Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.08.2016 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Ja eikös sininen valo tullut käytöön vasta 1970-luvulla JT:n lisäyksen myötä. Resiina-lehdessä oli jokunen vuosi sittten hyvä artikkelisarja opastimien ja merkkien kehityksestä Suomessa. Tämä kuva lienee kuitenkin ajalta, jolloin Korttion ratapihaa muutettiin. Ja kun tutkii vanhoja Riihimäen ratapihakaavioita, niin vuoden 1952 kaaviossa Helsingin suunnan tulo-opastin on siipiopastin ja tunnuksella A½ ja kuvassa https://vaunut.org/kuva/43067 olevassa kaavion osassa olisi kulkutieopastin B1/2/3 ja lähtösemafoorien D ja F mastojen alaosat. Eli Ilkan kommentti on oikein. Kuvassa näkyvä puomein varustettu tasoristeys lienee korvattu sillalla, eli Jorman ajoitus on oikea. Ratatyöt liittynevät juurikin tähän siltaan. Sen sijaan Teemun paikanmääritykseen ei opastintunnus tunnu sopivan näiden kaavioiden perusteella,sillä Lahden suunnan tulo-opastimen tunnus on P1/2/3 ( https://vaunut.org/kuva/43064 ) |
||||
|
25.08.2016 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Saarijärvenä minäkin tätä pitäisin. Vuonna 1977 tehtiin kesäretkellämme juurikin lätän vetovaunun 'kierto' liitevaunun toiseen päähän juurikin näillä vaihteilla. Ja kun katsoo kuvaa tarkemmin, niin kuvahan on otettu lätästä, jonka päätyportti on auki. Eli onkohan menossa jopa vastaava operaatio? | ||||
|
18.08.2016 12:20 | Teppo Niemi | ||
| Penkit ovat kyllä samankaltaisia kuin vanhimmissa teräskorisissa matkustajavaunuissa, mutta esim. kääntömekanismin lukitus oli erilainen, samoin muutenkin penkin runko. Dm8 penkkien käännön lukitus avattiin jalkapolkimella, kun taas teräsvaunujen (myös CEiv) penkkien lukitus vapautui vetämällä penkkiä käytävälle päin. Täysin samanlaisia penkkejä kuin Dm8 -junassa oli ei tietääkseni ole ollut käytössä teräskorisissa vaunuissa. Eit 23114 vaunussa on normaalit vaunun rakentamisajankohdalle tyypilliset penkit, joiden kääntömahdollisuus on poistettu. |
||||
|
16.07.2016 09:21 | Teppo Niemi | ||
| Pikkulinnut visertävät, että sinne tulisi ensin vaunukalustoa kunnostukseen ja sitten lisää höyrykäyttöisiä kiskokulkuneuvoja...... | ||||
|
11.07.2016 15:08 | Teppo Niemi | ||
| Eikös hurussa ole ollut koko käyttöiän vain höyryesilämmitys..... Dr12 2216 on tehty 'jälkiasennus' sähkölämmityksestä lähinnä moottorin lämpimänä pitoa ajatellen. | ||||
|
11.07.2016 09:00 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo silta oli muistaakseni esikuvana Pienoisrautatiekerho ry:n Helsingin aseman kellarissa sijainneen kaksikiskoradan keskuspöydän ja Suvannon pöydän yhdyspalalla olleelle Tapio Eonsuun tekemälle sillalle, | ||||
|
11.07.2016 08:57 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan Karhulan Sunilan Rautatieosakeyhtien veturi numero 12? Logiikkahan on ihan sama kuin muillakin 'erityisolosuhteiden luvatussa maassa' olleilla yksityisrautateiden vetureilla. |
||||
|
05.07.2016 13:18 | Teppo Niemi | ||
| Voi kun on tuttu paikka ja veturi.... | ||||
|
29.06.2016 08:58 | Teppo Niemi | ||
| Aivan kuin olisin nähnyt samaisen henkilön viime tammikuussa Nördlingenissä tutkimassa kolmeakselisen matkustajavaunun keskimmäisen akselin laakerointia ja ripustusta. | ||||
|
21.06.2016 17:53 | Teppo Niemi | ||
| Esimerkiksi kierrättämällä. K22 vaihteitahan on vapautunut esim. Minkiön halliraiteiston uusimisen yhteydessä. Uusien halliraiteiden vaihteet lienee rakennettu Kyro Oy:ltä Kyröskosken tehdasradasta 1989 saaduista vaihteista ja VR:ltä (nyk. Liikennevirasto!) saaduista K30 vaihteista. Nuo Kyröskoskelta tulleet vaihteet ovat sinne hankittu Ruotsista Roslagsbanalta. Ja onhan K22 vaihteita tai niiden osia voitu saada joistakin yksityis- tai sivuraiteesta tai vaikkapa toiselta museoradaltakin. Pitänee lisäksi muistaa, että Humppilan ratapihan vaihteet ovat henkilöratapihan osalta K30 vaihteita ja halliraiteiston osalta Kyröskoskelta tulleita Roslagsbanan vaihteita. |
||||
|
20.06.2016 11:10 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan se 22.5.2016 klo 19 -21 ja parisen viikkoa sitä ennen. | ||||
|
20.06.2016 08:46 | Teppo Niemi | ||
| Ja Kiipuntien tasoristeyksen näkemäalueen raivaus kevään ja alkukesän aikana kasvaneista puskista on menossa. | ||||
|
16.06.2016 09:08 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Hr1 1009 ei ole kompressoria, vaan ilmapumppu. | ||||
|
31.05.2016 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Kahdella vihreällä henkilöraiteille, kolmella vihreällä tavarapuolen raiteille. | ||||
|
25.05.2016 10:01 | Teppo Niemi | ||
| Tuomon kysymykseen liityen: Milloin Rautaruukki Oy:lle valmistui Raaheen oma koksaamo. Siihen saakka masuuneissa tarvittava koksi oli tuotava muualta Raaheen. Jostakin muistelisin, että tuolla Raahen koksijunalla olisi ollit lempinimenä Rasputin. |
||||
|
03.05.2016 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Eiköhän tuo liene Järvenpään ja Jokelan väliltä? | ||||
|
25.04.2016 13:42 | Teppo Niemi | ||
| Rautatieliikennelehdessä 1/1965 oli taulukko, joka kertoi vaunujen lukumäärät 1.1.1965. Olen hieman skeptinen tuon päivämäärän suhteen, mutta nuo lukumäärät olivat: H vaunuja 12 kpl Hv vaunuja 187 kpl Hdk vaunuja 5951 kpl O vaunuja (siis sarjatunnus pelkkä O) 1 kpl Vertailun vuoksi Hk vaunuja oli hieman alle 5000 kpl. |
||||
|
|
15.04.2016 13:30 | Teppo Niemi | ||
| Nyt tutkin PRK:lla aineistoja,( joskin unohdin muistiinpanot). 1.1.1964 oli H vaunuja muutama kymmenen ja Hv vaunuja satoja, joskin määrä oli pieni osa sarjan koko suuruudesta. Sen pohjalta vastaan Hannun kysymykseen, että Hv vaunut poistuivat yleisestä liikenteestä 1960-luvun puolivälissä. | ||||
|
13.04.2016 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Kiva kuva Vallastien kalustosta | ||||
|
06.04.2016 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Liikennetiedotteissa kerrotaan, että juna ajettiin 'kahtena palana' Helsingin ja Kouvolan välillä, eri Joensuun ja Kajaanin osat omina juninaan. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=3701.msg72376 |
||||
|
30.03.2016 07:50 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä siellä sellainen kulkuväline on. | ||||
|
|
29.03.2016 09:54 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se on hyvin tyypillinen. Jos kyseessä olisi Suomen sisäinen kuormaus, niin vain pylväsketjut olisi sidottu ja vaunussa olisi viisi paria (periaatteessa) kyllästettyjä puupylväitä. Näitä pylväitä ei saanut käyttää SNTL:oon menevissä vaunuissa, vaan niihin oli lähettäjän hankittava omat pylväät, koska SNTL:stä ei palautettu puupylväitä. Samoin tuo puupylväiden sidontalauta oli käytössä vain SNTL:oon menevissä kuormissa (oli kyse sitten kuormauksesta suomalaiseen tai neuvostoliittolaiseen vaunuun. Lisätietoja löytyy SNTL:ään menevien vaunujen kuormausohjeista. Tuohon Hv vaunujen kaupallisen käytön päättymiseen ei minulla ole tällä hetkellä vastausta. Yritän muistaa tutkia PRK:lta löytyviä aineistoja, jos niistä löytyisi jotakin. |
||||
|
Kuvasarja: Syysloma 2015 |
29.03.2016 09:42 | Teppo Niemi | ||
| Ja kyllä tuo syksyinen, pyhän päivän tienoille sattunut parin päivän loma tunnettiin tekussa myös karvalakkilomana. Ja 1980-luvulla tekulaiset totesivat näihin aikoihin, että kuukauden päästä alkaa kesäloma. | ||||
|
23.03.2016 15:56 | Teppo Niemi | ||
| Vaunusarja on Ok. | ||||
|
23.03.2016 11:47 | Teppo Niemi | ||
| Mutta entistäkin mielenkiintoisemmaksi tämä muuttuu. Vaunu on selvästikin sotasaalisvaunusta (4 aks katettu tavaravaunu) tehty, jotenka olisi oletettavaa, että tuo vaunu löytyisi listoilta. | ||||
|
|
23.03.2016 09:09 | Teppo Niemi | ||
| Puupylvääistä ja niiden sidonnasta päätellen vaunussa on Neuvostoliittoon menevää tavaraa. Vaunun sarjatunnus ei ole Hdk, vaan Hv. Hv-vaunuja ovat numerosarjan 90002 ... 96133. Näiden vaunujen pituus puskimineen on 8,80 m ja akseliväli 4.12 m kuormausalan pituus 7,55 m (lukuun ottamatta vaunua 96300, jossa ne ovat 8,40 m, 3,8 ja 7,15). vaunujen kuorma on 16,5 tn. Nämä vaunut ovat siis rakennettu H- vaunujen vanhoille kehyksille, joka näkyy mm kuvan vaunussa laakeripesän kuviorautaohjaimena. Hdk vaunujen numerosarja alkaa numerosta 96301. Hdk vaunujen pituus puskimineen on 9,18 m, akseliväli 4,5 m ja kuormausalan pituus 7,55 m sekä kuorma 17,0 tn. Ennen vuotta 1943 molemmat vaunut kuuluivat sarjaan Hdk. |
||||
|
|
23.03.2016 08:52 | Teppo Niemi | ||
| Johan löytyi mielenkiintoinen vaunu! Yritin hakea Montoselta saadulta sotasaalisvaunujen luettelosta päivää, jolloin tämä vaunu olisi tullut liikenteeseen. Mutta enpä löytänyt edes sarjaa jaati yhtään 1800 - 1899 numerosarjaan kirjattua vaunua. Oppia ikä kaikki! | ||||
|
17.03.2016 09:01 | Teppo Niemi | ||
| Mielestäni tuo vaunu ei ole Hdk (ollut ennen vuotta 1942), vaan Hv. Hv vaunuiksi muutettiin H vaunuista uudelleenrakennetut Hdk vaunut. Muutoksen ajankohtaan liittyy Hdk-vaunujen kuorman nosto 15 tn -> 17 tn. Hv vaunujen kuorman jäädessä 15 tn. | ||||
|
16.03.2016 09:58 | Teppo Niemi | ||
| Johan on aarteita... | ||||
|
16.03.2016 08:48 | Teppo Niemi | ||
| Eipä kyse ole sotakorvausjunasta vaan Vainikkala raja - Kauklahti - Vuokra-alueen raja välillä kulkeneesta kauttakulkujunasta Veturi kuuluu johonkin S-sarjan alasarjaan ja numero on 11-30. Tätä samaa veturisarjaa käytettin myös Vuokra-alueen kautta kulkeneiden suomalaisten matkustajajunien veturina Kauklahden ja Tähtelän välillä. Toinen kuva näistä kauttakulkujunista löytyy: https://vaunut.org/kuva/34359 Todella kuvaharvinaisuus. Kiitoksia |
||||
|
15.03.2016 07:48 | Teppo Niemi | ||
| Itse en voi yhtyä Teemun kommenttiin. Mielestäni Saksan rautateillä hallitaan asiakaslähtöinen toimintamalli. Siitä olen päässyt nauttimaan mm asemien lipputoimistoissa samoin kuin jaettavien junien (eli juna jaetaan väliasemilla eri määränpäihin meneviin osiin) laituriopasteissa, junien kilvityksessä ja jopa junien tarjoiluhenkilökunnan palveluissa. Siellä tuntuu että asiakasta halutaan palvella, toisin kuin Suomessa, joissa matkustajista halutaan eroon. | ||||
|
14.03.2016 12:45 | Teppo Niemi | ||
| Levyopastimeltahan tuo näyttää | ||||
|
14.03.2016 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Junan ensimmäimen vaunu näyttäisi olevan CEhit ja ne ovat valmistuneet Valtionrautateiden Pasilan konepajalta vuonna 1977. Eli ilmeisestikin ovat tulleet liikenteeseen toukokuussa 1977. | ||||
|
09.03.2016 15:02 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuuluikohan tämä AS20 kalustoon. Lisätietoja löytyy mm http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lo_2015-15_20m_apusilta_web.pdf | ||||
|
03.03.2016 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä nämä ovat olleet 'vakiovieraita' Münchenin päärautatieasemalla usean vuoden ajan. Die Länderbahn operoi nimellä Alex Münchenistä Hoffin, Prahaan, Lindauhun ja Obersdorffiin. Viime tammikuussa matkustin Alex-junalla Regensburgista Müncheniiin entisessä DR / DB AG:n modernisoidussa vaunussa. | ||||
|
01.03.2016 07:52 | Teppo Niemi | ||
| Ei mitenkään mahdotonta, että esiopastimen valaistus hoituu varastoidulla aurinkosähköllä. | ||||
|
26.02.2016 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan Malmi? | ||||
|
15.02.2016 17:02 | Teppo Niemi | ||
| Mutta täysin totta Matkahuolto Oy:n lipuissa, eivätkä ne ole sidottu mihinkään tiettyyn vuoroon (osassa kylläkin liikennöitsijärajoituksia johtuen liikennöitsijöiden hinnoittelusta) | ||||
|
08.02.2016 16:27 | Teppo Niemi | ||
| Ja näitä merkkejä tuli käytettyä joulukorteissa vielä siten, että vein ne postivaunuun. Siihen aikaan lähetysten jättäminen suoraan postivaunuun onnistui, muttei enää paria vuotta myöhemmin. Ja kohta koko postivaunuliikenne päätyi historiaan. | ||||
|
08.02.2016 08:58 | Teppo Niemi | ||
| Olikos tuo pieni puron ylittävä silta rajasilta vuosina 1944 - 1956? Eli Porkkalan laivastotukikohdan rajastahan on kyse. Ja ylikulkusillan kohdalla sijaitsi Tyriksen seisake, johon saakka suomalaiset paikallisjunat tulivat Karjaan suunnasta. | ||||
|
05.02.2016 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Itse veikkaan jälkimmäistä. Junahan jakaauntuu Sunnuntaista perjantaihin Kouvolassa siten, että etuosa jatkaa Joensuuhun ja takaosa taas Kajaaniin. Tällöin takaosan lähtiessä Kajaaniin saadaan tähän osaan uusi veturi nopeammin, kun se tulee Edoon kiinni, eikä tarvitse odottaa Joensuun osan lähtöä pois tieltä. | ||||
|
04.02.2016 17:35 | Teppo Niemi | ||
| Ja linkki yhteen Stutgardin suistumisonnettomuuteen: http://www.eisenbahn-unfalluntersuchung.de/SharedDocs/Publikationen/EUB/DE/Untersuchungsberichte/2012/053_Stuttgart%20Hbf.pdf?__blob=publicationFile&v=5 | ||||
|
04.02.2016 07:54 | Teppo Niemi | ||
| Ja tämä veturi on myös viimeinen DB:n 103 sarjan luokkakorjauksessa käynyt veturi. Seuraava luokassa käynyt veturi onkin Rail Adventuren 103. | ||||
|
|
03.02.2016 16:21 | Teppo Niemi | ||
| Kimmolle kiitos vaunun alkuperäisestä sarjasta. Pääsee tutkimaan, mitä minulla olevasta vaunuja käsittelevistä kirjoista löytyy: Sarjamerkki on vaunussa BR, onkohan vielä tehty jotain, miksi saanut uuden sarjatunnuksen. Sen sijaan pituustieto on oikea. DB AG:llä ilmeni jokunen vuosi sitten Stuttgart HBF:llä suistumisa silloin kun juna kulki vaihdekujassa veturin työntämän. Onnettomuuksien yhdeksi syyksi tutkijat saivat juuri vaunun pituuden. | ||||
|
02.02.2016 09:07 | Teppo Niemi | ||
| Ilkka lienee lähimpänä oikeaa tietoa. Enpä huomannut itse kirjata veturin tietoja ylös. Mutta huomattavasti isommasta veturista kuin T9.3 on kyse. | ||||
|
|
01.02.2016 16:20 | Teppo Niemi | ||
| Luistijhan siitä puuttuu. Eli harvoinpa on tilaisuus nähdä luistin solia. | ||||
|
|
01.02.2016 15:35 | Teppo Niemi | ||
| Sekin kyllä puuttuu, muttei ylimmästä pyöreäsrä aukosta. | ||||
|
01.02.2016 09:03 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun luki BOB (joka liikennöi Meridian nimellä München - Saltzburg reitillä, niin ei voi kuin ihmetellä, miten operaattorilla on varaa paljon EU:n minimiehtoja parempiin korvauksiin junien myöhästymistapauksissa. Jo 15 mi oikeuttaa korvauksiin.... Lisätty linkki esitteeseen: http://www.der-meridian.de/uploads/meridian/documents/98/alles-was-recht-ist.pdf |
||||
|
01.02.2016 08:27 | Teppo Niemi | ||
| Rantaratahan valmistui Pasilan ja Karjaan välille vasta 1903 ja Karjaan ja Turun välille parisen vuotta aijemmin. Liekö tuo vuosi 1895 rakennustöiden aloitusvuosi vaiko VR-huijausta? | ||||
|
22.01.2016 12:42 | Teppo Niemi | ||
| Eli vaunu on vuodelta 1912 ja uudelta numeroltaan 22030, ja on hylätty vuonna 1956. | ||||
|
21.01.2016 17:11 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin, että Ei-vaunut olisi alun perin numeroitu 28XX sarjaan. Olikohan se vuonna 1931, mun numeromuutos toteutettiin? | ||||