Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 25.01.2021 20:19 Teppo Niemi  
  Kuvan ottamisen aikaan JTTn mukaan Laurila - Rovaniemi rataluokka oli B2 ja osuus oli kiskotettu K43 kiskoilla. Dr12 veturin suurin sallittu nopeus B2 radalla oli 110 km/h, joka myös on junan puukoristen vaunujen suurin sallittu nopeus.
kuva 25.01.2021 16:48 Teppo Niemi  
  Puhelinlinja sopisi hyvin myös Taivalkosken radalle.

Linjassa on suoritusjohdon lisäksi yksi johdinpari. Siis joko asema- tai ratasellektojohto.Toinen näistä keinoyhteydellä.
kuva 25.01.2021 09:56 Teppo Niemi  
  Hyvää sattumaa kun katsoo pienoisrautatievalmistaja NPEn vuoden 2021 uutuusluetteloa.....
kuva 22.01.2021 09:00 Teppo Niemi  
  Näkyy Kauklahdessa olevan pari Gd -tyyppistä virkatarvevaunua ja jokin työkonekin Ajovalot näkyvät aivan kuvan oikeassa laidassa....
kuva 19.01.2021 11:03 Teppo Niemi  
  Vuoden 1953 sijoituslistassa https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1953.01%20VR%20sijoituslista.png veturi on sijoitettuna Kouvolaan, 1956 listassa https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1956.01%20VR%20sijoituslista.png taas Ouluun. Silloin Oulussa ei ollut Vr5 sarjan vetureita, joita 1956 oli Kouvolassa. 1958 löytyy 622 sijoituspiiristä Vr5 veturi.
kuva 18.01.2021 07:25 Teppo Niemi  
  Oulun vankiliite eksynyt Kuopioon? Eiköhän tuo ensimmäinen liitevaunu ole kuitenkin Geoab.
kuva 17.01.2021 16:43 Teppo Niemi  
  Kakskyttyräinen.... Ilmanvastus on tuolla kokoonpanolla melkoinen.
kuva 14.01.2021 13:28 Teppo Niemi  
  A = Taivalvaara
B = Tuira
C = Lieksa
D = Perälä

Tässä minun veikkauseni.
kuva 13.01.2021 10:45 Teppo Niemi  
  Olin jokunen vuosi sitten käymässä DB Fahrzeuginstandhaltung GmpH:n Dampflokwerk Meiningenin konepajalla. Siellä oli silloin tekeillä uusi kattila johonkin ulkomaalaiseen veturiin. Kattila oli tehty hitsaamalla ja kaikkin näkyville tuleviin paikkoihin oli tekeillä valeniitit.

Ja uskon, että Rintamäki tarkoittaa sitä samaa, jolla täällä Suomessa on hoidettu esim, Britteihin myyty Jokioisten rautatien höyryveturi no 5 takaisin Suomeen. Tai joola on kunnostettu esim Fo 22508.
kuva 07.01.2021 19:28 Teppo Niemi  
  Rajataaanpa. Kevät-talvi, 'iltajunien kohtaus' ja etelään menevä juna veturijuna: Rajaa pois ajan, jolla P44 oli Dm8-9 kalustolla.
Opastinkammet puuttuvat, eli siivet korvattu valo-opastimin. Nyt kun muistaisi tuon ajankohdan...
kuva 07.01.2021 08:20 Teppo Niemi  
  'Vakio Hkb' vaunuihin nähden päätyjen rakenne on poikkeava.... Lyhyet pylväät ja vieläpä vain kaksi tavanomaisen neljän sijasta. Ja pylvästuppiloitakin on kadonnut....

Taustalla on hyvä verrokki...
kuva 05.01.2021 08:14 Teppo Niemi  
  Vanha raja-asema, jonka kohdalla muutaman vuoden päästä liikenne siirtyi kulkemaan uutta linjausta....

Mutta nuoremmille (tai miksei vanhemmillekin) pieni rautatiehistorian pohdinta: Mikä oli tämän raja-asemaparin toinen asema?
Entä oliko se rajan läheisin henkilöliikenteelle avattu liikennepaikka?
kuva 04.01.2021 12:55 Teppo Niemi  
  Vanhan sarjan CEmt-vaunuilla teoriassa saattaisi olla mahdollista. Mutta milloin esim. Vaasaan alettiin ajamaan teräskorisilla makuuvaunuilla. Höyryvetohan loppui käytännössä Suomessa 1970- luvun puolivälin tietämillä. Entä P73 Kuopioon, ehtikö siinä olemaan vanhan sarjan CEmt-vaunuja ennen kuin kyseisen junan höyryveto päättyi.

Säännöllisessä liikenteessä teräskorisia matkustajavaunuja on kyllä ollut höyryveturien vetämissä junissa.

Vanhan sarjan CEmt vaunujen ja muidenkin 'höyrykauden' lopulla valmistuneiden teräskoristen vaunujen osalta pidän Oulun päivystäjiä todennäköisenä vaihtoehtona, kun pohditaan teräskorisia vaunuja ja höyryvetureita yhdessä.

Eli yllä olevan perusteella yhdyn Oulan veikkaukseen.
kuva 04.01.2021 07:39 Teppo Niemi  
  Kyllähän tuo veturi löytyy edelleenkin Museorautatieyhdistys ry:n omistaman kaluston joukoista. Veturilla ei ole ollut käyttöä sitten sen saapumisen tehtyjen koeajojen... Muistaakseni kyseinen veturi on Minkiöllä kalustohallissa, vaikkakaan ilman yhteyttä muuhun rataverkkoon. Sisäsäilytyksen raidemetreistä kun myös Jokioisten Museorautatiellä on kova pula.....
kuva 29.12.2020 13:46 Teppo Niemi  
  Veikkaanpa, että tuo lättä ei ole parkisa vaan joko tulossa tai menossa Haapamäeltä / Haapamäkeen. Lättien viimeinen kevät....
kuva 29.12.2020 13:40 Teppo Niemi  
  Viimeistä edellistä talvea.... Syksyllä 1989 hihnakuljetin korvasi tuon....
kuva 24.12.2020 13:33 Teppo Niemi  
  Eipä noista korkalaitaisista Hdk-vaunuista ole juurikaan kuvia näkynyt. Taitaapa tuossa letkassa yksi H -vaunukin näkyä.
kuva 22.12.2020 10:59 Teppo Niemi  
  Sama koski myös Sm1-2 kaluston adaptereja ennen 1980-luvun puolta väliä. Vapiti-kytkimien asennus Dv15 vetureihin pakotti kehittelemään tuon kytkimen SA3 kytkimeen soveltuvaksi. Martinlaakson radalla kun avustettiin Sm-junia säännöllisesti Dv15 vetureilla.
kuva 22.12.2020 06:38 Teppo Niemi  
  Sarjamerkintänä Dk on uudempi kuin kuva. Kuvan ottamisen aikoihin sarjatunnus oli siis pelkkä D.

Dk vaunuthan saivat vuoden 1956 luokkamuutoksessa taas yksikirjaimisen sarjatunnuksen: C.
kuva 21.12.2020 21:37 Teppo Niemi  
  JTTtä voisi tutkailla... Sieltä voisi löytyä jopa maininta asiasta. Täysin outohan tyhpin vaunu ei ole Suomessa. Olikohan Hovin Ilkalla jopa kuvakin moisests. Tälläinen muistikuva minulla on.
kuva 21.12.2020 16:18 Teppo Niemi  
  Täällä etelässä saamme haaveilla lumijoulusta. Tästähän voisi saada hyvän rautatieaiheisen joulukortin :)
kuva 20.12.2020 20:59 Teppo Niemi  
  Suositttelen suuresti perehtymään mitä Valtionrautatiet 1912 - 1937 kertoo asiasta. Myös edellinen, eli 1862 - 1912 historiikki on tältäosin hyvinkin tutustumisen arvoinen teos.
kuva 20.12.2020 10:45 Teppo Niemi  
  Jos tarkkoja ollaan, niin vaunun sarjatunnus on kuvan ottamisen aikoihin ollut pelkkä E.

Ek tuli käyttöön vasta myöhemmin. Mielestäni tästä sarjatunnusasiasta on keskusteltu vaunut.orgissa aikaisemminkin....
kuva 20.12.2020 07:32 Teppo Niemi  
  Harjun vanhassa sillassa oli vain kaksi jännettä ja tässä sillassa on neljä.

Oliko niin, että kaksi jännettä olisi silloin tullut muualta?
kuva 18.12.2020 16:52 Teppo Niemi  
  En tiedä, mutta minulle tulee kuvasta mieleen Ek, ja kuva olisi silloin otettu käymälän puoleisesta eteisestä matkustajaosastoon.
kuva 18.12.2020 16:48 Teppo Niemi  
  Kotiasemamerkintöjen poistumiseen kalustosta meni todennäköisesti useampi vuosi, eli todennäköisesti seuraavaan korjaukseen, jossa vaunu maalattiin , eivät ne hetkessä kadonneet. Eli 1950-luvun loppua aikaisintaan.
kuva 18.12.2020 16:42 Teppo Niemi  
  Vaiko Turkuun. Ja onko kyseessä ollenkaan makuuvaunu. Käsittääkseni makuuvaunuissa luokkatunnus olisi ollut I & II.

Ja tuo ikkunakin näyttäisi olevan suurempi kuin totutut makuuhyttien ikkunat. I lk osasto on päässä, silloinhan kyseeseen voisi tulla Ci vaunu numerosarjasta 2232 ... 2241.
kuva 12.12.2020 08:31 Teppo Niemi  
  Onkohan joku noista vaunuista nykyisin Jokioisten Museorautatiellä.

Joka tapauksessa mainio kuva Kuusankosken Voikkaan rautatien matkustajavaunuista.

Saisiko tunnisteisiin puukori - KVR?
kuva 11.12.2020 18:56 Teppo Niemi  
  Kyllä tuo on ollut mahdollista. Onhan Oulun konepiiriin sijoitettu 27-sarjan vetureita:
https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1967.09%20VR%20sijoituslista.png
https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1974.12%20VR%20sijoituslista.png
https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1976-12%20VR%20sijoituslista.png
https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1980.02%20VR%20sijoituslista.png
kuva 10.12.2020 11:40 Teppo Niemi  
  Ja mm Lima on aikoinaan tehnyt H0 kolmen mallin setin salksalaisesta Silberling-lähiliikennekalustosta, jonka jokaisessa vaunussa on graffitit.
kuva 09.12.2020 07:44 Teppo Niemi  
  Eipä 1990 luvulla Hautavaarassa ollut kuin yksi kohtausraide. Veskelyksessä (nykyinen Zastava, https://vaunut.org/kuva/2576) on ainakin kaksi sivuraidetta.

Ja tuohon 1994 tapaukseen. Lättäähän ajoi Venäjän alueella venäläinen, Tampereen varikolla matkaneuvoja Siljamäen kouluttama kuljettaja, joskin paluumatkalla kuljettajana Suojärvelle asti oli yksi Petroskoin alueen päälliköitä, jolla oli myös kuljettajan pätevyys. Aikataulu oli nopeusmittarin päällä ja ajo tapahtui 'takapuolituntumalla' n. 90 - 95 km/h nopeudella, siis pienoisella ylinopeudella, ja etuaikaa alkoi kertymään. Silloin joillakin suomalaisilla venäjää taitavilla harrastajilla välähti. Onnistuisiko pysähtyminen vanhalla rajalla. Ja senhän ajava kuljettaja lupasi toteuttaa, kunhan saa km-lukeman. Ei kun siis laskemaan, tuo rajan paikka nykyisille kilometreille. Kuvauspysähdys vei kaikkiaan sen verran aikaa, että käytännössä Hautavaaraan tullessa etuaikamme oli lähes kulutettu. Siellä vastaantuleva raskas Kostamuksen malmijuna oli joutunut pysähtymään ylämäkeen koska lättäjunalle oli varmistettu kulkutie sivuraiteelle. Ja malmijunan lähtö oli tietenkin verkkaista komean savupilven seuratessa.

(Sivuraidetietoa muokattu Hautavaara kuvien perusteella, nykyisin siellä ei ole enää sivuraidetta)
kuva 08.12.2020 20:41 Teppo Niemi  
  Katsokaa neljättä vaunua vasemmalta. Naamioitu säiliövaunu.
kuva 08.12.2020 20:23 Teppo Niemi  
  Vanha rajahan sijaitsi Suojärven ja Äänislinnan välisellä rataosalla, Hautavaara liikenmepaikan itäpuolella.

Lokakuun alussa 1994 moottorijuna Petroskoi - Värtsilä pysähtyi vanhalle rajalle. Tämän seurauksena taisi Kostamuksen malmijunan veturimiehistö kirota Dm7 kaluston maan rakoon.
kuva 08.12.2020 18:27 Teppo Niemi  
  Jostakin on jäänyt mieleeni, että yhdessä näistä vaunuista olisi käytetty lätän penkkejä. Ilmeisesti saneerauksen protovaunu. Muistelenko aivan pieleen?
kuva 07.12.2020 19:07 Teppo Niemi  
  Jotenkin outoa ollakseen Lielahti. Lielahti - Nokia välillä olevaan linjavaihteeseen eli Kalkkuun tuo sopisi.
kuva 07.12.2020 14:16 Teppo Niemi  
  Millainen olikaan höyrylämmityksen / läpimenevän höyryputken merkkintä eri aikoihin?
kuva 07.12.2020 08:24 Teppo Niemi  
  Kuvan ottamisen aikoihin 120 km/h (C- ja B2- radoilla, tukikerros sepeliä) tai 95 km/h (B1-radalla, tukikerros soraa).

Vuoden 1971 alussa tilanne oli JTT:n korjauslehden 6 mukaan seuraava:
Helsinki - Kirkkonummi C
Kirkkonummi - Siuntio B1
Siuntio - Käkelä (km 55 +500 m) C
Käkelä (km 55 +500 m) - Tyris km 60 B1
Tyris (km 60) - Vesta (km 75) C
Vesta (km 75 - Pinjainen (km 90) B1
Pinjainen (km 90 - Pohjankuru B2
Pohjankuru - Perniö B1
Perniö - Turku B2
kuva 07.12.2020 08:09 Teppo Niemi  
  Vaunu oli tämän jälkeen käytössä Pasilan Alaratapihalla järjestetyssä katastroffiharjoituksessa, jossa vaunu oli kaadettuna kyljelleen.
kuva 06.12.2020 17:50 Teppo Niemi  
  Ilmalassa oli höyrylämmitysmahdollisuus 'viuhkassa aina 1980-luvun alkuvuosiin saakka ja Riihimäen asetteluraiteille tuli 1970-luvulla 15å0 V sähköliitäntä, joka rakennettiin myöskin Ilmalaan lähiliikennerunkojen seisontaraiteelle.

Mutta entä esim. Karjaa? Ainäkin vuodenvaihteen 1986-1987 tienoilta itselleni on syntynyt mielikuva, että lisävaunut olivat kylmillään.
kuva 06.12.2020 17:44 Teppo Niemi  
  Kirkkonummella ei ollut kääntömahdollisuutta. Eli nuo vuorot ajettiin aina toiseen suuntaan konepäästä.
kuva 05.12.2020 18:24 Teppo Niemi  
  Ja kuvattuna Pääskylahden (Parikkalan) suunnasta Kyrönsalmen sillalle.
kuva 05.12.2020 09:36 Teppo Niemi  
  Itse törmäsin vastaaviin 1990-luvun lopulla Dortmundissa. Vaihto kulkuvälineestä toiseen on helppoa ja esteetöntä. Muutama PRKlainen rautatieharrastaja lähti ratikka-ajelulle linjan toiseen päätepisteeseen ja paluumatkalla pysähdyimme ihmettelemään vastaavan ratkaisun toimivuutta.

Onkohan joku silloisesta ratikkamatkaseurasta siirtänyt idean Tampereelle?
kuva 02.12.2020 08:05 Teppo Niemi  
  Mutta ainakin oma kokemukseni ja muistikuvani 1980-luvulta raivaustoiminnasta on, että kalustoa nostettiin tunkilla varsin usein puskimista, mutta sitä ennen toki tehtiin tiettyjä toimenpiteitä riskien pienentämiseksi.

Yhdellä 'vippitunkilla' nostokohdaksi ei sopinut puskin....

Mitäs ohjeita löytyikään Raivausohjeet mapista teräsvaunujen nostoon?
kuva 30.11.2020 09:54 Teppo Niemi  
  Tuo onnettomuushan tapahtui Vilppulan tulo-opastimen suojaamalla alueella, eli Vilppulan liikennepaikan sisällä. Ilmeisesti Tampereen suunnasta tulleen tavarajunan jarrutus meni hieman pitkäksi, sillä tulo-opastimelta vaihteen rajamerkille ei ollut pitkälti matkaa.
Onnettomuuden tapahtumahetkellä junan jarrutuskykyä arvioitiin jarruakselisuhteella, jarrupainojärjestelmä oli vasta tuloillaan.

Onnettomuustutkintakeskus aloitti vasta 1996, jotenka tästä ei taida löytyä netissä mitään virallista raporttia. Eli arkistoja tutkimalla saattaisi jotain löytyäkkin.
kuva 30.11.2020 09:45 Teppo Niemi  
  Pari teleskooppipylvästä näyttää puuttuvan. Ja keskellä näyttää olevan pylvästuppilo Pino-petoa varten. Jossakin vaiheessa nuo tuppelot poistuivat, eli hyvä vinkki ja kuva mallintekoakin ajatellen. Itse en muista noita keskituppeloita, sillä siinä vaiheessa kun vaunujen yksityiskohdat alkoivat kiinnostamaan, ne olivat jo ilmeisestikin poistuneet. Vanhojen ohjeiden myötä toki tiedetty.
kuva 22.11.2020 15:58 Teppo Niemi  
  Ja nyt sarja on poistnut DBAGllä kaukojunien vedosta.
kuva 22.11.2020 13:35 Teppo Niemi  
  Kohta vaunua odotti muutostyöt.... 1500 V kaapelointi, muuntaj 1500 V / 220 V, suora sähkölämmitys ja uudet penkit...
kuva 21.11.2020 16:07 Teppo Niemi  
  Kuvia Om vaunusta löytyy esim. https://vaunut.org/kuva/100015 , https://vaunut.org/kuva/39395 .
K13 telistä löytyy kuva esim. https://vaunut.org/kuva/21810
kuva 19.11.2020 15:22 Teppo Niemi  
  Olisiko Saksassa tehty Kn vaunusta muutettu Kas?
kuva 19.11.2020 12:55 Teppo Niemi  
  Jos olen aikaisemmin kirjoittanut erääseen toiseen kuvaan numeron oikein, niin tuo ei ole menossa Humppilaan.

ja noista Museorautatien vaunuista löytyy kuviakin, joista numerot selviää: https://vaunut.org/kuva/126073 ja https://vaunut.org/kuva/126070
kuva 19.11.2020 12:46 Teppo Niemi  
  Vaihde numero 6 syntymässä Vaasan kaupungin lahjoittamista raidetarpeista. Pääosa näistä oli peräisin Vaasalandian alueella sijainneesta kaupungin raidetarvikevarastosta. Vaihteen tärkeimmät osat taitavat olla peräisin Vaasan radan rakentamisen ajoilta.