Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.09.2015 09:53 | Teppo Niemi | ||
| Jostakin syystä ensimmäiseksi mieleen tulisi Lahti ja sen varikon tuntumassa ollut rata-osaston tukikohta. Taustalla oleva raide olisi lahden aseman suunnalta Salpausselälle johtava kolmioraiteen haara. | ||||
|
28.09.2015 13:53 | Teppo Niemi | ||
| Ja käsittääkseni nuo kääntölaitteet ja puomit ovat tänä päivänä Haapamäellä, jos niitä paikkoja siivotessa ole hävitetty. Puomit löytyvät pilttuun 16 seinältä ja kääntölaitteet muistaakseni Gbp vaunusta. | ||||
|
21.09.2015 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan kuitenkin niin, että Ouluun menevä lättä oli vain muutamalla (olikohan peräti Uimaharju, Lieksa, Vuonislahti) pysähdyksin Nurmekseen, edelleen Ouluun kulkenut lättä ja Nurmeksen lättä taas pysähtyi lähes kaikilla liikennepaikoilla joko tarvittaessa tai aina. 1960-luvun puolivälissä kesäaikana tilanne oli hieman tästä poikkeava. | ||||
|
21.09.2015 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Ja junana EP Karelia, ensimmäiset vaunut Cht ja Rt | ||||
|
17.09.2015 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaan, että seisomassa. Raiteella 1 taitaa seisoa 'paneeliexpress' Seinäjoelle. | ||||
|
17.09.2015 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni tämän loppumisesta on kulunut jo yli 20 vuotta. | ||||
|
16.09.2015 16:26 | Teppo Niemi | ||
| Olen kyllä hieman erimieltä tuon halkokuorman lastauksesta. Sehän näyttää tehdyn 1950- ja 1960 luvuilla voimassa olleen Tavaran kuormausmääräysten (TKM) ja myös 1920- ja 1930 luvuilla Määräyskokoelmissa julkaistujen määräysten mukaisesti. | ||||
|
12.09.2015 09:18 | Teppo Niemi | ||
| Vuorten-Vuorella (eli Haapajärven asevarikolla) retkeelä kyllä käytiin. Sen sijan Ohen,äestä joutui tyytymään vain aidan ulkopuolelta kuvaamiseen. | ||||
|
12.09.2015 09:15 | Teppo Niemi | ||
| Retken järjestelyistä vastaanneet olivat yhteydessä puolustusvoimiin, ja tuo vierailu asevarikolla saatiin järjestettyä. Kiitoksia silloista matkaa järjestäneille. | ||||
|
11.09.2015 07:55 | Teppo Niemi | ||
| Jokos tähän aikaan kulki yöjuna Helsinki - Imatra - Joensuu - nurmes - Kontiomäki - Oulu? Tässä junassahan kulki makuuvaunu Helsingistä joensuun kautta Kontiomäelle. | ||||
|
10.09.2015 15:29 | Teppo Niemi | ||
| Tarjoaisin kyllä tälle paikaksi Vuorten vuorta. Ei oikein sovi kuvaan https://vaunut.org/kuva/23515 , joka on Ohenmäestä ja kuvan ottamisen aikoihin sähköistys oli jo Iisalmeen. | ||||
|
10.09.2015 15:25 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan Kuopio. Taustalla konepajarakennuksia. | ||||
|
10.09.2015 15:23 | Teppo Niemi | ||
| Kallan sillat Kuopio (-Suosaari) -Toivala. Tuo rautatiesilta avattiin vain retkeläisten kuvausta varten. Esimerkillistä palvelua. | ||||
|
10.09.2015 13:13 | Teppo Niemi | ||
| Ei tämä kyllä ole Ohenmäestä. Mutta sen sijaan Lapinlahti tämä voisi olla. | ||||
|
09.09.2015 16:47 | Teppo Niemi | ||
| Kumisevalta etelään sijaitseva< Vuorten-Vuoren raide | ||||
|
09.09.2015 16:46 | Teppo Niemi | ||
| Vai´ko peräti Pihtipudas. Haapajärvellä oli pitkä (joko 20 m tai 22 m lava) joka oli käsikäyttöinen. Sillä käännettiin sekä liitevaunu, että vetovaunu tuolla retkellä. | ||||
|
09.09.2015 16:44 | Teppo Niemi | ||
| Voisikohan olla peräti Vuorten-Vuori? Toinen vaihtoehtohan olisi sitten tuo Iisalmaen eteläpuolella sijainnut kriisivarasto. | ||||
|
01.09.2015 12:22 | Teppo Niemi | ||
| Taitaapi omata todella mielenkiintoisen historian tuo vaunu. Tuo kolmas akseli on lisätty vaunuun jossakin vauheessa, jotta akselipaino pienenisi. Vaunussa on lisäksi SA3 kytkimen asennusvalmius ja ruuvikytkimen asennus on sovitettu tuohon. Lisäksi Ok vaunun näköisen vaunun sarjatunnus on XOk. |
||||
|
|
31.08.2015 17:34 | Teppo Niemi | ||
| Ja seuraava lienee G.A.S 4 (eli yksityinen tehdasvaunu Mäntän tehtailta) | ||||
|
25.08.2015 07:55 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan maadoituskaapeleita, jotta konepeitot pysyisivät samassa potentiaalissa kuin veturin runko ja rata. | ||||
|
24.08.2015 11:26 | Teppo Niemi | ||
| Tarkemmin Vaunut.orgin liikennepaikkahaun kautta poimittuna Ylemmäinen - Kurenpolvi | ||||
|
24.08.2015 11:21 | Teppo Niemi | ||
| Mitenkäs olisi Talman soraraide? | ||||
|
20.08.2015 08:02 | Teppo Niemi | ||
| Eikös tuossa vaunun päädyssä ole viisi numeroa? Silloin sarjatunnus on KEi, Jos siinä olisi vain neljä numeroa, niin sarjatunnus olisi KCik. Ajankohtana vaunusto on todennäköisemmin ollut moottorikiitojunassa (MK). | ||||
|
19.08.2015 16:15 | Teppo Niemi | ||
| Enpä osaa sanoa, Muistaakseni Sallisen Pertri olisi perehtynyt aiheeseen jossakin vaiheessa parisen vuosikymmentä sitten. Olisikohan Petrillä jopa tuoreenpaa tietoa asiasta? | ||||
|
|
19.08.2015 09:19 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni veturi saa joka tapauksessa paremman kodin kuin täällä erikoisolosuhteiden luvatussa maassa. Saattaapa päätyä jopa DB Fahrzeuginstandhaltung GmbH:n konepajan yhdeksi korjaustyöksi. Uskon, että suomalaisharrastajat päässevät vielä matkustamaan kyseisen veturin vetämässä junassa. | ||||
|
|
18.08.2015 08:53 | Teppo Niemi | ||
| Kiitos Eljas tarkennuksista. | ||||
|
|
17.08.2015 12:41 | Teppo Niemi | ||
| Eikös niitä ollut Valkeakosken tehdasradalla sekä no 1 että myös 2. Toinen vetureista (no 2) on muistikuvieni mukaan romutettu 1960-luvun puolivälin kieppeillä tarpeettomana. Nyt vain vanhoja Resiinalehtiä lukemaan.... Niistä artikkeleista minun muistikuvani ovat peräisin. Ja Nuution Erkin kommenttiin liittyen: Käsittääkseni uusien omistajajien edustajilla on kyseisiä vetureita käsittelevien Resiina-lehtien numerot. Ja ilmeisestikin vielä hieman 'saksannettuinakin'. Joten toivossa on hyvä elää. | ||||
|
17.08.2015 11:48 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuossa siipipyörämerkissä on veturimiehillä lisäksi vastapaino, muiden tyytyessä tavalliseen pinnapyörään. | ||||
|
15.07.2015 14:26 | Teppo Niemi | ||
| Määräasemana on joko Bremervörde (illan viimeinen lähtö Stadesta) tai Bremen Hbf. Juna on kulussa kesäaikataululla 1.5 -4.10.2015 lauantaisin, sunnuntaisin ja yleisinä vapaapäivinä: http://www.evb-elbe-weser.de/index.php?id=56 | ||||
|
14.07.2015 12:50 | Teppo Niemi | ||
| Junan tulo ja lähtöraide oli kylläkin 1, mutta yöpyi raiteella 3. Kuva seisontaraiteelta: https://vaunut.org/kuva/2570 ja kuva lähtöraiteelta: https://vaunut.org/kuva/19690 | ||||
|
|
14.07.2015 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Samoilla paikkeilla kun toi ЭД9М seisoo, niin 1.-2.10.1994 vietti yönsä suomalainen Dm7 kalusto (https://vaunut.org/kuva/2476) | ||||
|
13.07.2015 15:01 | Teppo Niemi | ||
| Venäjä on laaja maa. Mutta heitetään yksi arvaus: Petroskoi Pass. (Petrozavodsk Pass) (perustelut: https://vaunut.org/kuva/92054 , https://vaunut.org/kuva/51186 , https://vaunut.org/kuva/71388 ) | ||||
|
03.07.2015 07:54 | Teppo Niemi | ||
| Olikos Pot vaunuja jo vuonna 1965? Mielestäni ensimmäiset Pot vaunut valmistuivat vuonna 1967. Tätä tukee myös Resiina-lehden nettisivuilta löytyvän luettelon ( https://spreadsheets.google.com/spreadsheet/pub?hl=en&hl=en&key=0AlBj96uIl14OdHdQckFuSDhuMG1uOFZuMkJIMVpvU3c&single=true&gid=0&output=html ) tekstit. Ainakin Toijalan postijunasta (Helsinki n. klo 15) olen nähnyt useamman harrastajan kuvia, joissa junan postivaununa on Pot. | ||||
|
01.07.2015 12:10 | Teppo Niemi | ||
| Likimain viivan alapäästä 1/3 viivan pituutta ylempänä on sen toinen päätepiste ja toinen ollut kävelytien tasoristeyksellä. | ||||
|
30.06.2015 10:58 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni tuota Mikon kysymystä on sivuttu niin Helsinki - Leppävaara kaupunkiradan rakentamisesta kertovassa teoksessa kuin myös Markku Nummelinin Rantarata -kirjassa. | ||||
|
|
30.06.2015 09:01 | Teppo Niemi | ||
| Pasilan aseman rakentamiseen liittyvistä raidesiirroista, näin ainakin muistelisin. | ||||
|
30.06.2015 07:53 | Teppo Niemi | ||
| Sieltähän se. | ||||
|
30.06.2015 07:52 | Teppo Niemi | ||
| Liikenneviraston avoimessa datassa tämä junahan on MUS 1943. Ei siis H. Mielestäni näissä tunnisteissa pitäisi käyttää LIVIn käyttämää tunnusta. Silloin ei tarvitse arpåoa, millä tunnuksella mahdollisesti juna on operaattorilla. | ||||
|
29.06.2015 16:44 | Teppo Niemi | ||
| Eipä välttämättä. Riittää tieto, ettei lumen alla kiskon päällä ole jääkerrosta. Mutta sitten tuohon lumeen ei ole varaa pysähtyä. Jää kun tietänee sitä, että kohta tuo kevyt veturi kulkisi kiskojen sivussa..... | ||||
|
23.06.2015 15:09 | Teppo Niemi | ||
| Tarjoaisin kuvan ajankohdaksi kyllä vuotta 1990 tai kohta sen jälkeen. | ||||
|
22.06.2015 14:25 | Teppo Niemi | ||
| Yritin hakea Liikenneviraston julkaisuista tietoa radan kaltevuudesta, mutta enpä löytänyt. Sen sijaan Aikataulukirjan A-osa vuodelta 1965 kertoo satama- ja sivuratoja käsittelevällä sivulla rataosasta Lappeenranta - Voisalmensaari seuraavaa: suunnassa Lappeenranta - Voisalmensaari on käytettävä junapainotaulukkoa I ja suunnassa Voisalmensaari - Lappeenranta vastaavasti junapainotaulukkoa V. Junapainotaulukko I kertoo junapainot rataosilla, joiden junapainoon vaikuttava nousu on enintään 10 o/oo, ja vastaavasti unapainotaulukko V kertoo junapainot rataosilla, joiden junapainoon vaikuttava nousu on enintään 20 o/oo. Jälkimmäisestä taulukosta löytyvät vain veturisarjat Hv1, 2 ja 3, Pr1 Tk3, Tv1 ja 2 sekä Vr1, Vr2, Vr3 ja Vr5. | ||||
|
|
22.06.2015 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Pyhän Martinlaakson radalla oli runsaastikin kaluston kulkurajoituksia johtuen silloisista korkeista laitureista. Myöhemmin laiturien parrut poistettiin ja Sm1-2 kalustolle tehtiin muutostyönä tuo pieni levitys ovien kohdalle. Tämän jälkeen voitiin poistaa Martinlaakson radan erikoisrajoitukset. Kaivelin eilen illalla pikaisesti omia materiaaleja, niin niiden perusteella Toivosen Jorman kommentit pitävät paikkaansa. Pitäisiköhän Trafista pyytää muutama asiakirja, jotka koskevat nykyisin voimassa olevia Hr1 veturin sallittuja käyttöarvoja? |
||||
|
17.06.2015 12:00 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun katsoo tarkemmin oikeanpuoleisen maatauen ympäristöä, niin puiden välistä pilkottaa pölkkyristikkoa. Eli toinen raiteista on tilapäiskorjattu. Eli tällä perusteella ennen uuden sillan valmistumista 1925. | ||||
|
12.06.2015 09:27 | Teppo Niemi | ||
| Kokotiileista puheen ollen: Ensi syyskuussa on mahdollisuus nähdä sveitsiläinen Ce6/8 Ruotsissa. Se on tulossa vierailevaksi tähdeksi' Ruotsin rautatiemuseoon sähköistyksen 100 vuotisjuhliin Sveitsistä. | ||||
|
12.06.2015 09:23 | Teppo Niemi | ||
| Ja sama koskee myös risteysvaihteita. Pääkulkuteillä sijainneista risteysvaihteista on pyritty järjestelmällisesti eroon. Vielä 1970-luvulla lahden ratapihaa kunnostettaessa pääraiteissa oli raideristeyksiäkin. Myös kaarrevaihteet (etenkin ulkokaarrevaihteet, niiden huonon raidegeometrian vuoksi) ovat kuuluneet vältettäviin vaihdemuotoihin. | ||||
|
09.06.2015 13:18 | Teppo Niemi | ||
| Kesti hetken aikaa, ennen kuin muistin, mitä osaa tarkoitit, vaikka olinkin Ramin ja Epin apuna siinä projektissa. | ||||
|
08.06.2015 08:21 | Teppo Niemi | ||
| Vesi näyttää olevan todella korkealla siihen verrattuna, mitä se oli 1980-luvulla. | ||||
|
03.06.2015 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Puisten ratapölkkyjen mitat löytyvät Ratateknisten ohjeiden osasta 11 Radan päällysrakenne http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rato_11_radan_paallysrakenne.pdf kohdasta 11.4.2.1 ja luokka 1 kuuluvien pölkkyjen mitat ovat 240 mm*160 mm*2700 mm. Samasta julkaisusta löytyvät myös puisten siltapölkkyjen eli siltapelkkojen ja betoniratapölkkyjen mitat. | ||||
|
02.06.2015 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Ja keulan numerolaatta ja puskinpalkista puuttuvat numerot rajaavat tätä kuvaa edelleen. | ||||
|
01.06.2015 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Mutta jos nyt ottaisi vastaavan kuvan, niin värisävyissä on tapahtunut huomattava muutos. | ||||
|
01.06.2015 08:01 | Teppo Niemi | ||
| Koskas Puistolassa oli käytössä väistöraide. Muistaakseni väistöraide esiintyy edukseen Rautatieuutisten uutiskuvassa, jonka aiheena on ennätyspitkä koeajojuna. | ||||