![]() |
12.01.2017 07:58 | Teppo Niemi | ||
Eli venäläinen Tɛ. Vastaava veturihan löytyy myös Suomesta Haapamäen Höyryveturipuistosta. | ||||
![]() |
11.01.2017 14:49 | Teppo Niemi | ||
Nopeat Münchenin ja Nürnbergin välillä kulkevien taajamajunien (RE)pysähdyspaikat (aikataulukaudella 2016-2017)ovat: Petershausen (Obb) (lähes kaikilla), Pfaffenhofen (Ilm), Rohrbach (Ilm), Ingolstadt Hbf, Ingolstadt Nord, Kinding (Altmühltal) sekä Allersberg (Rothsee). Ja tosiaankin juna kulkee uutta, kymmenisen vuotta sitten valmistunutta uutta rataa pitkin Ingolstadt Nordin ja Nürnberg Dürrenhoffin välillä. |
||||
![]() |
11.01.2017 09:21 | Teppo Niemi | ||
Ja näinhän siinä kuvassakin lukee "allen Regionalzügen". Osa saksalaisista paikallisjunista on todella pitkämatkaisia ja osassa niissä on jopa kiertävä kärrymyynti tai kahviautomaatti. Nopeinpien paikallisjunien nopeus on 200 km/h. Lisätietoja näistä lipuista löytyy https://www.bahn.de/p/view/angebot/regio/index.shtml?dbkanal_007=L01_S01_D001_KIN0001_top-navi-flyout_angebote-regio_LZ01 | ||||
![]() |
11.01.2017 08:02 | Teppo Niemi | ||
On todella kätevä ja edullinen lippu silloin kun joutuu matkustamaan useamman kuin yhden osavaltion alueella ja matka alkaa arkisin klo 9 jälkeen. Vastaava hinnoittelu on käytössä myös osavaltion alueella kelpaavissa lipuissa, vaikka joissakin niissä on kiinteä hinta 1 - 5 henkilölle. Jotkut osavaltioliput ovat saatavissa myös 1 lk. | ||||
Kuvasarja: Mierontie 08.09.1984 |
09.01.2017 11:57 | Teppo Niemi | ||
Kyseessä oli Museorautatieyhdistys ry:n ensinmäinen syysretki, joka suuntautui Haapamäeltä Niinisaloon ja sieltä Parkanon kautta Tampereelle. | ||||
![]() |
27.12.2016 11:18 | Teppo Niemi | ||
Ja olikos se 1976 kun käytiin harrastajaporukalla Taivalvaaran kolmioraiteella. Mennessä lätän ylimääräinen pysähdys Taivalvaarassa harrastajien jättämiseksi. Paluumatkalle lähdettäessä Taivalkoskelta ihmeteltiin, miksi lättän vetovaunu ei ole kiertänyt junan toiseen päähän. Ja painamallahan me sitten lähdettiin Taivalvaaralle saakka. | ||||
![]() |
23.12.2016 14:36 | Teppo Niemi | ||
Aikataulukirjan A-osa vuodelta 1965 kertoo, että Hr12 veturien suurin sallittu nopeus K30-K33 kiskoilla on25 km/h, alaviitteesä kerrotaan, että vain ratapihalla. | ||||
![]() |
21.12.2016 08:09 | Teppo Niemi | ||
Ei niitä heti purettu.... Raiteiden 13 ja 14 laituri oli Martinlaakson radan liikenteen alkaessa edelleen matala puulaituri. Raide 14, samoin kuin raiteiden pohjoispään vaihdekuja taisi kokea suurimmat muutokset. | ||||
![]() |
15.12.2016 12:30 | Teppo Niemi | ||
Ainakin Jokioisten Museorautatiellä: Kermala, Palomäki, Soravaihde, Vuorela, Salminen, Raemäki ja Kirkkotie. | ||||
![]() |
12.12.2016 08:07 | Teppo Niemi | ||
... Etenkin kun letkassa oli vielä KVR15 ja LWR160. | ||||
![]() |
28.11.2016 08:16 | Teppo Niemi | ||
Fat -sarajn vaunut olivat alun perin tarkoitettu turpeen kuljetukseen. Hakekuljetukseen ne siirtyivät 2000-luvulla turpeen rautatiekuljetusten loputtua. | ||||
![]() |
17.11.2016 07:59 | Teppo Niemi | ||
Et muista ollenkaan. Ja olikohan se vielä kuvan vasemman puoleisin jänne. | ||||
![]() |
15.11.2016 13:54 | Teppo Niemi | ||
Turku - Uusikaupunki -välillä ainakin. | ||||
![]() |
15.11.2016 13:06 | Teppo Niemi | ||
Kierto oli seuraava Hki - (P15) - Savonlinna - (HXXX) - Parikkala - (HXXX) Savonlinna (yö) - (HXXX) Parikkala - (HXXX) Savonlinna - (P16) - Helsinki. Tämä kierto oli yhdellä Dm8/9 rungolla, paitsi Oopperajuhlien aikaan (n. 1 kk) kahdella rungolla. | ||||
![]() |
15.11.2016 08:18 | Teppo Niemi | ||
Ja porkkanajuna (eli P15/16 Savonlinnan runko) kävi myös Parikkalassa aamulla (yhteys P3/P2) ja iltapäivästä (yhteys P4 / P1). | ||||
![]() |
14.11.2016 17:17 | Teppo Niemi | ||
Oopperajuhlien aikaan P15/16 oli Imatra T - Savonlinna - Imatra T kahdella rungolla, Helsinki - Imatra T - Helsinki kolmella. | ||||
![]() |
10.11.2016 09:17 | Teppo Niemi | ||
Gernrode – Quedlinburg väli valmistui 1000 mm raideleveydelle muutettuna 4.3.2006 | ||||
![]() |
07.11.2016 15:58 | Teppo Niemi | ||
Kulkutiedoista päätellen värit olisivat junalle 8708, jonka matka on päättynyt Kivistöön. Eltellin TYO76010 kapasiteetti ollut kyllä Ruusumäkeen.... Millä junana Eltellin Tte on lähtenyt Kivistöstä ja mihin ei oikein ota ratketakseen.... Oletus on, että se on lähtenyt 21.38 Laajavuorelle, josta Helsinkiin junana TYO76011 klo 22.43. Ja nuo Flirtit olisi haettu Ilmalaan junalla HV11652. | ||||
![]() |
07.11.2016 14:47 | Teppo Niemi | ||
Vai onko värit näille 'jumiin jääneille' junille? | ||||
![]() |
01.11.2016 11:58 | Teppo Niemi | ||
sain tässä parisen vuotta sitten tunnistettavaksi muutamia kuvia suomalaisten elokuvien kuvauspaikoista. Ja mielikuani on, että tunnistin kuvan Nikkilään. Raidemäärä tuntui täsmäävän kuvaan. 1970-luvukta munulla on muistikuva, ettei raide 3 ollut enää läpiajettava. | ||||
![]() |
27.10.2016 08:09 | Teppo Niemi | ||
En. Tämä oli ensinmäinen kerta noilla seuduin. | ||||
![]() |
27.10.2016 08:04 | Teppo Niemi | ||
Minun käydessäni elokuun alussa ei tätä rataa liikennöity. Silloin ajettiin puhdasta ympyrää.... | ||||
![]() |
26.10.2016 13:06 | Teppo Niemi | ||
Ihan asemarakennuksen yhteydessä. Auto on 'päätylaiturilla'. Kuormausraiteet (2 kpl) ovat myös normaaleja junien lähtöraiteita. | ||||
![]() |
26.10.2016 08:22 | Teppo Niemi | ||
DB AG:n esite autojunista ( https://www.bahn.de/p/view/mdb/bahnintern/angebotsberatung/autozug/mdb_204747_final_autozug_fahrplan.pdf ) kertoo, että viimeiset liikennöintipäivät Hamburg-Altona - München Ost sekä Hamburg-Altona - Lörrach ovat 4.11., 11.11., 18.11., 25.11. 2.12. sekä 9.12.. München Ost - Hamburg-Altona sekä Lörrach - Hamburg-Altona suunnasa viimeiset päivät ovat 5.11., 12,11, 19.11., 26.11., 3.12. sekä 10.12. | ||||
![]() |
25.10.2016 13:21 | Teppo Niemi | ||
Sain juuri sähköpostiviestin SKS:ltä ja hän kertoi olleensa makuuvaunumatkustajana ilman autoa junassa johonn liitettiin autovaunuja. | ||||
![]() |
25.10.2016 13:01 | Teppo Niemi | ||
Enpä ole nähnynt kuljettaja-aikataulua, (Buchfahrplan) jotta voisin voisin vastata kysymykseesi. Mutta vaunujen merkintöjen perusteella se on enintään 160 km/h. Jälkimmäiseen vastaus pitäsi katsoa DB:n sivuilta. Minulla ei ole tietoa asiasta. |
||||
![]() |
25.10.2016 09:15 | Teppo Niemi | ||
Eipä operaattorina ole Metronom vaan NordOstseeBahn. | ||||
![]() |
25.10.2016 08:55 | Teppo Niemi | ||
Kyllä. Sielläkin on Hv3. Matkaseurani viesti jollekin keskustelusivustolle, että matkustamme juuri Hv3 veturin vetämällä junilla sai aikaan mielenkiintoisia arvauksia, missä me olemme.... Oikean vastauksen tiesi yksi naispuoleinen harrastaja. | ||||
![]() |
07.10.2016 08:11 | Teppo Niemi | ||
Ja DB Fahrzeuginstandhaltung GmbH Damplokwerk Meiningenkin on myös joutunut toteamaan, että vanhat ja täyskorjatut ilmapumput voivat hajota vaikkapa luovutuskoeajolla.... Ja myös Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:llä on ollut ongelmia ilmapumpun kanssa. Luistin karan katkeaminen Hyvinkäällä ennen siirron lähtöä Toijalaan aiheutti seuraavan päivän museojunien korvaamisen dieselillä. Vaurioitunut pumppu vaihdettiin Tr1 1082 pumppuun ja ajot jatkuivat. Tuo pumppu taas vaurioitui myöhemmin jäätymisen seurauksena.... |
||||
![]() |
06.10.2016 08:41 | Teppo Niemi | ||
Muistaakseni 1970-luvun alussa oli koekäytössä noin vuoden ajan lippuautomaatti asemahallissa. Siitä tuli ostettua useita lastenlippuja eri rantaradan asemille, joistakin käytin osan matkasta jotkut ostin ihan kokoelmaan. Mutta missäköhän nuo liput ovat nykyään..... Kiva muisto siltä ajalta. |
||||
![]() |
04.10.2016 11:17 | Teppo Niemi | ||
Alushan ei ole matkustajalaiva. Olikohan siinä vain pari hyttiä satunnaisia matkustajia varten. Ja jos muistan matkalaisten kertomuksen oikein, niin laivan miehistössä oli myös rautatieharrastajia. Ja jos kysymyksen esittää oikeille henkilöille, niin tuohon aikaan saattoi järjestyä jotakin ylimääräistä. Itselläni on Rodby - Puttgarden lautalta 1990-luvun puolivälistä vastaavia kokemuksia. Kysyimme Lumirakeen Kimmon kanssa kansimieheltä voimmeko jäädä katsomaan junan lastausta. Hän ei osannut vastata, mutta ohjasi meidät eteenpäin. Ja tuo oli tosiaankin mahdollista. Ja pääsimme seuraamaan jopa vaunujen paikallaan pysymisen varmistuksen yksityiskohtia ja näkemään myös laivan porttien sulkeutumisen junakannelta. |
||||
![]() |
30.09.2016 08:05 | Teppo Niemi | ||
Tässähän on oiva kuva mihin asuun 'musta kostaja' on syytä maalata Haapamäellä. Eli tässä on ihan sama veturi, joka Haapamäelle tultuaan maalattiin mustalla pohjamaalilla. | ||||
![]() |
29.09.2016 13:59 | Teppo Niemi | ||
Itse muistan 'kansakouluikäisenä' rantaradan veturivetoisen paikun, joka oli Helsingissä iltapäivällä joskus neljän kieppeillä. Menin sillä usein yksin Helsinkiin, ja jatkoimme isän kanssa tätini luo. Junassa oli usein Eis-vaunu. Ja siihen ja sairasosastoon... Mieluisampi vuoro oli tietenkin lättä. | ||||
![]() |
29.09.2016 09:19 | Teppo Niemi | ||
Ihan oikein, ja puiston laituri on tuon taustalla näkyvän vyörytyslaitteen pohjoispäässaä | ||||
![]() |
28.09.2016 08:04 | Teppo Niemi | ||
Toukokuussa palatessani Saksasta Langen kanssa poikettiin katsomassa Lohjan veturitallien ympäristöä. Ja sinnehän nuo tenderit olivat ilmestyneet. Olivat olleet kuulemma täynnä kiviä, niitä oli käytetty vaunuvaaan koepunnituksissa. | ||||
![]() |
27.09.2016 11:12 | Teppo Niemi | ||
Oli, samoin kuin Mankissa, Luomassa, Pellossa, Monnissa, Palopurossa, Tolsassa.... Ja jopa Lempäälässä, jossa on sentään IC-junatkin pysähtyneet. | ||||
![]() |
27.09.2016 08:36 | Teppo Niemi | ||
Sitähän käytti VR Oy:n turvallisuusjohtaja hakiessaan pysähtymiskieltoa Rovaniemi - Kemijärvi väliliikennepaikoille 'Uuden juna-ajan' alkaessaq. Miksi VR Oy:n turvallisuus johtajaa kiinnostanut tämä liikennepaikka? Tai Viranomaistahoja, kaikkiahan pitäisi kohdella samalla tavalla. | ||||
![]() |
26.09.2016 15:35 | Teppo Niemi | ||
Kyllä on. Svetogorskin eli entinen Enso. Imatrankosken ja Enson asemien väli on ollut 6,84 km. Imatrankoski-rajan km lukema (Simolan, Lappeenrannan ja Imatra T:n kautta) 337+095, Imatrankosken 331+267 eli näiden etäisyys olisi 5,83 km, Jolloin Imatrankoski rajan ja Svetogoskin etäisyydeksi jäisi 1,01 km. |
||||
![]() |
26.09.2016 08:19 | Teppo Niemi | ||
Tuohon Raimo Harjun kysymykseen. YTJ:stä löytyy Höyrywelho Osakeyhtiö Oy, kotipaikka Jokioinen, y-tunnus 2628679-9, päätoimiala Muiden erikoiskoneiden korjaus ja huolto (33129). Onko kysymyksessä sama höyrywelho, jota kommenteissa tarkoitetaan? | ||||
![]() |
26.09.2016 08:13 | Teppo Niemi | ||
Lasse Hinkkasen kommenttiin 21.9.2013: Tuo kysymys olisi kait pitänyt olla ... Kilossa jo kuvan oton aikaan... | ||||
![]() |
21.09.2016 13:33 | Teppo Niemi | ||
Ja viimeisissä JTT:n korjauslehdissä kohdassa Museokalusto, annetaan Vr1 sarjalle suurimmaksi nopeudeksi 40 km/h, paitsi A-radalla ilman vaunuja, jossa se oli 25 km/h. | ||||
![]() |
13.09.2016 10:59 | Teppo Niemi | ||
Makuuvaunu meni, mutta päivävaunut (EFi + Eit) menivät Oulun yöjunassa Haapamäelle ja siitä Jyväskylän makuuvaunun (CEm vaiko Em) ja Fo:n kanssa Jyväskylään, ja edelleen Pieksämäelle. Oulun yöjunaan liitettiin Haapamäellä taas Pieksämäki - Vaasa postivaunu. | ||||
![]() |
12.09.2016 11:20 | Teppo Niemi | ||
Mielestäni ainoa Haapamäen kautta kiertänyt yöjuna oli 1975 Helsinki - Oulu -juna joka oli varsinainen palapeli. Vaunuja mm Jyväskylään, Pieksämäelle, Vaasaan ja Pietarsaareen. | ||||
![]() |
12.09.2016 08:35 | Teppo Niemi | ||
Viimeinen teräskorinen vaunu on kylläkin postivaunu, sarjaa Pot | ||||
![]() |
12.09.2016 08:32 | Teppo Niemi | ||
Ei välttämättä. Kun vilkaisee mitä vaunuja nuo ovat, niin oma veikkaukseni on, että kumpikuin kuuluu junan vakiokokoonpanoihin. Ensinmäisenä näyttäisi olevan EFi (ja vieläpä vino-eteisellä, jolloin numerosarja olisi 22391 -22400) ja seuraavana Cik kahvilavaunu. Seuraat kaksi vaunua ovat joko Eit tai Eift, viimeisenä CEit tai CEift. | ||||
![]() |
02.09.2016 08:53 | Teppo Niemi | ||
Venäläiset moottorivaunut, jos niillä liikennöidään Vainikkalaan tarvitsevat avuksi dieselveturin jos ne eivät ole monivirtaversioita (3 kV DC / 25 kV AC 50 Hz) | ||||
![]() |
01.09.2016 16:08 | Teppo Niemi | ||
Aikataulukirjan A-osa vuodelta 1965 kertoo, että Dm4 moottorivaunut voivat liikennöidä seuraavilla radoilla joilla on K30 - K33 kiskot: - Karjaa - Tammisaari 60 km/h - Imatra - Parikkala - Savonlinna 60 km/h (Dm8 70 km/h) |
||||
![]() |
01.09.2016 13:53 | Teppo Niemi | ||
Dm8-9 junille sallittujen rataosien luettelo (Löytyy JTT:stä) kertoo, että ainoa mahdollisuus olisi Savonlinnasta Parikkalaan. | ||||
![]() |
29.08.2016 12:41 | Teppo Niemi | ||
Ja maanantaina 29.8.2016 työmaalla sattui vähän liian iso paukku: http://yle.fi/uutiset/junaliikenne_keskeytynyt_hyvinkaan_ja_hameenlinnan_valilla__louhintatoissa_sattui_vahan_liian_iso_rajahdys/9127354 , http://yle.fi/uutiset/junaliikenteessa_muutoksia_helsingin_ja_tampereen_valilla/9127450 | ||||
![]() |
29.08.2016 08:10 | Teppo Niemi | ||
Taitaa vain olla, että kaikki koivut eivät ole rautatien maalla. | ||||
![]() |
26.08.2016 08:31 | Teppo Niemi | ||
Ja eikös sininen valo tullut käytöön vasta 1970-luvulla JT:n lisäyksen myötä. Resiina-lehdessä oli jokunen vuosi sittten hyvä artikkelisarja opastimien ja merkkien kehityksestä Suomessa. Tämä kuva lienee kuitenkin ajalta, jolloin Korttion ratapihaa muutettiin. Ja kun tutkii vanhoja Riihimäen ratapihakaavioita, niin vuoden 1952 kaaviossa Helsingin suunnan tulo-opastin on siipiopastin ja tunnuksella A½ ja kuvassa https://vaunut.org/kuva/43067 olevassa kaavion osassa olisi kulkutieopastin B1/2/3 ja lähtösemafoorien D ja F mastojen alaosat. Eli Ilkan kommentti on oikein. Kuvassa näkyvä puomein varustettu tasoristeys lienee korvattu sillalla, eli Jorman ajoitus on oikea. Ratatyöt liittynevät juurikin tähän siltaan. Sen sijaan Teemun paikanmääritykseen ei opastintunnus tunnu sopivan näiden kaavioiden perusteella,sillä Lahden suunnan tulo-opastimen tunnus on P1/2/3 ( https://vaunut.org/kuva/43064 ) |