Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.12.2011 08:26 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida enää löytyä. Taisi päättyä romuksi 1970-luvun lopulla. | ||||
|
27.12.2011 15:59 | Teppo Niemi | ||
| Missäs Kellosaaren piippuon. En näe muita kuin Salmisaari A (nykyisin varalämpökeskus) ja Salmisaari B:n (voimalaitos) piiput. Salmisaaren B-voimalaitos näyttäisi olevan käynnissä. Mutta taitaapi juuri vasemmalta (riippuvan katuvalaisimen alta) pilkottaa Kellosaaren varavoimalaitoksen savupiiputkin. |
||||
|
21.12.2011 15:23 | Teppo Niemi | ||
| Hr1 1021 huoltovaunu BXT 01905 (joka on alunperin samaa Cm- vaunujen valmistussarjaa kuin Haapamäen BT 01155.). | ||||
|
19.12.2011 16:32 | Teppo Niemi | ||
| Se ei tainnut tapahtua ihan hetkessä. Oliko se 1950-luvun puolivälissä kun automaatikytkinten asennus tuli valmiiksi ja samalla päätty suomalaisten vaunujen käyttö yhdysliikenteessä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Sen jälkeen puskimet poistettiin tavaravaunuista ja Suomeen tuleviin vaunuihin ne asennettiin joko Atreassa, Matkaselässä tai Viipurissa. Vaunuryhmiin ne asennettiin vain ryhmän päihin. Seuraava muutos käytäntöön tapahtuikin 1960-luvun puolivälin jälkeen, kun vaunut, joihin puskimia ei voitu asentaa alkoivat yleistyä... | ||||
|
19.12.2011 16:27 | Teppo Niemi | ||
| Jäähdytyspumppu on apukäyttölaitteessa, eli sen kierrosluku on suoraan verrannollinen moottorin kierroslukuun. Ja mitä Ojalan kommenttiin tulee, niin vespyttyjä haettiin 1: löysäämällä suuttimet ja maaksaamalla konetta, mistä tuleekaan vettä.. 2: sylinteri kohtaan, jossa venttiilit ovat kiinni ja lukitse moottorin vauhtipyörä siihen ja johda paineilmaa (paljon painetta) ja katso tuleeko jäähdytysjärjestelmään kuplia. |
||||
|
19.12.2011 14:25 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin toistaiseksi alusta ja telit yms säästynee. Vaunu on menettänyt jo joitakin metalliosia Fo 22508 projektiin tänä syksynä.... Ja joitakin osia on purettu muita vaunuprojekteja varten. Ja 22508 tarvinnee vielä vaunusta yhtä sun toista, ennen kuin se projekti valmistuu. Ja Topin kysymykseen: Talven 2010/2012 lumet sen tekivät. Edellinen talvi jo ounasteli, mitä tulevan pitää.... |
||||
|
|
19.12.2011 11:53 | Teppo Niemi | ||
| Antti Ojalan kommenttiin 16.12.2011 00:24 liittyen. Veden hukka johtui yleensä kansivioista: Vespytty, vespytty, hakekaa, oli yleinen homma aikoinaan porkkanahuollossa Helsingin varikolla. Yleensä ongelmat ilmenivät moottorin 'ilmavaivoina, jonka seurauksena vesi hukkui jäähdytysjärjestelmästä ylivuotoputken kautta ratapenkalle. Ja siihen taas auttoi hetken lisävesisäiliön pumppaus järjestelmään. | ||||
|
12.12.2011 16:05 | Teppo Niemi | ||
| Sijantitiedot köytyvät Markku Nummelinin Rantarata kirjasta. Eli se sijaitsi kohdassa jossa KEHÄ III ylittää rantaradan. Muistaakseni Helsingin suunnan laituri oli sillan alla. |
||||
|
12.12.2011 16:04 | Teppo Niemi | ||
| Muistelen viime kesänä (siis vuonna 2011) katselleeni Helsingin asemalle saapunutta yöjunaa, jonka kilvissä luki Jazz-juna. Mielenkiintoiseksi asian teki se, että samalta raiteelta piti lähteä lisäjuna (Jazz-juna) Poriin. Niin tässä saapuneessa kuin lähtevässäkin junassa oli sekä päivä että makuuvaunuja. | ||||
|
12.12.2011 14:19 | Teppo Niemi | ||
| Ilmeisesti vasta sitten kun jotakin uutta mahdollista operaattoria kyseinen reitti kiinnostaa. VR-yhtymää se tuskin kiinnostaa, ja nykyisen liikenneministerin kanta on, että tällaisten hankkeiden rahoitus on turhaa. | ||||
|
12.12.2011 11:57 | Teppo Niemi | ||
| Ja joita suojakiskot kiinnostaa löytyy lisätietoja: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rato_8_sillat.pdf kohdassa 8.2.4.3 sekä liittestä 4 | ||||
|
12.12.2011 11:50 | Teppo Niemi | ||
| Ja päivitetyään samalla suojakiskoja koskeva linkki: joita asia kiinnostaa löytyy lisätietoja: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rato_8_sillat.pdf kohdassa 8.2.4.3 sekä liittestä 4 |
||||
|
|
12.12.2011 09:40 | Teppo Niemi | ||
| MUTU tietoa, eli suhtautukaapas hieman lähdekriittisesti: Toinen silta on kaksoisraiteen rakentamisen ajoilta 1950/1960-lukujen vaihteesta ja toinen 1920-luvun alusta. | ||||
|
08.12.2011 18:05 | Teppo Niemi | ||
| F, Dk, Ek, | ||||
|
08.12.2011 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Lähes kolme vuotta myöhässä vastaan markun kysymykseen: Suomen Rautatiemuseon kokoelmissa hyvinkäällä on yksi 94 paikkainen paikallisjunavaunu . Se lienee alkuperäisin. Lisäksi Haapamäellä on pari muovipenkkivaunua. | ||||
|
01.12.2011 13:08 | Teppo Niemi | ||
| Voi miten nostalgista. Kuvassa lienee löydettävissä nyt Suomen Rautatiemuseolta löytyvä Gd vaunu. | ||||
|
30.11.2011 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Lepovaunut olivat aikoinaan Suomessa sarjatunnuksella eli litteraltaan Eim -vaunuja. Eikös kansainväliset sarjamerkinnät makuuvaunuille ole WLA...., WLAB..., WLB..., ja lepovaunut taas BC..... Eli itse käyttäisin siihen saakka kun platskart-vaunut saavat Suomessa 'virallisen' tunnuksen niin VEim -tunnusta. | ||||
|
29.11.2011 08:29 | Teppo Niemi | ||
| ja se "5-82 Vs" on täyskorjausmerkintä 5.82 Vs, eli se on käynyt täyskorjauksessa toukokuussa 1982 Vaasan konepajassa. | ||||
|
28.11.2011 08:41 | Teppo Niemi | ||
| Olen samaa mieltä Topin kanssa, että taustalla on Ek, kuten kuvatekstistäkin ilmenee. Mutta onko siellä peräti 'sähkösatsi'? | ||||
|
28.11.2011 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Ja vielä Jounia täydentäen. Ensimmäiset Cht 2360 - 2366 ovat valmistuttuaan olleen ensiksi Cit -sarjassa. Eli nyt voimmekin knoppailla kalustotiedolla. Montako vaunua on enimmillään ollut vaunusarjassa Cit? | ||||
|
25.11.2011 15:31 | Teppo Niemi | ||
| Mitenkäs voisi yrittää vääntää ratakiskosta suomalaista opastinjärjestelmää.... Kyseessä on pelkkä esiopastin (sen kertoo opastimen tunnus (EoM) 1). Esiopastimella annetaan vain seuraavat opasteet: - Odota seis (kaksi keltaista valoa) - Odota aja 35 (keltainen ja vihreä valo) - Odota aja (kaksi vihreää valoa), Esiopastimessa EI OLE Trafin määräysten mukaan punaista valoa. 1) Opastimen tunnue EoM kertoo, että kyseessä on pääopastimen M esiopastin. |
||||
|
22.11.2011 13:45 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaisin kyllä muuta kuin esiopastinta. Esiopastimissa kun ei ollut opastinpuhelintaja portaat liittynevät moiseen? | ||||
|
16.11.2011 17:08 | Teppo Niemi | ||
| Vai olisiko saatto (vaihtotyö) Ilmalan ratapihalta Helsingin aseman lähtöraiteelle? Jos kyseessä olisi lähtevä juna, niin se olisi käytännössä matkalla rantaradalle. | ||||
|
16.11.2011 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Ja näkyy kuvassa myös toinenkin Kirovin raidenosturi (punainen). Eli se, jonka puomivaunun Lv-Rto 165 hankki aikoinaan Vanhat Vaunut ry kunnostettavaksi takaisin Ok-vaunuksi. Kyseinen nosturi taas sai harrastajien kesken myöhemmin nimityksen 'kirottu kirovi'. Muuten onko kellään kuvia noista raidenostureista, ennen kaikkea juuri tuosta keltaisesta? | ||||
|
|
15.11.2011 16:04 | Teppo Niemi | ||
| Kun katsoo eteläpäätä, niin tarjoaisin ajankohdaksi 1988 - 1989. Milloikas Satasarvisella on ajettu juna (tai junapari), jonka seisonta-aika Haapamäellä oli niin pitkä, että runko kannatti laittaa 'liekaan'? | ||||
|
15.11.2011 13:40 | Teppo Niemi | ||
| Linja-aurauksessa ilmeisestikin pääsääntöisesti vetää. Siihen viittaisi vuoden 1956 JT:n määräykset. Mutta esim Tuulia käyttöraporteista päätellen, on myös laatikkoauroja työnnetty linjalla. Mutta tarkentakoot enemmän auraukseen perehtyneet. Kyllähän niitä pitäisi täältä löytyä. Ja aurausnopeuksista laatikkoauroilla oli määräyksensä. |
||||
|
10.11.2011 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Ei kait lisääntynyt. niistä on pyritty käsittääkseni eroon kaikin tavoin. | ||||
|
07.11.2011 11:44 | Teppo Niemi | ||
| Eikös toi vihreä ollut rataosaston väri? vai muistaakos nyt Teppo värit aivan pieleen? | ||||
|
03.11.2011 09:06 | Teppo Niemi | ||
| Ja jotenkin muistiini on jäänyt, että Nummelan eteläpään (Hanon pään) varmuuslukituksesta riippumaton semafoorin asetinpukki oli eteläpään tulovaihteen luona. Pohjoispäässä ei ollut opastinta, vaan siellä oli liikennepaikkamerkki 2. | ||||
|
02.11.2011 18:46 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin 1.-2.10.1994 Matkaselän ja Petrozavodsk Pass (Petroskoi matkustaja-asema) välillä tämä tapahtui. | ||||
|
19.10.2011 14:06 | Teppo Niemi | ||
| Tai on tullut . kaapelikanavan lankutus viittaisi kylläkin siihen, että Juhan kysymykseen vastaus olisi ei. Mutta raideväliä lienee tasoitettu esim huoltokuljettajien liikkumisen helpottamiseksi. | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki 2011 |
19.10.2011 12:37 | Teppo Niemi | ||
| Mutta jottei asia menisi liian yksinkertaiseksi, on kytkintä käytetty myös muualla, esin Kirunan malmiliikenteessä. | ||||
|
18.10.2011 13:33 | Teppo Niemi | ||
| Itselleni tulee mieleen rullavunurata, jollainen oli esim Perniössä. Eli kiskoilla kulkee rullavaunu, josta on helppo lastata tavaraa junan konduktöörivaunuun. vrt. https://vaunut.org/kuva/34353 | ||||
|
04.10.2011 10:34 | Teppo Niemi | ||
| Ja Karille ja muillekin, joita asia kiinnostaa löytyy lisätietoja: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rato_8_sillat.pdf kohdassa 8.2.4.3 sekä liittestä 4 Jyrki kertoikin yllä jo suojakiskojen tarkoituksen. |
||||
|
03.10.2011 16:58 | Teppo Niemi | ||
| Videoklipin keulalla olevan veturin pyörästö on minusta 1D. Silloin se ei olisi S-sarjaa. Eli nyt (venäjän kielen taitoisia) kaivataan tutkimaan Suurta Isänmallisesta Veturikirjaa 1845-55. Eiköhän sieltä vastaus löydy, minkä sarjan kone on kyseessä. | ||||
|
|
03.10.2011 14:04 | Teppo Niemi | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/34359 on neuvostoliittolainen kauttakulkujuna reitillä Vainikkala raja - Kauklahti Vuokra-alueen raja. Käsittääkseni Porkkalan liikenteessä ei käytetty sotasaaliiksi saatuja saksalaisia sotavetureita. |
||||
|
21.09.2011 16:49 | Teppo Niemi | ||
| Ihan oikein,. Ja sähköputki kertoo numerosarjan olevan 22371 - 22380, teli A11 rajaa vielä useamman vaunun pois. | ||||
|
|
21.09.2011 15:23 | Teppo Niemi | ||
| Todennäköisesti kyseisen vaunun sarja ei ole Ei, vaan mikä? Vaunutietäjät esiin! | ||||
|
13.09.2011 15:55 | Teppo Niemi | ||
| Junassahan on myös EFit -vaunu, eli kyseessä lienee Seinäjoki - Vaasa - Jyväskylä liikenteessä olleen EFi:n vaihto. | ||||
|
13.09.2011 15:52 | Teppo Niemi | ||
| Eikös parittomat junat menneet Jyväskylästä Vaasaan? Näin ainakin muistelen. | ||||
|
02.09.2011 11:08 | Teppo Niemi | ||
| Hetkinen... Onkos 218-sarjan veturissa Saksan rautateiden (Länsi-Saksan) 150 vuotis-logo? | ||||
|
01.09.2011 16:25 | Teppo Niemi | ||
| Esimerkkinä Lajusen Topin kommenttiin: https://vaunut.org/kuva/14632?t=raiteensulku&tag0=17%7CRautatieinfra%7CTurvalaite | ||||
|
31.08.2011 07:40 | Teppo Niemi | ||
| 1980-luvulla evp veturinkuljettaja ErsaloRiihimäeltä teki tähän uuden aluskehyksen, jossa yhteydessä akselivälikin pidentyi hieman. Myöhemmin tähän koriin lisättiin vielä ikkunat oviin. Eli tässä ei ole leveäraiteisesta kuin kori, moottori ja voimansiirtolaitteet. Leveäraiteisissa versiossa ollut kääntölaitetta ei kapearaideversioon asennettu. |
||||
|
30.08.2011 15:35 | Teppo Niemi | ||
| Onnettomuudessa kuollut oli 'oman kylän' miehiä ja hänen vieressään istunut, onnettomuudessa loukkaantunut oli rajanaapuri. | ||||
|
29.08.2011 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Jimi voisi hieman perustella väitettään. En oikein usko tuota, ilman kunnollisía perusteluita. | ||||
|
26.08.2011 15:44 | Teppo Niemi | ||
| Mielestäni niitä ei 1980-luvulla ollut yhdessäkään Dm8 junassa. | ||||
|
26.08.2011 14:26 | Teppo Niemi | ||
| Itse laittaisin ovien muutostyön ajankohdaksi peräti vuoden 1979 kevään. Ja aikaisemmin oli yksi vaunu koevaununa. Sen napit poikkesivat vielä 1980-luvun alun muista Dm8-junasta. Koevaunussa kun ne olivat Dm9 mallia, muissa Dm8-junissa taas Sm1-2 mallia. | ||||
|
26.08.2011 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Tenderin laatta ei ole alkuperäinen. Jos se olisi, niin sarjamerkinnän pitäisi olla K5. | ||||
|
23.08.2011 16:23 | Teppo Niemi | ||
| Kyseessä on tosiaankin Kolhon ratapihan pohjoispäässä sijaitsevan ratasillan vieressä, sen itäpuolella sijaitseva siltajänne. Sen paikallle aluksi asennettu jänne oli alkuaan toinen hitsaamalla koottu levyjänne Valtion Rautateillä. Myöhemmin sivu- ja pääraiteiden siltajänteet vaihdettiin keskenään. Kosken sillan käytöstä kertoopi kuvan https://vaunut.org/kuva/70013 kuvateksti. Ja tuleehan niitä vanhoja ratasiloja lisää mieleen Oulu, Oulujoki (kuva https://vaunut.org/kuva/65263 ja https://vaunut.org/kuva/64286 ), Tammisaari Pohjanpitäjän lahden silta (https://vaunut.org/kuva/18818 (taustalla)) , Ruukissa Siikajoen silta (https://vaunut.org/kuva/25173 , https://vaunut.org/kuva/25178 ), |
||||
|
|
23.08.2011 10:48 | Teppo Niemi | ||
| Entäs Kolho: Entinen pääraiteen siltajänne jatkoi palveluaan ensin sivuraiteen siltana ja sen jälkeen nykyselle Finforestin Kolhon kyllästämölle johtavan tien siltana. (Ja eikös Hakkarin sillat ole kevyenliikenteen väylänä.) Mites on Siitaman ja Kivilouhimon välisellä tiellä oleva holvisilta? Ja olikos Kauttualla yhdistetty rautatie- ja maantiesilta, jolta rautatieliikenne on päättynyt. Mitenkäs entisen Kosken aseman luona oleva vanha silta? Jokeri-bussilinjallahan niin Vantaanjoen ja Lahdenväylän sillat ovat tällä hetkellä yhdistettyjä siltoja, sillä metron huoltoliikenne kulkee vielä niiden siltojen kautta. | ||||
|
09.08.2011 17:08 | Teppo Niemi | ||
| Samasta tapahtumasta on muitakin kuvia: https://vaunut.org/kuva/46940 ,, https://vaunut.org/kuva/46943 , https://vaunut.org/kuva/46938 , https://vaunut.org/kuva/5060 ja https://vaunut.org/kuva/5059 | ||||