Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.04.2019 11:53 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän tuossa vaunuissa on A12 telit. Telin runkopalkin reijät kertovat asian. Not vaunussa näyttäisi olevan A7-telit j taustan postivaunussa taas A8 telit. | ||||
|
02.04.2019 07:48 | Teppo Niemi | ||
| Lennätinlinja, jonka tolpat ovat vinossa, ja johtimet osuvat puihin. Eli kertovat, että linja ei ole ollut käytössä enää moneen vuoteen. Mutta tuo kiskopaino UIC54 (K54) ja jousikiinnitys tulivat käyttöön jo 1960-luvun alussa. Ja esim. 1970-luvun puolivälissä yksiraiteisia C-rataluokkaan kuuluvia ratoja oli mm. Kokkola - Tornio, Otava - Suonenjoki, Seinäjoki - Vaasa. Samoin Kirkkonummen ja Karjaan välillä oli C-luokkaan kuuluvia pätkiä. Aurausmerkkien varret kertovat, että eletään vuoden 1969 JT:n jälkeistä aikaa.... Musta käsi oli poistunut jo hieman aikaisemmin |
||||
|
01.04.2019 10:27 | Teppo Niemi | ||
| Vaunujen akustot ovat perinteisesti alkaaliakkuja. | ||||
|
01.04.2019 08:23 | Teppo Niemi | ||
| 45 vuotta aikaisemmin kulussa oli Jokioisten Rautatien viimeinen tavarajunapari Forssa - Humppila - Forssa veturin ollessa JR4 eli Tubize 2365 vuodelta 1947. | ||||
|
27.03.2019 10:32 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se oli sähköasetinlaite. Suosittelen tutustumaan Valtionrautatiet 1912 - 1937 osa II turvalaitteet. | ||||
|
27.03.2019 10:30 | Teppo Niemi | ||
| Eikös http://vaunut.org/kuva/131711 kuvan tekstissä kerrota "Tämän kuvan näkymän perustella vaikuttaa siltä, että rantaradan linjausta muutettiin kahteen kertaan: - Kun rata muutettiin kaksiraiteiseksi ratalinja vedettiin tiukemmin etelään ja ilmeisesti aiempaa lännemmäksi Fredriksbergin asemalla. Vanha yksiraiteinen ratalinja näkyy raiteettomana kuvan keskialalla. " Eli tuossa kuvassa käytössä oleva raide (siis jota resiinat kulkevat) on alkuperäinen rantaradan linjaus joka linkin kuvassa näkyy kuvan keskialalla raiteettomana. Ja tuo poikkeavalle raiteelle kulkeva linjaus (joka filminpätkässä näkyvien kiskojen perusteella ei olisi käytössä) olisi tuo kaksiraiteiseksi muutettaessa tehty linjaus. |
||||
|
26.03.2019 14:51 | Teppo Niemi | ||
| Eipäilen suuresti, että Pave puuhuu nyt aidan seipäistä eikä aidasta. Pääradan, eli Helsinki - Riihimäki radan raiteilla ei ollut sivuraiteita. Sitä voi tutkia monista, myös VR:n historiikkien kuvista ja 75 vuotishistoriikissa julkaistusta suunnitelmakartasta, josta Kurt Ristniemi mainitsi. Ja nuo Paven mainitsevat sivuraiteet ovat matkustaja-aseman vastakkaisella puolella kuin mitä Keräsen Tapsa tarkoittaa. Nyt olisi kiva nähdä dokumentteja asiasta. |
||||
|
26.03.2019 07:54 | Teppo Niemi | ||
| Jokioisten rautatien liikenne loppui 1.4. ja Forssa - Jokioinen välin kiskokaupat romuttajalle oli viimeistelyvaiheessa. Radan purkaminenhan alkoi kohta huhtikuun alussa. Asiasta löytyy ainakin lisätietoja niin Resiina-lehdestä ja Forssan lehdestä. Radan purkaminen oli esillä myös muissakin lehdissä. | ||||
|
25.03.2019 15:24 | Teppo Niemi | ||
| Selvennettäköön ammattislangia tuntemattomalle, että kyseessä on yksipuolinen risteysvaihde, eli 'puolienglantilainen'. Kaavio sellaisesta löytyy esim vuoden 1952 JT:n liitteestä 2. Saksassa vastaava tunnus on EKW. Mutta millainen tuo vaihde sitten on? 'Normaalina' pienoisrautatievaihteena se näyttäisi suurin piirtein tuolta: https://www.roco.cc/de/product/22670-0-0_1000_0-1-0-0-0-005002003-0/products.html |
||||
|
20.03.2019 15:19 | Teppo Niemi | ||
| Bahntag Bayern eli Baijerin rautatien päivää vietetään 6.4. 2019 https://bahnland-bayern.de/de/bahntag. Ilmeisestikin tuollakin vierailu olisi silloin mahdollista. | ||||
|
20.03.2019 15:16 | Teppo Niemi | ||
| Baijerissa vietetään 6.4.2019 Bahntag Bayern eli rautatien päivää Baijerissa https://bahnland-bayern.de/de/bahntag. Ilmeisesti Münchenissä olisi mahdollista päästä vierailemaan kuvan rakennuksessakin... Ja Tegernseebahilla olisi mahdollista matkustaa historiallisella moottorivaunulla TAG 27. |
||||
|
20.03.2019 08:17 | Teppo Niemi | ||
| Ja nykyisin käytössä olevat liikennepaikat löytyvät esim. Verkkoselostuksesta: https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lv_2017-02_rautateiden_verkkoselostus_2019_web.pdf liittestä 3B. | ||||
|
20.03.2019 07:47 | Teppo Niemi | ||
| Missäs Tapsa näkee Hka:n. Tuo Vgk:n perässä oleva välivaunu on selvästi Hdka. Siitä kielii astin ja päädyn tukirauta. | ||||
|
19.03.2019 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Gd, Gb, E, F Ga, Ok, Hd, Ge, Gg ovat helposti tunnistettavissa. Taitaapa löytyä myös kuvassa http://vaunut.org/kuva/71609 Tapio Keräsen piirustuksessa esiintyvä vaunukin, joskin tekstiasettelu on ilmeisesti muuttunut. Etualalla näkyy M, H ja Hdk vaunut peräkkäin. Aivan kun kuvassa olisi myös lavettivaunukin. Liekö kuvassa siis myös Töölön sokeritehtaan rataa... | ||||
|
12.03.2019 09:17 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt Museovirasto on myöntänyt tämän vaunun katon korjauksiin 3000 € avustuksen. Avustuksen osuus koko rahoituksesta on enintään 50 %. https://www.museovirasto.fi/uploads/Kulkuvalineiden_restaurointiavustukset_vuonna_2019.pdf. | ||||
|
06.03.2019 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Tarjoaisin tuolle taaemmalle vaunulle, jossa on loivempi katto sarjaksi Gd tai Gav. Pitäisi nähdä pari ensimmäistä numeroa, jotta tuohon voisi ottaa tarkempaa kantaa. Gb se ei kuitenkaan ole. | ||||
|
05.03.2019 07:47 | Teppo Niemi | ||
| Tai 2 x 2Dr16. Vuosituhan vaihteessa kävin kuvaamassa junia, joiden vetovoimana oli 2 x 2Dv12, mm Kokkola - Ylivieska ja Kaskinen Seinäjoki. Kummassakin parissa oli oma miehistö. | ||||
|
28.02.2019 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin itäisessä yhdysliikenteessä käytettyjä VGk vaunuja sekä suomalaisia Oc, Gbl / Gblk, Gb / BG sekä Hk / H sarjan vaunuja, taitaapi kuvassa olla pari Mas sarjan sepelivaunua. Hyvin tyypillistä Pasilan vaunustoa. | ||||
|
27.02.2019 17:12 | Teppo Niemi | ||
| Kumpaakaan vaunusarjaa ei ole tehty vielä vuonna 1960. Tietojeni mukaan Gbkk vaunut ovat uudistuotantoa, ja ne poikkesivat toisistaan vain jarrulaitteiden osalta. | ||||
|
27.02.2019 16:07 | Teppo Niemi | ||
| Vaunuhan on Osa laivankuljetusalustalla: http://vaunut.org/kuva/21411 kommentit. Vertaa http://vaunut.org/kuva/76840 ja http://vaunut.org/kuva/86238 | ||||
|
|
27.02.2019 15:57 | Teppo Niemi | ||
| Toinen vaihtoehtohan olisi Gbkk. | ||||
|
27.02.2019 11:55 | Teppo Niemi | ||
| Laakeripesän ohjaimet ovat levyrautaohjaimet. Laakeripesä näyttää olevan no 10. Vaunussa näkyy luokkamerkintä II. Näillä tiedoin vaunusarja on D, myöhemmin Dk. Vuodesta 1956 eteenpäin C. | ||||
|
|
27.02.2019 09:37 | Teppo Niemi | ||
| Sotasaalisvaunujen listalla tämä on kirjattu Ei-vaunuksi. Samoin numerosarja on Ei-vaunujen numerosarjaa. Ja Ei vaunut 22107 - 22116 olivat silloin myös Ei-sarjaa, vaikka niissä oli sairasosasto. Pituuteen liittyen: Veikkaanpa ettei ollut pisin vaunu. Taitaa Osa olla pidempi. Mutta olisikohan tässä sama kuin tuossa reilut vuosi sitten uutisoidussa pisimmässä matkustajajunassa? Mutta hyvin todennäköistä, että pisin matkustajavaunuksi rekisteröity vaunu. |
||||
|
26.02.2019 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Vastaava löytyy kuvasta http://vaunut.org/kuva/126464 , jossa VKM-tunnuksen edellä on Ruotsin maatunnus, EVN-numeron maakoodi on silti 80 eli Saksa. | ||||
|
26.02.2019 07:58 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuossa junat lehden kuvassa kerrotaan, että se on Dm3 sarjan vaunusta. Tuota Reinon tekstissä mainitut kuvat ovat parempia kuin tuo vinkkini. | ||||
|
|
25.02.2019 10:17 | Teppo Niemi | ||
| Tuon Finnan kuvahaun tuloksiin pitää suhtautua pienellä kriittisyydellä, mikäli tarkoituksena on hakea Dm4 moottorivaunun sisäkuvia, sillä tuo haku sisältävät myös kiitojunavaunujen (KEi, KEis ja KCik) sisäkuvia. Sisäkuvista iso osa on 1. tai II lk osastosta, eli KCik (KDik) otettuja kuvia. (korjattu lyöntihuti sarjatunnuksessa) |
||||
|
|
25.02.2019 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Oletko tutustunut Junat-lehden numeroon 5/94? | ||||
|
22.02.2019 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Saamieni sotasaalisvaunujen listauksen mukaan tuolla numerolla 214´063-S oleva VGk -vaunu olisi asetettu liikenteeseen 17.4.1942 Ja jos ylläpito päätyy sotasaalisvaunujen litteroiden lisäämiseen, niin 'uusia' lisättäviä litteroita olisivat tuon listauksen perusteella ainakin: VH, VO, Ggoa (4-aks lämminvaunu), Gobo, Se, VOr (ratakiskojen kulj), VGg, Gdsk (2-aks katettu tav. vaunu joukkojen kuljetusta varten), YSru (2-aks 15 tn kant., kuuluu Valtion Ruutitehtaalle) |
||||
|
11.02.2019 15:20 | Teppo Niemi | ||
| Jos oikein tulkitsin Wolszynin aseman lähtevien junien luetteloa, niin tuo juna olisi höyryveturivetoisena maanantaista perjantaihin 21.1. - 8.3.2019. Lisäksi lauantaisin olisi kulussa Poznaniin juna 77751 myöskin höyryvedolla. | ||||
|
11.02.2019 07:53 | Teppo Niemi | ||
| Telit ja aluskehyksen rakenne kertovat vallan muuta. Ok-vaunuissa telit olivat 1800 mm akselivälin omaavat K5 -telit. Näissä vaunuissa sen sijaan näyttäisi olevan 400 mm pidemmän akselivälin K4 -telit. K4-telit muistuttavat perusrakenteeltaan matkustajavaunuissa käytettyjä A3 telejä sillä edellytyksellä, että tavaravaunuihin tarkoitetusta telistä puuttuu kehto ja sen jousitus. Eli kyseessä ovat O sarjan vaunut. | ||||
|
07.02.2019 10:52 | Teppo Niemi | ||
| Yksiorsinen linja sopisi Taivalkosken radalle. Silloin kyseessä olisi ns. vuorottelupylväs. Taivalkosken radan puhelinlinja koostui vain suoritus- ja sellektorijohdoista (= 2 johtoparia). Normaalipylväät olivat koukkueristimin. Vastaava linja on myös Jokioisten Museorautatiellä Minkiön ja Jokioisten välillä. | ||||
|
06.02.2019 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon Siimeksen Karin ja Möntymäen Mikon toteamuksiinn liittyen. Silloin kun Pendolino-junat olivat vasta koeajovaiheessa, niin silloinen Seinäjoen matkaneuvo kysyi minulta mikä on kuurankukka. | ||||
|
29.01.2019 11:24 | Teppo Niemi | ||
| Silloin kun suomalaiset operoivat Pietarin Suomen asemaa, ei postinumeroita ollut käytössä. Mutta oma veikkaukseni liittyy kylläkin Valtion rautateihin, ja vieläpä suomalaisten hoitamaan liikennepaikan junasuoritukseen (kuvassa http://vaunut.org/kuva/3982 löytyypi tuo aseman päiväleimakin), eli Kostamus. |
||||
|
21.01.2019 14:28 | Teppo Niemi | ||
| Julian mukaan viimeisellä Kouvolaan tulevalla liikennepaikkavälillä tuo juna oli jäänyt 25 min myöhään ja Kouvolassa lisää 73 min. Syynä kumpaankin Lehtikeli tai muu liukkaus. | ||||
|
14.01.2019 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Mutta milloin Riipan liikemnnepaikka sai sähkövalon? Millaisia kalusteita ja johtimia silloin käytettiin? Jostakin minulle on syntynyt mielikuva, että sähköt olisivat tulleet 1940- ja 1950 lukujen taitteessa. |
||||
|
14.01.2019 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Jälleen kerran täytyy ihmetellä, mihin Kemijäven yöjunaliikenteen lopettamista VR.yhtymä perusteli sillä, ettei Dr16 voida käyttää vaunujen lämmitykseen. | ||||
|
14.01.2019 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Ollille ja Petrille voisi suositella tutustumista Valtionrautateiden tavaraliikenteen kuljetuskalusto -vihkosten 1960-luvun painoksiin.... Ha vaunut olivat puskimineen uusille 12 metrin aluskehyksille tehtyjä, Haa (ja myös Hab ja Hac) hieman yli 14 m vanhoille matkustajavaunujen alustoille. |
||||
|
28.12.2018 13:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja tapaninpäivänä tämä kuljetettiin Minkiölle. | ||||
|
28.12.2018 13:06 | Teppo Niemi | ||
| Asemarakennus on jo saanut oikean nimikyltin: http://vaunut.org/kuva/130346 | ||||
|
27.12.2018 11:09 | Teppo Niemi | ||
| Teoriassa. Mutta välivaunuissa olisi sähköasentajille ollut hieman töitä ainakin valaistuksen kytkentöjen osalta. Samoin latausgeneraattorit olisivat todennäköisesti olleet alimitoitettuja ainakin täydellä valaistuskuormalla. | ||||
|
19.12.2018 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Siipien nouseminen Kajaanissa loppui jo 1970-luvun lopussa, jolloin aseman edessä ollut kampiasetinlaite otettiin käyttöön. Siinä ei ollut enää siipiopastimia, vaan tulo- ja kulkutieopastimina olivat valo-opastimet. Jotenkin muistelisin, että Kajaanin siipiopastimet olivat yksisiipisiä ja varmuuslukituksesta riippumattomia. |
||||
|
15.12.2018 13:52 | Teppo Niemi | ||
| Mikä veivi? Jos tarkoitat laatikon sisältöä, niin se oli tyhjä. | ||||
|
Kuvasarja: Kempeleen junaturma 5.5.1977 |
28.11.2018 14:03 | Teppo Niemi | ||
| Tuo raportti ja myös oikeuden asiakirjat ovat mielenkiintoista luettavaa, etenkin tapahtumista Oulun junasuorittajan toimistossa ja Nokelassa. Olikohan suorittajalla ja asetinlaitemiehellä eri käsitys ratojen liikennetilanteesta? |
||||
|
27.11.2018 11:33 | Teppo Niemi | ||
| Tuo alkuperäinen aikataulu on ilmeisestikin peruttu 24.10.2018 0:02, joka on Juliasta löytyvä viimeinen päivitystieto. Tuon ajetun junan aikataulussa Kouvolan tuloaika on n. 25 myöhempi. | ||||
|
26.11.2018 08:51 | Teppo Niemi | ||
| On. Ja Käskylehdet ovat erittäin hyvä tietolähde, mitä tulee tuohon neuvostoliitossa tahpahtuneiden suomalaisten varioituneiden vaunujen tilalle annettuihin vaunuihin. Käsittääkseni yksi tuollainen vaunu on edelleenkin olemassa. Vaunu on käsittääkseni liikkunut valtion rataverkolla ainakin 03.08.2014 - 5.8.2014. |
||||
|
12.11.2018 15:34 | Teppo Niemi | ||
| Ja ilmeisestikin tämän vuoden (2018) joulupukin juniin liittyvä kalustonsiirtojuna on vielä hieman pidempi.... | ||||
|
12.11.2018 12:01 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon tulkintaanhan löytyy apuja mm.: http://vaunut.org/kuva/53293 | ||||
|
05.11.2018 11:37 | Teppo Niemi | ||
| Hertmannin Mikolle: Pukinmäki oli tavaraliikenteen kannalta 'perinteisen' linjavaihteen tyyppinen. Eli siellä oli vain yksi pistoraide, jolle vaihde oli vain läntiseltä pääraiteelta. Eli tuskin Pukinmäessä oli omaa Veto-Jussia. Pitäjänmäen Veto-Jussi taas hoisi Huopalahden ja Leppävaaran vaihtotyöt ainakin 1970-luvulla (Leppävaaran osalta myös 1980-luvulla) |
||||
|
02.11.2018 07:42 | Teppo Niemi | ||
| Sarviraudoista pystyy päättelemään, että tämän vaunun raideleveys on ollut aikoinaan 1435 mm. | ||||
|
31.10.2018 07:55 | Teppo Niemi | ||
| Pohtikaapas Nuution tekstiä vasten, jos tuolla tapahtuisi vastaava kuin ICE 511 (ICE3, 403/406 6xx) tulipalo 'muuntajavaunussa 12.10.2018 http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,11313.0.html . Videopätkä palavasta junasta löytyypi: https://www.swr.de/swraktuell/rheinland-pfalz/koblenz/Autobahn-3-gesperrt-ICE-wegen-Brandes-bei-Dierdorf-evakuiert,ice-brennt-neben-a3-100.html | ||||
|
11.10.2018 07:38 | Teppo Niemi | ||
| Rautatien puhelinlinjat ovat kuvassa oikealla puolella: Siis junan numero on parillinen ja kulkusuunta etelään. | ||||