän vaihteen opastimet. |
||||
|
Kuvasarja: Ratapihakaavioita ja korkeusprofiileita rataosittain |
27.11.2021 20:23 | Teppo Niemi | ||
| Kun katselee Aikataulukirjasta 110 (voimassa 15.3.1944 alkaen) junan 69 Hanko -.Kemijävi aikataulun opastintietoja niin pääopastimia.on Iin pohjoispuolella: - kaksu siltaa Kuivaniemi - Simo välillä - Kenin varmuuslukituksesta riippuvainen tulo-opastin esiopastimella - silta Lautiosaari - Laurila välillä - Rovaniemen varnuuslukituksesta riippuvainen tulo-opastin - kaksi siltaa Rovaniemi - Nivavaara välillä Yhteensä 7 opastinta Ja junalla 641 Kemi - Kauliranta Laurilan jälkeen - Silta lanki - Tornio välillä. Kun nuo kaaviot ovat ilmeisestikin jälleenrakennuksen ajalta, ei mitenkään ole mahdotonta, ettei tuolla ole tulo-opastimia, johtuen ihan taloudellisista resursseista. |
||||
|
24.11.2021 15:39 | Teppo Niemi | ||
| Koskas Suomen ensimmäinen, eli Kilon syöttöasema poistui käytöstä ja erotusjakson kohdalle ilmaantui kuormaerotin? | ||||
|
19.11.2021 15:19 | Teppo Niemi | ||
| Ja noiden väliin vielä irtopangoilla varustetut Oc vaunut. Katsokaa kuvan http://vaunut.org/kuva/39079 kommentteja | ||||
|
18.11.2021 20:59 | Teppo Niemi | ||
| Eli kyseesähän on paikallistie 13560. | ||||
|
|
18.11.2021 20:59 | Teppo Niemi | ||
| Tuo Keski-Petäjän kehltus.ptää välittää tien kunnossapitäjälle, sillä.asia kuuluu säädösten mukaan tienpitäjän vaatuulle. | ||||
|
16.11.2021 16:12 | Teppo Niemi | ||
| Tammikuussa 1958 Dm3 moottorivaunut 1501, 1502, 1504 - 1506, 1508 ja 1509 olivat sijoitettuna 7. konejaksoon (Kouvola???) Lähde https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1958.01%20VR%20sijoituslista.png | ||||
|
16.11.2021 11:15 | Teppo Niemi | ||
| Entäs Riivimäen varuskunnan raide? Kiskoitushan oli osin jäljellä vielä 1980-luvun alussa. Ja siellä oli myös laatajslaituri. | ||||
|
11.11.2021 19:26 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eikös Rautatiemuseo ole käytännössä keskittynyt vain VRn ja VR-konsernin historian taltioimisen. |
||||
|
08.11.2021 12:51 | Teppo Niemi | ||
| Nyt kyllä minua kiinnostaa dokumetit tuon radan hyväksymisen yli 100 km/h nopeudelle. vaikkapa vain RTO:n 7 LKO:n määrays asiasta. Eli lähde johon tuo väitteesi perustuu. | ||||
|
04.11.2021 18:41 | Teppo Niemi | ||
| Ivan oikein. Höyryraide Oy kotipaikka a irallinen osoite oli jonkin aikaa Suolahdessa. Hv3 kunnostettiin ajokuntoon Suolahdessa. | ||||
|
02.11.2021 07:35 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni HKL:llä oli tehty edelliseen metrojunien saneeraukseen liittyviä laskelmia asiasta. Ymmärsin kiertokäynnillä metrovarikolla kymmenisen vuotta sitten, että koesaaneeraukseen menneen junan kuljetuskustannusten erolla saatiin kustannettua mittava remontti, jotta maantiekuljetusta voitiin hyödyntää varikonpäässä helpommin. Olikohan Lahti Energia kunnan liikelaitos silloin kun kivihiilikuljetukset siirtyivät rautateiltä kumipyörille. Noista laskeölmista kun voisi yrittää tehdä asiakirjapyyntöä.... Voi kaatua, että säilytysvelvoiteet ovat jo ylittyneet. |
||||
|
01.11.2021 08:49 | Teppo Niemi | ||
| Mutta Rainer.... Oletko lukenut Jokioisten rautatien 100 vuotishistoriikin ja Kapeat Kiskot kirjat? Ei kai vain Loviisan radallakaan tuo K merkinnyt kesää, vaan ihan muuta. Olisikohan Resiina-lehden Artikkelit-välilehdestä löytyvästä suomalaisista tavaravaunujen sarjamerkinnöistä kertovasta artikkelista jotain apuja myös Jimille. |
||||
|
28.10.2021 12:26 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tuo on pelkkä P. Ihan vastaavasti kuin sotasaaliskaluston yhteydessä kirjatut A, Ei, T, ja Ei vaunutkin. | ||||
|
21.10.2021 10:11 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida olla. Kun ei ole näitä 100 paikkaisia Ei vaunujakaan juurikaan säilynyt, saati koneellisella tuuletuksella varustettuja Ei vaunuja. Sen sijaan VR:n Valtteri oerinnejunassahan on koneellisella tuuletuksella varustettu Eik 22348, jossa on yksi torpedotuuletin. |
||||
|
Kuvasarja: Pettukankaan siniset vaunut Haapamäellä 2.12.2020 |
18.10.2021 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Nämä vaunut oli suunniteltu siirrettäväksi 17.10.2021 Haapamäeltä Kouvolaan kuvasarjan http://vaunut.org/sarja/5351 kommenttien perusteella. | ||||
|
17.10.2021 18:39 | Teppo Niemi | ||
| Mitäpäs jos Dmq2 junasta tai junaan olisi ollut pyörätuolimatkustaja. Kuka olisi ollut velvollinen korvaamaan ylimääräiset kulut? Miksi laituripolku piti tukkia? |
||||
|
16.10.2021 17:57 | Teppo Niemi | ||
| Oikeassa olet. | ||||
|
16.10.2021 07:54 | Teppo Niemi | ||
| Tuloraidemerkinnät oli henkilö- js pikajunilla. | ||||
|
15.10.2021 20:23 | Teppo Niemi | ||
| Tarkemmin Raemäen ja Kirkkotien väliltä, läheltä kilometritolppaa 12 / 11. | ||||
|
11.10.2021 20:37 | Teppo Niemi | ||
| On voinut olla aluksi jopa vain teräspalkit tai jopa.avorumpukin. Veikkaan, että nykyinen rakenne on tehty silloin, kun kyseinen osuus on saanut K43 kiskot ja sepelitukikerroksen. | ||||
|
10.10.2021 21:25 | Teppo Niemi | ||
| Vai lähtöopastin, kuten asian laita ollut esim. Siitama ja Suinula? Pitänee kait kaivaa tuo, kun menen seuraavan kerran käymään PRKlla. Lukitustaulukosts tuo selviää... Mikäs muuten on Kauklahden releasetinlaitteen käyttöönottopäivä? |
||||
|
|
10.10.2021 20:06 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni Pienoisrautatiekerho ryn arkistossa on Masalan kampiasetinlaitteen käyttösääntö ajalta, jollon se länsipäähän rakennettin alikulkua. | ||||
|
10.10.2021 14:46 | Teppo Niemi | ||
| Miten niin poikkeuksellinen numerointi? Tuohon aikaan 'suorien' tavarajunien numerointi oli muotoa lähtöpiiri nolla määräpiiri ja järjestys. Eli kolmannesta piiristä seitsemänteen kulkeva tavarajuna. |
||||
|
03.10.2021 12:15 | Teppo Niemi | ||
| Näissä kuvissa olevasta vesivaunu kuvasta voisi päätellä, että kytkentään riitti normaali Sa3 kytkimeen tarkoitettu apukytkin. Vesivaunussa kun näyttää olevan normaalit sivupuskimet. | ||||
|
30.09.2021 14:43 | Teppo Niemi | ||
| Tietojeni mukaan tuo vaunu on rekisteröity 21.8.1942. | ||||
|
29.09.2021 09:51 | Teppo Niemi | ||
| Kunpa muistaisin oikein mitä aikoinaan keskikoulussa opetettiin. Olikohan tuo muotoa koria kori-sanan monikon partitiivi. | ||||
|
25.09.2021 19:25 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tietyissä tilantdissa on ollut ongelmis ovien sulkemisen kanssa juurikin matkustajaruuhkan vuoksi. Kysseesä on tällöin yleensä ollut boko yleisötapahtuma tai poikkeuksellinen liikennetilanne. | ||||
|
22.09.2021 22:06 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt tuolta matkalta o tullut pari iddaa toteutetavaksi Alppiradassa. | ||||
|
21.09.2021 19:09 | Teppo Niemi | ||
| Postitalokinn on kadonnjt maisemista jokunen vuosi sitten. Siellä tuli usein käytyä ostamassa rautatieaiheisia postimerkkebä kotisuomeen lähetettäviin kortteihin. | ||||
|
20.09.2021 10:09 | Teppo Niemi | ||
| Tuohan löytyy.... JTt 5.61 kertoo Hr11 vetureille B2 rataluokan radoilla suurimmaksi nopeudeksu 120 km/h ja Hr12 vetureille vastaavasti 110 km/h. B1 radoilla nopeudet olivat 85 ja 80 yläviitteellä 3: B1 radalla, jonka kiskoitus on K54, on suurin sallittu nopeus 95 km/h. JTt 2.12 kertoo vastaavasti koko Haapamäki - Seinäjoki osuuden olevan B1 rataa. Eli sieltä ei löydy Esan kaipaamaa varmistusta. |
||||
|
19.09.2021 20:38 | Teppo Niemi | ||
| Ensinmäiseksi Helsingin aseman ratapihalla sähköistettiin Kaisaniemen puiston puoleiset korme raidetta, silloiselta numeroiltaan 1u- 3u. Näin siksi, että asemahallin edessä oli raiteet 2 - 9. (Eduskuntatalon puolella olevat 'pätkäraiteet' olivat vastaavasti 10- 12. | ||||
|
17.09.2021 10:46 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko matkalla Kauniaisten aseman alaiselle Oy Algol Ab:n syrjäraiteelle tai palaamassa sieltä. | ||||
|
16.09.2021 15:19 | Teppo Niemi | ||
| Ainaki Museorautatieyhdistys ry on järjestänyt syysretkiä viime vuosina. Koronavirusepidemia on aiheuttanut peruutukset vuosille 2020 ja 2021. Ehkä taas ensi vuonna..... | ||||
|
15.09.2021 21:53 | Teppo Niemi | ||
| Ja molemmat noista vaunuista löytyy Rautatiemuseosta. | ||||
|
|
15.09.2021 21:05 | Teppo Niemi | ||
| JTT:stä ei löydy korkeampaa nopeutta kuun 110 km/h. Ja onhan ainakin yksi puukorinen vaunu ollut levyjarrullisin telein. Kuviakin vaunusta löytyy tältä sivustolta kahdessa eri värityksessä. | ||||
|
15.09.2021 15:18 | Teppo Niemi | ||
| Ihan nappii tämän kuvan ajoitus. Mestarimallithan tekevät tästä nyt rakennussarjan. Mallin voi toki ostaa valmiinakin. | ||||
|
15.09.2021 10:23 | Teppo Niemi | ||
| Junissa höyrylämmityksestä luovuttiin aikaisemmin. Siihen liittyy mm. Cleyton -höyrynkehittimien poisto vetokalustosta (Hr12, Sr12). Mutta esim Dr12 veturien esilämmits tapahtui höyryllä niiden käytön loppuun asti (joulukuu 1990). Eli mitä ajankohtaa tuolla haetaan? Ilmalassa höyryn käytöstä seisontammitykseen luovuttiin 1980-luvun alkupuoliskolla. |
||||
|
|
15.09.2021 08:38 | Teppo Niemi | ||
| Viikonloppupikajunat ja juhlapyhien lisäpikajunat olivat tuohon aikaan pääosin puukorisista vaunuista koostuvia. Samoin puukorisia vaunuja oli vakio- että lisävaunuina monissa pikajunissa. Taisipa Hangon viikonlopun 'suorat vaunut' koostua tuolloin vielä täysin puukorisista vaunuista. Kuvan pussiraiteethan olivat varustettu höyrylämmitysmahdollisuudella, joten ne sopivat hyvin puukoristen junarunkojen seisotukseen. |
||||
|
12.09.2021 17:51 | Teppo Niemi | ||
| Ei tuo katettu tavaravaunu ole Gbl tyyppiä vaan vahhemaa, jo 1960-luvun puolivälin nurkilla alkaen rakennettuja, puskimineen 12 m Gbk tai Gbkk vaunuja. Vaunun tuuletusluukun väri kertoo kuitenkin, että vaunulle on kertynyt käyttövuosia. | ||||
|
10.09.2021 22:45 | Teppo Niemi | ||
| Jarrut eivät taida täyttää nykymääräyksiä junana liikuttaessa ainakaan matkustajajunana. | ||||
|
08.09.2021 21:25 | Teppo Niemi | ||
| Ja noista LWRn liikennepaikkarakennunsista löytyy piirustuskin Kapeat kiskot -kirjan sivuilta 207 ja 208. | ||||