Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.12.2017 10:10 | Teppo Niemi | ||
| Viitisen vuotta sitten muistelin toisen kuvan yhteydessä, että pidempään Minkiöllä olleen vaunun loppunumerot olisivat olleet -17. Täytyy tarkastaa nuo numerot, kunhan menen seuraavan kerran Minkiölle, ellei joku ehdi tekemään sitä ennen.... | ||||
|
|
28.12.2017 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin minulle on syntynyt mielikuva, että tuon Esan kommentissa mainitun vaunun kori olidi vieläkin tallella ja sisältä jotakuinkin säilyneenä. | ||||
|
21.12.2017 14:15 | Teppo Niemi | ||
| Olen Hytösen Jounin kanssa samaa mieltä, että liittyy lavan lukitukseen (vert https://vaunut.org/kuva/123104) | ||||
|
21.12.2017 07:47 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän neuvostovaunuihin asetettiin puskimet Suomeen suuntautuvaa liikennettä varten 1955 - 1966. Tämän jälkeen siirryttiin suomalaisiin välivaunuihin (Hdka, Hka, Oba). Puskimien asennus suoritettiin Matkaselässä (Niiralan liikenne), Antreassa (Imatrankoski) ja Viipurissa (Vainikkala). Syynä muutokseen kerrotaan olleen se, että Neuvostoliiton uusissa vaunuissa ei ollut enää puskimien asennusreikiä. | ||||
|
12.12.2017 11:51 | Teppo Niemi | ||
| Ja huomatkaahan hytin oikeassa alanurkassa oleva nopeus 80 km/t. Sehän nostettiin jossakin vaiheessa 95 km/t. Käsittääkseni se oli ennen vuotta 1938. | ||||
|
11.12.2017 12:58 | Teppo Niemi | ||
| Itse tarjoaisin pikajunaa, koska E. pölhön rautatiearkistosivulta löytyvässä vuoden 1956 aikataulussa junalaji oli P eli pikajuna. | ||||
|
11.12.2017 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Jaa tänne se siis päätyi. Imatralla tätä piti madaltaa kuljetuksen mahdollistamiseksi. | ||||
|
07.12.2017 13:03 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että Pyytövaaran kommentin mukaiset Joensuu - Nurmes - Joensuu vaunut olisivat olleet Joensuun. Loppuosa oli muistaakseni Oulun vaunuilla ainakin 1970-luvun lopussa, jolloin tätäkin vuoroa tuli käytettyä. | ||||
|
04.12.2017 14:02 | Teppo Niemi | ||
| Junan vaunusto: LWR405 + HKR2 + HKR4 + LWR52 + LWR283 + ÄSR2 + JR71 + JR11 (32 aks). Höyryfestareihin liittyviä junia lukuunottamatta yksi pidemmistä kalustonsiirtojunista. | ||||
|
27.11.2017 16:44 | Teppo Niemi | ||
| Kenellä on VRS standardi ennen toista maailman sotaa? Voisi auttaa asiassa .Jotenkin tulee mieleen vaunujen valaistus.... | ||||
|
22.11.2017 08:21 | Teppo Niemi | ||
| Liikennepaikan alkuperäinen nimi on tosiaankin Lähdemäki. Olikohan se noin vuosi sitten, kun nimi muuttui Hennaksi. Kenellä on tallessa Liikenneviraston verkkoselostukset voisi tarkastaa asian. Muistaakseni asiasta löytyy tietoa myös keskustelufoorumin puolelta. Lisäys: Sieltä löytyy tosiaankin tuo nimenmuutoksen ajankohtakin: 26.3.2017 |
||||
|
14.11.2017 13:25 | Teppo Niemi | ||
| Aikoinaan myös Ilmalan ratapihan vaunuhuollon huoltotasolla oli vastaava tilanne. | ||||
|
13.11.2017 14:59 | Teppo Niemi | ||
| Jep. Juurikin se. Muistaakseni on olemassa myös toinenkin, lähes samanlaisella nimellä. Toisessa on nuo peitelevyjen kuvat. Ellen aivan väärin muista, niin nuo kuvat ovat juurikin Valtionrautateiden suojelujärjestys ja rautatiesuojelun erikoismääräykset -vihkosen lopussa | ||||
|
|
13.11.2017 14:24 | Teppo Niemi | ||
| Nyt en muista ohjesäännön nimeä, olikohan se Rautatiesuojelun ohjesääntö. Siinä on kerrottu opastinvalojen himmentämisestä ja peittämisestä. Samoin vaihdelyhtyjen peitelevystä on tarkat kuvat. Samassa ohjesäännössä kerrotaan myös vaunujen valaistuksen sääntelystä. Eiköhän nuo löytyne Rautatiemuseon arkistosta. Muistaakseni kyseisiä ohjesääntöjä on ollut lähes vuosittain myynnissä museon kirjallisuuden myyntitapahtumissa. |
||||
|
13.11.2017 08:56 | Teppo Niemi | ||
| Kuljettaja näyttää kovasti Jaakko Viitaselta ja tuo arvokkaasti pukeutunut herra ´lienee konduktööri. Olisikohan hän Ismo Leppänen. Taustalla oleva 110 kV linja on Kolsinki Oy:n rakentama linja Kokemäen joen varressa olevalta Kolsin voimalaitokselta pääkaupunkiseudulle. |
||||
|
10.11.2017 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja kysymys kuuluu: Missä kulkee valtakunnan raja? Onkohan tuo vuosi oikein? Eikös 1. maailmansodan aikana käytetty jäärataa Keisariperheen jäsenen matkalla? | ||||
|
09.11.2017 12:02 | Teppo Niemi | ||
| Loistevalot tulivat noihin vaunuihin lähiliikenne-muutostöiden yhteydessä 1972 -1973 | ||||
|
|
09.11.2017 09:13 | Teppo Niemi | ||
| Kannoston Heikin aikoinaan kokoamien tietojen mukaan loistevalaistus on ollut seuraavissa puukorisissa vaunuissa: A: 18, 25 CEi: 2589, 2625, 2630 Ei: 22789 Rk: 2051 - 2056 |
||||
|
06.11.2017 11:36 | Teppo Niemi | ||
| Siitähän tämä on. Ja juna on Pietarista tuleva Repin. | ||||
|
06.11.2017 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Tk3 ja lätän kääntäminen pitäisi tuossa onnistua. | ||||
|
06.11.2017 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Inkoon itäinen tulo-opastin ja juna olisi P133 (to, pe, su) | ||||
|
06.11.2017 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Haa tai Hac autojenkujetusvaunu. Kuormaustapa viittaisi Hac vaunuun, jossa kuormaus myös yhteen riviin oli mahdollista. | ||||
|
06.11.2017 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Yhjyn Toivosen Jorman päätelmiin. Muiden junien kokoonpanossahan oli EFi. | ||||
|
02.11.2017 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Mutta on myös myynyt käytöstä poistunutta kalustoa niin kotimaisille (esim Alex) ja ulkomaisille operaattoreillekin. Ja onpa seisomaan laitettua kalustoa jouduttu useamman kerran myös palauttamaan uudelleen liikenteeseen esimerkiksi uuden kaluston toimitusongelmien vuoksi. | ||||
|
01.11.2017 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Omasta kokemuksesta sanoisin, että Jorman oletus ei ihan pidä paikkaansa. Esim. herneitä ei kannattanut ostaa kolmea litraa Hakaniemen torilta, asemalta ne sai halvemmalla. Mutta Jorman oletus pitää kyllä pääsääntöisesti paikkaansa. Ja tuo havainto on toissakesältä, jolloin erehdyin ostamaan kalliita herneitä Hakaniemestä. | ||||
|
30.10.2017 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Mutta tuo venäläinen runko näyttää turhan pitkältä Leningradin päiväjunan rungoksi. Eikös juurikin Leningradin päiväpikajunan runko yöpynyt Helsingissä ja Moskovan junan runko kävi vain kääntymässä päivällä Helsingissä. muutenkin tuo vihreän vaunuston kokoonpano olisi ennemminkin Moskovan runko (Eli pehmeiden, Länsi-Eurooppalaisen profiilin vaunujen sijainti) |
||||
|
26.10.2017 16:47 | Teppo Niemi | ||
| Viime hetkillä tuo Santavaihteen vaihteen asennus oli.... | ||||
|
19.10.2017 12:59 | Teppo Niemi | ||
| Taitaa A91, eli junan viimeinen vaunu olla vielä laiturissa. | ||||
|
16.10.2017 10:07 | Teppo Niemi | ||
| Ajankohdasta tulee mieleen sokerijuurikasliikenne Turenkiin.... | ||||
|
16.10.2017 09:19 | Teppo Niemi | ||
| 1941 - 1944 merkittiin käytännössä kaikki 2 akseliset venäläiset vaunut sarjaan Gd. Tähän on muutama pokkeus: 25.61942 10 tn kantoinen Ga vaunu 8823; 28.7.1942 10 tn kantoinen Ga 7993; 17.12 10 tn kantoinen Ga 7759; 17.12.1942 38 kpl Gdsk (2-aks katettu tavartavaunu joukkojen kuljetusta varten) 212001-S - 212036-S, 212038-S, 212039-S; 22.2.1943 VGds 212096-S; 18.9.1944 Gf (2 aks autojenkuljetusvaunu 31001-S. Edellä olevan perusteella se olisi myös todellakin Gd, johon kirjattiin myös Neuvostoliitossa tuhoutuneen suomalaisen vaunun tilalle annetut saksalaistyyppiset G10 yms. vaunut. |
||||
|
12.10.2017 09:33 | Teppo Niemi | ||
| Kuvauspäivästähän on runsas viikko siihen, että kaluston siirto kohti Suomen rautateiden 150-vuotisjuhliin on lähdössä. Ja kaikki junan vaunuthan olivat sekajunassa.... Eli koeajo juhlia ajatellen. | ||||
|
10.10.2017 13:51 | Teppo Niemi | ||
| Raidepuskin mallia RL? Seuraava raidepuskin jonkin verran etäänpänä oli kai mallia Ruston-kaivosveturi. | ||||
|
09.10.2017 16:45 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/65414 vaunusto näyttää kovastikin samalta (Ei + EFi + Ei) kuin tämän kuvan. Kyseinen kuva on otettu 4.9.1981. Ja kuvassa https://vaunut.org/kuva/31217 ilmeisestikin samasta junasta luonto näyttää hyvin vihreältä. | ||||
|
09.10.2017 08:17 | Teppo Niemi | ||
| Muistoja.... | ||||
|
29.09.2017 11:41 | Teppo Niemi | ||
| 4-akselisen postivaunun ikkunoissa näyttää olevan suljetut Porkkalan vuokra-alueen kauttakulkuliikenteen ikkunaluukut | ||||
|
26.09.2017 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Mutta polttoaineen antopaikan korkeus näyttää suurelta verrattunan Savonlinnaan. Millä kaikilla liikennepaikoilla on ollut vyörytyslaitos? | ||||
|
22.09.2017 08:34 | Teppo Niemi | ||
| Voisihan se olla, kyseessä olisi todennäköisesti juna, joka jaetaan matkalla useammaksi junaksi. Ihan samoin kun nykyisin junan keskellä voi olla Edo. | ||||
|
22.09.2017 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Mikäli tarkoitat suomalaista, niin se kuuluu Sr1 sarjaan. (Nyt kun ei ole käsillä Olavi Kilpiön Resiina -lehdessä julkaistua sotasaalisveturi-artikkelia, niin mahdollisuus, että se voisi olla myös sotasaalisveturi, jää tutkimatta) | ||||
|
11.09.2017 13:17 | Teppo Niemi | ||
| Muutama vuosisitten VR-yhtymä Oyn johto totesi Liikenneminsteriön yhteislippusuunnitelmista, että VR ei ole siinä mukana. Nyt kuitenkin VR-yhtymä haikailee matkaketjuja ja jonkinlaista samalla lipulla perille -tyyppistä palvelua. Aikoinaan 1990-luvullahan oli tarjolla Juna - bussi liput, mutta lippu-uudistukset lopettivat tämän. | ||||
|
11.09.2017 12:24 | Teppo Niemi | ||
| Pekalla on tieto hallussa, ja kuka haluaa sen varmistaa, niin tutkikoon JTT:tä vuosilta 1969 - 1987 (tuo loppuvuosi on epämääräinen, riippuu ihan siitä, milloin pitkien vaihteiden luettelo poistui JTT:stä) | ||||
|
04.09.2017 11:22 | Teppo Niemi | ||
| Ja kulkutiedoissahan tuolle Ilarin mainitsemalle myöhästymiselle on syynä L601 eli Liikenteenhoito: Tulojuna myöhässä/peruttu, odotetaan koko junaa sen edelliseltä matkalta. | ||||
|
04.09.2017 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä rekisteröintimaa on merkintöjen perusteella Saksa (sekä numerosarjan 3. ja neljäs numero = 80 sekä numeron jälkeinen alleviivattu D kertovat saman asian) | ||||
|
04.09.2017 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Voisivatko olla peräti Vaasan radan alkuperäistä K22 kiskoa? Sitähän saatiin juurikin Jokioisten Museorautatielle Vaasan kaupungilta Vaskiluodossa sijainneelta kaupungin raidetarvikevarastolta 1980-luvun puolivälin tiennoilla. |
||||
|
30.08.2017 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Tuo lahjoitus tapahtui yhdistyksen 10-vuotisjuhlien yhteydessä syksyllä 1981. | ||||
|
29.08.2017 12:06 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo elokuva Sota ja Rautatiet löytyy Elonetin sivuilta: http://www.elonet.fi/elokuva/1365218. Elokuvasta löytyy mielenkiintoista kalustoa. Esimerkiksi jumbon ja wilskin pariveto (kohdassa 20:10) sekä Dm2 moottorivaunun liitevaunun kera (26:59) | ||||
|
29.08.2017 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Friedmannin poistohöyryimuri. Punapyöräiset leveäraiteiset veturit ovat Suomessa harvinaisia, eli lienee tuo Oskun sarjatunnistus mennyt nappiin. Ja kuvauspaikkana olisi silloin Haapamäen höyryveturipuisto. | ||||
|
|
29.08.2017 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin syntyi mielikuva, että elokuvassa Sota ja Rautatiet esiintyy jopa tämä sama vaunu. Ja siitä olisi myös sisäkuvia. Makuuvaunu näyttäisi olevan 18,5 m alustalle rakennettu Em sarjan vaunu (olisikohan numero 2724?) |
||||
|
25.08.2017 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Dm8-9 junien kierto kesäkaudelta 1979 mukaan kierrossa on ollut 141-553-556-142 perjantaista sunnuntaisin. Eli ainakin tällöin on ajettu Raumalle säännöllisesti Dm8-9 junilla. | ||||
|
21.08.2017 14:56 | Teppo Niemi | ||
| Jousinaulakiinnityksellä. Tuota kiinitystapaa käytettiin 1960-, 1970- ja 1980- luvuilla K43 ja K60 kiskoilla. Tämän jälkeen siitä on luovuttu. | ||||
|
15.08.2017 13:08 | Teppo Niemi | ||
| Ja monessa tapauksessa järvivesi on jopa vesijohtovettä parempaa kattilavetenä. Aikoinaan HMVY:llä oli suunnitelmia jopa läheisen Niemelän järven veden käyttämisestä ja myös Altia Oy:ltä saadun säiliövaunun käyttämisestä vesivaununa vähentämään juurikin erikseen tuotavaa vettä ja vähentää siten myös liikenteen kustannuksia. Mikä lienee projektien tilanne nykyään, vaikka ilmeinen tarve moiseen onkin kasvanut. | ||||
|
11.08.2017 09:57 | Teppo Niemi | ||
| Vastaus tulee lähes 10 vuoden odottelun jälkeen: https://vaunut.org/kuva/97966 | ||||