Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.03.2021 17:56 | Teppo Niemi | ||
| Oli tiedossa, että päättyy muutaman vuoden kuluttua, kun Turku - Toijala ja Lielahti - Pori sähköistykset valmistuvat.. | ||||
|
20.03.2021 17:53 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni tuo oli vakinainen. Mutta enpä saa tuota varmistettua, kun en ole säästänyt vakinaisten junien luetteoa. | ||||
|
18.03.2021 18:51 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan se mekaanisee kampiasetinlaitteeseen liittyvä vaihteen lukituslinja. | ||||
|
15.03.2021 21:18 | Teppo Niemi | ||
| Muistini mukaan tuntuu siltä, että kuvatekstissä kaikki ei täsmää. Yöjunassa nuo puuvaunut menivät Kolariin, josta lauantai aamupäivänä jatkoimme Äkäsjoen ja Rautuvaarassa käyntien jälkeen etelään... | ||||
|
15.03.2021 21:00 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon liittyy yksi tokaisu: Nopeus on 95, lämmöt on 95 ja perässä on 95. | ||||
|
15.03.2021 09:56 | Teppo Niemi | ||
| Syyllinen ei julian mukaan ole "Italian ihme" vaan Liikenteenhoitojärjestelmät: Ratainfran laiteviat, asetinlaite | ||||
|
13.03.2021 11:15 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni Kela (Båtvik). Ajankohdan vakinaisten junien luettelosta tuo varmistuisi. | ||||
|
12.03.2021 14:31 | Teppo Niemi | ||
| Vaunutyyppien 13-4019, 13-H451 ja 13-H452 päämitat ovat telikeskiöväli 9720 mm ja telikeskiöväli 9720 mm, alustan pituus,13400 mm ja automaattikytkimen kytkentätasojen väli 14620 mm ja , 13-H453 ja13-H459 (jarrusillallinen) päämitat ovat vastaavasti telikeskiöväli 9294 mm alustan pituus, 12974 mm ja automaattikytkimen kytkentätasojen väli 14194 mm. Kuvan vasemmanpuoleinen näyttäisi olevan tyyppiä 13-4019 ja oikeanpuoleisin 13-H453. | ||||
|
|
10.03.2021 11:31 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä muistaakseni sellainenkin oli kulussa lauantaisin..... | ||||
|
10.03.2021 07:50 | Teppo Niemi | ||
| Vasemmanpuoleinen linja on Posti- ja lennätinlaitoksen, oikealla puolelle oleva Valtionrautateiden. Valtionrautateiden linjan alemmassa orressa on Kolhon eteläisen tulo-opastimen esiopastimen ohjauksen johdot. |
||||
|
08.03.2021 15:46 | Teppo Niemi | ||
| Hups tuli tuplana.. Mutta jatketaan.... Tietoa tuosta Porkkanoiden käytöstä löytyy Kimmo Pyrhösen kirjoittamasta kirjasta Porkkana Kiitojunan tarina. | ||||
|
|
08.03.2021 15:43 | Teppo Niemi | ||
| Jep. perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin P141 toinen yksikkö meni Raumalle, muina päivinä se jäi Tampereelle. Kolmas yksikkö meni junassa P43 Haapamäen kautta Seinäjoelle. Tuo loppui aikaisemmin kuin muu porkkanajunien kaukoliikenne. | ||||
|
07.03.2021 17:31 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tuo kuva on Dm8 moottorivaunun tupakoivien osastosta, jonka alla moottori momentinmuuntimineen ja vaihteisto-suunnanvaihtolaite olivat. Penkkien rakenne kertoo, että kyseessä on Dm8 juna. | ||||
|
07.03.2021 10:25 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan nuo alkupään kuormatuissa vaunuissa lastina Hankasalmen sahan valmistamia ratapölkkyjä matkalla Haapamäen kyllästämölle? | ||||
|
06.03.2021 18:36 | Teppo Niemi | ||
| Taitaapl olla pari metriä pidempi ja kuulua Ggb sarjaa . | ||||
|
03.03.2021 18:42 | Teppo Niemi | ||
| Jousinaulakiinnitystä ja myös kiila-aluslevyjä. Kiskotus on siis K60, sillä K54 / UIC54 kiskoilla ei kyseistä kiinitystä käytetty. | ||||
|
03.03.2021 14:53 | Teppo Niemi | ||
| Vai löytyykö se Patokankaalta? | ||||
|
02.03.2021 14:35 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Haaparantaan mennyt makuuvaunu / makuuvaunuja? Mutta mitä sarjoaja? | ||||
|
01.03.2021 18:32 | Teppo Niemi | ||
| Ja myös 5121 ja 5122 saattavat olla kuvassa. | ||||
|
|
01.03.2021 18:30 | Teppo Niemi | ||
| Hyvin todennäköistä. Huoltohan oli jo ollut Turussa vuoden verran ja noihin aikoihin 5123 ja 5124 olivat ajossa. Mutta oliko Turussa vielä Dm8 runkoja / moottorivaunuja? Nehän olivat poistuneet kyseisen vuoden alussa. |
||||
|
01.03.2021 17:09 | Teppo Niemi | ||
| Onhan näitä yhden yksilön sarjoja ollut ennenkin, esin Sv1 ja Dr15. Vaunupuolella esim. Oss, Ose, Osf, Osg, Mat. | ||||
|
01.03.2021 14:37 | Teppo Niemi | ||
| Onhan tuolla Saksanmaalla ollut useana talvikautena DB AGn juna, jonka kalusto ja kuljettajat ovat toiselta operaattorilta ja junahenkilökunta DB:n https://vaunut.org/kuva/99153 ). Ja onpahan tuolta Saksanmaalta havaintoja matkustajajunista, joiden kalusto on ainakin kahdelta eri operaattorilta ja kummallakaan niistä ei ole kapasiteettia tuohon junaan. Vetovoiman osalta esimerkki: https://vaunut.org/kuva/126464 |
||||
|
01.03.2021 08:34 | Teppo Niemi | ||
| Oikealla puolella Valtionrautateiden ja vasemmalla puolella Posti- ja lennätinlaitoksen linja. Juna lienee P68 Rovaniemi - Helsinki. Junaanhan lisättiin vaunuja Oulussa ja Seinäjoella.... |
||||
|
|
28.02.2021 13:57 | Teppo Niemi | ||
| Hyvä aurauskuva. Ja luntakin kunnolla. | ||||
|
26.02.2021 15:13 | Teppo Niemi | ||
| Tarkoittaa sitä, että kyseessä oli viimeinen Hyvinkään konepajan kunnostama Dr16 veturi. Hyvinkään konepajan lopetuksesta löytyy tietoa keskustelufoorumin puolelta, esim. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10015.msg78398 |
||||
|
26.02.2021 14:19 | Teppo Niemi | ||
| Vai onko raidereleet päästäneenä? Kuvatekstissähän lukee " Lamminmäen turvalaitos otettu käytöstä...". Eli uusi asetinlaite on tidennäköisesti käyttöönotossa. | ||||
|
25.02.2021 08:43 | Teppo Niemi | ||
| Yksi siihen vaikuttava tekijä on myös rautatieoperaattorien hinnoittelupolitiikka (vertaa HKLn metrojunien kuljetus saneeraukseen Otanmäkeen ja valitun kuljetustavan vaatimat investoinnit HKLn metrovarikolla) | ||||
|
24.02.2021 18:15 | Teppo Niemi | ||
| Kelloaika on noi 17.35. Tutkittaessa aikataulukauden 147 graffista aikataulua, niin junia, jotka olisivat tulleet lännestä tai pohjoisesta Haapamäelle tai lähdössä Haapamäeltä etelään tai itään, mahdollisia junia olisi noin tuntia aikaisemmin Seinäjoelta saapunut H584. Porista edellinen juna olisi saapunut 10.20, ja seuraavan tuloaika olisi 19.10 (ma-la). Eteään olisi taas 16.45 lähtevä H522 (16.45) ja itään olisi 907 klo 18.27. | ||||
|
20.02.2021 10:39 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko raiteella 1 Tve4 ja raiteella 5 Tka7? | ||||
|
17.02.2021 12:32 | Teppo Niemi | ||
| Taustalla lienee tuliterä CEhit -vaunu ja toinen saattaa olla Rkt. | ||||
|
16.02.2021 15:20 | Teppo Niemi | ||
| "Mustan kirjan" mukaan XG 04085 kerrotaan olevan palontorjuntakäytössä: Pyörästön koko pituus 2,57 m ja pituus puskimien päitse 6,0 m, jarruton. | ||||
|
16.02.2021 15:18 | Teppo Niemi | ||
| Eikös kuvan ottamisen aikoihin virkatarvevaunujen sarjatunnus alkanut punaisella X -kirjaimella? "Mustan kirjan" mukaan XG vaunu 04083 on palontorjuntakäytössä Ent veturin tenderi: pyörästön koko pituus 2,71 m, pituus puskimien päitse 6,50 m, jarruton. |
||||
|
16.02.2021 10:49 | Teppo Niemi | ||
| Ei kovinkaan yleistä. Käytöstä muuhun kuin välivaunukäyttöön oli VT:ssä (= VR Virallisia tiedotuksia) julkaistu ohjeet, Periaatteessa mahdollista palautettaessa vaunuja suuremman tarpeen omaaville alueille.... Tavaraliikenteen kuljetuskalusto -vihkosissa vuodesta 1975 on vaunujen kohdalla lukenut käyttö vain SNTL:n vaunujen välivaunuina. Ja 1980-luvun puolivälistä alkaen jopa Hka vaunujen kuormajarrut suljettiin. | ||||
|
|
16.02.2021 10:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja myös Hdka -vaunussa. Oikeanpuoleisin vaunu on juurikin Hdka, sen kertoo astinmen ja pylväiden muoto. Hyvä vinkki pienoisrautatielle :) | ||||
|
15.02.2021 07:33 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin tulee hiljattain avattu surullisen kuuluisa liikennepaikka entisen DDR:n alueella..... Rataosan numero olisi silloin 6151 ja km-lukema 34,5. |
||||
|
14.02.2021 17:22 | Teppo Niemi | ||
| Ja myös koko museorautatietoiminta täyttää Suomessa 50 vuotta, sillä kesällä 1971 alkoivat museojunat kulkemaan Forssan ja Humppilan välillä. Ja jotain yhteistä näillä on. Molemmat aloittivat toimintansa saman yhdistyksen suojissa. Eli SRHS oli vuonna 1971 nimeltään Veturien ystävät ry. |
||||
|
14.02.2021 11:52 | Teppo Niemi | ||
| Palopuroon ei raiteiden määrä täsmää, mutta viime syksyn lomamatkalta tulee mieleen Patokangas. | ||||
|
13.02.2021 09:13 | Teppo Niemi | ||
| Joulukorttiainesta :) Todella kiva talvinen kuva. | ||||
|
08.02.2021 20:17 | Teppo Niemi | ||
| John on tehnyt ihan oikeita havaintoja. Tuo kuvassa näkyvä piippu on muistaakseni sukua kanan (L1 / Vr1) piipulle. Tuon veturin piippu ym konepajareissulla hukkuneita osia on myöhemmin löydetty mm Haapamäellä olevista varastovaunuista. |
||||
|
08.02.2021 17:49 | Teppo Niemi | ||
| Tai kuten kuvaushetkellä voimassa ollut JT kertoo 48 pykälässä: "Liikennemerkki 2. Merkki ilmaisee, että juna lähestyy sellaista tulo-opastinta vailla olevaa liikennepaikkaa, jolla voidaan järjestää junakohtauksia ja joilla junan nopeus saattaa olla rajoitettu. Merkin etäisyys tulovaihteesta on määrätty JTT:ssä. Merkin ylempään kolmioon merkittävällä luvulla ilmoitetaan junan suurin sallittu nopeus liikennepaikalle saavuttaessa ja sen ratapiha-alueella sekä alempaan kolmioon merkityllä luvulla 35 junan suurin sallittu nopeus liikennepaikalle saavuttaessa, jos tulovaihde on käännetty poikkeavalle raiteelleen." Muistaakseni Resiina-lehdessä on julkaistu kattava artikkeli rautateiden merkeistä. Siinä kerrotaan myös tätä merkkiä koskevat muutokset. Metsolahteen on rakennettu tämän kuvan ottamisen jälkeen varmistuslukko- opastinturvalaitos. Sellainen siellä oli 1980- luvun puolivälissä. |
||||
|
08.02.2021 13:05 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä, SOK:n raiteella. Junan kohdalla on nykyisn Kehä II risteyssilta. | ||||
|
08.02.2021 09:00 | Teppo Niemi | ||
| Harvinaisia ulkokaarrevaihteita.... Oiva esikuva tässä mielessä pienoisrautatielle. | ||||
|
04.02.2021 18:16 | Teppo Niemi | ||
| Valtionrautateiden tavaravaunut numerotietoja mittapiirroksia -vihkosen, Helsinki 1963 mukaan Gdp vaunuja oli 1.1.-63 109 kpl. Vastaavasti Gdl vaunuja oli 41 kpl. | ||||
|
03.02.2021 11:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja muistelempa, että Siuntion kampiasetinlaite kin korvattiin vaihde- ja opastinturvalaitoksella siinä vaiheessa, kun Siuntion itäpuolen oikaisu otettiin käyttöön. | ||||
|
29.01.2021 18:54 | Teppo Niemi | ||
| JTTn ja Valtionrautateiden historiikkien perusteella pituus puskimineen olisi 18,68 m. | ||||
|
28.01.2021 18:03 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa että olisi voinutkin. Paluujunana jokin pikajuna. Nyt pitäisi lukea mitä Rautatieuutisten jutuissa tuosta Rasputiininakin tunnetusta junasta on kirjoitettu. Mitenkäs muistelisin, että koematkan Jyväskylä - Haapajärvi kautta ajettiin Jyväskylä - Ylivieska yhdellä miehistöllä. | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 17:37 | Teppo Niemi | ||
| Imatran asemalla ollut Vr1 on nykyisin Saksassa, Imatran ystävyyskaupungisaa Saltszgitterissä. Terv. siiirtovalmisreluissa kirjaimellisesti hihansa polttanut. |
||||
|
27.01.2021 14:26 | Teppo Niemi | ||
| Itäpää saa kannayusta minultakin. | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
26.01.2021 21:49 | Teppo Niemi | ||
| Haapamäki asema Vr2 valtatie Vr1, Forssa (sähköveturi, dieselveturi), Kerava Hv3, Jyväskylä Vr2, Äänekoski (höyryveturi), Karjaa Tk3, Eskola (venäl. höyryveturi), Tuuri Vr2, Kurikka Tr1, Mitä vielä uupuu? Eikös HMVY vienyt jonkun pohjammaan radan varteen, olikohan se Oulaisiin? Ja sitten on vielä Aira Samulinin Vr1 Lohjan Hyrsylän mutkassa. | ||||
|
26.01.2021 16:16 | Teppo Niemi | ||
| Kuvahan on otettu vuonna 1974. Oliko silloin radalla vakinaisia läpimeneviä tavarajunia? Ainakin pari vuotta myöhemmin tilanne oli se, että Jyväskylästä kävi järjestelyjuna Pihtiputaalla. Pihtiputaalta pohjoiseen ei ollut säännöllistä liikennettä. Olisiko hakevaunut matkalla sittenkin Kajaaniin tai Kuopioon? |
||||
|
25.01.2021 20:19 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan ottamisen aikaan JTTn mukaan Laurila - Rovaniemi rataluokka oli B2 ja osuus oli kiskotettu K43 kiskoilla. Dr12 veturin suurin sallittu nopeus B2 radalla oli 110 km/h, joka myös on junan puukoristen vaunujen suurin sallittu nopeus. | ||||