![]() |
23.01.2018 11:58 | Teppo Niemi | ||
Saksan rautateiden Signalbuch (SB) (joka siis vastaa meikäläistä JT:n opasteosiota) Weichensignale (Wn) kertoo sen, mistä tässä on kyse. Opushan löytyy esim: http://www.hgk.de/images/downloads/DB-Richtlinie-301.pdf HSB:n rataverkolta näitä löytyi lähes kaikilta liikennepaikolta, joilla junakohtaukset olivat mahdollisia. |
||||
![]() |
23.01.2018 07:57 | Teppo Niemi | ||
Raiteella 5A on myöskin lähtevä juna. Petrin kommentin perusteella se voisi olla 17.30 lähtevä Keravan juna, jolloin raiteella 5 olisi lähtöön valmistautuva klo 17.20 juna Kirkkonummelle. | ||||
![]() |
22.01.2018 15:24 | Teppo Niemi | ||
Käsittääkseni siellä ei romutettu yhtään porkkanaa... Yksi runko oli siellä odottamassa kohtaloaan, mutta se hinattiin vielä Turkuun, jossa se sitten romutettiin. | ||||
![]() |
17.01.2018 07:53 | Teppo Niemi | ||
H vaunusta tehty Hdk, joka sai 1940-luvun alussa sarjamerkin Hv | ||||
![]() |
03.01.2018 09:23 | Teppo Niemi | ||
Vai pitäisikö todeta, että raivaustoimintaa. Olikohan tässä ongelman syynä raiteen leviäminen lavettivaunun alla. Vaunua piti keventää, jotta se saatiin takaisin kiskoille. |
||||
![]() |
03.01.2018 09:21 | Teppo Niemi | ||
Ja nyt vuoden 2018 alkaessa nopeusrajoituksen alkumerkki on jälleen samoilla paikoilla Kiipuntien tasoristeyksen jälkeen. | ||||
![]() |
02.01.2018 11:25 | Teppo Niemi | ||
Sähköjunaliikennehän alkoi 26.1.1969. Silloin ei vielä oltu aloitettu raiteistomuutoksia muualla kuin Kaisaniemen puiston puoleisilla raiteilla. Mutta kun katsoo Tapio Keräsen ja Pave Saarisen yms. kuvia Helsingin asemalta vuodelta 1970, on raidemuutokset pääosin jo tehty ja sähköjunaliikenne raiteille 4 - 11 on aluillaan. Eli todennäköisin ajankohta olisi juurikin kuvan otsikon teksti huomioiden 1969. | ||||
![]() |
02.01.2018 10:02 | Teppo Niemi | ||
Junalauta.netissä on julkaisti LIVIn avoimeen dataan perustuvaa tilastoa eri museo-operaattoreiden suoritteista: http://junalauta.net/forum/index.php?topic=831.msg10604;topicseen#msg10604 | ||||
![]() |
02.01.2018 08:30 | Teppo Niemi | ||
Lähtöraide kaukojunalle näyttää oudolta: Paikallisjunien lähtöraide 6. Ja taustalla näkyy olevan Cik sarjan kahvilavaunu, jossa oli myös 1 lk normaali osasto. |
||||
![]() |
29.12.2017 17:49 | Teppo Niemi | ||
Ja kuten yksi Haapamäkeläinen konduktööri kerran kuuluttu P441 Tampereella junan lähdön viivästyessä. | ||||
![]() |
29.12.2017 16:05 | Teppo Niemi | ||
Älä Jyrki yritä huijata.... Vaunun viimeinen käytössäollut numero pitäisi löytyä vaunun eteisestä (siis sisältä) | ||||
![]() |
29.12.2017 16:00 | Teppo Niemi | ||
Eipä se säästynyt. Käsittääkseni romuttaja kypsyi pähkäilyyn vaunun pelastamisesta. Mutta jotkin osat jatkoivat sen jälkeen palvelusta vieläkin jäljellä olevassa F-sarjan vaunussa. | ||||
![]() |
29.12.2017 10:10 | Teppo Niemi | ||
Viitisen vuotta sitten muistelin toisen kuvan yhteydessä, että pidempään Minkiöllä olleen vaunun loppunumerot olisivat olleet -17. Täytyy tarkastaa nuo numerot, kunhan menen seuraavan kerran Minkiölle, ellei joku ehdi tekemään sitä ennen.... | ||||
![]() |
28.12.2017 08:03 | Teppo Niemi | ||
Jostakin minulle on syntynyt mielikuva, että tuon Esan kommentissa mainitun vaunun kori olidi vieläkin tallella ja sisältä jotakuinkin säilyneenä. | ||||
![]() |
21.12.2017 14:15 | Teppo Niemi | ||
Olen Hytösen Jounin kanssa samaa mieltä, että liittyy lavan lukitukseen (vert https://vaunut.org/kuva/123104) | ||||
![]() |
21.12.2017 07:47 | Teppo Niemi | ||
Kyllähän neuvostovaunuihin asetettiin puskimet Suomeen suuntautuvaa liikennettä varten 1955 - 1966. Tämän jälkeen siirryttiin suomalaisiin välivaunuihin (Hdka, Hka, Oba). Puskimien asennus suoritettiin Matkaselässä (Niiralan liikenne), Antreassa (Imatrankoski) ja Viipurissa (Vainikkala). Syynä muutokseen kerrotaan olleen se, että Neuvostoliiton uusissa vaunuissa ei ollut enää puskimien asennusreikiä. | ||||
![]() |
12.12.2017 11:51 | Teppo Niemi | ||
Ja huomatkaahan hytin oikeassa alanurkassa oleva nopeus 80 km/t. Sehän nostettiin jossakin vaiheessa 95 km/t. Käsittääkseni se oli ennen vuotta 1938. | ||||
![]() |
11.12.2017 12:58 | Teppo Niemi | ||
Itse tarjoaisin pikajunaa, koska E. pölhön rautatiearkistosivulta löytyvässä vuoden 1956 aikataulussa junalaji oli P eli pikajuna. | ||||
![]() |
11.12.2017 08:15 | Teppo Niemi | ||
Jaa tänne se siis päätyi. Imatralla tätä piti madaltaa kuljetuksen mahdollistamiseksi. | ||||
![]() |
07.12.2017 13:03 | Teppo Niemi | ||
Veikkaanpa, että Pyytövaaran kommentin mukaiset Joensuu - Nurmes - Joensuu vaunut olisivat olleet Joensuun. Loppuosa oli muistaakseni Oulun vaunuilla ainakin 1970-luvun lopussa, jolloin tätäkin vuoroa tuli käytettyä. | ||||
![]() |
04.12.2017 14:02 | Teppo Niemi | ||
Junan vaunusto: LWR405 + HKR2 + HKR4 + LWR52 + LWR283 + ÄSR2 + JR71 + JR11 (32 aks). Höyryfestareihin liittyviä junia lukuunottamatta yksi pidemmistä kalustonsiirtojunista. | ||||
![]() |
27.11.2017 16:44 | Teppo Niemi | ||
Kenellä on VRS standardi ennen toista maailman sotaa? Voisi auttaa asiassa .Jotenkin tulee mieleen vaunujen valaistus.... | ||||
![]() |
22.11.2017 08:21 | Teppo Niemi | ||
Liikennepaikan alkuperäinen nimi on tosiaankin Lähdemäki. Olikohan se noin vuosi sitten, kun nimi muuttui Hennaksi. Kenellä on tallessa Liikenneviraston verkkoselostukset voisi tarkastaa asian. Muistaakseni asiasta löytyy tietoa myös keskustelufoorumin puolelta. Lisäys: Sieltä löytyy tosiaankin tuo nimenmuutoksen ajankohtakin: 26.3.2017 |
||||
![]() |
14.11.2017 13:25 | Teppo Niemi | ||
Aikoinaan myös Ilmalan ratapihan vaunuhuollon huoltotasolla oli vastaava tilanne. | ||||
![]() |
13.11.2017 14:59 | Teppo Niemi | ||
Jep. Juurikin se. Muistaakseni on olemassa myös toinenkin, lähes samanlaisella nimellä. Toisessa on nuo peitelevyjen kuvat. Ellen aivan väärin muista, niin nuo kuvat ovat juurikin Valtionrautateiden suojelujärjestys ja rautatiesuojelun erikoismääräykset -vihkosen lopussa | ||||
![]() |
13.11.2017 14:24 | Teppo Niemi | ||
Nyt en muista ohjesäännön nimeä, olikohan se Rautatiesuojelun ohjesääntö. Siinä on kerrottu opastinvalojen himmentämisestä ja peittämisestä. Samoin vaihdelyhtyjen peitelevystä on tarkat kuvat. Samassa ohjesäännössä kerrotaan myös vaunujen valaistuksen sääntelystä. Eiköhän nuo löytyne Rautatiemuseon arkistosta. Muistaakseni kyseisiä ohjesääntöjä on ollut lähes vuosittain myynnissä museon kirjallisuuden myyntitapahtumissa. |
||||
![]() |
13.11.2017 08:56 | Teppo Niemi | ||
Kuljettaja näyttää kovasti Jaakko Viitaselta ja tuo arvokkaasti pukeutunut herra ´lienee konduktööri. Olisikohan hän Ismo Leppänen. Taustalla oleva 110 kV linja on Kolsinki Oy:n rakentama linja Kokemäen joen varressa olevalta Kolsin voimalaitokselta pääkaupunkiseudulle. |
||||
![]() |
10.11.2017 08:11 | Teppo Niemi | ||
Ja kysymys kuuluu: Missä kulkee valtakunnan raja? Onkohan tuo vuosi oikein? Eikös 1. maailmansodan aikana käytetty jäärataa Keisariperheen jäsenen matkalla? | ||||
![]() |
09.11.2017 12:02 | Teppo Niemi | ||
Loistevalot tulivat noihin vaunuihin lähiliikenne-muutostöiden yhteydessä 1972 -1973 | ||||
![]() |
09.11.2017 09:13 | Teppo Niemi | ||
Kannoston Heikin aikoinaan kokoamien tietojen mukaan loistevalaistus on ollut seuraavissa puukorisissa vaunuissa: A: 18, 25 CEi: 2589, 2625, 2630 Ei: 22789 Rk: 2051 - 2056 |
||||
![]() |
06.11.2017 11:36 | Teppo Niemi | ||
Siitähän tämä on. Ja juna on Pietarista tuleva Repin. | ||||
![]() |
06.11.2017 08:19 | Teppo Niemi | ||
Käsittääkseni Tk3 ja lätän kääntäminen pitäisi tuossa onnistua. | ||||
![]() |
06.11.2017 08:16 | Teppo Niemi | ||
Inkoon itäinen tulo-opastin ja juna olisi P133 (to, pe, su) | ||||
![]() |
06.11.2017 08:07 | Teppo Niemi | ||
Haa tai Hac autojenkujetusvaunu. Kuormaustapa viittaisi Hac vaunuun, jossa kuormaus myös yhteen riviin oli mahdollista. | ||||
![]() |
06.11.2017 08:05 | Teppo Niemi | ||
Yhjyn Toivosen Jorman päätelmiin. Muiden junien kokoonpanossahan oli EFi. | ||||
![]() |
02.11.2017 07:59 | Teppo Niemi | ||
Mutta on myös myynyt käytöstä poistunutta kalustoa niin kotimaisille (esim Alex) ja ulkomaisille operaattoreillekin. Ja onpa seisomaan laitettua kalustoa jouduttu useamman kerran myös palauttamaan uudelleen liikenteeseen esimerkiksi uuden kaluston toimitusongelmien vuoksi. | ||||
![]() |
01.11.2017 08:15 | Teppo Niemi | ||
Omasta kokemuksesta sanoisin, että Jorman oletus ei ihan pidä paikkaansa. Esim. herneitä ei kannattanut ostaa kolmea litraa Hakaniemen torilta, asemalta ne sai halvemmalla. Mutta Jorman oletus pitää kyllä pääsääntöisesti paikkaansa. Ja tuo havainto on toissakesältä, jolloin erehdyin ostamaan kalliita herneitä Hakaniemestä. | ||||
![]() |
30.10.2017 08:03 | Teppo Niemi | ||
Mutta tuo venäläinen runko näyttää turhan pitkältä Leningradin päiväjunan rungoksi. Eikös juurikin Leningradin päiväpikajunan runko yöpynyt Helsingissä ja Moskovan junan runko kävi vain kääntymässä päivällä Helsingissä. muutenkin tuo vihreän vaunuston kokoonpano olisi ennemminkin Moskovan runko (Eli pehmeiden, Länsi-Eurooppalaisen profiilin vaunujen sijainti) |
||||
![]() |
26.10.2017 16:47 | Teppo Niemi | ||
Viime hetkillä tuo Santavaihteen vaihteen asennus oli.... | ||||
![]() |
19.10.2017 12:59 | Teppo Niemi | ||
Taitaa A91, eli junan viimeinen vaunu olla vielä laiturissa. | ||||
![]() |
16.10.2017 10:07 | Teppo Niemi | ||
Ajankohdasta tulee mieleen sokerijuurikasliikenne Turenkiin.... | ||||
![]() |
16.10.2017 09:19 | Teppo Niemi | ||
1941 - 1944 merkittiin käytännössä kaikki 2 akseliset venäläiset vaunut sarjaan Gd. Tähän on muutama pokkeus: 25.61942 10 tn kantoinen Ga vaunu 8823; 28.7.1942 10 tn kantoinen Ga 7993; 17.12 10 tn kantoinen Ga 7759; 17.12.1942 38 kpl Gdsk (2-aks katettu tavartavaunu joukkojen kuljetusta varten) 212001-S - 212036-S, 212038-S, 212039-S; 22.2.1943 VGds 212096-S; 18.9.1944 Gf (2 aks autojenkuljetusvaunu 31001-S. Edellä olevan perusteella se olisi myös todellakin Gd, johon kirjattiin myös Neuvostoliitossa tuhoutuneen suomalaisen vaunun tilalle annetut saksalaistyyppiset G10 yms. vaunut. |
||||
![]() |
12.10.2017 09:33 | Teppo Niemi | ||
Kuvauspäivästähän on runsas viikko siihen, että kaluston siirto kohti Suomen rautateiden 150-vuotisjuhliin on lähdössä. Ja kaikki junan vaunuthan olivat sekajunassa.... Eli koeajo juhlia ajatellen. | ||||
![]() |
10.10.2017 13:51 | Teppo Niemi | ||
Raidepuskin mallia RL? Seuraava raidepuskin jonkin verran etäänpänä oli kai mallia Ruston-kaivosveturi. | ||||
![]() |
09.10.2017 16:45 | Teppo Niemi | ||
Kuvan https://vaunut.org/kuva/65414 vaunusto näyttää kovastikin samalta (Ei + EFi + Ei) kuin tämän kuvan. Kyseinen kuva on otettu 4.9.1981. Ja kuvassa https://vaunut.org/kuva/31217 ilmeisestikin samasta junasta luonto näyttää hyvin vihreältä. | ||||
![]() |
09.10.2017 08:17 | Teppo Niemi | ||
Muistoja.... | ||||
![]() |
29.09.2017 11:41 | Teppo Niemi | ||
4-akselisen postivaunun ikkunoissa näyttää olevan suljetut Porkkalan vuokra-alueen kauttakulkuliikenteen ikkunaluukut | ||||
![]() |
26.09.2017 11:19 | Teppo Niemi | ||
Mutta polttoaineen antopaikan korkeus näyttää suurelta verrattunan Savonlinnaan. Millä kaikilla liikennepaikoilla on ollut vyörytyslaitos? | ||||
![]() |
22.09.2017 08:34 | Teppo Niemi | ||
Voisihan se olla, kyseessä olisi todennäköisesti juna, joka jaetaan matkalla useammaksi junaksi. Ihan samoin kun nykyisin junan keskellä voi olla Edo. | ||||
![]() |
22.09.2017 08:32 | Teppo Niemi | ||
Mikäli tarkoitat suomalaista, niin se kuuluu Sr1 sarjaan. (Nyt kun ei ole käsillä Olavi Kilpiön Resiina -lehdessä julkaistua sotasaalisveturi-artikkelia, niin mahdollisuus, että se voisi olla myös sotasaalisveturi, jää tutkimatta) | ||||
![]() |
11.09.2017 13:17 | Teppo Niemi | ||
Muutama vuosisitten VR-yhtymä Oyn johto totesi Liikenneminsteriön yhteislippusuunnitelmista, että VR ei ole siinä mukana. Nyt kuitenkin VR-yhtymä haikailee matkaketjuja ja jonkinlaista samalla lipulla perille -tyyppistä palvelua. Aikoinaan 1990-luvullahan oli tarjolla Juna - bussi liput, mutta lippu-uudistukset lopettivat tämän. |