![]() |
22.03.2020 18:29 | Teppo Niemi | ||
Sain vuoden 1969 lopussa veturinkuljettajana toimineelta naapurilta 1952 JTn 2. painoksen vuodelta 1957. Siihen on käsin kirjoitettu junanlähetysopastimen kohdalle seuraava luettelo: Aurassa Au, Pitkälahti Pi, Hillosensalmi Hls, Lahti Lh, Kangasala Kg, Herrala Hr, Helsinki Hki. Lisäsi siihen on piirretty kuva, jossa valkoisessa kolmiosa on keltainen lamppu. Pelkällä keltaisella valolla annettiin opaste Tee koejarrutus ja keltaisella sekä sen alapuolella olevalla värittömällä valolla Jarrut kunnossa. . |
||||
![]() |
16.03.2020 13:34 | Teppo Niemi | ||
Eipä taida mennä ...kolme akselia, vaikka keskimmäinen on laipaton... Viimeistään kaarteen lopussa taitaisi tulla isoja ongelmia, vaikka veturi muuten menisikin kyseisestä kaarteesta riittävän raideleveyden ja laippaurien levityksen turvin. |
||||
![]() |
16.03.2020 12:22 | Teppo Niemi | ||
Kylläpä on komea asemaravintola. Harmi, että se tuhoutui sotien aikana. | ||||
![]() |
16.03.2020 12:21 | Teppo Niemi | ||
Mielenkiintoista. Toisessa boggie-vaunussa terveysikkunat ja toisessa alaslaskettavat. | ||||
Kuvasarja: Rautatiet Roomassa |
14.03.2020 17:15 | Teppo Niemi | ||
Onha Jyrki ollut jo pari viikkoa Suomessa. Ja ehtinyt olemaan myös Minkiön asemapäälikkönä., aiheuttaen eräissä viruskammoa ja tehopyyhkimistä. | ||||
![]() |
13.03.2020 18:33 | Teppo Niemi | ||
Olisikohan se Posti- ja lennätinhallitukselle kuuluva Pe. Seuraavana olisi Po sarjan postivaunu Kiitoksia mielenkiintoisesta kuvasta. |
||||
![]() |
12.03.2020 19:21 | Teppo Niemi | ||
Ainakin Junat-lehdessä on julkaistu artikkeli asiasta. | ||||
![]() |
11.03.2020 20:45 | Teppo Niemi | ||
Aikataulukirjan A-osa, voimassa 1.3.1952: Vaunut, joiden sijoittamisesta juniin on erikoismääräyksiä Moottorivaunun vetämiin juniin saa sarjaan Ei n:o 22401 - 22450 kuuluvan tälläisiin juniin tarkoitetun liitevaunun sijoittaa sellaiseen kohtaan, mihin sen voi edullisimmin liittää. Muihin juniin on tällainen vaunu sijoitettava junan loppupäähän siten, että liitevaunun jäljessä saa olla enintään 8 akselia, joista kuitenkin saa olla kuormattuna tavaravaunuja 4 akselia. (Kl 44/51. 3) |
||||
![]() |
11.03.2020 16:05 | Teppo Niemi | ||
Ei ihan välttämättä. Joissakin junissa kuljetettiin postia myös konduktöörivaunussa. Asiaa voi tutkia esim. kirjasta Postivaunun matkassa. Yleistäen voidaan kuitenkin todeta, että postijunaan kuuluu postivaunu. Veikkaanpa, että kuva poikii runsaasti kalustoon liittyviä kommentteja. |
||||
![]() |
11.03.2020 14:23 | Teppo Niemi | ||
Postijunasta puuttuisi silloin II luokka. Junan viimeisessä vaunussa on vain III luokka. Eikä kyseinen juna ole menossa Heinolan radalle, moottorivaunu kun on väärässä päässä. Moottorivaunun sijoituksesta päätellen juna on tulossa joko Kouvolasta tai Heinolasta. | ||||
![]() |
11.03.2020 10:54 | Teppo Niemi | ||
Mielenkiintoinen junakokoonpano kuvassa: Dm3 1500 + F + Ei (numerosarjasta 22401 -22404) Kiitoksia tästä mielenkiintoisesta kuvasta. Saisikohan noiden vaunujen numeroita pääteltyä edelleen? F: Näyttäisi olevan levyrautaohjaimilla, siis aluskehyksen pituus 8,00 m. Tällaisia vaunuja olivat esim. numerot 3536 - 3538, jotka vuonna 1947 olivat Pasilan kirjoilla. Ei: Vonna 1947 vaunut 22403 ja 22404 olivat Kouvolan kirjoilla. Mielenkiintoista on myös se, että F-vaunun kyljessä ei ole totuttuja VR SUOMI merkintöjä eikä numeroa. |
||||
![]() |
21.02.2020 12:04 | Teppo Niemi | ||
Kyllähän niitä on ollut ja ainakin Kaipiainen on tälläinen vielä tänäänkin.... Ja vastaavia on ollut esim. Perkjärvi, Uusikirkko, Rajajoki, Nurmi, Toijala, Rautu. Tyrisevä voitaisiin lukea myös näihin, kuten myös Leppäkoski, Pietarsaari, Storå. |
||||
![]() |
21.02.2020 10:33 | Teppo Niemi | ||
Siihen aikaan henkilöautokanta oli kovin pieni. Pitää muistaa myös, ettei Parkanon rataakaan silloin ollut, jotenka myös jatkoyhteyksiä Vilppulaan / Vilppulasta löytyi aivan eri tavalla kuin nykyisin. Taisipa makuuvaunukin kulkea noilla 'yövuoroilla'. | ||||
![]() |
20.02.2020 14:29 | Teppo Niemi | ||
Olikohan Suolahdessa peräti kampiasetinlaite lähes loppuun saakka. Äänekoskella taisi olla varmistuslukko-opastinturvalaitos. | ||||
![]() |
20.02.2020 12:57 | Teppo Niemi | ||
Se ei kerro seisaketta, sillä se on Sulje siipi pistemäinen este -niminen merkki, joka osoittaa kohdan, jota ei saa ohittaa. auran siipi auki. Seisakkeiden laiturit pitäisi Rato 17 / Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset mukaan yleessä seisakelaiturit tulisi merkitä Sulje siipi-merkillä. Ainoastaan erittäin lyhyet laiturit voisi merkitä tuolla pistemäisen esteen merkillä. |
||||
![]() |
14.02.2020 14:02 | Teppo Niemi | ||
Kovasti tuo näyttää Haslerin rekisteröivältä nopeusmittarilta. | ||||
![]() |
05.02.2020 11:54 | Teppo Niemi | ||
Sama vaunu Aitonevalla: https://vaunut.org/kuva/66512 | ||||
![]() |
05.02.2020 11:51 | Teppo Niemi | ||
Vaunu on tullut museojunakäyttöön kesällä 2019 | ||||
![]() |
05.02.2020 11:49 | Teppo Niemi | ||
Vaunuhan on nykyisin Jokioisten museorautatiellä numerolla JMR18. Vaunu oli ensimmäisen kerran käytössä museojunissa Jokioisten ja Humppilan välillä kesällä 2019. | ||||
![]() |
05.02.2020 11:33 | Teppo Niemi | ||
"junat eivät koskaan enää palaa, junat joissa luki Leningrad" | ||||
![]() |
20.01.2020 15:57 | Teppo Niemi | ||
Ja myös kontteja (ainakin Hangon satamassa) sekä myös siltoja (esom Leppälahden kääntösillan korvaus uudella kiinteällä sillalla) | ||||
![]() |
13.01.2020 13:21 | Teppo Niemi | ||
Näkyy kuvassa Eht vaunukin kolmantena Dv12 vetämässä junassa. Makuuvaunujuna olisi P63 Kemijärvelle ja porkkana olisi P93 Pieksämäelle tai Jyväskylään. Teräsvaunujen helmattomuus ajottaa kuvan noin vuodesta 1978 eteenpäin. Porkkana taas rajaa sen että 1986 olisi viimeinen mahdollinen vuosi kuvalle. Aapo tunnistaa makuuvaunut ihan oikein CEMT vaunuiksi. |
||||
![]() |
03.01.2020 12:00 | Teppo Niemi | ||
Koskas Simolan junasuoritus loppui ja kohtaukset siirtyivät Raippoon. Raippohan oli Luumäki - (Törölä -) Lappeenranta radan valmistumisen jälkeen jonkin aikaa miehittämättömänä ja vailla tulo-opastimiakin. Aiankin kesällä 1993 olivat Simolan lähtöopastimet käytössä https://vaunut.org/kuva/88273 |
||||
![]() |
28.12.2019 13:17 | Teppo Niemi | ||
Mutta mitä sanookaan Liikkuvan kaluston ulottuma LKU? Entä mistä tuo 3,48 m on mitattu? Peileistäkö tai vastaavista vaiko onko se korin leveys? | ||||
![]() |
13.12.2019 17:23 | Teppo Niemi | ||
Arvaus. Odottamassa Ryhmässä tapahtuvaa romutusta. | ||||
![]() |
13.12.2019 14:01 | Teppo Niemi | ||
Eipä ole enää lennätinlinjoja radan varressa helpottamassa tunnistusta. Itse tarjoaisin Viinijärvi - Joensuu väliä... | ||||
![]() |
03.12.2019 13:53 | Teppo Niemi | ||
Tuo Pirttilahden kommentti päti vielä tuohon aikaan Vr1 sarjaan, jolloin kiertokangen irroittamisella suurin nopeus nousi. Muilla sarjoilla tuo on mennyt niin kuin Toivosen Jorma ja Lehikoisen Hannu kirjoittikin. Sn on muistaakseni ollut juurikin tuo. Ainakin siinä hinauksessa Vuorten Vuorelta Imatrankoskelle, jossa olimme Lintisen Timon matkassa Iisalmesta Kuopioon. Tuon hinauksen lopuosalta saattaa jopa täältä löytyä Attilan Jorman ottamia kuvia. Resiinalehdessä on julkaistu myös Lintisen Timon juttu tuosta matkasta | ||||
![]() |
02.12.2019 10:28 | Teppo Niemi | ||
Tuo vaunuhan on tehty vanhojen "boggievaunujen" alustalle. Olisin toivonut, että tuon vaunun suhteen olisi oltu uskollisia vaunun osastojärjestykselle. Vaikka siinä olisi menetettykin 10 paikkaa. Mutta eihän sitä voi perinnejunalta edellyttää..... | ||||
![]() |
22.11.2019 09:18 | Teppo Niemi | ||
Heitetäänpä sitten yksi arvaus. RLR jostakin Kesijärven Launoisten tienoilta.... | ||||
![]() |
19.11.2019 07:54 | Teppo Niemi | ||
Junan kolme viimeistä vaunua lienevät menossa seuraavan päivän P136:een ja olisivat siis EFi, Eit ja CEi. | ||||
![]() |
18.11.2019 09:22 | Teppo Niemi | ||
Tuo keltainen tuli pääopastimiin vasta 1.12.1969 voimaan astuneen JT:n myötä. Siihen asti pääopastimissa oli yksi punainen ja yksi, kaksi tai kolme vihreää valoa. 1.12.1969 tapahtuneessa JT-muutoksessa poistui myös kolmas siipi. | ||||
![]() |
14.11.2019 08:22 | Teppo Niemi | ||
Olisikohan se Pieksämäen varikon korjausvaunu. | ||||
![]() |
07.11.2019 10:24 | Teppo Niemi | ||
Ja tästä on tulossa malli Rocon, yhteistyössä Hobbytraden kanssa, pitäisi tulla vuoden 2019 lopulla vaunusetti, jonka yhtenä vaununa on tässä värityksessä oleva vaunu | ||||
![]() |
07.11.2019 10:21 | Teppo Niemi | ||
Nyt tästä on tulossa Rocon malli alkuvuodesta 2020. | ||||
![]() |
01.11.2019 07:52 | Teppo Niemi | ||
Kuvassa näkyy levyopastin. Oliko tuo hoitamassa vaihdonkielto-opastimen virkaa? | ||||
![]() |
01.11.2019 07:50 | Teppo Niemi | ||
Koskas Kolhon siipiopastimet esiopastimineen ja kampiasetinlaite otettiin käyttöön? Jotakin tuttua tästä kuvasta puuttuu.... Eli sitä kautta voisi pyrkiä rajaamaan. |
||||
![]() |
29.10.2019 11:00 | Teppo Niemi | ||
Olikohan se Veturitie.... | ||||
![]() |
29.10.2019 08:26 | Teppo Niemi | ||
Pasilan Rauhanaseman luota se tuotiin Haapamäelle yhdistyksen alkuaikoina.... Itse muistan tuon veturin myös Pasilan vanhan varikon kupeessa, johon se tuotiin kriisivarastosta. Varikolla tehdyn kunnostuksen jälkeen veturi siirrettiin sitten paikalleen https://vaunut.org/kuva/96420 | ||||
![]() |
28.10.2019 10:02 | Teppo Niemi | ||
Vaikkapa esim. radanpidon tarvikkeiden varastona. Ja tuota mitä siellä säilytettiin, pitäisi kysyä kyseisen alueella 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa työskennelleiltä rataesimiehiltä. | ||||
![]() |
25.10.2019 08:43 | Teppo Niemi | ||
Ei tuo näytä DDR:n eli DR:n lätältä. Kyllä tuon kyljessä on ollut ennen vuotta 1994 pyöreäkulmainenen DB-logo. Mielestäni Lahden Joni on täysin oikeassa. | ||||
![]() |
24.10.2019 07:51 | Teppo Niemi | ||
Vok -letka??? En näe yhtään korkealaitaista neuvostoliittolaista avovaunua nosturin alla. Siellä näkyy kyllä pari suomalaista Hka vaunua ja noukko venäläisiä matalalaitaisia Vo vaunuja, joista yhden metallilaitaisen vaunun laidat on käännetty alas. | ||||
![]() |
24.10.2019 07:48 | Teppo Niemi | ||
Ei ole Humppila. Humppilassa oli 1970-luvulta eteenpäin varmistuslukko- opastinturvalaitos valo-opastimin. Ja Dr13 veturit tulivat Turun radalla käytännössä vasta 1980-luvun loppupuolella. Lennätinlinjat kertovat, että juna on tulossa Turun suunnasta. Miten olisi Kyrö? | ||||
![]() |
21.10.2019 08:28 | Teppo Niemi | ||
Muistelisi, Ilkan kysymykseen liittye, että kaikki opastinjohdon vasemmalla puolella olevat raiteet päättyivät tosiaankin raidepuskimiin. | ||||
![]() |
17.10.2019 09:03 | Teppo Niemi | ||
Jos oikein muistelisin, niin tuo oli 1970-luvulla rataosaston käytössä. Ja tuon lähellä sijaitsi Raitoon ensimmäinen ?? laiturirakennus. Se joka oli vuoteen 2018 Humppilan museorautatien asemana | ||||
![]() |
15.10.2019 07:42 | Teppo Niemi | ||
Eihän Suomen Rautatiemuseo pitänyt noin 10 vuotta sitten säilyttämisen arvoisena Hac vaunua. Miksi siis tämä pitäisi säilyttää.... | ||||
![]() |
14.10.2019 07:40 | Teppo Niemi | ||
Veikkaisin, että Hdk. | ||||
![]() |
10.10.2019 13:36 | Teppo Niemi | ||
Ne ovat ikkunoita, joissa on vain avattava yläosa. Ne korvasivat matkustajavaunuissa perinteiset alaslaskettavat ikkunat | ||||
![]() |
09.10.2019 12:07 | Teppo Niemi | ||
Vuonna 2010 olin Saksan rautateiden 175-vuotisjuhliin liittyvässä tapahtumassa Trierin ympäristössä. Matkaseuranani oli silloinen ministeriön virkamies. Hän ihmetteli, miten Trierissä tullaan toimeen kolmella läpiajettavalla laituriraiteella ja kolmellä päätepuskuriin päättyvällä, vaikka asema onkin käytännössä viiden henkilöliikenneradan risteysasema, jossa kahteen suuntaan kulkee sekä nopea että hitaampi henkilöjuna. Kaikki junat ovat samoihin aikoihin asemalla. Salaisuus on juurikin sovitetuissa raideristeyksissä. Ja viime vuonna pääsin toteamaan, että myös museojunillekin on tilaa ruuhka-aikaan..... |
||||
![]() |
08.10.2019 10:22 | Teppo Niemi | ||
Tämähän on peräti kahden yksikön juna. Ja portaat laiturille on sillalta juurikin laiturin vastakkaisen pään suuntaan, eli kyllä matkustajat pyrkivät välttämään laiturin tätä päätä. Lyhyempien junien pysähtymispaikka on lähempänä portaita. Ja taaempana, lähempänä portaita näkyy myös muita matkustajia... | ||||
![]() |
20.09.2019 19:42 | Teppo Niemi | ||
Sievissä oli tuolloin mekaaninen kampiasetinlaite siipiopastimet ja miä todennäköisemmin myös kaasuvaloesiopastin. Mikäli siipiopastimella oli esiopastin voi se olla joko levyesiopastin tai valoesiopastin. Valoesiopastimina taas joko sähkö- tai kaasuvaloesiopastin. |
||||
![]() |
18.09.2019 16:26 | Teppo Niemi | ||
Mutta onhan noita T-opastimia ollut ennen JT-aikaakin. Valtionrautatiet 1912 - 1937 on kuva Sorvalista, ihan kuten Sallisen Petri kirjoittaa oamassa kommentissaan. |