![]() |
10.04.2017 16:27 | Teppo Niemi | ||
Rautatiemuseo on säätiö: Rautatiemuseon Säätiö sr, y-tunnus 0202859-2. | ||||
![]() |
07.04.2017 11:08 | Teppo Niemi | ||
Tuon omistajan pitäsi selvitä Trafista. Sehän hoitaa koko rautatiekaluston rekisteriä, ja ainakin sieltä käsittääkseni löytyvät Humppilassa olevat Gbk / Gbkk vaunutkin. | ||||
![]() |
06.04.2017 08:23 | Teppo Niemi | ||
Ja ilmeisestikin Halisen Jounilla on energiaa aloittaa vetämään projektia. Juurikin sitoutuneista tekijöistä kun on puutetta. Motivaation puutteesta tuskin voi sanoa mitään. Ja se on yksi tärkeä tekijä projektissa edistymiseksi. | ||||
![]() |
05.04.2017 16:09 | Teppo Niemi | ||
Hmm. Voutilaisen Ilpon Haminan junan malli.... Dm4 + Ci (vanhaa sarjaa) taisinpa keksiä ratkaisun pohdintaani. | ||||
![]() |
04.04.2017 10:34 | Teppo Niemi | ||
Mitä se katsomassa käynti auttaa veturin säilymisessä? Jos sitä käydään vaan katsomassa, niin muutaman kymmen vuoden kuluttua se on jo siinä kunnossa, että käytännössä ainoa vaihtoehto on hirveässä kunnossa olevan veturin romutus. | ||||
![]() |
04.04.2017 08:10 | Teppo Niemi | ||
Eli tuohon Pirttilahden kommenttiin liittyen: Tekijöistä ja resursseista ja kunnostustilasta on pulaa, jotenka niitä tarvittaisiin tämän veturin säilyttämiseksi. Ja ajokuntoon saattaminen vaatii niitä vielä rutkasti enemmän. Neuvojia ja ohjeistajia mitä pitäisi tehdä, kyllä löytyy. Onneksi sentään pari Suomessa vaikuttanutta veturia kunnostettaneen ajokuntoon Saksassa. Suomessa tuskin olisi löytynyt resursseja edes siihen, että niiden rapistuminen olisi saatu pysäytetyksi, sillä jo nykyisenkin kaluston kunnossapito vie kaikki käytössä olevat resurssit. | ||||
![]() |
04.04.2017 07:59 | Teppo Niemi | ||
Kun nkatselee tuota junaa, niin mieleeni tulee Helsingistä klo 10.00 Rovaniemelle lähtenyt P67. Ensinmäiset vaunut kun näyttävät olevan Eit ja Eht. Helmapeltien poisto on alkanut ennen vuotta 1977 valmistuneista Pasilan konepajan vaunuista. | ||||
![]() |
31.03.2017 11:09 | Teppo Niemi | ||
Ensinmäiset vaunut Cht, EFit, Rkt. | ||||
![]() |
31.03.2017 09:40 | Teppo Niemi | ||
Ja käsittääkseni tämä juna oli myös viimeinen Helsingin satamaradan juna Kauppatorille asti. Liikenne Katajanokalle oli jo päättynyt hieman aikaisemmin ja kohta tämän junan jälkeen ilmestyi seis-levy Neitsytpolun kulmille. Ja viimeisen Dm8 kohtalossa on paljon sanottavaa myös Suomen Rautatiemuseon silloisella johtajalla. |
||||
![]() |
31.03.2017 07:58 | Teppo Niemi | ||
Vuoden 1986 loppupuolella tai jokunen vuosi sen jälkeen. Ajalta jolloin Uuteenkaupunkiin liikennöitiin Dm9 kalustolla ilman välivaunua. | ||||
![]() |
30.03.2017 16:29 | Teppo Niemi | ||
Sitä pitää kysyä romutusajankohtana museon johtajana toimineelta henkilöltä tai Suomen Rautatiemuseosta. | ||||
![]() |
28.03.2017 08:09 | Teppo Niemi | ||
Käsittääkseni kyseessä oli juurikin sama päivä. | ||||
![]() |
27.03.2017 08:15 | Teppo Niemi | ||
Sarjamerkinnän kirjaimet purkamalla: 2 lk kaksikerroksinen, 4 akselinen ohjausvaunu. |
||||
![]() |
27.03.2017 08:09 | Teppo Niemi | ||
Olisikohan ollut toukokuulta 1982, kun Tr1 1082 veti normaalin henkilöjunaparin Karjaa - Kirkkonummi - Karjaa. Ja tämä olisi kyseiseltä päivältä? | ||||
![]() |
24.03.2017 14:12 | Teppo Niemi | ||
Oikealla, väliin tulee vielä saapuvan ja lähtevän tavaran makasiinit jotka tunnettiin Töölön Tavara-asemana. | ||||
![]() |
24.03.2017 08:09 | Teppo Niemi | ||
Ja eikös noiden raiteiden nimet olleet ensi sota, toinen sota .... | ||||
![]() |
24.03.2017 08:07 | Teppo Niemi | ||
Etenkin kun tietää veturin omistajan. Sehän voi päätyä muuten vaikkapa kilpailijoiden vetovoimaksi.... Esim. Saksanmaalta on esimerkkejä, että museoveturi on päätynyt yksityisoperaattorille aktiivikäyttöön. |
||||
![]() |
23.03.2017 08:24 | Teppo Niemi | ||
Jatketaan sitten hieman listaa: Mas, Hh, Hhn, Hhc, Hl .... | ||||
![]() |
23.03.2017 08:21 | Teppo Niemi | ||
Tuo Eljaksen kommentissa 22.03.2017 17:24 mainittu EFi 22356 on minulle täysi mysteeri. Minun tietojeni mukaan EFi vaunujen numerot olivat 22371 - 22400. 'Perinteiset' Eik-vaunut päättyivät numeroon 22351. Vaunut.orgin listaus matkustajavaunuista https://spreadsheets.google.com/spreadsheet/pub?hl=en&hl=en&key=0AlBj96uIl14OdHdQckFuSDhuMG1uOFZuMkJIMVpvU3c&single=true&gid=0&output=html ei myöskään tunne tuota numeroa. Listan mukaan numerosarjassa 22352 - 22361 ei ole yhtään vaunuja. |
||||
![]() |
22.03.2017 16:17 | Teppo Niemi | ||
Väri oli tyypillinen erikoisvaunujen väri aina siihen saakka, kun punaruskea väritys tuli käyttöön. | ||||
![]() |
22.03.2017 13:38 | Teppo Niemi | ||
Anetan ne komentissa: Tavaravaunut: Silk 14702 Puukori F 3525, Ei 22794 Dieselveturi Dr12 2216, Dr13 2343 |
||||
![]() |
21.03.2017 16:05 | Teppo Niemi | ||
... Ja kun mennään Suomen itsenäisyyden ensinmäisille vuosikymmenille, niin voinee todeta, että myöskään kaikki 1800 mm akselivälin telit eivät ole K5 telejä. | ||||
![]() |
21.03.2017 15:02 | Teppo Niemi | ||
Kuva on myöhemmin otettu kuin 1978. HKR5 eli Sohvi on palaamassa konepajareissultaan Valtion Rautateiden Hyvinkään konepajasta. Kuvista tunnistettavissa Juha-Pekka Viitanen, Olavi Kilpiö, ja Lonkolan Raimo. | ||||
![]() |
21.03.2017 14:10 | Teppo Niemi | ||
Harmi, ettei tuo Kannoston Heikin linkkaamasta jälkimmäisestä vaunusta näy tuon XOk vaunun teli. Tuon punnusvaunun telithän muistuttavat kyllä K5 telejä, mutta akseliväli ei ole K5 telin akseliväli, vaan lyhyempi. | ||||
![]() |
21.03.2017 08:03 | Teppo Niemi | ||
Siis minkä vaunun telit olivat K5? | ||||
![]() |
20.03.2017 11:27 | Teppo Niemi | ||
1970-luvulla P71 oli yöjuna, lähtö Helsingistä hieman klo 20 jälkeen. Silloin määräasemana Kontiomäki. | ||||
![]() |
16.03.2017 07:57 | Teppo Niemi | ||
... kuten myös tulosiipienkin. | ||||
![]() |
13.03.2017 12:06 | Teppo Niemi | ||
Mikon kysymykseen: Vaunut siirtyivät yrityskaupassa Vosslochille, mutta on käsittääkseni myynyt ne eteenpäin. ja jos jotakin tarkemmat tiedot kiinnostaa, niin tiedot omistajista saanee Trafista. | ||||
![]() |
09.03.2017 15:35 | Teppo Niemi | ||
Samoin luokkamerkintä tukee tuota tietoa. | ||||
![]() |
07.03.2017 08:43 | Teppo Niemi | ||
Samoin SIG:n telit olivat myös Valmet oy:n rakentamissa A1 ja A2 (myöhemmin Cmc) vaunuissa. | ||||
![]() |
06.03.2017 14:17 | Teppo Niemi | ||
Vai olimmeko lätän takapäässä, joka oli melkeinpä vakipaikka kyseisellä matkalla. Eli en muista. | ||||
![]() |
06.03.2017 14:15 | Teppo Niemi | ||
Vai olisiko kuvan veturi saanut Sa3 kytkimet jo parisen kymmentä vuotta aiemmin? | ||||
![]() |
06.03.2017 08:40 | Teppo Niemi | ||
Minä olen kuullut tuolle politiikka-kytkimelle aivan toisen kytkimen. Ja se sijaitsi siellä, missä oli myös ajovalojen kytkimet. Normaalitilanteessa siihen koskemiseen ei ollut tarvetta. | ||||
![]() |
06.03.2017 08:20 | Teppo Niemi | ||
Mutta eihän tuota Nikolaistadin rataa ole oikaistu juurikaan muualla kuin Tampereen ja Oriveden välillä. Ja jossakin on käsittääkseni tehty jopa pieni mutkaisukin... Ja tuon radan kiskoja löytyy vielä radastakin.... | ||||
![]() |
03.03.2017 11:56 | Teppo Niemi | ||
Mutta miten tuo muutos tapahtui ja milloin? Entä millaisia välivaiheiden tekstiasetteluja oli käytössä ennen kuin tutuksi tullut puukoristen vaunujen asettelu tuli käyttöön? Mikkoin uudet valmistuneet vaunut sen saivat? | ||||
![]() |
03.03.2017 08:11 | Teppo Niemi | ||
Ja sama vaunu kuusi ja puoli vuotta myöhemmin arkiliikenteessä: https://vaunut.org/kuva/115102 | ||||
![]() |
03.03.2017 08:05 | Teppo Niemi | ||
Näin voisi sanoa ja vielä enemmän tuo pätee ensinmäisiin Gb vaunuihin. | ||||
![]() |
02.03.2017 09:30 | Teppo Niemi | ||
Kyllähän se siellä on, niin kuin Knuutti havannoi. | ||||
![]() |
28.02.2017 15:34 | Teppo Niemi | ||
Jos oikein muistan, mitä teoksessa Valtionrautatiet 1912-1937 kerrotaan tapauksesta, niin valumuotien tuenta petti betonin valun jälkeen kesken kovettumisreaktion. Sillan kaareen syntyi täten virheellinen muoto. | ||||
![]() |
27.02.2017 12:31 | Teppo Niemi | ||
Löytyisiköhän Mikon kysymykseen vastaus näistä kuvista: https://vaunut.org/kuva/108588, https://vaunut.org/kuva/108587 ? | ||||
![]() |
23.02.2017 09:43 | Teppo Niemi | ||
Ja syksyllä 2016 tämä veturi siirrettiin Minkiölle. Suoraan Isosaaresta tämä ei kuitenkaan sinne mennyt. | ||||
![]() |
22.02.2017 11:23 | Teppo Niemi | ||
1994 Tr1 1033 veti Salpausselän kisajunat. Ainoa HMVY:n vaunu oli Po. Tr1 jäi silloin talvehtimaan Lahteen. Loppukesällähän sillä oli ajo Lahdesta Kouvolaan ja pari junaa Kuusankoskellekin, sekä matkustajajunana Mikkeliin ja siirtona Haapamäelle. Matkustajavaunuthan tulivat Haapamäeltä, eli olisivatkohan vaunut lähdössä kyseiseen junaan. Tämän ajon jälkeen Tr1 1033 siirtyi takaisin Lahteen (Parivedossa Hr1 1009 kanssa Tampereelta etelään) | ||||
![]() |
22.02.2017 08:36 | Teppo Niemi | ||
Itse taas mietin Suolahden höyryfestareita.... | ||||
Kuvasarja: Helsingin päärautatieaseman sisätiloja |
15.02.2017 10:44 | Teppo Niemi | ||
Hyvä kuvasarja, tallentaa nykypäivää. Parinkymmen vuoden päästä kuvia voi verrata silloin otettuihin. Muutoksia kun tapahtuu niihin erityisesti huomiota kiinittämättä. Mitä kaikkea onkaan ollut entisissä lähtevän matkatavaran toimistoissa? | ||||
![]() |
15.02.2017 09:30 | Teppo Niemi | ||
Tuli esille satunnaiskuvana. Saattaisi sisältää jopa hyviä ideoita suomalaisen pienoisrautatien tekijöille. | ||||
![]() |
14.02.2017 10:37 | Teppo Niemi | ||
Korjattu. | ||||
![]() |
07.02.2017 17:01 | Teppo Niemi | ||
Hetkinen... Aivan kuin näkisin viheltimen vetimet veturissa vasemmalla puolella. Oikealla puolella oleva henkilö näyttää olevan seisomassa. | ||||
![]() |
06.02.2017 11:36 | Teppo Niemi | ||
Miltä terasseita. Kaikki olivat kiinni. Ja siitä varoitettiinkin meitä jo matkustajia kuljettavan funikulaarin ala-asemalla. Onneksi sentään muualta Hohensalzburgin linnan alueelta löytyi kelvollinen ruokapaikka. Kaiken lisäksi palvelukin tapahtui suomeksi. | ||||
![]() |
25.01.2017 07:50 | Teppo Niemi | ||
Eikös se ollut hiljennä-opasteella? | ||||
![]() |
12.01.2017 14:20 | Teppo Niemi | ||
Ainakin Haapamäen Höyryveturipuistossa olevan L-sarjan veturin keskimmäinen pyöräkerta on laipaton. | ||||
![]() |
12.01.2017 07:58 | Teppo Niemi | ||
Eli venäläinen Tɛ. Vastaava veturihan löytyy myös Suomesta Haapamäen Höyryveturipuistosta. |