845-29730 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.08.2011 14:52 Teppo Niemi  
  Itsekin kuvannut likimain samoihin aikoihin kuin Kimmo ja likimain samoilta sijoilta. Silloin sattui peräti kaksi tälläista runkoa samoilta Olivat silloin vierekkäisillä raiteilla. Olin silloin 'kiertomatkalla' Berlinin uloimmalla kehäradalla. Iltapäivällä kun palasin uudelleen, oli vain ilmeisesti samainen runko enää paikalla.
kuva 03.08.2011 08:04 Teppo Niemi  
  Käsittääkseni 233:ssa on uudet Catepillarin moottorit ja 234:ssä on uudet Kolumnan moottorit
kuva 01.08.2011 15:36 Teppo Niemi  
  Esimerkiksi puutavaranippuja autosta rautatievaunuihin. Ja eikös Saarijärvellä ollut jotakin konepajateollisuutta? Todennäköisesti myös sen tuotteita.
kuva 20.07.2011 15:06 Teppo Niemi  
  Eikös Lahdessa oleva kolmioraide mahdollista koko junan kääntämisen veturin ympäriajon sijaan? Etenkin kun 'pääteasemana' oli Salpausselkä ja varikon kohdalla molemmilla laitimmaisilla raiteilla seisoi muuta kalustoa.
kuva 15.07.2011 15:36 Teppo Niemi  
  Mitä tulee Paimion lakkauttamiseen, on otettava homioon juuri se, mitä kirjoitin edellisessä kohdassa. Vaikka Paimion henkilöliikenne ja tavaraliikenne on lakkautettu, liikennepaikka on jatkanut liikenteenhoidollisena liikennepaikkana. Käsittääkseni Paimiota ei milloinkaan ole kokonaan lakkautettu, vai mitenkäs sen Käskyleden (KL) tai Virallisten tiedotusten (VT) teksti menikään. Ja sitten asiaan liittyvä kysymys: Millä ajanjaksolla löytyy Olli julkaisusta Liikennepaikkojen välimatkat. Entä mitä Käskylehdet / Viralliset Tiedotukset kertovat muuta Ollista?
kuva 15.07.2011 10:07 Teppo Niemi  
  Kyllä tämä on normaaliraiteinen. Itselläni oli pääsiäisenä 2010 tilaisuus matkustaa tällaisella täpötäydessä junassa Bullay(DB) ja Cochem(Mosel) välillä Dampfspektakel 2010-tapahtumaan liittyvä viimeinen 772 ajettava junavuoro, jolta vaunut jaaatkoivat kohti 'kotivarikkoaan'. Edellisenä päivänä kun tuli kuvattua se samainen juna tapahtuman aikaisella'yöpymispaikallaan' https://vaunut.org/kuva/62237.
kuva 15.07.2011 08:30 Teppo Niemi  
  Ei välttämättä. Liikennepaikkahan on voinut toimia vielä senkin jälkeen 'liikenteenhoidollisena' liikennepaikkana, kuten junakohtaus- luvavankysymis- tai puolenvaihtopaikkana. Sensijaan kaupallisena liikennepaikkana toimiminen¨on päättyntyt tähän. Ja useinmiten se on merkinnyt myös liikennepaikan lakkauttamista.
kuva 14.07.2011 08:04 Teppo Niemi  
  Eikös Lahnus sijainnut aikoinaan juuri näillä main? Eli siihen aikaan kun Lahnuksella oli sivuraidevaihde ja lyhyt pussiraidekin. Mielikuva on, että raide jijaitsi siihen aikaan lähempänä Lepsämäjoentietä.
kuva 13.07.2011 12:46 Teppo Niemi  
  Yritetäänpä sitten puhdastam arvausta: Lentokonetehtaan raide Sääksjärveltä.
kuva 04.07.2011 15:42 Teppo Niemi  
  Jos tutkitaan RATOA (ent. RAMO), niin RATO16 Väylät ja laiturit vuodelta 2009 kohta 16.5 matkustajalaiturit ( http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rato_16_vaylat_laiturit_web.pdf ) kertoo taulukossa 16.5:3 Lajusen Topin vastauksen olevan aivan oikein. Vaara-alueen leveys riippuu viereisen raiteen nopeudesta ja se on alle 60 km/h 0,5 m ja yli 120 km/h 1,5 m.
kuva 04.07.2011 13:42 Teppo Niemi  
  Taitaapi esteenraivaaja olla 'Ersalon konepajan' tuotos.
kuva 01.07.2011 15:18 Teppo Niemi  
  Lienee peruja aikaisemmilta ajoilta. Fo vaunuissa ainoastaan 1920-luvun alussa rakennetuissa viidessä vaunussa oli koroke: 22501 - 22505. Vaunut olivat varustettu junakeskusvalaistuksen laitteilla.
kuva 10.06.2011 14:14 Teppo Niemi  
  Sorajuna F + M vaunuineenkin on päässyt kuvaan M- vaunuja näyttää olevan kolmea eri pituutta. Ja 100 paikkainen Ei vaunukin on päässyt kuvan
kuva 10.06.2011 08:12 Teppo Niemi  
  Tuukan kommenttiin 9.6.2011 21:47 liittyen: Vaikka puukoriset matkustajavaunut olivat ruskeita, joka mustui noesta yms johtuen lähes mustia. Tähän väritykseen on poikkeuksia: Postivaunut postin keltaisia, konduktööri-, matkatavara- ja vankivaunut vihreitä. Eikä normaali tavaravaunun värikään ollut musta. Lämmin- ja jäähdytysvaunut valkoisia. Ja näitä kikkia löytyi matkustajajunista.
kuva 08.06.2011 08:21 Teppo Niemi  
  Missäs kaikkialla on ollutkaan laskumäkiä? Turku, Seinäjoki, Riihimäki, Pieksämäki, Tampere, Oulu, imatra T, Kouvola. Eiköhän tällaiset opastimet ole olloot kaikkialla, joissa laskumäen yhteydessä on ollut järjestelyopastin.
kuva 07.06.2011 08:06 Teppo Niemi  
  Käsittääkseni tässä (siis tarkkaanottaen tästä hieman Oulunkylän suuntaan) on ollut erotusjakso koko sähköradan ajan. Erotusjaksothan sijatsivat syöttö- ja välikytkinasemien läheisyydessä. Alkuaan pääkaupunkiseudun syöttöasemathan ovat sijainneet Oulunkylässä, Hyvinkäällä ja Kilossa.
kuva 06.06.2011 11:26 Teppo Niemi  
  Joo oikeassa olet. Sekosin vain riviltä toiselle, kun hain vaunun tietoja.
kuva 06.06.2011 09:58 Teppo Niemi  
  Rajataanpa hieman hakuja kuvauspaikaksi edellyttäen että aikaisemmat kommenttini on voimassa. Mahdollisia paikkoja, joissa asemarakennus on radan itäpuolella: Kauhava, Kolppi, Riippa, Sievi, Kangas, Kilpua, Tuomioja. Muilla Seinäjoki - Oulu välin liikennepaikoilla rakennuset ovat radan länsipuolella (siis kilometrien kasvusuuntaan katsottuna vasemmalla).
kuva 06.06.2011 09:39 Teppo Niemi  
  Tarkennetaanpa hieman vastauta. Seinäjoen liikeenepaikalle ratakilometrit tulevat kahta kautta: Helsingistä Parkanon kautta (348) ja Haapamäen kautta (418). ratakilometrien pylväät ovat hyvin lähellä toisiaan, siksi pylväässä on molemmat luvut. Seinäjoelta eteenpäin ratakilometrit lasketaan Haapamäen kautta.
kuva 06.06.2011 09:35 Teppo Niemi  
  Johan tuli sattumakuva, johon voisi lisätä tietoja: Kuvatekstissä mainitun, lyhyen ruskeakattoisen vaunun historiasta voisi kertoa, että vaunu on alunperin saksalainen G10. Suomeen vaunu on päätynyt Neuvostoliitosta: Vaunu on saatu korvauksena siellä onnettomuudessa tuhoutuneen suomalaisen katetun tavaravaunun tilalle. Vaunussahan on näkyvissä valkoset kolmiot, jotka kertovat vaunun olleen tarkoitettu likaavan tavaran kuljetukseen: vaunu on ollut Gdt 40166. Piti vielä kaivaa vaunun venäläinen numero, mutten löytänyt enää sitä mistään. Viimeinen sarja on vaunulla ollut XG.
kuva 03.06.2011 14:38 Teppo Niemi  
  Eikös Pännäinen - Pietarsaari sekajuna (oliko sen vaunusto CEm vaiko Em + F, 6 aks.) ollut myös Tve3 / Vv13 vetoinen linjajuna?
kuva 03.06.2011 08:29 Teppo Niemi  
  Tuomaksen kysymykseen sanoisin, että lue ensin kommenttini 1.6.2011 16:42. Jos vielä lähdetään siitä, että kenttäpuhelimen käyttöohjeet - Valtionrautateiden ohjesääntövihkosessa oleva tieto lennätinlinjojen puolesta pitää paikkaansa, niin junahan on menossa aamulla kohti Helsinkiä, eli se ei siis ole Polaria vaan Lapponia.
kuva 01.06.2011 16:42 Teppo Niemi  
  Hain kuvia EP-juna hakutekijällä ja rajasin ne vielä kuvausajankohdaksi 1.1.1972 - 31.12.1979. Tutkin niitä ja niistä mistä kokoonpano 1.lk ja Ravintolan osalta selviää, niin se on ollut kaikissa siten, että 1.lk on ollut Helsingistä lähdettäessä viimeisenä ja Rt siis viimeistä edellisenä. Lisäsi kuvista voidaan päätellä, että junien vaunusto on Helsingistä lähdettäessä ollut sinä aikana kun Eht-vaunu on ollut mukana Veturi + Eift + Eit + Eht + Rt + Cht. Kuvan junan kulkusuunnasta saisi varmuuden, jos jollakin olisi tallella Kaukojunien vaunustot talvikaudelta 1978 ja kesältä 1979. (Mitähän PRK:lla on tallella?) Lisäksi täytyisi vielä selvittää onko 30.5.1979 tai 31.5.1979 ollut mitään, jonka vuoksi EP (tai EK) junat olisi kerrätetty Haapamäen kautta.
kuva 01.06.2011 14:11 Teppo Niemi  
  Vastataanpa myöhään Jorman kysymykseen ja heitetään ussi kehään: Kääntöpöytien kohdalla olevat numerot kertovat kääntölavojen pituuden metreissä. Siis missä H9 veturien kääntö onnistuisi vuonna 1923?
kuva 01.06.2011 11:33 Teppo Niemi  
  Hieman enemmän raidenumeroinnista olen kirjoittanut kuvan https://vaunut.org/kuva/46278 kommenteissa. Ai kunpa kommenteista hakeminen olisikin yhtä helppoa kuin vanhan orin aikaan!
kuva 01.06.2011 08:24 Teppo Niemi  
  Ei kait Haapamäellä ollut 1980-luvulla säännöllisiä Huru-vetoisia matkustajajunia muita kuin P41 / 42? Ainakin 1982 Vaasan radan täyttäessä 100 vuotta Jyväskylä - Seinäjoki välin veturivetoiset junat olivat Dv12 vetoisia. Ja jotenkin muistelen, että juhlapäivänä kulkenut Dm7 juna (tasoristeysonnettomuuden vuoksi reilusti myöhässä kulkeneen junan vuoksi kulkuun laitettu lisäjuna Haapamäki - Seinäjoki) oli poikkeus vallinneeseen kalustoon.
kuva 31.05.2011 14:15 Teppo Niemi  
  Tälläinen muistikuva minulla on, että henkilöliikenteelle avaaminen sidottiin aikataulukauden vaihteeseen. Muutoshan vaikutti myös Helsinki - Oulu yöjunaan ja muutamiin postivaunuvuoroihin. Eikös Parkanon radankin suhteen käynyt vastaavasti: ensin tavaraliikenteelle, sitten yksi yöjunapari ja sitten loputkin siirtyvät junat.
kuva 31.05.2011 13:06 Teppo Niemi  
  Ainakin Yleisradio Oy:n pääkäupunkiseudun paikalliradio Ylen aikainen kertoi junasta kiitettävästi ennakoon. Kiitos siitä aktiiviselle radion kuuntelijalle, joka soitti toimitukseen kun kyselivät menovinkkejä...
kuva 31.05.2011 12:28 Teppo Niemi  
  Nyt pitäisi saada käsiin aikataulukirjan lisäyksiä loppuvuodesta 1977ja Rautatieuutisten vuoden 1977 vuosikerta sekä VR:n Virallisia tiedoituksia (VT) aikavälilta 1.6.1977-1.6.1978. Muistikuvani on, että rata avattiin tavaraliikenteelle huomattavasti aikaisemmin kuin henkilöliikenteelle. MUTU-tietona: Ensimmäiset matkustajajunatkin radalla taisivat olla liikennehäiriöistä johtuneita 'kiertolaisia' ?
Ja miten niin 1. lk väärässä päässä? Lennätinlinjoista päätellen juna on tulossa pohjoisesta, eli 1. lk (Cht) on Helsingin päässä.
kuva 31.05.2011 07:46 Teppo Niemi  
  Komeat on puhelinlinjat radan varelle. Lienevätkö Valtionrautateiden vaiko posti- ja lennätinlaitoksen vaiko molempien?
kuva 27.05.2011 13:30 Teppo Niemi  
  Aina 1980-luvulle (Helsingin osalta noin vuoteen 1969) saakka roomalaiset ovat merkinneet henkilöliikenteen laituriraiteita ja arabialaiset numerot muita raiteita (eli raiteita joilla ei ole ollut henkilölaituria)
kuva 26.05.2011 12:32 Teppo Niemi  
  Seuraavan korjauksen merkintä kertoo, että kuva on otettu ennen 1960-luvun puoltaväliä.
kuva 26.05.2011 08:10 Teppo Niemi  
  Eli kyseinen peli on apuväli kuljettajalle junissa, joissa ei ole muuta henkilökuntaa. Peilistä kuljettaja katsoo junan lähtövalmiuden. Dortmundin alueelle S-bahn liikenteessä on vastaavaan käytetty kameraa ja monitoria, mutta tämä lienee halvempi ratkaisu. Ja olisihan myös kuvan https://vaunut.org/kuva/62104?s=1 mukainen ratkaisu mahdollinen.
kuva 25.05.2011 15:41 Teppo Niemi  
  4163 valmistumisen aikoihin ja 1970-luvun puoliväliin asti se on ollut standardin VRS473 mukainen.
kuva 21.04.2011 16:14 Teppo Niemi  
  Ja oikeastaan niissä pyörissä on kaksi laippaa, toisen puolen pyörien ollessa laipattomia. Yksilaippaisena se toimisi huonosti
kuva 21.04.2011 09:44 Teppo Niemi  
  Juhlaresiinassa 24 vuoden takaa (siis vuodelta 1987) on Olavi Kilpiön artikkeli sotasaalisvetureista.
kuva 14.04.2011 08:55 Teppo Niemi  
  Mutta kyllä Liikennevirasto ja VR-yhtymä oy ohajaavat yhteistyössä matkustajia väärään junaan. Viime talvelta itselläni on pari havaintoa: Liikenneviraston hoitamat näytöt kertovat että IC57 Vaasaan lähtee raiteelta 8. Raiteella 8 on pendolrunko, jossa lukee Seinäjoki (siis S59 runko). Ja matkustajat nousivat tyytyväisenä pendoon, olihan heille tarjolla pendomatka IC:n sijaan.... Hetken kuluttua saapui IC 57 runko normaalille lähtöraiteelle 9 ja ilmeiseti kond havaittua virheen näytöissä, hetken päästä muuttui näyttöjen tiedot oikealle lähtöraiteelle. Sen sijaan pedoon menneet saivat odottaa rauhassa junan lähtöä.... Ja tästä viikon verran niin istun IC 179 rungossa lähdössä kohti Tamperetta. Klello on jo 18.20. Raiteella 7 on Pietarista saapunut Alegro-juna, jonka määräasema näytöt ovat pimeinä. Laiturinäyttöihin tulee tieto, että S59 lähtee raiteelta 7. Eipä siitä kulunut kuin hetki, niin Alegro juna sai uusia matkustajia. Ja noin klo 18.30 lähti Alegro kohti Ilmalaa.... Ja IC 179 pääsi sen vapautettua kulkutielukitukset matkaan. S59 runkokin odotti saapumista lähtöraiteelle 7....
kuva 11.04.2011 16:33 Teppo Niemi  
  Yhdyn Laajalahden Anttiin. Kempeleessähän on ollut maekaaninen kampiasetinlaite. Mielestäni kuvassa on neljä paria pyöriä, eli siinä olisi silloin:
- Siipiopastimen
- kahden vaihteenlukitusryhmän
- yhden vaihteen käännön
lankojen kannatuspyörät.
kuva 08.04.2011 08:19 Teppo Niemi  
  Ja sekin kaapeli lienee palvellut esiopastinta.
kuva 08.04.2011 08:17 Teppo Niemi  
  Eikös tästä samasta kohdasta ole myöskin otettu monessa Valtionrautateiden esitteessä ollut Dm8 moottorijunan kuva. Saattoi se olla jopa julisteessakin.
kuva 05.04.2011 08:06 Teppo Niemi  
  Suositten Kari Jokiselle kääntymistä Suomen Rautatiemuseon tai Museorautatieyhdistys ry:n arkistonhoitajan puoleen ja pyytämään saada tutkia 1960-luvun puolivälin Tavaraliikenteen kuljetuskalusto vihkosia tai T. Kuntosen kirjottamaa Kuljetuskaluston tunteminen osa II monistetta. Niistä uskon löytyvän kaikkim Karin kaipaamat tiedot.
kuva 31.03.2011 17:38 Teppo Niemi  
  Ja kyseinen linkki on samasta tilanteesta. Siitä löytää jopa Ma:n numeron. Seuraavat vaunut ovat Gdt, Gb. Pg, Gb, ....
kuva 31.03.2011 16:34 Teppo Niemi  
  Kertoo, että kohdalla oleva akseli on 2. akseli vasemmalla puolella vaunua.
kuva 31.03.2011 12:14 Teppo Niemi  
  Kuinka nyt jo edesmennyt Palojärven Epi opettikaan nuorille harrastajille Haapamäen lämmittäjäkurssilla 1990-luvun alussa: sutari auki, sitten viisi lapiollista tasaiseksi kerrokseksi, ... Jatkakoon ne jotka ovat sen käytännössä tehneet.
kuva 31.03.2011 08:30 Teppo Niemi  
  Etenkin kun kuva on vuodelta 2003. Tämähän alkaa kohta kulkemaan kohti 'suurta virroitinkeskustelua'. Ainakin aineksia siihen tuntuu olevan. :)
kuva 30.03.2011 11:37 Teppo Niemi  
  Ja Mäkisen Jussin kommenttiin: Vaunu on lyhyt sähkövalaistuksella varustettu Fo vaunu. (Ja sen jälkeen lienee 100 paikkainen koneellisella tuuletuksella varustettu Ei -vaunu)
kuva 30.03.2011 11:34 Teppo Niemi  
  Olisiko yksisäiliöllinen BGS (säiliö näyttää vähän liian suurelta) vai Sha. Siten on avosiltainen F ennen 7 kpl Gb vaunuja. So on neliakselinen säiliövaunu, eli kysytty säiliövaunu ei voi olla So. Ennen Stb (Teboil) olevat neliakseliset vaunut lienevät Soe -vaunuja.
kuva 24.03.2011 08:11 Teppo Niemi  
  Ja veturien yleistä väritystähän ja myös tämän veturin edellistä väritystä on kommentoitu https://vaunut.org/kuvasivu/8962 kommenteissa.

Lisäksi on muistettava, että kydseisen erikoisjunan vaunusto on sininen.
kuva 23.03.2011 08:19 Teppo Niemi  
  Jos Ilmari näkisi 800-sarjan K5 veturin (vuodesta 1942 Tk3) alkuperäisvärityksessä, hämmästys olisi ehkä vieläkin suurempi. Sen sijaan 11-sarjalaiset ovat aina olleet vihreitä. Aikoinaan suomalainen höyryveturiväritys kun oli sininen. Höyryveturigurut voivat kertoa lisää höyryveturien värityksen historiasta, muitakin värityksiä on ollut. (Mistäköhän pikku-ruskot ovat saaneet nimensä?)
kuva 23.03.2011 08:12 Teppo Niemi  
  Ja viimeisenä kesänä ennen UJA:ta pääsi Seinäjolta pohjoiseen yksikerrosisella IC:llä. Oliko tämä viimeinen yksikerros-IC?
kuva 22.03.2011 08:13 Teppo Niemi  
  Mielenkiintoista. Millaiseksi vaunuksi tämä on rekisteröity. No senhän voisi selvittää Trafista. Eli Jos tulkitsen Rauhalan kommenttia oikein, tämä vaunu EI OLE museovaunu.
<<   >>