Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.06.2016 08:46 | Teppo Niemi | ||
| Ja Kiipuntien tasoristeyksen näkemäalueen raivaus kevään ja alkukesän aikana kasvaneista puskista on menossa. | ||||
|
16.06.2016 09:08 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Hr1 1009 ei ole kompressoria, vaan ilmapumppu. | ||||
|
31.05.2016 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Kahdella vihreällä henkilöraiteille, kolmella vihreällä tavarapuolen raiteille. | ||||
|
25.05.2016 10:01 | Teppo Niemi | ||
| Tuomon kysymykseen liityen: Milloin Rautaruukki Oy:lle valmistui Raaheen oma koksaamo. Siihen saakka masuuneissa tarvittava koksi oli tuotava muualta Raaheen. Jostakin muistelisin, että tuolla Raahen koksijunalla olisi ollit lempinimenä Rasputin. |
||||
|
03.05.2016 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Eiköhän tuo liene Järvenpään ja Jokelan väliltä? | ||||
|
25.04.2016 13:42 | Teppo Niemi | ||
| Rautatieliikennelehdessä 1/1965 oli taulukko, joka kertoi vaunujen lukumäärät 1.1.1965. Olen hieman skeptinen tuon päivämäärän suhteen, mutta nuo lukumäärät olivat: H vaunuja 12 kpl Hv vaunuja 187 kpl Hdk vaunuja 5951 kpl O vaunuja (siis sarjatunnus pelkkä O) 1 kpl Vertailun vuoksi Hk vaunuja oli hieman alle 5000 kpl. |
||||
|
|
15.04.2016 13:30 | Teppo Niemi | ||
| Nyt tutkin PRK:lla aineistoja,( joskin unohdin muistiinpanot). 1.1.1964 oli H vaunuja muutama kymmenen ja Hv vaunuja satoja, joskin määrä oli pieni osa sarjan koko suuruudesta. Sen pohjalta vastaan Hannun kysymykseen, että Hv vaunut poistuivat yleisestä liikenteestä 1960-luvun puolivälissä. | ||||
|
13.04.2016 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Kiva kuva Vallastien kalustosta | ||||
|
06.04.2016 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Liikennetiedotteissa kerrotaan, että juna ajettiin 'kahtena palana' Helsingin ja Kouvolan välillä, eri Joensuun ja Kajaanin osat omina juninaan. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=3701.msg72376 |
||||
|
30.03.2016 07:50 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä siellä sellainen kulkuväline on. | ||||
|
|
29.03.2016 09:54 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se on hyvin tyypillinen. Jos kyseessä olisi Suomen sisäinen kuormaus, niin vain pylväsketjut olisi sidottu ja vaunussa olisi viisi paria (periaatteessa) kyllästettyjä puupylväitä. Näitä pylväitä ei saanut käyttää SNTL:oon menevissä vaunuissa, vaan niihin oli lähettäjän hankittava omat pylväät, koska SNTL:stä ei palautettu puupylväitä. Samoin tuo puupylväiden sidontalauta oli käytössä vain SNTL:oon menevissä kuormissa (oli kyse sitten kuormauksesta suomalaiseen tai neuvostoliittolaiseen vaunuun. Lisätietoja löytyy SNTL:ään menevien vaunujen kuormausohjeista. Tuohon Hv vaunujen kaupallisen käytön päättymiseen ei minulla ole tällä hetkellä vastausta. Yritän muistaa tutkia PRK:lta löytyviä aineistoja, jos niistä löytyisi jotakin. |
||||
|
Kuvasarja: Syysloma 2015 |
29.03.2016 09:42 | Teppo Niemi | ||
| Ja kyllä tuo syksyinen, pyhän päivän tienoille sattunut parin päivän loma tunnettiin tekussa myös karvalakkilomana. Ja 1980-luvulla tekulaiset totesivat näihin aikoihin, että kuukauden päästä alkaa kesäloma. | ||||
|
23.03.2016 15:56 | Teppo Niemi | ||
| Vaunusarja on Ok. | ||||
|
23.03.2016 11:47 | Teppo Niemi | ||
| Mutta entistäkin mielenkiintoisemmaksi tämä muuttuu. Vaunu on selvästikin sotasaalisvaunusta (4 aks katettu tavaravaunu) tehty, jotenka olisi oletettavaa, että tuo vaunu löytyisi listoilta. | ||||
|
|
23.03.2016 09:09 | Teppo Niemi | ||
| Puupylvääistä ja niiden sidonnasta päätellen vaunussa on Neuvostoliittoon menevää tavaraa. Vaunun sarjatunnus ei ole Hdk, vaan Hv. Hv-vaunuja ovat numerosarjan 90002 ... 96133. Näiden vaunujen pituus puskimineen on 8,80 m ja akseliväli 4.12 m kuormausalan pituus 7,55 m (lukuun ottamatta vaunua 96300, jossa ne ovat 8,40 m, 3,8 ja 7,15). vaunujen kuorma on 16,5 tn. Nämä vaunut ovat siis rakennettu H- vaunujen vanhoille kehyksille, joka näkyy mm kuvan vaunussa laakeripesän kuviorautaohjaimena. Hdk vaunujen numerosarja alkaa numerosta 96301. Hdk vaunujen pituus puskimineen on 9,18 m, akseliväli 4,5 m ja kuormausalan pituus 7,55 m sekä kuorma 17,0 tn. Ennen vuotta 1943 molemmat vaunut kuuluivat sarjaan Hdk. |
||||
|
|
23.03.2016 08:52 | Teppo Niemi | ||
| Johan löytyi mielenkiintoinen vaunu! Yritin hakea Montoselta saadulta sotasaalisvaunujen luettelosta päivää, jolloin tämä vaunu olisi tullut liikenteeseen. Mutta enpä löytänyt edes sarjaa jaati yhtään 1800 - 1899 numerosarjaan kirjattua vaunua. Oppia ikä kaikki! | ||||
|
17.03.2016 09:01 | Teppo Niemi | ||
| Mielestäni tuo vaunu ei ole Hdk (ollut ennen vuotta 1942), vaan Hv. Hv vaunuiksi muutettiin H vaunuista uudelleenrakennetut Hdk vaunut. Muutoksen ajankohtaan liittyy Hdk-vaunujen kuorman nosto 15 tn -> 17 tn. Hv vaunujen kuorman jäädessä 15 tn. | ||||
|
16.03.2016 09:58 | Teppo Niemi | ||
| Johan on aarteita... | ||||
|
16.03.2016 08:48 | Teppo Niemi | ||
| Eipä kyse ole sotakorvausjunasta vaan Vainikkala raja - Kauklahti - Vuokra-alueen raja välillä kulkeneesta kauttakulkujunasta Veturi kuuluu johonkin S-sarjan alasarjaan ja numero on 11-30. Tätä samaa veturisarjaa käytettin myös Vuokra-alueen kautta kulkeneiden suomalaisten matkustajajunien veturina Kauklahden ja Tähtelän välillä. Toinen kuva näistä kauttakulkujunista löytyy: https://vaunut.org/kuva/34359 Todella kuvaharvinaisuus. Kiitoksia |
||||
|
15.03.2016 07:48 | Teppo Niemi | ||
| Itse en voi yhtyä Teemun kommenttiin. Mielestäni Saksan rautateillä hallitaan asiakaslähtöinen toimintamalli. Siitä olen päässyt nauttimaan mm asemien lipputoimistoissa samoin kuin jaettavien junien (eli juna jaetaan väliasemilla eri määränpäihin meneviin osiin) laituriopasteissa, junien kilvityksessä ja jopa junien tarjoiluhenkilökunnan palveluissa. Siellä tuntuu että asiakasta halutaan palvella, toisin kuin Suomessa, joissa matkustajista halutaan eroon. | ||||
|
14.03.2016 12:45 | Teppo Niemi | ||
| Levyopastimeltahan tuo näyttää | ||||
|
14.03.2016 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Junan ensimmäimen vaunu näyttäisi olevan CEhit ja ne ovat valmistuneet Valtionrautateiden Pasilan konepajalta vuonna 1977. Eli ilmeisestikin ovat tulleet liikenteeseen toukokuussa 1977. | ||||
|
09.03.2016 15:02 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuuluikohan tämä AS20 kalustoon. Lisätietoja löytyy mm http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2015-15_20m_apusilta_web.pdf | ||||
|
03.03.2016 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä nämä ovat olleet 'vakiovieraita' Münchenin päärautatieasemalla usean vuoden ajan. Die Länderbahn operoi nimellä Alex Münchenistä Hoffin, Prahaan, Lindauhun ja Obersdorffiin. Viime tammikuussa matkustin Alex-junalla Regensburgista Müncheniiin entisessä DR / DB AG:n modernisoidussa vaunussa. | ||||
|
01.03.2016 07:52 | Teppo Niemi | ||
| Ei mitenkään mahdotonta, että esiopastimen valaistus hoituu varastoidulla aurinkosähköllä. | ||||
|
26.02.2016 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan Malmi? | ||||
|
15.02.2016 17:02 | Teppo Niemi | ||
| Mutta täysin totta Matkahuolto Oy:n lipuissa, eivätkä ne ole sidottu mihinkään tiettyyn vuoroon (osassa kylläkin liikennöitsijärajoituksia johtuen liikennöitsijöiden hinnoittelusta) | ||||
|
08.02.2016 16:27 | Teppo Niemi | ||
| Ja näitä merkkejä tuli käytettyä joulukorteissa vielä siten, että vein ne postivaunuun. Siihen aikaan lähetysten jättäminen suoraan postivaunuun onnistui, muttei enää paria vuotta myöhemmin. Ja kohta koko postivaunuliikenne päätyi historiaan. | ||||
|
08.02.2016 08:58 | Teppo Niemi | ||
| Olikos tuo pieni puron ylittävä silta rajasilta vuosina 1944 - 1956? Eli Porkkalan laivastotukikohdan rajastahan on kyse. Ja ylikulkusillan kohdalla sijaitsi Tyriksen seisake, johon saakka suomalaiset paikallisjunat tulivat Karjaan suunnasta. | ||||
|
05.02.2016 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Itse veikkaan jälkimmäistä. Junahan jakaauntuu Sunnuntaista perjantaihin Kouvolassa siten, että etuosa jatkaa Joensuuhun ja takaosa taas Kajaaniin. Tällöin takaosan lähtiessä Kajaaniin saadaan tähän osaan uusi veturi nopeammin, kun se tulee Edoon kiinni, eikä tarvitse odottaa Joensuun osan lähtöä pois tieltä. | ||||
|
04.02.2016 17:35 | Teppo Niemi | ||
| Ja linkki yhteen Stutgardin suistumisonnettomuuteen: http://www.eisenbahn-unfalluntersuchung.de/SharedDocs/Publikationen/EUB/DE/Untersuchungsberichte/2012/053_Stuttgart%20Hbf.pdf?__blob=publicationFile&v=5 | ||||
|
04.02.2016 07:54 | Teppo Niemi | ||
| Ja tämä veturi on myös viimeinen DB:n 103 sarjan luokkakorjauksessa käynyt veturi. Seuraava luokassa käynyt veturi onkin Rail Adventuren 103. | ||||
|
|
03.02.2016 16:21 | Teppo Niemi | ||
| Kimmolle kiitos vaunun alkuperäisestä sarjasta. Pääsee tutkimaan, mitä minulla olevasta vaunuja käsittelevistä kirjoista löytyy: Sarjamerkki on vaunussa BR, onkohan vielä tehty jotain, miksi saanut uuden sarjatunnuksen. Sen sijaan pituustieto on oikea. DB AG:llä ilmeni jokunen vuosi sitten Stuttgart HBF:llä suistumisa silloin kun juna kulki vaihdekujassa veturin työntämän. Onnettomuuksien yhdeksi syyksi tutkijat saivat juuri vaunun pituuden. | ||||
|
02.02.2016 09:07 | Teppo Niemi | ||
| Ilkka lienee lähimpänä oikeaa tietoa. Enpä huomannut itse kirjata veturin tietoja ylös. Mutta huomattavasti isommasta veturista kuin T9.3 on kyse. | ||||
|
|
01.02.2016 16:20 | Teppo Niemi | ||
| Luistijhan siitä puuttuu. Eli harvoinpa on tilaisuus nähdä luistin solia. | ||||
|
|
01.02.2016 15:35 | Teppo Niemi | ||
| Sekin kyllä puuttuu, muttei ylimmästä pyöreäsrä aukosta. | ||||
|
01.02.2016 09:03 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun luki BOB (joka liikennöi Meridian nimellä München - Saltzburg reitillä, niin ei voi kuin ihmetellä, miten operaattorilla on varaa paljon EU:n minimiehtoja parempiin korvauksiin junien myöhästymistapauksissa. Jo 15 mi oikeuttaa korvauksiin.... Lisätty linkki esitteeseen: http://www.der-meridian.de/uploads/meridian/documents/98/alles-was-recht-ist.pdf |
||||
|
01.02.2016 08:27 | Teppo Niemi | ||
| Rantaratahan valmistui Pasilan ja Karjaan välille vasta 1903 ja Karjaan ja Turun välille parisen vuotta aijemmin. Liekö tuo vuosi 1895 rakennustöiden aloitusvuosi vaiko VR-huijausta? | ||||
|
22.01.2016 12:42 | Teppo Niemi | ||
| Eli vaunu on vuodelta 1912 ja uudelta numeroltaan 22030, ja on hylätty vuonna 1956. | ||||
|
21.01.2016 17:11 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin, että Ei-vaunut olisi alun perin numeroitu 28XX sarjaan. Olikohan se vuonna 1931, mun numeromuutos toteutettiin? | ||||
|
16.01.2016 13:01 | Teppo Niemi | ||
| Ensimmäinen Gbl 48001oli tumman vihreä, muut olivat ruskeita alumiinisin ovikehikoin. Koko Gbk ja Gbkk sarjat ovat valmistuneet tumman vihreinä | ||||
|
15.01.2016 15:44 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni JR:llä ei ole ollut muita vastaavia raiteita. Tuo Minkiöllä oleva pätkä on tehty joko vuoden 1986 syksyllä tai vuoden 1987 keväällä. | ||||
|
15.01.2016 13:10 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin on jäänyt mieleeni, että LWR:n K-sarjan vaunuihin (jollaisi tuossa kuvassa on) kuorma olisi ollut 20 tn. | ||||
|
15.01.2016 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Ja eikös pääosin tuo 59xxx sarja ole tehty Puolassa. | ||||
|
15.01.2016 12:33 | Teppo Niemi | ||
| Todella hyvä määritelmä tuolle junalle. Se on tosiaankin kuin pienoisrautatien peruspakkauksen junan esikuva: puhdas ja lyhyt. | ||||
|
Kuvasarja: JR:n lavettivaunuja kuormausraiteilla Humppilassa |
15.01.2016 11:21 | Teppo Niemi | ||
| Raideyhteydet Humppilan lavettien lastauspaikkaan katkesivat vuonna 1974 tapahtuneen Jokioisten rautatien lakkautuksen jälkeen tapahtuneessa rautatien purkamisen yhteydessä. Myöhemmin lavettivaunujen lastauspaikan alueelle rakennettiin pukkinosturi, jolloin viimeisetkin jäänteet paikasta katosivat. Nykyisin Humppilassa ei ole lavettivaunun lastausmahdollisuutta. Ja kun tuo Mas -vaunu tuli Jokioisten Museorautatielle, niin se tuli Humppilasta autokuljetuksena ja kuormattiin lavettivaunulle nosturilla. |
||||
|
15.01.2016 10:02 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko vieläkin uudempaa, eli 1980-luvulta? | ||||
|
12.01.2016 13:36 | Teppo Niemi | ||
| Jossakin Resiinalehdessä tuota lavettiliikennettä yleensäkin käsiteltiin. Muistaakseni yksi kaatuminen olisi tapahtunut. Muita kapearaideratoja, joilla on ollut käytössä lavettivaunuja, ovat Läskelän rautatie (avattu yleiselle liikenteelle) ja Töölön sokeritehtaan rata. |
||||
|
12.01.2016 12:48 | Teppo Niemi | ||
| Ja vaunustahan on juttua myös keskustelussa: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8974.0. Taloussanomat taas uutisoi nettisivuillaan vaunusta: http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2016/01/12/roberts-coffee-saapuu-vrn-juniin/2016353/12 |
||||
|
08.01.2016 14:25 | Teppo Niemi | ||
| Toisaalta ilmastonmuutokseen liittyen on usein toistettu mantra, että sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään. Ja näihin ääri-ilmiöihin kuuluvat siis myös kovat pakkaset ja helteet, kuten voimakkaat tuuletkin. | ||||
|
08.01.2016 12:49 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä siinä tarkoitetaan klo 17.30 ( selviää linkistä http://julia.dy.fi/timetables?s=52&d=7.1.2016 ja alkuperäisestä kuvatekstistä.) Ruotsinkielisessä tekstissä aika oli 17.30. Mitä tulee tuohon Jonnen kommettiin, niin tuo on totta. Ja jos mennään omiin havaintoihini Saksasta, niin siellä tuo 4 min kääntöaika olisi kyllä täysin realistinen. Mutta kun täällä on nuo kuuluisat erikoisolosuhteet, eilenkin tuo kääntö näytti vieneen 27 min! Ja se, että veturinvaihdostä kärsinyt IC 177 lähti tuon eteen, vaikka monella oli veikkaus, että S57 lähtisi ennen tuota IC:tä. |
||||