Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.10.2016 13:21 | Teppo Niemi | ||
| Sain juuri sähköpostiviestin SKS:ltä ja hän kertoi olleensa makuuvaunumatkustajana ilman autoa junassa johonn liitettiin autovaunuja. | ||||
|
|
25.10.2016 13:01 | Teppo Niemi | ||
| Enpä ole nähnynt kuljettaja-aikataulua, (Buchfahrplan) jotta voisin voisin vastata kysymykseesi. Mutta vaunujen merkintöjen perusteella se on enintään 160 km/h. Jälkimmäiseen vastaus pitäsi katsoa DB:n sivuilta. Minulla ei ole tietoa asiasta. |
||||
|
25.10.2016 09:15 | Teppo Niemi | ||
| Eipä operaattorina ole Metronom vaan NordOstseeBahn. | ||||
|
25.10.2016 08:55 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä. Sielläkin on Hv3. Matkaseurani viesti jollekin keskustelusivustolle, että matkustamme juuri Hv3 veturin vetämällä junilla sai aikaan mielenkiintoisia arvauksia, missä me olemme.... Oikean vastauksen tiesi yksi naispuoleinen harrastaja. | ||||
|
07.10.2016 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja DB Fahrzeuginstandhaltung GmbH Damplokwerk Meiningenkin on myös joutunut toteamaan, että vanhat ja täyskorjatut ilmapumput voivat hajota vaikkapa luovutuskoeajolla.... Ja myös Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:llä on ollut ongelmia ilmapumpun kanssa. Luistin karan katkeaminen Hyvinkäällä ennen siirron lähtöä Toijalaan aiheutti seuraavan päivän museojunien korvaamisen dieselillä. Vaurioitunut pumppu vaihdettiin Tr1 1082 pumppuun ja ajot jatkuivat. Tuo pumppu taas vaurioitui myöhemmin jäätymisen seurauksena.... |
||||
|
06.10.2016 08:41 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni 1970-luvun alussa oli koekäytössä noin vuoden ajan lippuautomaatti asemahallissa. Siitä tuli ostettua useita lastenlippuja eri rantaradan asemille, joistakin käytin osan matkasta jotkut ostin ihan kokoelmaan. Mutta missäköhän nuo liput ovat nykyään..... Kiva muisto siltä ajalta. |
||||
|
04.10.2016 11:17 | Teppo Niemi | ||
| Alushan ei ole matkustajalaiva. Olikohan siinä vain pari hyttiä satunnaisia matkustajia varten. Ja jos muistan matkalaisten kertomuksen oikein, niin laivan miehistössä oli myös rautatieharrastajia. Ja jos kysymyksen esittää oikeille henkilöille, niin tuohon aikaan saattoi järjestyä jotakin ylimääräistä. Itselläni on Rodby - Puttgarden lautalta 1990-luvun puolivälistä vastaavia kokemuksia. Kysyimme Lumirakeen Kimmon kanssa kansimieheltä voimmeko jäädä katsomaan junan lastausta. Hän ei osannut vastata, mutta ohjasi meidät eteenpäin. Ja tuo oli tosiaankin mahdollista. Ja pääsimme seuraamaan jopa vaunujen paikallaan pysymisen varmistuksen yksityiskohtia ja näkemään myös laivan porttien sulkeutumisen junakannelta. |
||||
|
30.09.2016 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Tässähän on oiva kuva mihin asuun 'musta kostaja' on syytä maalata Haapamäellä. Eli tässä on ihan sama veturi, joka Haapamäelle tultuaan maalattiin mustalla pohjamaalilla. | ||||
|
29.09.2016 13:59 | Teppo Niemi | ||
| Itse muistan 'kansakouluikäisenä' rantaradan veturivetoisen paikun, joka oli Helsingissä iltapäivällä joskus neljän kieppeillä. Menin sillä usein yksin Helsinkiin, ja jatkoimme isän kanssa tätini luo. Junassa oli usein Eis-vaunu. Ja siihen ja sairasosastoon... Mieluisampi vuoro oli tietenkin lättä. | ||||
|
29.09.2016 09:19 | Teppo Niemi | ||
| Ihan oikein, ja puiston laituri on tuon taustalla näkyvän vyörytyslaitteen pohjoispäässaä | ||||
|
28.09.2016 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Toukokuussa palatessani Saksasta Langen kanssa poikettiin katsomassa Lohjan veturitallien ympäristöä. Ja sinnehän nuo tenderit olivat ilmestyneet. Olivat olleet kuulemma täynnä kiviä, niitä oli käytetty vaunuvaaan koepunnituksissa. | ||||
|
27.09.2016 11:12 | Teppo Niemi | ||
| Oli, samoin kuin Mankissa, Luomassa, Pellossa, Monnissa, Palopurossa, Tolsassa.... Ja jopa Lempäälässä, jossa on sentään IC-junatkin pysähtyneet. | ||||
|
|
27.09.2016 08:36 | Teppo Niemi | ||
| Sitähän käytti VR Oy:n turvallisuusjohtaja hakiessaan pysähtymiskieltoa Rovaniemi - Kemijärvi väliliikennepaikoille 'Uuden juna-ajan' alkaessaq. Miksi VR Oy:n turvallisuus johtajaa kiinnostanut tämä liikennepaikka? Tai Viranomaistahoja, kaikkiahan pitäisi kohdella samalla tavalla. | ||||
|
26.09.2016 15:35 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä on. Svetogorskin eli entinen Enso. Imatrankosken ja Enson asemien väli on ollut 6,84 km. Imatrankoski-rajan km lukema (Simolan, Lappeenrannan ja Imatra T:n kautta) 337+095, Imatrankosken 331+267 eli näiden etäisyys olisi 5,83 km, Jolloin Imatrankoski rajan ja Svetogoskin etäisyydeksi jäisi 1,01 km. |
||||
|
|
26.09.2016 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon Raimo Harjun kysymykseen. YTJ:stä löytyy Höyrywelho Osakeyhtiö Oy, kotipaikka Jokioinen, y-tunnus 2628679-9, päätoimiala Muiden erikoiskoneiden korjaus ja huolto (33129). Onko kysymyksessä sama höyrywelho, jota kommenteissa tarkoitetaan? | ||||
|
26.09.2016 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Lasse Hinkkasen kommenttiin 21.9.2013: Tuo kysymys olisi kait pitänyt olla ... Kilossa jo kuvan oton aikaan... | ||||
|
21.09.2016 13:33 | Teppo Niemi | ||
| Ja viimeisissä JTT:n korjauslehdissä kohdassa Museokalusto, annetaan Vr1 sarjalle suurimmaksi nopeudeksi 40 km/h, paitsi A-radalla ilman vaunuja, jossa se oli 25 km/h. | ||||
|
13.09.2016 10:59 | Teppo Niemi | ||
| Makuuvaunu meni, mutta päivävaunut (EFi + Eit) menivät Oulun yöjunassa Haapamäelle ja siitä Jyväskylän makuuvaunun (CEm vaiko Em) ja Fo:n kanssa Jyväskylään, ja edelleen Pieksämäelle. Oulun yöjunaan liitettiin Haapamäellä taas Pieksämäki - Vaasa postivaunu. | ||||
|
|
12.09.2016 11:20 | Teppo Niemi | ||
| Mielestäni ainoa Haapamäen kautta kiertänyt yöjuna oli 1975 Helsinki - Oulu -juna joka oli varsinainen palapeli. Vaunuja mm Jyväskylään, Pieksämäelle, Vaasaan ja Pietarsaareen. | ||||
|
|
12.09.2016 08:35 | Teppo Niemi | ||
| Viimeinen teräskorinen vaunu on kylläkin postivaunu, sarjaa Pot | ||||
|
12.09.2016 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Ei välttämättä. Kun vilkaisee mitä vaunuja nuo ovat, niin oma veikkaukseni on, että kumpikuin kuuluu junan vakiokokoonpanoihin. Ensinmäisenä näyttäisi olevan EFi (ja vieläpä vino-eteisellä, jolloin numerosarja olisi 22391 -22400) ja seuraavana Cik kahvilavaunu. Seuraat kaksi vaunua ovat joko Eit tai Eift, viimeisenä CEit tai CEift. | ||||
|
02.09.2016 08:53 | Teppo Niemi | ||
| Venäläiset moottorivaunut, jos niillä liikennöidään Vainikkalaan tarvitsevat avuksi dieselveturin jos ne eivät ole monivirtaversioita (3 kV DC / 25 kV AC 50 Hz) | ||||
|
01.09.2016 16:08 | Teppo Niemi | ||
| Aikataulukirjan A-osa vuodelta 1965 kertoo, että Dm4 moottorivaunut voivat liikennöidä seuraavilla radoilla joilla on K30 - K33 kiskot: - Karjaa - Tammisaari 60 km/h - Imatra - Parikkala - Savonlinna 60 km/h (Dm8 70 km/h) |
||||
|
|
01.09.2016 13:53 | Teppo Niemi | ||
| Dm8-9 junille sallittujen rataosien luettelo (Löytyy JTT:stä) kertoo, että ainoa mahdollisuus olisi Savonlinnasta Parikkalaan. | ||||
|
29.08.2016 12:41 | Teppo Niemi | ||
| Ja maanantaina 29.8.2016 työmaalla sattui vähän liian iso paukku: http://yle.fi/uutiset/junaliikenne_keskeytynyt_hyvinkaan_ja_hameenlinnan_valilla__louhintatoissa_sattui_vahan_liian_iso_rajahdys/9127354 , http://yle.fi/uutiset/junaliikenteessa_muutoksia_helsingin_ja_tampereen_valilla/9127450 | ||||
|
29.08.2016 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Taitaa vain olla, että kaikki koivut eivät ole rautatien maalla. | ||||
|
26.08.2016 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Ja eikös sininen valo tullut käytöön vasta 1970-luvulla JT:n lisäyksen myötä. Resiina-lehdessä oli jokunen vuosi sittten hyvä artikkelisarja opastimien ja merkkien kehityksestä Suomessa. Tämä kuva lienee kuitenkin ajalta, jolloin Korttion ratapihaa muutettiin. Ja kun tutkii vanhoja Riihimäen ratapihakaavioita, niin vuoden 1952 kaaviossa Helsingin suunnan tulo-opastin on siipiopastin ja tunnuksella A½ ja kuvassa https://vaunut.org/kuva/43067 olevassa kaavion osassa olisi kulkutieopastin B1/2/3 ja lähtösemafoorien D ja F mastojen alaosat. Eli Ilkan kommentti on oikein. Kuvassa näkyvä puomein varustettu tasoristeys lienee korvattu sillalla, eli Jorman ajoitus on oikea. Ratatyöt liittynevät juurikin tähän siltaan. Sen sijaan Teemun paikanmääritykseen ei opastintunnus tunnu sopivan näiden kaavioiden perusteella,sillä Lahden suunnan tulo-opastimen tunnus on P1/2/3 ( https://vaunut.org/kuva/43064 ) |
||||
|
25.08.2016 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Saarijärvenä minäkin tätä pitäisin. Vuonna 1977 tehtiin kesäretkellämme juurikin lätän vetovaunun 'kierto' liitevaunun toiseen päähän juurikin näillä vaihteilla. Ja kun katsoo kuvaa tarkemmin, niin kuvahan on otettu lätästä, jonka päätyportti on auki. Eli onkohan menossa jopa vastaava operaatio? | ||||
|
18.08.2016 12:20 | Teppo Niemi | ||
| Penkit ovat kyllä samankaltaisia kuin vanhimmissa teräskorisissa matkustajavaunuissa, mutta esim. kääntömekanismin lukitus oli erilainen, samoin muutenkin penkin runko. Dm8 penkkien käännön lukitus avattiin jalkapolkimella, kun taas teräsvaunujen (myös CEiv) penkkien lukitus vapautui vetämällä penkkiä käytävälle päin. Täysin samanlaisia penkkejä kuin Dm8 -junassa oli ei tietääkseni ole ollut käytössä teräskorisissa vaunuissa. Eit 23114 vaunussa on normaalit vaunun rakentamisajankohdalle tyypilliset penkit, joiden kääntömahdollisuus on poistettu. |
||||
|
16.07.2016 09:21 | Teppo Niemi | ||
| Pikkulinnut visertävät, että sinne tulisi ensin vaunukalustoa kunnostukseen ja sitten lisää höyrykäyttöisiä kiskokulkuneuvoja...... | ||||
|
11.07.2016 15:08 | Teppo Niemi | ||
| Eikös hurussa ole ollut koko käyttöiän vain höyryesilämmitys..... Dr12 2216 on tehty 'jälkiasennus' sähkölämmityksestä lähinnä moottorin lämpimänä pitoa ajatellen. | ||||
|
11.07.2016 09:00 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo silta oli muistaakseni esikuvana Pienoisrautatiekerho ry:n Helsingin aseman kellarissa sijainneen kaksikiskoradan keskuspöydän ja Suvannon pöydän yhdyspalalla olleelle Tapio Eonsuun tekemälle sillalle, | ||||
|
11.07.2016 08:57 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan Karhulan Sunilan Rautatieosakeyhtien veturi numero 12? Logiikkahan on ihan sama kuin muillakin 'erityisolosuhteiden luvatussa maassa' olleilla yksityisrautateiden vetureilla. |
||||
|
05.07.2016 13:18 | Teppo Niemi | ||
| Voi kun on tuttu paikka ja veturi.... | ||||
|
29.06.2016 08:58 | Teppo Niemi | ||
| Aivan kuin olisin nähnyt samaisen henkilön viime tammikuussa Nördlingenissä tutkimassa kolmeakselisen matkustajavaunun keskimmäisen akselin laakerointia ja ripustusta. | ||||
|
21.06.2016 17:53 | Teppo Niemi | ||
| Esimerkiksi kierrättämällä. K22 vaihteitahan on vapautunut esim. Minkiön halliraiteiston uusimisen yhteydessä. Uusien halliraiteiden vaihteet lienee rakennettu Kyro Oy:ltä Kyröskosken tehdasradasta 1989 saaduista vaihteista ja VR:ltä (nyk. Liikennevirasto!) saaduista K30 vaihteista. Nuo Kyröskoskelta tulleet vaihteet ovat sinne hankittu Ruotsista Roslagsbanalta. Ja onhan K22 vaihteita tai niiden osia voitu saada joistakin yksityis- tai sivuraiteesta tai vaikkapa toiselta museoradaltakin. Pitänee lisäksi muistaa, että Humppilan ratapihan vaihteet ovat henkilöratapihan osalta K30 vaihteita ja halliraiteiston osalta Kyröskoskelta tulleita Roslagsbanan vaihteita. |
||||
|
20.06.2016 11:10 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan se 22.5.2016 klo 19 -21 ja parisen viikkoa sitä ennen. | ||||
|
20.06.2016 08:46 | Teppo Niemi | ||
| Ja Kiipuntien tasoristeyksen näkemäalueen raivaus kevään ja alkukesän aikana kasvaneista puskista on menossa. | ||||
|
16.06.2016 09:08 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Hr1 1009 ei ole kompressoria, vaan ilmapumppu. | ||||
|
31.05.2016 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Kahdella vihreällä henkilöraiteille, kolmella vihreällä tavarapuolen raiteille. | ||||
|
25.05.2016 10:01 | Teppo Niemi | ||
| Tuomon kysymykseen liityen: Milloin Rautaruukki Oy:lle valmistui Raaheen oma koksaamo. Siihen saakka masuuneissa tarvittava koksi oli tuotava muualta Raaheen. Jostakin muistelisin, että tuolla Raahen koksijunalla olisi ollit lempinimenä Rasputin. |
||||
|
03.05.2016 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Eiköhän tuo liene Järvenpään ja Jokelan väliltä? | ||||
|
25.04.2016 13:42 | Teppo Niemi | ||
| Rautatieliikennelehdessä 1/1965 oli taulukko, joka kertoi vaunujen lukumäärät 1.1.1965. Olen hieman skeptinen tuon päivämäärän suhteen, mutta nuo lukumäärät olivat: H vaunuja 12 kpl Hv vaunuja 187 kpl Hdk vaunuja 5951 kpl O vaunuja (siis sarjatunnus pelkkä O) 1 kpl Vertailun vuoksi Hk vaunuja oli hieman alle 5000 kpl. |
||||
|
|
15.04.2016 13:30 | Teppo Niemi | ||
| Nyt tutkin PRK:lla aineistoja,( joskin unohdin muistiinpanot). 1.1.1964 oli H vaunuja muutama kymmenen ja Hv vaunuja satoja, joskin määrä oli pieni osa sarjan koko suuruudesta. Sen pohjalta vastaan Hannun kysymykseen, että Hv vaunut poistuivat yleisestä liikenteestä 1960-luvun puolivälissä. | ||||
|
13.04.2016 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Kiva kuva Vallastien kalustosta | ||||
|
06.04.2016 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Liikennetiedotteissa kerrotaan, että juna ajettiin 'kahtena palana' Helsingin ja Kouvolan välillä, eri Joensuun ja Kajaanin osat omina juninaan. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=3701.msg72376 |
||||
|
30.03.2016 07:50 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä siellä sellainen kulkuväline on. | ||||
|
|
29.03.2016 09:54 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se on hyvin tyypillinen. Jos kyseessä olisi Suomen sisäinen kuormaus, niin vain pylväsketjut olisi sidottu ja vaunussa olisi viisi paria (periaatteessa) kyllästettyjä puupylväitä. Näitä pylväitä ei saanut käyttää SNTL:oon menevissä vaunuissa, vaan niihin oli lähettäjän hankittava omat pylväät, koska SNTL:stä ei palautettu puupylväitä. Samoin tuo puupylväiden sidontalauta oli käytössä vain SNTL:oon menevissä kuormissa (oli kyse sitten kuormauksesta suomalaiseen tai neuvostoliittolaiseen vaunuun. Lisätietoja löytyy SNTL:ään menevien vaunujen kuormausohjeista. Tuohon Hv vaunujen kaupallisen käytön päättymiseen ei minulla ole tällä hetkellä vastausta. Yritän muistaa tutkia PRK:lta löytyviä aineistoja, jos niistä löytyisi jotakin. |
||||
|
Kuvasarja: Syysloma 2015 |
29.03.2016 09:42 | Teppo Niemi | ||
| Ja kyllä tuo syksyinen, pyhän päivän tienoille sattunut parin päivän loma tunnettiin tekussa myös karvalakkilomana. Ja 1980-luvulla tekulaiset totesivat näihin aikoihin, että kuukauden päästä alkaa kesäloma. | ||||
|
23.03.2016 15:56 | Teppo Niemi | ||
| Vaunusarja on Ok. | ||||
|
23.03.2016 11:47 | Teppo Niemi | ||
| Mutta entistäkin mielenkiintoisemmaksi tämä muuttuu. Vaunu on selvästikin sotasaalisvaunusta (4 aks katettu tavaravaunu) tehty, jotenka olisi oletettavaa, että tuo vaunu löytyisi listoilta. | ||||