Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.02.2021 14:19 | Teppo Niemi | ||
| Vai onko raidereleet päästäneenä? Kuvatekstissähän lukee " Lamminmäen turvalaitos otettu käytöstä...". Eli uusi asetinlaite on tidennäköisesti käyttöönotossa. | ||||
|
25.02.2021 08:43 | Teppo Niemi | ||
| Yksi siihen vaikuttava tekijä on myös rautatieoperaattorien hinnoittelupolitiikka (vertaa HKLn metrojunien kuljetus saneeraukseen Otanmäkeen ja valitun kuljetustavan vaatimat investoinnit HKLn metrovarikolla) | ||||
|
24.02.2021 18:15 | Teppo Niemi | ||
| Kelloaika on noi 17.35. Tutkittaessa aikataulukauden 147 graffista aikataulua, niin junia, jotka olisivat tulleet lännestä tai pohjoisesta Haapamäelle tai lähdössä Haapamäeltä etelään tai itään, mahdollisia junia olisi noin tuntia aikaisemmin Seinäjoelta saapunut H584. Porista edellinen juna olisi saapunut 10.20, ja seuraavan tuloaika olisi 19.10 (ma-la). Eteään olisi taas 16.45 lähtevä H522 (16.45) ja itään olisi 907 klo 18.27. | ||||
|
20.02.2021 10:39 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko raiteella 1 Tve4 ja raiteella 5 Tka7? | ||||
|
17.02.2021 12:32 | Teppo Niemi | ||
| Taustalla lienee tuliterä CEhit -vaunu ja toinen saattaa olla Rkt. | ||||
|
16.02.2021 15:20 | Teppo Niemi | ||
| "Mustan kirjan" mukaan XG 04085 kerrotaan olevan palontorjuntakäytössä: Pyörästön koko pituus 2,57 m ja pituus puskimien päitse 6,0 m, jarruton. | ||||
|
16.02.2021 15:18 | Teppo Niemi | ||
| Eikös kuvan ottamisen aikoihin virkatarvevaunujen sarjatunnus alkanut punaisella X -kirjaimella? "Mustan kirjan" mukaan XG vaunu 04083 on palontorjuntakäytössä Ent veturin tenderi: pyörästön koko pituus 2,71 m, pituus puskimien päitse 6,50 m, jarruton. |
||||
|
16.02.2021 10:49 | Teppo Niemi | ||
| Ei kovinkaan yleistä. Käytöstä muuhun kuin välivaunukäyttöön oli VT:ssä (= VR Virallisia tiedotuksia) julkaistu ohjeet, Periaatteessa mahdollista palautettaessa vaunuja suuremman tarpeen omaaville alueille.... Tavaraliikenteen kuljetuskalusto -vihkosissa vuodesta 1975 on vaunujen kohdalla lukenut käyttö vain SNTL:n vaunujen välivaunuina. Ja 1980-luvun puolivälistä alkaen jopa Hka vaunujen kuormajarrut suljettiin. | ||||
|
|
16.02.2021 10:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja myös Hdka -vaunussa. Oikeanpuoleisin vaunu on juurikin Hdka, sen kertoo astinmen ja pylväiden muoto. Hyvä vinkki pienoisrautatielle :) | ||||
|
15.02.2021 07:33 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin tulee hiljattain avattu surullisen kuuluisa liikennepaikka entisen DDR:n alueella..... Rataosan numero olisi silloin 6151 ja km-lukema 34,5. |
||||
|
14.02.2021 17:22 | Teppo Niemi | ||
| Ja myös koko museorautatietoiminta täyttää Suomessa 50 vuotta, sillä kesällä 1971 alkoivat museojunat kulkemaan Forssan ja Humppilan välillä. Ja jotain yhteistä näillä on. Molemmat aloittivat toimintansa saman yhdistyksen suojissa. Eli SRHS oli vuonna 1971 nimeltään Veturien ystävät ry. |
||||
|
14.02.2021 11:52 | Teppo Niemi | ||
| Palopuroon ei raiteiden määrä täsmää, mutta viime syksyn lomamatkalta tulee mieleen Patokangas. | ||||
|
13.02.2021 09:13 | Teppo Niemi | ||
| Joulukorttiainesta :) Todella kiva talvinen kuva. | ||||
|
08.02.2021 20:17 | Teppo Niemi | ||
| John on tehnyt ihan oikeita havaintoja. Tuo kuvassa näkyvä piippu on muistaakseni sukua kanan (L1 / Vr1) piipulle. Tuon veturin piippu ym konepajareissulla hukkuneita osia on myöhemmin löydetty mm Haapamäellä olevista varastovaunuista. |
||||
|
08.02.2021 17:49 | Teppo Niemi | ||
| Tai kuten kuvaushetkellä voimassa ollut JT kertoo 48 pykälässä: "Liikennemerkki 2. Merkki ilmaisee, että juna lähestyy sellaista tulo-opastinta vailla olevaa liikennepaikkaa, jolla voidaan järjestää junakohtauksia ja joilla junan nopeus saattaa olla rajoitettu. Merkin etäisyys tulovaihteesta on määrätty JTT:ssä. Merkin ylempään kolmioon merkittävällä luvulla ilmoitetaan junan suurin sallittu nopeus liikennepaikalle saavuttaessa ja sen ratapiha-alueella sekä alempaan kolmioon merkityllä luvulla 35 junan suurin sallittu nopeus liikennepaikalle saavuttaessa, jos tulovaihde on käännetty poikkeavalle raiteelleen." Muistaakseni Resiina-lehdessä on julkaistu kattava artikkeli rautateiden merkeistä. Siinä kerrotaan myös tätä merkkiä koskevat muutokset. Metsolahteen on rakennettu tämän kuvan ottamisen jälkeen varmistuslukko- opastinturvalaitos. Sellainen siellä oli 1980- luvun puolivälissä. |
||||
|
08.02.2021 13:05 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä, SOK:n raiteella. Junan kohdalla on nykyisn Kehä II risteyssilta. | ||||
|
08.02.2021 09:00 | Teppo Niemi | ||
| Harvinaisia ulkokaarrevaihteita.... Oiva esikuva tässä mielessä pienoisrautatielle. | ||||
|
04.02.2021 18:16 | Teppo Niemi | ||
| Valtionrautateiden tavaravaunut numerotietoja mittapiirroksia -vihkosen, Helsinki 1963 mukaan Gdp vaunuja oli 1.1.-63 109 kpl. Vastaavasti Gdl vaunuja oli 41 kpl. | ||||
|
03.02.2021 11:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja muistelempa, että Siuntion kampiasetinlaite kin korvattiin vaihde- ja opastinturvalaitoksella siinä vaiheessa, kun Siuntion itäpuolen oikaisu otettiin käyttöön. | ||||
|
29.01.2021 18:54 | Teppo Niemi | ||
| JTTn ja Valtionrautateiden historiikkien perusteella pituus puskimineen olisi 18,68 m. | ||||
|
28.01.2021 18:03 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa että olisi voinutkin. Paluujunana jokin pikajuna. Nyt pitäisi lukea mitä Rautatieuutisten jutuissa tuosta Rasputiininakin tunnetusta junasta on kirjoitettu. Mitenkäs muistelisin, että koematkan Jyväskylä - Haapajärvi kautta ajettiin Jyväskylä - Ylivieska yhdellä miehistöllä. | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
27.01.2021 17:37 | Teppo Niemi | ||
| Imatran asemalla ollut Vr1 on nykyisin Saksassa, Imatran ystävyyskaupungisaa Saltszgitterissä. Terv. siiirtovalmisreluissa kirjaimellisesti hihansa polttanut. |
||||
|
27.01.2021 14:26 | Teppo Niemi | ||
| Itäpää saa kannayusta minultakin. | ||||
|
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita |
26.01.2021 21:49 | Teppo Niemi | ||
| Haapamäki asema Vr2 valtatie Vr1, Forssa (sähköveturi, dieselveturi), Kerava Hv3, Jyväskylä Vr2, Äänekoski (höyryveturi), Karjaa Tk3, Eskola (venäl. höyryveturi), Tuuri Vr2, Kurikka Tr1, Mitä vielä uupuu? Eikös HMVY vienyt jonkun pohjammaan radan varteen, olikohan se Oulaisiin? Ja sitten on vielä Aira Samulinin Vr1 Lohjan Hyrsylän mutkassa. | ||||
|
26.01.2021 16:16 | Teppo Niemi | ||
| Kuvahan on otettu vuonna 1974. Oliko silloin radalla vakinaisia läpimeneviä tavarajunia? Ainakin pari vuotta myöhemmin tilanne oli se, että Jyväskylästä kävi järjestelyjuna Pihtiputaalla. Pihtiputaalta pohjoiseen ei ollut säännöllistä liikennettä. Olisiko hakevaunut matkalla sittenkin Kajaaniin tai Kuopioon? |
||||
|
25.01.2021 20:19 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan ottamisen aikaan JTTn mukaan Laurila - Rovaniemi rataluokka oli B2 ja osuus oli kiskotettu K43 kiskoilla. Dr12 veturin suurin sallittu nopeus B2 radalla oli 110 km/h, joka myös on junan puukoristen vaunujen suurin sallittu nopeus. | ||||
|
25.01.2021 16:48 | Teppo Niemi | ||
| Puhelinlinja sopisi hyvin myös Taivalkosken radalle. Linjassa on suoritusjohdon lisäksi yksi johdinpari. Siis joko asema- tai ratasellektojohto.Toinen näistä keinoyhteydellä. |
||||
|
25.01.2021 09:56 | Teppo Niemi | ||
| Hyvää sattumaa kun katsoo pienoisrautatievalmistaja NPEn vuoden 2021 uutuusluetteloa..... | ||||
|
22.01.2021 09:00 | Teppo Niemi | ||
| Näkyy Kauklahdessa olevan pari Gd -tyyppistä virkatarvevaunua ja jokin työkonekin Ajovalot näkyvät aivan kuvan oikeassa laidassa.... | ||||
|
19.01.2021 11:03 | Teppo Niemi | ||
| Vuoden 1953 sijoituslistassa https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1953.01%20VR%20sijoituslista.png veturi on sijoitettuna Kouvolaan, 1956 listassa https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1956.01%20VR%20sijoituslista.png taas Ouluun. Silloin Oulussa ei ollut Vr5 sarjan vetureita, joita 1956 oli Kouvolassa. 1958 löytyy 622 sijoituspiiristä Vr5 veturi. | ||||
|
18.01.2021 07:25 | Teppo Niemi | ||
| Oulun vankiliite eksynyt Kuopioon? Eiköhän tuo ensimmäinen liitevaunu ole kuitenkin Geoab. | ||||
|
17.01.2021 16:43 | Teppo Niemi | ||
| Kakskyttyräinen.... Ilmanvastus on tuolla kokoonpanolla melkoinen. | ||||
|
14.01.2021 13:28 | Teppo Niemi | ||
| A = Taivalvaara B = Tuira C = Lieksa D = Perälä Tässä minun veikkauseni. |
||||
|
13.01.2021 10:45 | Teppo Niemi | ||
| Olin jokunen vuosi sitten käymässä DB Fahrzeuginstandhaltung GmpH:n Dampflokwerk Meiningenin konepajalla. Siellä oli silloin tekeillä uusi kattila johonkin ulkomaalaiseen veturiin. Kattila oli tehty hitsaamalla ja kaikkin näkyville tuleviin paikkoihin oli tekeillä valeniitit. Ja uskon, että Rintamäki tarkoittaa sitä samaa, jolla täällä Suomessa on hoidettu esim, Britteihin myyty Jokioisten rautatien höyryveturi no 5 takaisin Suomeen. Tai joola on kunnostettu esim Fo 22508. |
||||
|
07.01.2021 19:28 | Teppo Niemi | ||
| Rajataaanpa. Kevät-talvi, 'iltajunien kohtaus' ja etelään menevä juna veturijuna: Rajaa pois ajan, jolla P44 oli Dm8-9 kalustolla. Opastinkammet puuttuvat, eli siivet korvattu valo-opastimin. Nyt kun muistaisi tuon ajankohdan... |
||||
|
07.01.2021 08:20 | Teppo Niemi | ||
| 'Vakio Hkb' vaunuihin nähden päätyjen rakenne on poikkeava.... Lyhyet pylväät ja vieläpä vain kaksi tavanomaisen neljän sijasta. Ja pylvästuppiloitakin on kadonnut.... Taustalla on hyvä verrokki... |
||||
|
05.01.2021 08:14 | Teppo Niemi | ||
| Vanha raja-asema, jonka kohdalla muutaman vuoden päästä liikenne siirtyi kulkemaan uutta linjausta.... Mutta nuoremmille (tai miksei vanhemmillekin) pieni rautatiehistorian pohdinta: Mikä oli tämän raja-asemaparin toinen asema? Entä oliko se rajan läheisin henkilöliikenteelle avattu liikennepaikka? |
||||
|
04.01.2021 12:55 | Teppo Niemi | ||
| Vanhan sarjan CEmt-vaunuilla teoriassa saattaisi olla mahdollista. Mutta milloin esim. Vaasaan alettiin ajamaan teräskorisilla makuuvaunuilla. Höyryvetohan loppui käytännössä Suomessa 1970- luvun puolivälin tietämillä. Entä P73 Kuopioon, ehtikö siinä olemaan vanhan sarjan CEmt-vaunuja ennen kuin kyseisen junan höyryveto päättyi. Säännöllisessä liikenteessä teräskorisia matkustajavaunuja on kyllä ollut höyryveturien vetämissä junissa. Vanhan sarjan CEmt vaunujen ja muidenkin 'höyrykauden' lopulla valmistuneiden teräskoristen vaunujen osalta pidän Oulun päivystäjiä todennäköisenä vaihtoehtona, kun pohditaan teräskorisia vaunuja ja höyryvetureita yhdessä. Eli yllä olevan perusteella yhdyn Oulan veikkaukseen. |
||||
|
04.01.2021 07:39 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän tuo veturi löytyy edelleenkin Museorautatieyhdistys ry:n omistaman kaluston joukoista. Veturilla ei ole ollut käyttöä sitten sen saapumisen tehtyjen koeajojen... Muistaakseni kyseinen veturi on Minkiöllä kalustohallissa, vaikkakaan ilman yhteyttä muuhun rataverkkoon. Sisäsäilytyksen raidemetreistä kun myös Jokioisten Museorautatiellä on kova pula..... | ||||
|
29.12.2020 13:46 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että tuo lättä ei ole parkisa vaan joko tulossa tai menossa Haapamäeltä / Haapamäkeen. Lättien viimeinen kevät.... | ||||
|
29.12.2020 13:40 | Teppo Niemi | ||
| Viimeistä edellistä talvea.... Syksyllä 1989 hihnakuljetin korvasi tuon.... | ||||
|
24.12.2020 13:33 | Teppo Niemi | ||
| Eipä noista korkalaitaisista Hdk-vaunuista ole juurikaan kuvia näkynyt. Taitaapa tuossa letkassa yksi H -vaunukin näkyä. | ||||
|
22.12.2020 10:59 | Teppo Niemi | ||
| Sama koski myös Sm1-2 kaluston adaptereja ennen 1980-luvun puolta väliä. Vapiti-kytkimien asennus Dv15 vetureihin pakotti kehittelemään tuon kytkimen SA3 kytkimeen soveltuvaksi. Martinlaakson radalla kun avustettiin Sm-junia säännöllisesti Dv15 vetureilla. | ||||
|
22.12.2020 06:38 | Teppo Niemi | ||
| Sarjamerkintänä Dk on uudempi kuin kuva. Kuvan ottamisen aikoihin sarjatunnus oli siis pelkkä D. Dk vaunuthan saivat vuoden 1956 luokkamuutoksessa taas yksikirjaimisen sarjatunnuksen: C. |
||||
|
21.12.2020 21:37 | Teppo Niemi | ||
| JTTtä voisi tutkailla... Sieltä voisi löytyä jopa maininta asiasta. Täysin outohan tyhpin vaunu ei ole Suomessa. Olikohan Hovin Ilkalla jopa kuvakin moisests. Tälläinen muistikuva minulla on. | ||||
|
21.12.2020 16:18 | Teppo Niemi | ||
| Täällä etelässä saamme haaveilla lumijoulusta. Tästähän voisi saada hyvän rautatieaiheisen joulukortin :) | ||||
|
20.12.2020 20:59 | Teppo Niemi | ||
| Suositttelen suuresti perehtymään mitä Valtionrautatiet 1912 - 1937 kertoo asiasta. Myös edellinen, eli 1862 - 1912 historiikki on tältäosin hyvinkin tutustumisen arvoinen teos. | ||||
|
20.12.2020 10:45 | Teppo Niemi | ||
| Jos tarkkoja ollaan, niin vaunun sarjatunnus on kuvan ottamisen aikoihin ollut pelkkä E. Ek tuli käyttöön vasta myöhemmin. Mielestäni tästä sarjatunnusasiasta on keskusteltu vaunut.orgissa aikaisemminkin.... |
||||
|
20.12.2020 07:32 | Teppo Niemi | ||
| Harjun vanhassa sillassa oli vain kaksi jännettä ja tässä sillassa on neljä. Oliko niin, että kaksi jännettä olisi silloin tullut muualta? |
||||
|
18.12.2020 16:52 | Teppo Niemi | ||
| En tiedä, mutta minulle tulee kuvasta mieleen Ek, ja kuva olisi silloin otettu käymälän puoleisesta eteisestä matkustajaosastoon. | ||||
|
18.12.2020 16:48 | Teppo Niemi | ||
| Kotiasemamerkintöjen poistumiseen kalustosta meni todennäköisesti useampi vuosi, eli todennäköisesti seuraavaan korjaukseen, jossa vaunu maalattiin , eivät ne hetkessä kadonneet. Eli 1950-luvun loppua aikaisintaan. | ||||
