Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 08.01.2016 14:25 Teppo Niemi  
  Toisaalta ilmastonmuutokseen liittyen on usein toistettu mantra, että sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään. Ja näihin ääri-ilmiöihin kuuluvat siis myös kovat pakkaset ja helteet, kuten voimakkaat tuuletkin.
kuva 08.01.2016 12:49 Teppo Niemi  
  Kyllä siinä tarkoitetaan klo 17.30 ( selviää linkistä http://julia.dy.fi/timetables?s=52&d=7.1.2016 ja alkuperäisestä kuvatekstistä.) Ruotsinkielisessä tekstissä aika oli 17.30.

Mitä tulee tuohon Jonnen kommettiin, niin tuo on totta. Ja jos mennään omiin havaintoihini Saksasta, niin siellä tuo 4 min kääntöaika olisi kyllä täysin realistinen. Mutta kun täällä on nuo kuuluisat erikoisolosuhteet, eilenkin tuo kääntö näytti vieneen 27 min! Ja se, että veturinvaihdostä kärsinyt IC 177 lähti tuon eteen, vaikka monella oli veikkaus, että S57 lähtisi ennen tuota IC:tä.
kuva 05.01.2016 15:07 Teppo Niemi  
  Ja näistä vaunuista on kirjoitettu useassa eri teoksessa. Ainakin yhdessä niistä on mainittu myös Suomen käynti ja sillä matkalla sattunut vaurio.

Näistä Suomessa käyneistä vaunuista on yhdestä jopa sisäkuvakin: https://vaunut.org/kuva/62128?s=1
kuva 31.12.2015 08:05 Teppo Niemi  
  Jostakin on mieleeni jäänyt, ettei tuo kuvatekstissä mainittu Tampereen raitiovaunujen raideleveys pidä paikkaansa.
kuva 31.12.2015 08:03 Teppo Niemi  
  Ja noista 'ylimääräisistä kiskoista' kiinnostuneille löytyy lisää tietoa Liikenneviraston Ratateknisten ohjeista RATO8 Rautatiesillat ja sieltä liitteestä 3 suojakiskojen mitoituksesta ja muuten kohdassa 8.3.4.4 Suistumisen estäminen ja suojakiskot.
kuva 28.12.2015 08:03 Teppo Niemi  
  Eli raiteiden 13/14 välisellä laiturilla. Ja tuolta oikealta reunalta pilkistä SZD:n matalaprofiilinen (siis Keski-Eurooppan liikenteeseen soveltuva) vaunu.
kuva 22.12.2015 07:57 Teppo Niemi  
  Näinhän minulle aikoinaan varikolla kerrottiin ihan samoin kuin Eaov on Ei aivan oikea vaunu. Tuossa kytkimessähän on myös Sa3 paineilmasylinterillä toteutettu irroitus, eikä siinä ole normaalia kytkimen kohdalla olevaa käsivipua, jollainen on venäläisessä kalustossa ja myös suomalaisessa SA3-kytkimellä varustetuissa vaunuissa. Samoin kuin taas nuo pelkät vaihtotyökytkimet olisivat Otso-vaihtotyökytkimiä, siitä huolimatta mihin kalustoon ne on asennettu.
kuva 21.12.2015 12:40 Teppo Niemi  
  Henkilökohtainen veikkaus: yksi ei ole, yksi hyvin epätodennäköinen, yksi mahdollisuuksien rajoissa, mutta epätodennäköinen.
kuva 21.12.2015 08:12 Teppo Niemi  
  Näyttäisi olevan Habis1, Habis6 ja Laas1 vaunut.
kuva 21.12.2015 08:11 Teppo Niemi  
  Olisikohan junan numero JK1776 Kauniainen - Pasila. vaiko peräti JK1772 Siuntio - Pasila?
kuva 21.12.2015 08:07 Teppo Niemi  
  Mikolla on ihan oikea havainto. Lähijuna sivuuttaa Helsinki - Turku Satama-pikajunan (Tuo pikajuna ei seisonut, liikkui vain reipasta kävelyvauhtia veturiviasta johtuen. Pikajunan veturi vaihdettiin sitten Kauniaisissa.
kuva 21.12.2015 07:59 Teppo Niemi  
  Kyllähän noita sivupuskimellisia neuvostoliittolaisia vaunuja näki vielä 1980-luvulla kohtuullisen säännöllisesti. Käytännössä ne olivat säiliövaunuja. Ja hakasia ei näiden vaunujen kanssa aina käytetty. Mutta lieneekö syynä nyt hakasten käyttöön , että nuo puskimelliset vaunut ovat olleet aika harvinaisia, eikä järjestelymestarilla ole ennaakkoon ollut tietoa sivupuskimista?
kuva 18.12.2015 12:54 Teppo Niemi  
  Kun katsoo saapuvien junien näyttöä, niin tuohon lienee jopa vahva perustekin: 17.47 saapuu Raiteen 3 pohjoispäähän IC470 Porista ja klo 17.50 puolestaan eteläpäähän IC928 Oulusta (Kuopion kautta). Raiteella 3 on siis mitä todennäköisemmin kaksi matkustajajunaa.
Tästä seuraakin pieni pohdinta: Jos raiteelta 3 lähtisi klo 7.05 junat Ouluun, toinen, Parkanon kautta ja toinen Kuopion kautta, niin miten tuo pitäisi tälläisella taululla esittää?
kuva 17.12.2015 08:31 Teppo Niemi  
  Liikenneviraston julkaisussa Rataverkon kuvaus 1.7.2014 ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lv_2014-02_rataverkon_kuvaus_web.pdf ) luetellaan Liikenneviraston rataverkolla olevat kääntölavat:'
Haapamäki 22 m, Hyvinkää 20 m, Joensuu 20 m, Jämsänkoski 20 m, Karjaa 20 m Kerava 20m Lahti 20m Lappeenranta 22 m, Lieksa 20 m, Nurmes 18 m, Orivesi 13,7, Pasila 22 m, Rovaniemi 20 m, Seinäjoki 22 m Suonenjoki 20 m, Tampere 20 m, Ylivieska 20 m.

Lisäksi yksityisraiteilla ja vastaavilla on kääntölavoja edellisessä kommentissa mainittujen lavojen lisäksi. esim Kokkola (20 m), Kontiomäki (20 m)
kuva 17.12.2015 08:13 Teppo Niemi  
  Olisikohan vielä tarknmin Salminen (JR) - Minkiö, noin ratakm 9 paikkeilta?
kuva 17.12.2015 08:11 Teppo Niemi  
  Käsittääkseni Puukoristen vaunujen käyttö loppui käytännössä 1989. Viimeisiä kaukojunia, joissa oli puukorisia vaunuja lisävaunuina oli P41 / P42. Tämän liikenteen päätyttyä puukorisia vaunuja olen havainnut vielä muutaman kerran Hanko - Helsinki sunnuntai-iltana kulkeneessa henkilöjunassa. Kuvan Ei vaunu oli siirtynyt tällöin jo Haapamäen höyryveturipuiston käyttöön (hallintaan), ja oli Haapamäen asemapäälikkö Mirka Salmijärven ansiokkaan toiminnan vuoksi saatu juhannusliikenteen lisävaunuksi Jyväskylä - Seinäjoki ja Jyväskylä - Haapamäki - Tampere henkilöjuniin. Yksi näistä lisävaunuista oli 22333, mutta mikä oli kolmas (siis myös 72 paikkainen Ei) vaunu? Tämän jälkeen lisävaunuksi pääsivät myös museovaunuiksi siirtyneet 2652 ja 23002.
kuva 16.12.2015 16:38 Teppo Niemi  
  Haapamäellä on (viimeisen minulla olevan tiedon mukaan) Liikenneviraston ylläpidossa oleva 22,0 m kääntölava. Sillä onnistuu lähes kaikkien teräskoristen vaunujen (pituus puskimineen myös 26,4 m) kääntö. Ainoa tiedossani oleva poikkeus on SIG-teleillä varustetut Rt-vaunut.

Turun toisesta kääntölavasta löytyy kuvaa mm: https://vaunut.org/kuva/48033 , joskin lava ei näy kokonaisena. Lavan pituus näyttäisi olevan 13,7 m lava, jollainen on ollut Turussa vuoden 1965 aikataulukirjan A-osan mukaan.

Turun satamassakin on ollut kääntölava: https://kuvat.vaunut.org/thumb/47685d0a030c390af492d53b230c5482.jpg
kuva 14.12.2015 11:19 Teppo Niemi  
  Karin kommenttiin liittyen: Ja jos aikataulukauden 2015-2016 Kusrsbuchiin on uskomista, niin DB AG:n taajamajuna RE (eli Regionalexpress) ajetaan höyryvedolla: http://kursbuch.bahn.de/hafas/kbview.exe/dn/570_5_Taeglich_nur_23012016_07022016_G01122015.pdf?filename=570_5_Taeglich_nur_23012016_07022016_G01122015.pdf&orig=sT Mutta jos aikaisempien vuosien tilanne toistuu, niin junan vetopalvelun tarjoaa IGE "Werrabahn Eisenach" e.V

Ja reitillä Eisenach- Wernshausen - Schmalkalden - Zella-Mehlis tuo juna näyttää olevan ainoa DB AG:n operoima matkustajajuna tulevana talvikautena. Muuten matkustajajunatarjonnasta vasta Süd·Thüringen·Bahn GmbH.
kuva 14.12.2015 08:10 Teppo Niemi  
  Onkohan RailAdventuren 103 päässyt kuvaan? Liekö merkkinä Sr3 liikkeistä?
kuva 14.12.2015 08:04 Teppo Niemi  
  Toinen vaihtoehto tuolle Dm-junalle voisi olla P122. Sekin tuli Helsinkiin siinä 10 aikoihin.
kuva 14.12.2015 08:02 Teppo Niemi  
  Tai myös postia, jota kuljetettiin jonkin verran myös katetuissa tavaravaunuissa.
kuva 09.12.2015 07:51 Teppo Niemi  
  Viittaa siihen, että ei tapahdu mitään. ja tämän sanon omasta kokemujksesta, kun ilmoittaja ei ole VR-Track Oy:n tai VR-yhtymä Oyn palveluksessa oleva ilmiö. Päti ainakin sähkörata-asioihin muutama vuosi sitten. Asiat piti hoitaa Tukesin kautta. Eli valvontaviranomaisen.
kuva 08.12.2015 14:05 Teppo Niemi  
  Minkiölle saapuneen junan A94 kokoonpano oli JR11 + LWR160 + KVR15 + KVR14 + LWR52 + HKR4 + JR3 + 'Marski' + LWR51. Neljästä ensiksi mainitusta vaunusta muodostettiin juna Y85, muiden jatkaessa matkaansa Humppilaan.
kuva 08.12.2015 13:36 Teppo Niemi  
  Ja tässä kuvan tilanteessa valmistaudutaan siirtämään vaunuja junasta A94 (Jokioinen - Humppila) dieselvetoiseen Minkiö - Jokioinen junaan Y85.

Tuo Minkiölle saapunut junan A94 kokoonpano oli JR11 + LWR160 + KVR15 + KVR14 + LWR52 + HKR4 + JR3 + 'Marski' + LWR51. Neljästä ensiksi mainitusta vaunusta muodostettiin juna Y85.
kuva 26.11.2015 08:08 Teppo Niemi  
  Olikos tähän aikaan voimassa 10 % menopaluu-alennus? (Tuo alennushan on olemassa edelleenkin esim. Mtkahuolto OY:n myymissä normaalihintaisissa linja-autolipuissa.)

Eikös tähän aikaan ollut myös meno- ja menopaluulipuilla poikkeamisoikeus? Eli matkan sai keskeyttää kerran meno- ja kerran paluumatkalla. Keskeytysmerkinnän teki lipuntarkastaja (konduktööri tai rahastaja) jos poikkeamispaikalla ei ollut lipunmyyntiä. Muussa tapauksessa lippu piti leimauttaa asemalla, jolloin aseman leima tuli takapuolelle. Kun katsoo leimoja, niin meno on aloitettu Helsingistä 10.10 - 10.19 välisenä aikana lähteneellä R-junalla ja matkaa on jatkettu Helsingistä 15.10 - 15.19 lähteneellä R-junalla. Paluumatkan leimat näyttäisivät olevan P014X ja se viittaisi kovastikin pikajunaan P14X( tuo X merkitsee jotain numeroa 0 ... 9)

Eli ainakin paluumatkalla lippua ei ole leimattu Hikiä - Riihimäki välillä ja menomatkan osalta on kolme vaihtoehtoa: Tuo jälkimmäinen R-juna on jatkanut edelleen samalla junahenkilökunnalla Lahteen tai lippua ei tarkastetu Riihimäen ja Hikiän välillä. Kolmas vaihtoehtohan on, ettei lippua ole käytetty Riihimäen ja Hikiän väliseen matkaan.
kuva 24.11.2015 07:45 Teppo Niemi  
  Mikon kommenttiin vastauksena sanoisin, että kyseessä näyttää olevan aivan normaali erotuskenttä rakenne.
kuva 21.11.2015 09:54 Teppo Niemi  
  Ei se riitä, että se siirretään Haapamäelle. Siitä viirrosta voi seurata myös suurempi uhka veturin säilymiselle, etenkin jos "kunnostusprojekti" annetaan asiaan perehtyvättömien ja hetken innostuksen vallassa oleville henkilöille. Tälläisista projekteista on esimerkkejä monissa paikoissa, myös Haapamäellä.

Mutta tuon veturin kunnostus vaatii todellisia resursseja, eli ammattitaitoisia tekijöitä, kyvykkään vetäjän ja ennen kaikkea rahaa. Materiaaleja tuskin on saatavissa ilmaiseksi. Lisäksi tulee varautua myös siihen, että projektin vetäjän mahdollisuuksiin prjojektin edistämiseen tulee muutoksia.
kuva 20.11.2015 08:34 Teppo Niemi  
  Mutta Rautateiden verkkoselostuksen 2016 http://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23984/lv_2014-03_rautateiden_verkkoselostus_web.pdf/42b81e86-3c59-4074-a8d6-81a8346cb845 (joka siis kuvaa tilannetta aikataulukaudella 2016 alkaen 13.12.2015) mukaan Keuruun liikennepaikalla ei ole rinnakkaisnimeä (eli virallisesti toista nimeä).
kuva 20.11.2015 08:29 Teppo Niemi  
  Imatra T, Harakka on minun arvaukseni
kuva 19.11.2015 11:37 Teppo Niemi  
  Ja kun verrataan näiden vaunujen ikää saksalaiseen käytössä olevaan kalustoon, niin ei voi kun ihmetellä suomalaisia erityisolosuhteita. Drehscheibe-lehden forumin mukaan vanhimmat käytössä olevat 'silverit' eli myös hopeakolikkoina tunnetut edelleenkin käytössä olevat lähiliikennevaunut ovat valmistettu 1962 -1965.

http://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?31,7619463
kuva 13.11.2015 11:22 Teppo Niemi  
  Helpottamaan matkustajien nousua vaunuihin?
kuva 12.11.2015 09:07 Teppo Niemi  
  Ja Timpan vuonna 2004 kommentin jälkeen hurujen tilanne on tällä hetkellä surkea. Kumpikaan säilyneistä vetureista ei ole ajokuntoinen. Mutta toisaalta pikkulinnut ovat visertäneet, että molempien vetureiden palauttamiseksi toimintakuntoiseksi on mahdollista lähitulevaisuudessa.
kuva 12.11.2015 07:49 Teppo Niemi  
  Makuuvaunujen määräaikaishuollot tehtiin tuolloin kai Ilmalan varikolla paitsi Turusta lähtevien vuorojen osalta pienemmät päivittäishuollot myös Turussa. Konepajakorjaukset (eli väli- ja täyskorjaukset sekä vauriokorjaukset) suoritti Turun konepaja.
kuva 11.11.2015 16:32 Teppo Niemi  
  Täh. Missäs se toinen pullahuru piileskelee?
kuva 10.11.2015 08:04 Teppo Niemi  
  Paikaksihan merkittiin km20. Espoon aseman nykinen sijaintihan on 20 + 600. Eli paikka sijainnee Espoon aseman itäpuolella.
kuva 09.11.2015 07:56 Teppo Niemi  
  Eikös 22348 ollut vielä silöloin diskovaunun tunnuksella Eikd. Eik:ksi vaunu palautui vasta Valtterin myötä.
kuva 07.11.2015 16:29 Teppo Niemi  
  Kotipaikkamerkistä ei löydy mainintaa Suomen Valtionrautateiden Liikenneosaston Aakkosellisesta Kiertokirjekokoelmasta tammikuun 1. päivään 1909. Eli merkintä on käsittääkseni tullut tämän ajankohdan jälkeen.
kuva 05.11.2015 11:58 Teppo Niemi  
  Kun tutkin pysäytyskuvaa, niin sekä Elonetin pätkän ulkokuvassa että Halisen Jounin linkaamassa kuvassa on juuri sama vaunu, eli 2053. Tuo Halisen Jounin linkissä oleva vaunu on listojeni mukaan vuodelta 1938 ja kuuluu sarjaan Rk. Käsittääkseni tuon vaunun aluskehys on vanhempi. Mutta tuo aluskehyksen ikä on vain MUTU-tietoa.
kuva 05.11.2015 09:15 Teppo Niemi  
  Täytyypi muistaa katsoa kertooko 1960-luvun puolivälin kaukojunien vaunujärjestys jotain. Muuta muistini mukaan Eik-vaunuja ei oltu eritelty. Mutta Eljaksella on todennäköisesti paljon tarkempaa tietoa. Katsotaan samalla selviääkö paikkojen numerointia käsittelevistä julkaisuista jotain uutta.
kuva 05.11.2015 08:17 Teppo Niemi  
  Väitttäisin, että ei ole. Ainakin ulkokuvat kerovat, että kyseessä olisi Rk vaunut. Ja ymmärsin tuosta pätkästä, että kyseessä olisi ollut modesrnisointi, ei siis uudet vaunut. Eik vaunut ovat vanhempia ja taas Cik vaunut olisivat esittelyssä vasta parin vuoden kuluttua.

Samalla voisi vastata myös Mäkisen Jussin melkein neljä vuotta vanhaan kysymykseen: Kuvan vaunuhan on ollut alun perin vuonna 1948 valmistunut 100 paikkainen Ei 22265, muutettu Eik-vaunuksi vuonna 1955.
kuva 03.11.2015 07:47 Teppo Niemi  
  Neuvostoliiton aikanahan puhuttiin itäisessä yhdysliikenteessä pehmeästä ja kovasta vaunusta.
kuva 02.11.2015 13:33 Teppo Niemi  
  Johan myrkyn lykkäsit. Täytyykin lukea, kunhan menen seuraavan kerran Minkiölle mitä Liikenneosaston kiertokirjekokoelma keisarinvallan ajoilta kertoo asiasta. Muistinvaraisesti vastaisin että tuo määräys on hyvin vanha.
kuva 02.11.2015 10:54 Teppo Niemi  
  Eipä mennyt Petrin arvaus ihan nappiin. Asiaa on käsitelty knoppiketjussa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=921.msg40822 ja Käskylehdestä löytyy päiväys kotiasemamerkintöjen poistoonkin, ja tuo on mainittu tuossa viestiketjussakin. Eli niinkin myöhään kuin 10.12.1958. Ja tuosta voi päätellä, että ainakin mallintekijöihin pätee sanonta 'tieto lisää tuskaa'.
kuva 02.11.2015 07:55 Teppo Niemi  
  Veturin vetourakka päättyy Regensburg Hbflle, jossa junan kulkusuunta vaihtuu. Samalla vaihtuu myös vetovoima dieseliin, koska Regensburg Hbf - Hof Hbf on toistaiseksi sähköistämätöntä.
kuva 02.11.2015 07:49 Teppo Niemi  
  Vaunuthan siirrettiin aluksi Honkataipaleelle, missä niille ei tullut käyttöä. myöhemmin rata purettiin ja vaunut tuotiin 1980-luvun loppupuolelle sieltä Minkiölle. Tuo uudempi "1" sen sijaan siirrrettiini Lohjalta Haapamäelle ja WanhatWaunut ry:n loppumisen jälkeen lokakuun 2015 lopulla Humppilaan. Nykyisin kaikki kolme vaunua ovat Humppilan hallissa.
kuva 30.10.2015 11:36 Teppo Niemi  
  Kauppatorin kääntösillan, kuten ei minkään muunkaan tuntemani kääntösillan rakentaat tue sitä, että niitä olisi käytetty veturien kääntämiseen. kauppatorin, kuten myös Hietalahdenkin kääntösilta ovat yksivartisia siltoja, ja te eivät pystyisi pyörähtämään tuota vaadittua 180 astetta.
kuva 29.10.2015 09:08 Teppo Niemi  
  Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä ytj.fi kertoo yrityksen Y-tunnus: 2261575-1 nimihistoriasta ( https://www.ytj.fi/yritystieto.aspx?YRTI=NIM1&yavain=2194041&tietolahde=1&tarkiste=D9C24DE29BCB015116673D5CD6B4721F45B86DA5&path=1547;1631;1678 ) seuraavaa: Yrityksen nimi 2.10.2014 - 2.9.2015 on ollut Fennia Rail Oy ja 2.9.2015 alkaen Fenniarail Oy. Yrityksen kotipaikka on 19.2.2013 - 12.5.2014 ollut Mikkeli, ja siitä eteenpäin Helsinki. Osoittekin on muuttunut 3.3.2015. Yritys on merkitty kaupparekisteriin 18.5.2009
kuva 28.10.2015 15:21 Teppo Niemi  
  Ja Jyrkin kommenttiin 16.8.2015 liittyen veturin matkaan kohti Saksaa on tullut mutkia: http://www.suurkeuruu.fi/Uutiset/1195003413842/artikkeli/veturivanhus+kotimatkalle+vasta+toisella+yrityksella.html
kuva 21.10.2015 12:27 Teppo Niemi  
  Tilausjuna, mutta mihin liittyen? Jotenkin muistelisin, että liittyisi matkatoimisto Agebaan (olikohan nimi oikein??). Joka tapauksessa saman matkatoimistoon, joka järjesti Karjaa - Hyvinkää höyryveturijunia samoihin aikoihin.
kuva 21.10.2015 12:23 Teppo Niemi  
  Mutta eikös tuo juna jakautunut ma-to Seinäjoella Vaasaan ja Kokkolaan? Ja olikos tuo jako käytössä myös kesäaikana? Vai liittyikö tämä niihin yhteenkytkettyihin juniin Helsingin ja Hyvinkään välillä Keravan turvalaitetöiden vuoksi. Ainakin P57 ja P41 menivät yhteenkytkettyinä.
kuva 21.10.2015 08:04 Teppo Niemi  
  Ja aikanaan tuli laulukin, jonka sanat olivat jotakuinkin: Junat eivät koskaan enää palaa, junat joissa luki Leningrad. No nyt pienoimallina on saatavissa vaunuja, joissa lukee Leningrad. Ja tuo on hyvä kommentti niitä ajatellen jotka haluavat tehdä Repinstä mallin siten, että siinä lukee Leningrad, ja miettii minkälaista kalustoa on silloin ollut liikenteessä.