Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.03.2018 07:40 | Teppo Niemi | ||
| Ja muista kuin risteysmerkkien ylläpidosta vastaa tien ylläpitäjä. Eli kyseisen merkin oikeellisuus on tienpitäjän vastuulla. | ||||
|
19.03.2018 10:47 | Teppo Niemi | ||
| Ratkaisu löytynee siitä, miten kaluston etupään määritelmä on muuttunut aikojen kuluessa... | ||||
|
16.03.2018 07:46 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni 1990-luvullakin vedettiin Helsinki - Tampere välin pikajunia dieselveturein. Näin menetellen ei Tampereella tarvinnut vaihtaa veturia. Ja Arin kommenttiin liittyen, tuo ruuhkasuunnan mukainen käyttö itäisimmällä raiteella alkoi reilusti ennen kolmannen raiteen valmistumista Keravalle saakka. |
||||
|
15.03.2018 16:34 | Teppo Niemi | ||
| (Joensuu -) Lieksa - Nurmes (- Kontiomäki). Vaunut.orgin liikennepaikkahaulla tuo on helppo selvittää. | ||||
|
15.03.2018 07:37 | Teppo Niemi | ||
| VR-yhtymä Oy:n liikennetiedotteet ovat kertoneet Tampere - Vilppula - Keuruu junien olleen peruttuja ja korvatun linja-autoin useampana päivänä. | ||||
|
08.03.2018 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan molemmat risteysvaihteet (engelsmannit) ovat ristiinkytkettyjä ja käännetään paikallisesti yhdestä Benderin-tyyppisestä asettimesta. Vaihteen kohdalla olevat lankkukanavat liittyvät vaihteen kääntötankojen suojaukseen. ( Vert kuva https://vaunut.org/kuva/31277 ) | ||||
|
08.03.2018 08:25 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se on Helsingistä, kuten koko valtion verkolla (lukuunottamatta Suonenjoki - Iisvesi rataa aina 1990-luvulle saakka, nykytilasta ei tietoa), kilometrilaskennan lähtöpiste on Helsingissä, likimain Kaivokadun tasalla. Nuo kilometrit tulevat Hämeenlinnan - Tampereen - Haapamäen - Jyväskylän kautta. |
||||
|
08.03.2018 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Maaston perusteella pidän epätodennäköisenä vanhan linjauksen. Se olisi johtanut todella hölmöihin kaltevuuksiin. Vanhoista painetuista kartoista löytyvä Topografikartta vuodelta 1932 ei myöskään anna viitteitä vanhasta linjauksesta. Samaisessa kartassa rantarata näyttää kulkevan Huopalahdessa vielä alkuperäistä linjausta. Sen sijaan seuraavassa versiossa linjaus on Huopalahdessa muuttunut, vanha linjaus on kuitenkin kartassa nähtävissä. | ||||
|
08.03.2018 07:47 | Teppo Niemi | ||
| Itse tarjoisin vaunuksi HKR2. Perusteena on vaunussa, viidennen ikkunan jälkeen oleva sivuovi, joka tehtiin vaunnuun muutostyönä entisen II lk osastoon. Oliko vastaava muutostyö tehty myös HKR3:een? | ||||
|
06.03.2018 15:40 | Teppo Niemi | ||
| Itse aloittaisin tutkinnan siitä mitä kyseisenä ajanjaksona voimassa olevat paineastiasäädökset sanovat kyseisen tehon omaavan kattilalaitoksen käyttäjältä vaadittavan. Käytetyn paineen maksimi taas löytynee kyseisen verkoston kattilan tarkastuspapereista, sillä paine ei voi olla suurempi kuin se mille verkosto on mitoitettu, ellei välissä ole paineensäädintä. |
||||
|
06.03.2018 08:14 | Teppo Niemi | ||
| Jep älä muuta sano. Tulee mieleen 1980-luvun puolivälin laskelmat kaventaa Rogslagsbahnin (meniköhän tuo oikein?) risteysvaihde 750 mm raideleveydelle.... Olisi tarvinnut kielien uudelleenkoneistukset, eli eipä onnistu... | ||||
|
05.03.2018 15:40 | Teppo Niemi | ||
| Mielestäni ei ole nosturivaunu sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan 'omatekoinen' käytettyjä osia hyödyntänyt vesakkoleikkuri. | ||||
|
05.03.2018 15:02 | Teppo Niemi | ||
| Ja itselleni ensimmäinen tutustuminen näihin niskatuellisilla penkeillä varustettuihin lättähattuihin tapahtui juurikin Joensuu - Oulu lätässä. Siihen aikaan iltalätät kohtasivat Maanselän asemalla, jossa oli asemakahvio. | ||||
|
02.03.2018 07:54 | Teppo Niemi | ||
| Valtionrautatiet Liikennejaosto 17.1.1980:VR:n rekistöröimät henkilövaunut 01.01.1980 kertoo, että vaunujen 2776 - 2186, 2456 - 2485 sekä 2750 - 2767 sarja on Em. Sen sijaan ERIKOISYHDISTELMÄ VAUNUISTA 1.1.1972 Moottorivaunut ja henkilövaunut kertoo seuraavaa: Cm 1 lk makuuvaunuja numerosarja 2171 - 2186 vaunujen lkm 15 CEm 1ja 2 lk makuuvaunuja numerosarja 2454 - 2485 vaunujen lkm 31 Em 2 lk makuuvaunuja numerosarja 2746 - 2767 vaunujen lkm 21 |
||||
|
26.02.2018 07:51 | Teppo Niemi | ||
| 103245 | ||||
|
22.02.2018 09:40 | Teppo Niemi | ||
| Vinkkinä Kdh... Ja niiden myöhemmät vaiheet.... | ||||
|
20.02.2018 13:11 | Teppo Niemi | ||
| Jep ja tuo loppuhan, josta selviää omistaja, on B-BTK | ||||
|
19.02.2018 13:43 | Teppo Niemi | ||
| Lindau Hbf:n liikenteessä on lähivuosina luvassa suuria muutoksia: mm EC-junat eivät jatkossa tule enää Hbf:lle, jotenka sveitsiläisveturit lienevät muutaman vuoden päästä harvinaisuuksia: https://bauprojekte.deutschebahn.com/media/projects/5094/docs/BR-Bahnknoten-Lindau-201802.pdf |
||||
|
19.02.2018 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja niiden lkiilauksessa käytettyjen ratakiskonaulojen nimitys oli jäänaula. | ||||
|
19.02.2018 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Näin minäkin muistelen. Yksi kesä (oliko se peräti viimeinen kesä, jolloin Pr1 776 kattila-aikaa oli jäljellä), veturi oli ainoa käyttökunnossa ollut höyryveturi Haapamäellä | ||||
|
12.02.2018 11:43 | Teppo Niemi | ||
| Näin on. Teollisuuslaitosten porteissa on muistona Seis-levyt ajalta, jolloin rautatiekuljetuksia käytettiin. Onpa tällä raiteella kulkenut jopa matkustajajunakin. |
||||
|
09.02.2018 07:58 | Teppo Niemi | ||
| Taisi Esa arvaus mennä pieleen... Båtvikin järjestelijä on mennyt ohitse jo aikoja sitten.... | ||||
|
26.01.2018 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuva ajalta, jolloin Neuvostoliitossa siirtyminen keskuspuskimiin alkaa olla valmiina: https://vaunut.org/kuva/124714 | ||||
|
24.01.2018 10:33 | Teppo Niemi | ||
| Mitä mastoa tarkoitat? | ||||
|
24.01.2018 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja signaaliohjesääntöjen aikaan jopa 'vapaata kulkua'. Opasteväreissä kun on tapahtunut Suomen rautateillä 156 vuoden aikana muutoksia. Viimeinen jäänne valkoisen vapaan kulun merkityksestä taisi poistua ensimmäisen JT:n myötä. Silloin esiopastimen värit vaihtoivat merkitystään.... |
||||
|
23.01.2018 11:58 | Teppo Niemi | ||
| Saksan rautateiden Signalbuch (SB) (joka siis vastaa meikäläistä JT:n opasteosiota) Weichensignale (Wn) kertoo sen, mistä tässä on kyse. Opushan löytyy esim: http://www.hgk.de/images/downloads/DB-Richtlinie-301.pdf HSB:n rataverkolta näitä löytyi lähes kaikilta liikennepaikolta, joilla junakohtaukset olivat mahdollisia. |
||||
|
23.01.2018 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Raiteella 5A on myöskin lähtevä juna. Petrin kommentin perusteella se voisi olla 17.30 lähtevä Keravan juna, jolloin raiteella 5 olisi lähtöön valmistautuva klo 17.20 juna Kirkkonummelle. | ||||
|
22.01.2018 15:24 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni siellä ei romutettu yhtään porkkanaa... Yksi runko oli siellä odottamassa kohtaloaan, mutta se hinattiin vielä Turkuun, jossa se sitten romutettiin. | ||||
|
17.01.2018 07:53 | Teppo Niemi | ||
| H vaunusta tehty Hdk, joka sai 1940-luvun alussa sarjamerkin Hv | ||||
|
03.01.2018 09:23 | Teppo Niemi | ||
| Vai pitäisikö todeta, että raivaustoimintaa. Olikohan tässä ongelman syynä raiteen leviäminen lavettivaunun alla. Vaunua piti keventää, jotta se saatiin takaisin kiskoille. |
||||
|
03.01.2018 09:21 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt vuoden 2018 alkaessa nopeusrajoituksen alkumerkki on jälleen samoilla paikoilla Kiipuntien tasoristeyksen jälkeen. | ||||
|
02.01.2018 11:25 | Teppo Niemi | ||
| Sähköjunaliikennehän alkoi 26.1.1969. Silloin ei vielä oltu aloitettu raiteistomuutoksia muualla kuin Kaisaniemen puiston puoleisilla raiteilla. Mutta kun katsoo Tapio Keräsen ja Pave Saarisen yms. kuvia Helsingin asemalta vuodelta 1970, on raidemuutokset pääosin jo tehty ja sähköjunaliikenne raiteille 4 - 11 on aluillaan. Eli todennäköisin ajankohta olisi juurikin kuvan otsikon teksti huomioiden 1969. | ||||
|
02.01.2018 10:02 | Teppo Niemi | ||
| Junalauta.netissä on julkaisti LIVIn avoimeen dataan perustuvaa tilastoa eri museo-operaattoreiden suoritteista: http://junalauta.net/forum/index.php?topic=831.msg10604;topicseen#msg10604 | ||||
|
|
02.01.2018 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Lähtöraide kaukojunalle näyttää oudolta: Paikallisjunien lähtöraide 6. Ja taustalla näkyy olevan Cik sarjan kahvilavaunu, jossa oli myös 1 lk normaali osasto. |
||||
|
29.12.2017 17:49 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuten yksi Haapamäkeläinen konduktööri kerran kuuluttu P441 Tampereella junan lähdön viivästyessä. | ||||
|
29.12.2017 16:05 | Teppo Niemi | ||
| Älä Jyrki yritä huijata.... Vaunun viimeinen käytössäollut numero pitäisi löytyä vaunun eteisestä (siis sisältä) | ||||
|
29.12.2017 16:00 | Teppo Niemi | ||
| Eipä se säästynyt. Käsittääkseni romuttaja kypsyi pähkäilyyn vaunun pelastamisesta. Mutta jotkin osat jatkoivat sen jälkeen palvelusta vieläkin jäljellä olevassa F-sarjan vaunussa. | ||||
|
|
29.12.2017 10:10 | Teppo Niemi | ||
| Viitisen vuotta sitten muistelin toisen kuvan yhteydessä, että pidempään Minkiöllä olleen vaunun loppunumerot olisivat olleet -17. Täytyy tarkastaa nuo numerot, kunhan menen seuraavan kerran Minkiölle, ellei joku ehdi tekemään sitä ennen.... | ||||
|
|
28.12.2017 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin minulle on syntynyt mielikuva, että tuon Esan kommentissa mainitun vaunun kori olidi vieläkin tallella ja sisältä jotakuinkin säilyneenä. | ||||
|
21.12.2017 14:15 | Teppo Niemi | ||
| Olen Hytösen Jounin kanssa samaa mieltä, että liittyy lavan lukitukseen (vert https://vaunut.org/kuva/123104) | ||||
|
|
21.12.2017 07:47 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän neuvostovaunuihin asetettiin puskimet Suomeen suuntautuvaa liikennettä varten 1955 - 1966. Tämän jälkeen siirryttiin suomalaisiin välivaunuihin (Hdka, Hka, Oba). Puskimien asennus suoritettiin Matkaselässä (Niiralan liikenne), Antreassa (Imatrankoski) ja Viipurissa (Vainikkala). Syynä muutokseen kerrotaan olleen se, että Neuvostoliiton uusissa vaunuissa ei ollut enää puskimien asennusreikiä. | ||||
|
12.12.2017 11:51 | Teppo Niemi | ||
| Ja huomatkaahan hytin oikeassa alanurkassa oleva nopeus 80 km/t. Sehän nostettiin jossakin vaiheessa 95 km/t. Käsittääkseni se oli ennen vuotta 1938. | ||||
|
11.12.2017 12:58 | Teppo Niemi | ||
| Itse tarjoaisin pikajunaa, koska E. pölhön rautatiearkistosivulta löytyvässä vuoden 1956 aikataulussa junalaji oli P eli pikajuna. | ||||
|
11.12.2017 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Jaa tänne se siis päätyi. Imatralla tätä piti madaltaa kuljetuksen mahdollistamiseksi. | ||||
|
07.12.2017 13:03 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että Pyytövaaran kommentin mukaiset Joensuu - Nurmes - Joensuu vaunut olisivat olleet Joensuun. Loppuosa oli muistaakseni Oulun vaunuilla ainakin 1970-luvun lopussa, jolloin tätäkin vuoroa tuli käytettyä. | ||||
|
04.12.2017 14:02 | Teppo Niemi | ||
| Junan vaunusto: LWR405 + HKR2 + HKR4 + LWR52 + LWR283 + ÄSR2 + JR71 + JR11 (32 aks). Höyryfestareihin liittyviä junia lukuunottamatta yksi pidemmistä kalustonsiirtojunista. | ||||
|
27.11.2017 16:44 | Teppo Niemi | ||
| Kenellä on VRS standardi ennen toista maailman sotaa? Voisi auttaa asiassa .Jotenkin tulee mieleen vaunujen valaistus.... | ||||
|
22.11.2017 08:21 | Teppo Niemi | ||
| Liikennepaikan alkuperäinen nimi on tosiaankin Lähdemäki. Olikohan se noin vuosi sitten, kun nimi muuttui Hennaksi. Kenellä on tallessa Liikenneviraston verkkoselostukset voisi tarkastaa asian. Muistaakseni asiasta löytyy tietoa myös keskustelufoorumin puolelta. Lisäys: Sieltä löytyy tosiaankin tuo nimenmuutoksen ajankohtakin: 26.3.2017 |
||||
|
14.11.2017 13:25 | Teppo Niemi | ||
| Aikoinaan myös Ilmalan ratapihan vaunuhuollon huoltotasolla oli vastaava tilanne. | ||||
|
13.11.2017 14:59 | Teppo Niemi | ||
| Jep. Juurikin se. Muistaakseni on olemassa myös toinenkin, lähes samanlaisella nimellä. Toisessa on nuo peitelevyjen kuvat. Ellen aivan väärin muista, niin nuo kuvat ovat juurikin Valtionrautateiden suojelujärjestys ja rautatiesuojelun erikoismääräykset -vihkosen lopussa | ||||
|
|
13.11.2017 14:24 | Teppo Niemi | ||
| Nyt en muista ohjesäännön nimeä, olikohan se Rautatiesuojelun ohjesääntö. Siinä on kerrottu opastinvalojen himmentämisestä ja peittämisestä. Samoin vaihdelyhtyjen peitelevystä on tarkat kuvat. Samassa ohjesäännössä kerrotaan myös vaunujen valaistuksen sääntelystä. Eiköhän nuo löytyne Rautatiemuseon arkistosta. Muistaakseni kyseisiä ohjesääntöjä on ollut lähes vuosittain myynnissä museon kirjallisuuden myyntitapahtumissa. |
||||