Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.12.2020 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Vaunu oli tämän jälkeen käytössä Pasilan Alaratapihalla järjestetyssä katastroffiharjoituksessa, jossa vaunu oli kaadettuna kyljelleen. | ||||
|
06.12.2020 17:50 | Teppo Niemi | ||
| Ilmalassa oli höyrylämmitysmahdollisuus 'viuhkassa aina 1980-luvun alkuvuosiin saakka ja Riihimäen asetteluraiteille tuli 1970-luvulla 15å0 V sähköliitäntä, joka rakennettiin myöskin Ilmalaan lähiliikennerunkojen seisontaraiteelle. Mutta entä esim. Karjaa? Ainäkin vuodenvaihteen 1986-1987 tienoilta itselleni on syntynyt mielikuva, että lisävaunut olivat kylmillään. |
||||
|
06.12.2020 17:44 | Teppo Niemi | ||
| Kirkkonummella ei ollut kääntömahdollisuutta. Eli nuo vuorot ajettiin aina toiseen suuntaan konepäästä. | ||||
|
05.12.2020 18:24 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuvattuna Pääskylahden (Parikkalan) suunnasta Kyrönsalmen sillalle. | ||||
|
05.12.2020 09:36 | Teppo Niemi | ||
| Itse törmäsin vastaaviin 1990-luvun lopulla Dortmundissa. Vaihto kulkuvälineestä toiseen on helppoa ja esteetöntä. Muutama PRKlainen rautatieharrastaja lähti ratikka-ajelulle linjan toiseen päätepisteeseen ja paluumatkalla pysähdyimme ihmettelemään vastaavan ratkaisun toimivuutta. Onkohan joku silloisesta ratikkamatkaseurasta siirtänyt idean Tampereelle? |
||||
|
02.12.2020 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Mutta ainakin oma kokemukseni ja muistikuvani 1980-luvulta raivaustoiminnasta on, että kalustoa nostettiin tunkilla varsin usein puskimista, mutta sitä ennen toki tehtiin tiettyjä toimenpiteitä riskien pienentämiseksi. Yhdellä 'vippitunkilla' nostokohdaksi ei sopinut puskin.... Mitäs ohjeita löytyikään Raivausohjeet mapista teräsvaunujen nostoon? |
||||
|
30.11.2020 09:54 | Teppo Niemi | ||
| Tuo onnettomuushan tapahtui Vilppulan tulo-opastimen suojaamalla alueella, eli Vilppulan liikennepaikan sisällä. Ilmeisesti Tampereen suunnasta tulleen tavarajunan jarrutus meni hieman pitkäksi, sillä tulo-opastimelta vaihteen rajamerkille ei ollut pitkälti matkaa. Onnettomuuden tapahtumahetkellä junan jarrutuskykyä arvioitiin jarruakselisuhteella, jarrupainojärjestelmä oli vasta tuloillaan. Onnettomuustutkintakeskus aloitti vasta 1996, jotenka tästä ei taida löytyä netissä mitään virallista raporttia. Eli arkistoja tutkimalla saattaisi jotain löytyäkkin. |
||||
|
30.11.2020 09:45 | Teppo Niemi | ||
| Pari teleskooppipylvästä näyttää puuttuvan. Ja keskellä näyttää olevan pylvästuppilo Pino-petoa varten. Jossakin vaiheessa nuo tuppelot poistuivat, eli hyvä vinkki ja kuva mallintekoakin ajatellen. Itse en muista noita keskituppeloita, sillä siinä vaiheessa kun vaunujen yksityiskohdat alkoivat kiinnostamaan, ne olivat jo ilmeisestikin poistuneet. Vanhojen ohjeiden myötä toki tiedetty. | ||||
|
22.11.2020 15:58 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt sarja on poistnut DBAGllä kaukojunien vedosta. | ||||
|
22.11.2020 13:35 | Teppo Niemi | ||
| Kohta vaunua odotti muutostyöt.... 1500 V kaapelointi, muuntaj 1500 V / 220 V, suora sähkölämmitys ja uudet penkit... | ||||
|
21.11.2020 16:07 | Teppo Niemi | ||
| Kuvia Om vaunusta löytyy esim. http://vaunut.org/kuva/100015 , http://vaunut.org/kuva/39395 . K13 telistä löytyy kuva esim. http://vaunut.org/kuva/21810 |
||||
|
19.11.2020 15:22 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko Saksassa tehty Kn vaunusta muutettu Kas? | ||||
|
19.11.2020 12:55 | Teppo Niemi | ||
| Jos olen aikaisemmin kirjoittanut erääseen toiseen kuvaan numeron oikein, niin tuo ei ole menossa Humppilaan. ja noista Museorautatien vaunuista löytyy kuviakin, joista numerot selviää: http://vaunut.org/kuva/126073 ja http://vaunut.org/kuva/126070 |
||||
|
19.11.2020 12:46 | Teppo Niemi | ||
| Vaihde numero 6 syntymässä Vaasan kaupungin lahjoittamista raidetarpeista. Pääosa näistä oli peräisin Vaasalandian alueella sijainneesta kaupungin raidetarvikevarastosta. Vaihteen tärkeimmät osat taitavat olla peräisin Vaasan radan rakentamisen ajoilta. | ||||
|
19.11.2020 08:57 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuossa Jimille vielä hieman dokumentaatiota Alexin kertomasta muutoksesta: https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1956%20VR%20vaunujen%20sarjamerkkimuutos.pdf | ||||
|
19.11.2020 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä, Onpahan eräskin tuntemani rautatieharrastaja matkustanut kouluretkellä 1970-luvulla Helsinki - Kajaani - Helsinki. Vieläköhän hänellä on kaitafilmi matkasta tallella? Samoin sotilaskuljetuksissa (upseerien vaunuina) näitä käytettiin. |
||||
|
14.11.2020 21:19 | Teppo Niemi | ||
| Kemijärvi? | ||||
|
|
14.11.2020 18:49 | Teppo Niemi | ||
| Hyvinkää, Hyvinkää - Karkkila radan veturitalli. | ||||
|
09.11.2020 12:51 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko Joensuusta tuleva? Nuo kolme ensimmäistä vaunuahan olisivat silloin tulleet Savonlinnasta. Kenellä on Kaukojunien vaunujärjestys -julkaisuja noilta vuosilta. Pienoisrautatiekerho ry:n arkistossa saattaisi sellainen juurikin löytyäkin.... |
||||
|
05.11.2020 18:38 | Teppo Niemi | ||
| Urjalan asemalla oli jokin palanut teollisuuslaitos, johon tämä liittyi. | ||||
|
20.10.2020 16:50 | Teppo Niemi | ||
| Täatä sillasta oli hiljan juttua Rautatietekniikka-lehdessä. Kannattaa lukea, jos silta ja sen historia kiinnostaa. | ||||
|
20.10.2020 10:48 | Teppo Niemi | ||
| Levysilta, ajorata alhaalla, mutta maatuet betonia ja maatuilla kaiteet. Ihan muuta kuin mitä olen tottunut näkemään. Antaa kyllä ideoita myös pienoisrautatiesuunnittelijoille. Ja siltajännekin lienee hitsattua rakennetta, joka helpottaa mallin tekemistä. Jos siltajänteestä on piirustukset, niin mallia tehdessä on muistettava, että kaluston ja sillan osien väliin jää riittävästi tilaa. Etenkin kaarteenläheisyydessä on muistettava tarkastella tilannetta.... (kokemusta on) |
||||
|
19.10.2020 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Vuoden 1923 Kirkkonummen ratapihakaavion mukaan siellä on ollut 13,6 m kääntölava: http://vaunut.org/kuva/42641 . Ja jos oikein tulkitsen, niin myöskin veturitallikin ( http://vaunut.org/kuva/97966) | ||||
|
07.10.2020 08:55 | Teppo Niemi | ||
| Yli kuusi vuotta vanhaan Suomisen kysymykseen vastaus: Schöma on juuri saapumassa Valtion Rautateiden Vaasan konepajan suorittamasta täyskorjauksesta Jokioisten Museorautatielle. Korjauksessa mm. veturin raideleveys muutettiin 600 mm:stä 750 mm:in. | ||||
|
03.10.2020 11:08 | Teppo Niemi | ||
| Hietalahden kääntösilta. | ||||
|
02.10.2020 15:09 | Teppo Niemi | ||
| Vuonna 1982 oli jo tuossa Kutvosen kuvassa mainittu pohjoinen alikulku käytössä. Samoin Pasilan valiaikainen asema tuon pohjoisen alikulun luona katutasossa. Olen itsekin ostanut varusmieslipun sieltä Humppilaan. | ||||
|
01.10.2020 09:59 | Teppo Niemi | ||
| Ja sitä ennen on Valmet oy Lentokonetehtaan valmistama Rt | ||||
|
22.09.2020 07:33 | Teppo Niemi | ||
| Nyt lukemaan, mitä julkaisussa Mitä jarrujen tarkastajan tulee tietää. Myös JTTtä järrupainojärjestelmän käyttöönoton jälkeiseltä ajalta voisi tutkailla.. |
||||
|
11.09.2020 20:23 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuossa rallissa oli mukana myös Museorautatieyhdistys omalla 9 hengen joukkueellaan. Huotovaununa oli tilavuudeltaan puolet muiden joukkueiden huoltovaunuista, kuvassakin näkyvä vaunu. Kiva muisto VRn 125 vuotisjuhlavuodesta. | ||||
|
08.09.2020 19:18 | Teppo Niemi | ||
| Ja MRYn syysretkellä on Po 9822 on käynyt Humppilassa. | ||||
|
04.09.2020 15:41 | Teppo Niemi | ||
| Onkos kuvassa nyt Museorautatiellä oleva ÄSRn matkustajavaunu? | ||||
|
04.09.2020 10:35 | Teppo Niemi | ||
| Esim Espoon asemalla oli kuvan oton aikaan Lindholmin Saha Oy:n raide, joka meni hakesiilon alle. 1970-luvun puolivälissä ei raiteella kuitenkaan näkynyt käyttöä | ||||
|
01.09.2020 11:18 | Teppo Niemi | ||
| Katsokaa tarkemmin noita raidepuskimessa olevoa puskimia. Ovatko nuo hiekkavaunujen puskimia. Ennen radan perusparannusta nuo olivat vielä tallella. HMVYn retken aikana nuo tuli itsekin havaittua. |
||||
|
31.08.2020 13:55 | Teppo Niemi | ||
| Ihan rajoilla. Onneksi oli hyvä keli, joskin hieman hiekkaa tarvittiin jyrkimmässä kohdassa. Tällä hetkellä vallitsevassa kelissä tuloksena olisi mäkeen jäänti. | ||||
|
30.08.2020 21:00 | Teppo Niemi | ||
| Näin tuo näyttää olleen kuten Esa kirjoittaa. Tällaisia vaunuja ovat myös palauttamatta jääneet sotasaalisvaunut (esim sijainnista johtuen). Lisäksi vaunuja on tullut Suomeen myös Neuvostoliitossa tuhoutuneiden suomalaisten vaunujen tilalle. | ||||
|
30.08.2020 20:53 | Teppo Niemi | ||
| Ja kulkihan neuvostoliittolaisissa säiliövaunuissa tavaraa, joiden lähtö- tai määräpaikkana olivat Kauniaisten asrman alaiset Oy Algol Ab:n ja Oy Sga Abn raiteet. | ||||
|
29.08.2020 21:56 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan tässä museorautatien pisin yleisöaikataulussa oleva matkustajajuna koko museorautatien 49 vuotisen historian aikana. | ||||
|
14.08.2020 09:46 | Teppo Niemi | ||
| Taustalla näkyy vielä porkkanajunakin (Dm8/9). Dm-junien huolto oli kuvan oton aikaan juurikin muuttamassa Ilmalan varikolle, sitä varten valmistuneisiin halleihin jossa se toimi marraskuuhun 1986 saakka. | ||||
|
12.08.2020 14:12 | Teppo Niemi | ||
| Kun lukee tarkasti karttaa, niin Dannemora - Gimo välille on kirjoitettu tieto kolmikiskoradasta js Gimo - Hargshamn välin leventämisestä vuonna 1970. | ||||
|
11.08.2020 14:40 | Teppo Niemi | ||
| Saihan aikoinaan Dr12 sarjan vetureilla ajaa A-rataluokkaan (siis K30-K33 kiskoilla kiskoitetuilla) kuuluvilla sivuraiteilla nopeudella 20 km/h. Vuoden 1965 aikataulukirjan A-osa kertoo seuraavaa: Hr1, Pr1, Tr1, Tr2, Vr1, Vr2, Vr3 ja Vr5 veturien kohdalla on merkintänä sarakkeessa Suurin sallittu nopeus km/h kiskojen ollessa K30-K33: 35 alaviitteellä 1. Alaviite 1) on seuraava: Vain ratapihoilla. Lisäksi alaviitteesä 3 kerrotaan, että Tr1-sarjan vetureita saadaan käyttää rataosalla Vilppula - Mänttä nopeuden ollessa 30 km/h. (kyseinen ratahan oli silloin kiskotettu K3o0-K33 kiskoilla) Mitenkäs lienee nykisi Trafin /Traficomin antamissa luvissa? |
||||
|
28.07.2020 10:48 | Teppo Niemi | ||
| Markku Nummelin: Jokioisten Museorautatie - 40 vuotta talkoita ja kulttuurityötä (Hämeenlinna 2011) kertoo tuosta seuraavaa luvussa Ensimmäiset museojunat: "Jokioisten-Forssan Rautatieosakeyhtiön ja Veturien ystävät ry:n välillä tehtiin 10.5.1971 liikennöintisopimus, jossa määritettiin osapuolten vastuut." Ja kun ensimmäinen koeajo Humppilaan oli juurikin 16.5.1971, on tuo kuva juurikin siltä matkalta. Nykyinen Museorautatieyhdistys ry, jonka alkuperäinen nimi oli Museorautatie Forssa - Humppila ry perustettiin Forssassa vasta 26.11.1971. Eli ensimmäinen kesä liikennöitiin Veturien ystävät ry:n (eli nykyisen Suomen Rautatiehistoriallisen Seuran alla. |
||||
|
21.07.2020 13:38 | Teppo Niemi | ||
| Sinnehän tuo kivireunus sopii. Minkiöllä kun on ainoa käytössä oleva Jokioisten rautatien asemille tyypillinen betonireunus, Muutamia vuosia sitten myös Humppilan vanhan kapearaiteisen radan laiturin reunus oli tallella..... Jokioisten ja Forssan vastaavat ovat kadonneet. | ||||
|
16.07.2020 14:01 | Teppo Niemi | ||
| Josko tuota kusissa olevaa tunniste-linkkiä linkkaamalla löytyisi.... Ikkunajako viittaa viittaa siihen, että vaunu olisi ollut aikanaan makuuvaunu. Ja onhan se ollutkin I ja II luokan Cm-sarjan makuuvaunu 2157 vuodelta 1920. |
||||
|
Kuvasarja: Kesäyö Helsingin rautatieasemalla |
16.07.2020 12:18 | Teppo Niemi | ||
| Väyläviraston julkaiseman verkkoselostus 2020 ( https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lv_2018-02_rautateiden_verkkoselostus_2020_web.pdf ) Liitteen 3B sivulla 3 kerrotaan Helsinki -nimisen osiin jaetun liikennepaikan osasta Helsinki asema seraavaa: Nimi: Helsinki asema ja sen toinen nimi on Helsingfors, kaupallinen nimi Helsinki päärautatieasema, ) sijainti 0+159 ja koodi 00001. Ja tuon mukaisesti on myös Vaunut.orgin kuvanlisäyksessä oleva valikko tehty. Ja Miro, mikä siis on pielessä? Suosittelen tutustumaan myös löytyisikö Vaunut.orgin keskusteluissa jotakin tähän liittyvää virallisempaakin kannanottoa..... |
||||
|
15.07.2020 07:45 | Teppo Niemi | ||
| Jep. Ja jos yhdistys saisi tähän oikeudet ja riittävän hyvälaatuisen kopion, voisi tuon käyttöä harkita jopa eri julkaisuissakin korvaamassa vanhempia kuvia. | ||||
|
14.07.2020 10:28 | Teppo Niemi | ||
| Tässä samainen Jokioisten rautatien (ex Lowisa - Wesijärvi rautatien) laatikkolumiaura kunnostustyön jälkeen esiteltävänä ulkomaisille harrastajille: http://vaunut.org/kuva/138006. Onpa tuostakin kulunut jo kohta puolisen vuotta. | ||||
|
|
14.07.2020 10:22 | Teppo Niemi | ||
| Eipäilempä suuresti, että nyt Kari on erehtynyt paikasta. Pienet yksityiskohdat paljastavat asian. Museorautatien liikennepaikoilla laiturit poikkeavat sen verran toisistaan, että tunnistaminen on mahdollista. | ||||
|
22.06.2020 15:15 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin jossain vaiheessa kahvia ja virvokkeita, eli asemakahvilaa..... | ||||
|
08.06.2020 22:16 | Teppo Niemi | ||
| Vesan päättely meni metsään... Kyllä E03 / 103 on BRD suunnittelua, eli perinteistä läntistä teknologiaa.... |
||||
|
06.06.2020 23:08 | Teppo Niemi | ||
| Eli Pasilan asetinlaite V, joka paremmin tunnettiin viitosena. Oli aikanaan kankiasetinlaite ja viimeinen vakinaisesti miehitetty Pasilan alaratapihan asetinlaite. | ||||
|
01.06.2020 22:15 | Teppo Niemi | ||
| Eikös aikoinaan kaikki junat muuttuneen Huttulassa pikajuniksi..... | ||||