Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.07.2012 14:38 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin yksi protosarjan (siis Saksassa valmístettu) löytyy Haapamäeltä. Samoin sieltä löytyy myös yksi viidestä Gk vaunusta. Kunpa olisi resursseja kunnostaa kyseiset vaunur entiseen loistoonsa. | ||||
|
06.07.2012 13:22 | Teppo Niemi | ||
| Josakin yhteydessä sekin kerrottiin. Olikohan se niin. että jalat irroitettuna vaunun päädystä. | ||||
|
05.07.2012 12:21 | Teppo Niemi | ||
| https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4782.0 | ||||
|
05.07.2012 07:55 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän Joona tiesi kaluston ihan oikein. Mutta kyllä Bayreuthiin kulkee myös 610-sadjan dieselmoottorijunia ja ne vuorotkin ovat palapelejä. | ||||
|
04.07.2012 09:49 | Teppo Niemi | ||
| Lisätäänpä tämä numero tunnisteihin. | ||||
|
03.07.2012 11:34 | Teppo Niemi | ||
| Ja lisätäänpä tieto, että ensi viikonloppuna (14. ja 15.7.2012) matka Adler-veturin vetämässä junalla Nürnberg Hbf - Fürth(Bay)Hbf olisi mahdollista. | ||||
|
03.07.2012 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Toiseen kuvaan kuvasarjan kokoaja on liittänyt linkin, joka johtaa ZBA Machenin viralliseen esittelymateriaaliin (sen täyttäessä 30 vuotta vuonna 2007). Siellä kerrotaan vaihteiden luvuksi 750 kpl. Lisäksi kerrotaan raiteensulkuja olevan 26, ja pääopastimia 122 ja raideopastimia 688 | ||||
|
02.07.2012 16:58 | Teppo Niemi | ||
| En uskaltanut laittaa tekstiin palvelusvuosien loppua mutta Joni sen tiedon kaivoi. Evn numeroa katselin alkuperäisestä kuvasta: ?7 80 8 169 002 - 3. Ensimmäistä numeroa en saa luetuksi kuvista. | ||||
|
02.07.2012 07:52 | Teppo Niemi | ||
| Paljonkos Hv3:n minimikaarresäde on ja mitenkä se suhtautuu teräskoristen (=ELht, Eit) minimikaarresäteeseen. Entä Ali-Vekkosken kaarteen säde? Nyt olisi hyvä tuoda faktat esiin, kenellä niitä on. Jatketaan keskustelua sen jäleen kun edellä mainitut asia on selvitettty. | ||||
|
29.06.2012 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Nyt kyllä tuntuu, että Teppo potee dementiaa, kun lukee Jimin kommentteja. Käsittääkseni Kupittaan, samoin kuin Piikkiön (sekä kaikkien muidenkin Paimion Turun välisten liikennepaikkojen osalta henkilöliikenne lakkautettiin Paimion henkilöjunaliikenteen loppuessa toukokuussa 1979. Ja että Kupittaan tavaraliikenne olisi jatkunut 1980-luvun lopulle, jolloin Kupittaa oli jo toistamiseen avattu henkilöliikenteelle. Joka tapauksessa Kupitttaan (alkuperäinen nimi kait oli Turku Itäinen) historiassa toinen henkilöliikennejakso oli juuri Pernon Telakka - Piikkiö junat, joihin itse olen noussut juuri Kupittaalta (tehden matkan Kupittaa - Pernon Telakka - Turku, ja jatkaen höyryjunalla (Hr1 1004) edelleen Naantaliin. Ja niitä harvoja 'viimeisiä junia' joilla olen matkustanut, on ollut juuri Turku - Paimio - Turku henkilöjuna. | ||||
|
29.06.2012 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Mitähän tarvitseekaan tapahtua, että BOv-vaunut kokevat saman kuin nyt Dm12 ja Hr1 1021 eli käyttökiellon? Kaksi samansuuntaista onnettomuuttahan ei rutatieliikenteessä ole ainakaan aikaisemmin tunnetusti paljoa painaneet, yleensähän sen jälkeen on reagoitu, kun matkustajille on tapahtunut henkilövahinkoja.... | ||||
|
27.06.2012 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelen, että Haapamäen kilometrit ovat Porin kautta 514. Ja Liikenneviraston väylätietoja julkaissarjasta löytyy Porin kilometreiksi 322 eli radan pituus olisi 192 km ja Haapamäki - Jyväskylä 80 km. Eli Pori - Parkano - Haapamäki 272 km. | ||||
|
27.06.2012 07:51 | Teppo Niemi | ||
| Aivan, Ruotsissahan on esiopastimissa valkoinen: Odota Aja, vihreä: odota Seis. Sama käytäntö oli suomessa Singnaaliohjesääntöjen aikaan. (Ensimmäinen Junaturvallisuussääntöhän astui voimaan vasta vuonna 1938) | ||||
|
25.06.2012 12:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuten olen usein kommentoinut, niin aikoinaan Lyypekissä, etenkin aamuruuhkassa näki tällaisia vastaaavia veturisijoituksia. | ||||
|
25.06.2012 12:42 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän tämä on ollut työvaununa kuten sarjatunnus Etv eli erikoistyövaunu kertoo. Kyseessä on siis vesakkon- ja ruohon torjunta-aineen levitysvaunu. | ||||
|
25.06.2012 11:34 | Teppo Niemi | ||
| 15.6.2012 8:49 K. Ristniemi kirjoitti: "Missäs nyt on vika? Eiväthän muiden yhteisöjen museoveturit käsittääkseni tapaa kyvää tuhoa, missä kulkevatkaan." Tähän voisi muistuttaa Tr1 1033 Haapamäki - Keuruu - Jyväskylä matkustajajunasta 1990-luvun alussa. Juna joutui pysähtymään Keuruun tulo-opastimelle junakohtauksen vuoksi. Veturiin oli tehty ohiajoa silmälläpitäen kunnon pesä. moemmat varot huutavat, imutit syöttävät vettä ja paine kattilassa sen kun kasvaa... Siitä kun lähdettiin, niin palokunta sai töitä kerrakseen. No ajot päättyivät siltä erää Jyväskylään ja illan junapari olikin sitten Dv12 parilla.... | ||||
|
25.06.2012 09:33 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni Tk3 1136 vikaantui jo siirtoajolla Haapamäki - Tampere hieman ennen Tamperetta. Syynä oli lämmittäjän puolen männän varren tiivisteen hajoaminen. Korjauksen yhteydessä selvisi, että männän varsi oli taipunut. | ||||
|
14.05.2012 14:55 | Teppo Niemi | ||
| Ja 1009 alkuperäinen tenderi meinasi mennä romuksi jo aikaisemmin. Siitä tenderinvaihdosta voisi kait todeta, että markka toimi hyvänä konsulttina työn jouduttamiseksi. | ||||
|
14.05.2012 13:03 | Teppo Niemi | ||
| Noin 15 vuotta sitten myös junahnekilökunnan suhtautuminen asioihin oli, ainakin jos asiasta huomautti muu kun VR-konsernin raideliikenneyhtiöiden palveluksessa oleva, todella vähättelevää. Enkä kyseisen tapauksen jälkeen ihmetellyt yhtään RZD:n Sortavalan varikon matkaneuvojan toteamusta syksyltä 1997, jossa hän vertasi Suomen rautatieliikennettä Venäjän maantieliikenteeseen. No matkan jälkeen lähti kyllä minulta myös kirjallinen palaute VR:lle. Suhtautuminen sähköradan turvallisuuspuutteisiin on ollut vielä 2010-luvulle tultaessa samanlaista. Onneksi asiat hoituvat TUKESin kautta, ennen kuin kukaan joutui sähkötapaturman uhriksi. |
||||
|
14.05.2012 09:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja tämä siltajännehän on uutena palvellut Huutokosken ja Savonlinnan välisellä radalla Laittaatsillassa. Rautatiemuseon keskustelufoorumilla on Petri Sallisen juttu pienoismallin teosta tästä sillasta. | ||||
|
05.04.2012 07:56 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelin, että silloin tällöin Salosta Helsinkiin matkatessani 'varmoilla paikoilla' ilman paikkalippua, eli lätällä karjaalle ja käynti asemaravintolassa kahvilla ja sitten Hangosta tuleviijn Helsinkiin menevään pikajunaan liitettäviin vaunuihin siirryttyäni, niin Hangon vaunut tylivat kohtuullisen pitkälle laituriin. Joskus jäi viimeinen vaunu puoliksi ylikäytävälle. | ||||
|
|
04.04.2012 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Heti en muista, mutta ainakin itse muistelen lättäajalta, että Hankoon lähtivät laiturista 4 tai 6, Kirkkonummelle laiturista 5 ja Riihimäelle laiturista 1 . Kaukojunat käyttivät laitureita 2 ja 3. Kun katson kelloa, ja vertaan mutu lättäaikatauluihin, niin olisiko raiteen 4 juna tullut Kirkkonummelta ja menossa Hankoon ja raiteen 2 juna tulossa Hangosta ja menossa tallille? |
||||
|
30.03.2012 08:29 | Teppo Niemi | ||
| Tepon veikkaus on, että pituus puskimineen on 20800 mm. | ||||
|
29.03.2012 15:47 | Teppo Niemi | ||
| Eikös siihen aikaan ollut myös pikatavarajunia kiitotavarajunien lisäksi, ja eikös Pikatavara toiminut juuri aseman länsisiivessä? | ||||
|
26.03.2012 16:22 | Teppo Niemi | ||
| Pertun kommenttiin liittyen: Erona Saksaan (ja muihin keskieuroopan maihin) on, että siellä tälläinen merkki ilmaisee lähestyttävän esiopastinta. Nykyinen merkitys vastaavalle merkille löytyy Trafin määräyksistä ja nimi on lähestymismerkki: http://www.finlex.fi/data/normit/35182-RVI_1091_412_2009.pdf | ||||
|
23.03.2012 10:09 | Teppo Niemi | ||
| Angermünde?? Eikös täällä tapahtunut 1990-luvun alussa tavarajunaonnettomuus, jonka seurauksena varikko tuhoutui tulipalossa. | ||||
|
22.03.2012 14:25 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän niitä on tullut viime syksynä jokunen otettua. mutta ennen kuin lisään niistä tänne ainoatakaan, odotan ylläpidolta lupaa sähköpostilla. Sen verran kaukana ne mielestäni on rautatiestä. | ||||
|
16.03.2012 14:39 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä siinä toimi aikoinaan Kauklahden lasitehdas. Nykyään kiinteistössä toimii Kuusakoski Oy. | ||||
|
15.03.2012 16:18 | Teppo Niemi | ||
| Ymmärsinkö oikein viimeisimpiä kommetteja, että Jokisen Kari on vailla Aalstikkavapaata kunnostusprojektia? | ||||
|
15.03.2012 16:16 | Teppo Niemi | ||
| Kunnostussuunnitema olisi hyvä aloitus. Eikös siinäkin ole Jokisen Karille tarpeeksi iso projekti alkuun? | ||||
|
15.03.2012 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Mutta onhan tiemerkintöjä ollut vielä lisääkin: Mitkä olivatkaan tiemerkinnät kun matkustettiin Lappeenrannasta Simolan kautta Kouvolaan? Entäpä ennen viime sotia, jos matkustettiin Joensuusta Viipurin ja Lappeenrannan kautta Jääskeen? | ||||
|
29.02.2012 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Niin. Eikös Jokioisten Museorautatiellä ole silloin liikennepäivä?. Onhan se pieni helpotus siellä liikennemiehityksiä suunnittelevalle, että ensimmäinen, joka kannattaa varata liikennöintitehtäviin on ilmeisestikin löytynyt. | ||||
|
23.02.2012 15:37 | Teppo Niemi | ||
| Ja Lajusen Topin kommenttiin liittyen: Naapuristossa asuu yksi vanhempi naishenkilö, joka ei osaa avata Sm-junien ovia! Ja tämä tapaus on äitini kertomaa noin 20 vuoden takaa. Eli jos hänen piti mennä junalla, halusi hän jonkun avuliaan tuttavan matkaseuraksi, jotta pääsisi junasta ulos. Usein tämä avulias oli äitini.... Eli kyllä niitä löytyy. | ||||
|
Kuvasarja: Sm2 6076 päästä päähän |
22.02.2012 17:17 | Teppo Niemi | ||
| Eikös ne tietyssä mielessä "päivitetty"? Eli vaunua korotettiin siten, että kytkimien korkeus tuli samaksi. Tämä koski ainakin osaa liitevaunuja. | ||||
|
22.02.2012 12:20 | Teppo Niemi | ||
| Ja jotenkin mieleeni on jäänyt, että Not vaunuja on kuopattuna meren pohjaan vaunuissa olevan asbestin vuoksi. Ja että paikalliset ympäristöviranomaiset olisivat kiinnostuneet asiasta..... Voi olla ihan vääräkin muistikuva. | ||||
|
17.02.2012 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Missäs näitä Valmetin tekemiä Move 35 olikaan: Espoo (SOK:n suurvarasto), ja olikos se Patemiemen saha, jotenka tarjotaan jälkinmäistä | ||||
|
15.02.2012 09:31 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä näin tapahtuu. Asemalla on pieni kankiasetinlaite. | ||||
|
13.02.2012 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Ja kaikki yksisiipisiä! | ||||
|
10.02.2012 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Pentele ja nyt vasta valkenee, mitä kaikkea Fo 22508 onkaan kokenut. Onko kellään mitään tietoja tästä keittiöstä lisää? Haapamäellä kun kunnostetaan juuri XG 040092 vaunua takaisin Fo-vaunuksi 22508. | ||||
|
10.02.2012 08:28 | Teppo Niemi | ||
| Tarkennetaan vielä Joonan vastausta sen verran, että puskimet asennettiin Neuvostoliitossa Suomeen tuleviin vaunuihin 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun lopulle (1967?) asti raja-asemien läheisillä vaunukorjaamoilla. | ||||
|
09.02.2012 12:31 | Teppo Niemi | ||
| Eivät ole jäänteitä. 100 paikkaiset Ei vaunujen 22223 - 22337, pituus puskimineen 21,18 m, vaunujen päätyjen teräsrakenteet ovat erilaiset kuin puskimineen 20,8 m olevien vaunujen päätyjen teräsrakenteet. Oleellisin ero on se, että ensiksi mainituissa ne ovat L-profiilia kun jälkimmäisessä ne ovat 'lattarautaa'. Enpä löytänyt vaunut.org ista vertailukuvaa ennen näiden vaunujen muuttamista 83 tai 94 paikkaisiksi lähiliikennevaunuiksi n. vuonna 1974. | ||||
|
08.02.2012 10:53 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä 9843 on ollut 1980-luvun lopulla Pasilan konepajan suorittaman viimeisen korjauksen jälkeen vastaavassa kunnossa jopa uuden pinnan massakattoon saaneena.. | ||||
|
08.02.2012 10:45 | Teppo Niemi | ||
| Ai jaa... Vai että ÄSR 4 ajossa 1970-luvulla.... Ja vielä 1980-luvun alussa oli ajossa vain Move4 ja Move21. Viimeksi mainitun ajot loppuivat sokkoakselivaurioon... Erkki Laaksonen ja Raimo Lonkola vaihtoivat mummoon moottorin, kun 1983 radan perusparannus vaati tehokkaampaa veturia. Mummon moottorin vaihdon ensimmäinen 'tehonsäätö' oli toteutettu lainatulla pyykkinarulla.... Olisikohan siitä jollain kuvaa? | ||||
|
01.02.2012 16:21 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni 1. vaihtoehto syntyi siten, että Lübeck Hbf:llä yhdistettiin Travemündenin runko Ja Putgardenista tullut runko, jonka toinen osa koostui joko Neustadista (Holst) tai Kiellin suunnan rungosta. Näin ainakin toisella kertaa asiaa laivankannelta Bad Schwartaun ja Lübeck Hbf:n välistä liikennettä seurattuani voisin olettaa. Joka tapauksessa pohjoista tuli Lübeck Hbf:lle kolme runkoa, joista yhdessä oli kokoonpano ohjausvaunu+ junarunko + 218 + junarunko + ohjausvaunu. Travemündenin runko oli ensimmäinen saapuva runko ja juuri ohjausvaunu edellä. Putgarden on yhden palan veikkaus, junan lyhyen kokoonpanon vuoksi. Ja vastakkainen juna oli palapeli, siinä oli suorat vaunut niin Travemündeen kuin myös Rostocin suuntaan. (Ja jälkimmäinen jäi erityisesti mieleen, kun seurasin vaunujen siirtoa toiseen junaan radio-ohjatulla pienveturilla 'kuljettajan' istuessa aseman penkillä.) |
||||
|
|
01.02.2012 14:36 | Teppo Niemi | ||
| Vai olisiko sittenkin sukua Lübeck - Hamburg Hbf RB junalle kymmenisen vuotta sitten: junarunko1 + 218 + 218 + junarunko2 tai vastkkaiseen suuntaan kulkeneelle RE-junalle 218 + junarunko1 + 218 + junarunko2? 1. vaihtoehto oli sikäli mielenkiintoinen, että junarungon keskellä oli ohjausvaunut vastakkain, eli tarkennettuna se olisi ollut 218 + junarunko1+ ohjausvaunu1+ohjausvaunu2 + junarunko2 + 218 + ohjausvaunu3 + junarunko3 |
||||
|
31.01.2012 14:43 | Teppo Niemi | ||
| Eipä ollut uutena. Osaan vaihdettiin putkikalusteet, eli juuri sellaiset, mitä Alex tarkoittaa. Yleensä nämä putkikalusteet saaneet vaunut oli varustettu myös kumisin ylikulkusuojuksin. Jos 1970-luvun loppupuolella H. Kannoston kopioimiin listoihin on luottamista, niin putkikalusto ilman ylikulkusuojuksia oli Ei-vaunussa 22207 (v. 1941). Ja ne 100 ja 94 paikkaiset Ei-vaunut, josta vuosina 1972-74 tehtiin lähiliikennevaunuja, olivat ilmeisestikin kaikki kuvan tyyppisillä penkeillä aina muutostöihin asti. | ||||
|
30.01.2012 15:23 | Teppo Niemi | ||
| Jos se ei ole Deutschen Bahn AG, niin konsernisivusto kyllä hijaa ainakin minua | ||||
|
26.01.2012 10:57 | Teppo Niemi | ||
| On vaikaea vastata, kun en osaa tulkita mitä tarkoitat 'tämän ajamisesta Haapamäen kautta'? 1990-luvun alkuvuosina (Olikohan se 1992), jolloin P41 / P42 'kääntöasema' muuttui Tampereeksi. Joskin viimeisenä vuonna kahvilavaunu jäi jo Tampereelle ja juna oli vain kolmen vaunun (tiistaisin ja perjantaisin neljän vaunun) mittainen. Sen jälkeen jatkui pika- / taajamajunin aina 2000-luvun alkuun, jolloin Tampere - Seinäjoki vuoro muuttui n. 2h myöhäisemmäksi, ja paluu vastaavasti 2 h aikaisemmaksi, ja 'uuden juna-ajan' myötä kääntöasemaksi Haapamäki ja vuotta myöhemmin Vilppula. Kalusto muuttui kuitenkin jo ennen näitä reitin lyhennyksiä Dm12 kalustoksi. | ||||
|
25.01.2012 10:29 | Teppo Niemi | ||
| Mutta jotenkin muistelen, että Savonlinnan junien (P15/P16) ollessa Oopperajuhlien aikoihin veturijunia, ajettiin Dm8-9 kalustolla myös Poriin vuoden 1985 kesällä. Eli tällä perusteella heinä/elokuun vaihteessa vuonna 1985. | ||||
|
25.01.2012 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Paikkahan näkyy tässä kuvassa. (puisten valopylväiden kohdilta) | ||||
|
24.01.2012 16:55 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni päivitys levyjarrulliseksi tehtiin 1960-luvulla samalla kun alkuperäiset kolmeakseliset telit korvattiin M-K teleillä. | ||||