Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.04.2024 20:17 | Teppo Niemi | ||
| Eipä niitä ole sen jälkeen näkynyt, kun sähköistyksen rakennuksen aloituksen yhteysessä Karjaa - Hanko reitillä ne korvattiin busseilla. Sitä enndn ne eksyivät joskus sorvikeikoilla myös Ilmalaan. Normaalissa liikenteessä niitä ei ole näkynyt Helsingin seudulla. |
||||
|
15.04.2024 13:11 | Teppo Niemi | ||
| Lättähattu taas oli kolmesta Dm7 vetovaunusta, jotka olivat talven Mikkelin tallissa ja nyt siis palaamassa kesää varten Pasilan talleille. Eli kuseessä on täysin muu kuin tuo HMVY:n Tk3 suunniteltu, mutta veturivian vuoksi Dr13 ajetut Tampere - Lempäälä junat. |
||||
|
13.04.2024 19:48 | Teppo Niemi | ||
| Hanasaari B purkutyöt ovst käynniszä. Voimala on lopettamut toiminnan noin 12,5 kk sitten..A o purettu bo vuosia sitten. | ||||
|
08.04.2024 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Ja Mikolle voin kertoa Vaunut.orgin keskustelun puolella julkaistun linkin perusteella, että pääkulkutien vaihteet sekä pohjoispäässä myös vaihde V003 ovat tyyppiä YV60-500-1:14. | ||||
|
|
06.04.2024 07:15 | Teppo Niemi | ||
| Eikös selllainen pitkä vaihde, jonka sn on poilkkeavassa raiteessa 60 riittäisi? Eli vaihde jota tietyissä piireissä sanotaan Lehis-vaihteeksi suunnittelijan nimestä johtuen. | ||||
|
29.03.2024 17:57 | Teppo Niemi | ||
| Eikös 97 ollutkin perjantaisin veturijuna Helsingistä tulleilla puukorisilla vaunuilla ja 98 vastaavasti sunnuntaisin Helsinkiin menevä juna. | ||||
|
27.03.2024 20:54 | Teppo Niemi | ||
| Suunnitelmakarttoja tutkimalla myös Mikon kysymykseen löytynee vastaus: https://vayla.fi/documents/25230764/35412616/Yleiskartta_rakentamissuunnitelma_Koivuhovi_Kauklahti.pdf/df950443-e38b-078e-bfcc-0061803ad34b/Yleiskartta_rakentamissuunnitelma_Koivuhovi_Kauklahti.pdf?t=1710766473562 | ||||
|
27.03.2024 20:52 | Teppo Niemi | ||
| Tuolta taitaa löytyä vastaus Mikon kysymykseen: https://vayla.fi/documents/25230764/35412616/Yleiskartta_rakentamissuunnitelma_Koivuhovi_Kauklahti.pdf/df950443-e38b-078e-bfcc-0061803ad34b/Yleiskartta_rakentamissuunnitelma_Koivuhovi_Kauklahti.pdf?t=1710766473562 | ||||
|
25.03.2024 14:55 | Teppo Niemi | ||
| Ja taitaapi tuo P63/64 Haaparantaan/Tornioon/Kemijärvelle ainoa juna Hv-sarjan veturilla vedetty juna, jossa useampi teräsvaunu, vai löytyykö tuohon kategoriaan muita junia. (Juhani Katajisto yms ovat kuvanneet kyllä Hv-vetoista Parikkala -Savonlinna yöjunaa jonka kokoonpanoon kuului yksi Eit-vaunu. Muiden vaunujen ollessa CEm ja EFi). | ||||
|
24.03.2024 20:43 | Teppo Niemi | ||
| Ja oikeastaan tuon Rautatiehallituksen lisäksi hyvinkin todennäköinen arkistoija olisi myös Tie- ja vesirakennusten ylihallitus riippuen tuon kivisilla rakentamisen ajankohdasta. Onkohan tuosta holvisillasta julkaistu juttua Rautatietekniikka -lehdessä? Jos on niin siitäkin voisi löytyä lisävinkkejä. |
||||
|
|
24.03.2024 20:26 | Teppo Niemi | ||
| Suosittelen, että Jimille perehtymistä ensiksi Valtionrsutariet 1912 - 1937 teoksen II osaan ja sieltä löytyneillä tiedoilla suuntaamaan Kansallisarkistoon tutkimaan sopivan Ratajakson papereita sekä Rautatiehallituksen rateosaton sillanrakennusosaston papereita. Veikkaan vahvasti, että tuo on ainoa vaihtoehto selvittää noin 100 vuotta vanhoja tapahtumia. | ||||
|
|
24.03.2024 17:52 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuva on myös yksi osoitus siitä, httä höyryveturit vetivät myös teräskorisia vaunuja sisältäneitä matkustajajunia. Olen ymmärtänyt, että etenkin ulkomaisille harrastajille että myös nuoremmille kotimaisillekin on syntynyt mielikuva, että teräsnoriset vaunut ovat yksittäisiä vaunuja lukuunottamatta poikkeuksia. |
||||
|
23.03.2024 19:17 | Teppo Niemi | ||
| Zirndorfin eteläpuolelta reilun kilometrin päästä (Zirndorf-Altenberg) on kulkenut Nürnberg-Steinistä lähtenyt ja Unternbibert-Rüglandiin päättynyt 32,8 km pitkä rata (rataosano 5905), joka on nykyisin pyöräilyreittinä. Toinen Nürnbergin lähiympäristöstä kadonnut rata on Nürnberg Grossmark - Nürnberg-Ost (rataosano 5923) josta on purettu Nürnberg Nordost - Nürnberg Ost välinen noin 3,5 km osuus sekä radan toisessa päässä Fürth Hbf:lle johtavan Nürnberg kolmioraiteen (rataosano 5912) erkanimskohdan Nürnberg Grossmarktin välinen osuus, pituudeltaan noin 1,6 km Eli rataa voi edelleen liikennöidä Fürth Hbf:ltä Nürnberg Nordostille. Radalla näyttäisi olevan pari syrjäraidetta ija yksi, vain tavaraliikenteelle avattu liikennepaikka Nürnberg Nord. Jotenkin muistelen, että vielä 1990-luvun puolivälissä Gräfenbergin junien lähtöpaikka olisi juurikin Nürnberg Nord. Myös läheltä Nürnberg Ostia erkaantunut nelisen km pitkä kolmioraide Eichelbergiin ( rataosalla Nürnberg Hbf - Hersbruck (rechts Pegnitz). Ainakin museojunalla tuon henkilöliikenteeltä puuttuvan välin Fürth Hbf:lle pystyi matkustamaan https://vaunut.org/kuva/75895?s=1 |
||||
|
|
22.03.2024 19:15 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuosta radasta löytyy Drehscheibe -lehden keskustelufoorumilta kuvasarja 1990-luvun alusta: https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?017,10746143 |
||||
|
19.03.2024 07:03 | Teppo Niemi | ||
| Olisi vain ollut hieman enemmän aikaa kuvauspaikan valintaan. Ehkäpä 100 m junan kulkusuuntaan ja radan toiselta puolelta olisi saanut Wartburgin linnankin kuvaan. | ||||
|
18.03.2024 21:21 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan tuossa filminpätkässä kuvausvuoden ainoa valtion rstsverkolla omin konein liikkunut höyryveturi? | ||||
|
|
18.03.2024 11:48 | Teppo Niemi | ||
| ... ja vielä helpommin kysymällä vanut.orgissa. Sen olen huomannut, kun olen seurannut kommentteja ja keskustelua. Nestistä ja Wikibediasta hakukin on liian työlästä joillekin. | ||||
|
|
18.03.2024 11:12 | Teppo Niemi | ||
| En tiedä, kuinka hyvin nuo on koottu yksiin kansiin, mutta kuitenkin kattavia kirjoja on ollut saatavana ainakin parin kustantajan toimesta. Parisa minulla olevassa kirjassa on luettelo onnettomuuksista, käsittäen myös onnettomuuksia, joita kyseisessä kirjoissa ole käsiteltynä. | ||||
|
|
18.03.2024 10:52 | Teppo Niemi | ||
| Niinhän tuo kertoo. Hyvin mielenkiintoinen kirja. :) | ||||
|
|
18.03.2024 08:59 | Teppo Niemi | ||
| Noiden taulukkomuotoisten aikataulujen hyödyntäminen antaa matkalla paljon paremmat tiedot tulevista matkustajajunista kuin netin aikataulukyselyt tai lähtevien junien aikataulut. Saksassa kun on monella radalla junia, jotka eivät pysähdy kaikilla liikennepaikoilla. Olisi pitänyt tulostaa valmiiksi ennen reissuun lähtöä sekä talut 855 että 850. Niistä olisi ollut iloa parilla kauvauspaikalle tullessa. Usein myös kaukoliikenteen junia löytyy noista aikatauluista. Ainaki tuo pätee Nürnbergin ja Stutgartin väliseen Murrbahnin aikatauluun 785 (Stuttgart - Schwäbisch Hall- Crailsheim - Nürnberg) Ja ainakin 1990-luvun puolivälin tienoilta eteenpäin juurikin VR:n taskuaikataulu on täydellinen vastine saksalaiselle Kursbuchille. Iselläni on tallessa pari Kursbuchia 1990-luvulta. |
||||
|
17.03.2024 11:24 | Teppo Niemi | ||
| Yhdyn täysin Esaan. Tuo kattoprofiili on paras tuntomerkki, jolla CEhit vaunut erottaa CEit ja CEift vaunuista. | ||||
|
13.03.2024 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Kuvastakin voi päätellä, että tällaisen asetinlaitteen kauko-ohjaus oliai todella hankala toteuttaa. Eli ainakaan Hamburg-Blankenen ja Wedelin väli ei ole siis kauko-ohjattu. Ja kun tekee aikataulupyynnön osoitteessa http://persoenlicherfahrplan.bahn.de/bin/pf/query-p2w.exe/dn? (reitiksi esimerkiksi S-Bahnhof, Wedel - Blankenese (S), Hamburg. Tulos tuli linkiin http://persoenlicherfahrplan.bahn.de/bin/pf/query-p2w.exe/S_bahnhof_wedelBlankenese_s_hamb.pdf?pathinfo=/dn&dwn=ag/ag2w2zek6gk3wwwg_1_1.pdf Sieltä jokainen voi tutkia vuorovälejä, jotka näyttäis olevan 20 min, paitsi ruuhka-aikoina 10 min. |
||||
|
12.03.2024 07:23 | Teppo Niemi | ||
| Nykyisin voimassaoleva RATO7 Rautatieliikennepaikat kertoo sijainnin määrittelystä seuraavaa: "Kun liikennepaikalla on asemarakennukseksi ymmärrettävä rakennus, liikennepaikan sijainti on määritettävä rakennuksen rataosoitteen mukaan. Rakennuksen rataosoite on mitattava rakennuksen keskikohdalle." | ||||
|
11.03.2024 15:46 | Teppo Niemi | ||
| Onhan niitä lisääkin: https://vaunut.org/kuva/55643 ja https://vaunut.org/kuva/30976 Nosturistahan on saanut jopa moottoroitua H0 mallia reilut kymmenisen vuotta sitten. |
||||
|
08.03.2024 21:48 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintosta. Odotuskatoksesta kun löytyi tuo yhden junaparin aikataulu. | ||||
|
08.03.2024 21:44 | Teppo Niemi | ||
| Huomatkaahan sekajunapari 381 / 382 arkisin ja 381A / 382 sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Minkälaisesta kalustosta junat ovatkaan koostuneet? | ||||
|
07.03.2024 18:03 | Teppo Niemi | ||
| Kiitoksia täydennyksestä. Aina oppii uutta. | ||||
|
05.03.2024 20:29 | Teppo Niemi | ||
| Näin muuten on. Esimerkiksi Hka, jossa kuormana kaapelikeloja. | ||||
|
03.03.2024 18:36 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni juna jumiutui Kauniaisissa hetkeksi länsipään vaihdekujaan, aiheuttaen muutamalle lähiliikennejunalle myöhästymisiä. | ||||
|
03.03.2024 18:34 | Teppo Niemi | ||
| Kun katsoo Vaunut.orgista löytyvää Kymintehtaan ratspihakaaviota https://vaunut.org/kuva/88362?paik=Kouvola&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio , niin tuskin ovat palanneet Kouvolaan työntämällä. Ratapihakaaviosta pystyy päättelemään, että Kymintehtaalla pystyi tekemään ympäriajon eli veturi pystyi siirtymään junarungon toiseen päähän paluumatkaa varten. | ||||
|
01.03.2024 14:10 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Karjaalla ollut 20 m lava. Ja sillähän on käännetty niin Hr1 kuin myös Tr1 sarjan vetureita https://vaunut.org/kuva/88629 https://vaunut.org/kuva/78927 . Ja Rovaniemen ja Iisalmen lavathan on myös 20 m lavoja, ja silläkin on käännetty Tr1 vetureita. |
||||
|
|
01.03.2024 13:54 | Teppo Niemi | ||
| Sellainen yksikkö, jonka kokonaisakseliväli on likimain 21,99 m. Tuo vaatii kyllä tarkkaa pysähtymistä lavalle. Kokemuksesta sanon, että lavalle mahtuu Dm8-9 moottorivaunu, Pasilan konepajan M-D teleillä varustettu teräskorinen matkustajavaunu tai Dr12+Tve1 yhdistelmä. |
||||
|
29.02.2024 19:01 | Teppo Niemi | ||
| Esimerkiksi https://vaunut.org/kuva/166675 tuosta kaaviosta selviää mihin Rainerin kysymät raiteet johtavat. Vaikka tuo linkattu kaavio on 30 vuotta Tapion kuvaa vanhempi, niin Pasilan henkilöaseman tienoo on käytännössä pysynyt muuttumattomana. Vastakkaisesta suunnasta löytyy myöskin Tapion kuva: https://vaunut.org/kuva/21532 . | ||||
|
|
29.02.2024 16:27 | Teppo Niemi | ||
| Raidetta 4 Helsinkiin ja Rainerin tarkoittamaa 5 raidetta Jäniksenpolun kautta Pasilan alapihalle. Vuonna 1967 päärata oli koko matkaltaan Helsingistä Riihimäelle kaksiraiteinen. |
||||
|
|
29.02.2024 15:51 | Teppo Niemi | ||
| Ja junan näyttää olevan menossa Kirkkonummen suuntaan. Molrmmat Pasilan laiturikatokset ovat täydessä kukoistuksessaan. Lippoja ei vielä ole kavennettu sähköoistyksen / lisäraiteiden myötä. | ||||
|
28.02.2024 02:48 | Teppo Niemi | ||
| Helsingin asemallahan on 19 raidetta. Ja Pisararataa suunnitelleethan totesivat radan perusteluissa sen, että kyseinen raodemäärä on riittämätön. Siksi olisu pitänyt investoida Pisaraan. Eli tuohon nähden ei Leipzigin raidemäärää voi kyllä pitää Peltolan kommentin perusteella mitenkään ylimitoitetulta. Lisäksi on syytä muistaa, että Leipzigissä osa raiteista puuttuu 2000- luvulla rakennetun City-tunnelin vuoksi. Tunelin vaikutuksesta S-bahn junien ei tarvitse vaihtaa enää suuntaa päärautatieasemalla, vaan ne pääsevät suoraan Bayerishe Bahnhofille. |
||||
|
|
27.02.2024 15:31 | Teppo Niemi | ||
| Ihan oikea huomio. Entisellä jalasjärveläisellä taksilla. :) | ||||
|
27.02.2024 09:26 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä nuo kovassti kattotuolien osilta (tai vastaavilta) näyttävät. Mutta voinee liittyä kuitenkin Aurajoen sillan valumuottien tekoonkin. Ainakin paikka viittaisi kyllä tuohon jälkimmäiseen. | ||||
|
26.02.2024 22:16 | Teppo Niemi | ||
| Eipä tullut poikettua katsomassa millaista toimintaa rakennuksessa oli. | ||||
|
16.02.2024 13:09 | Teppo Niemi | ||
| Taitaapi Mikko olla vain runsaat 30 vuotta myöhässä. Tuo silta kun on purettu Kirkkojärventien sillan rakentamisen yhteydessä. Sen jälkeen silta lienee vielä ollut käytössä Elielin pysäköintilaitoksen takentamisen yhteydessä osana väliaikaisia kulkureittejä. Toki nuo maatuet (jotka ovat osa aikoinaan sähköistyksen tieltä purettua holvisiltaa) lienevät vielä jäljellä. |
||||
|
04.02.2024 18:58 | Teppo Niemi | ||
| Vastaus Raineri kysymykseen löytyypi https://vaunut.org/kuva/165208 | ||||
|
|
04.02.2024 18:54 | Teppo Niemi | ||
| Kiitokset SKSlle tarkoista tiedoista.:) ja kuvatekstin oikeellisuuden varmistuksesta. | ||||
|
|
04.02.2024 17:19 | Teppo Niemi | ||
| Oikeallq puolella olevan lätän vieressä olevassa kilvesä kerrotaan, että Hankoon Till Hangö. Vasemmalla oleva on tullut Hangosta ja Jatkamassa Riihimäen suuntaan. Kuvan otosta Salon lätän lähtöön olisi noin 5 tuntia. Saloon meni vain yksi juna päivässä ja sen kokoonpano oli vain V+L. Ei siis V+V+F+V kuten kuvassa. Eli juurikin niin kuin kuvatekstissä kirjoitetaan. |
||||
|
29.01.2024 21:35 | Teppo Niemi | ||
| ⁹... Oikaammin ehkä sanottuna Kauniasiten aseman Agan raiteelta. Keran liikennepaikalla ei ome virallisesti ollut sivuraiteita ja Keran liikennöomistapahan oli pelkästään henkilöliikenteelle ilman lipunmyyntiä. | ||||
|
23.01.2024 11:40 | Teppo Niemi | ||
| Ja lisäksi, olisiko lennätinlinja seurannut vanhan radan linjausta ja vasemmalla näkyvä linja olisi HPY:n tai PTH:n linja? | ||||
|
|
23.01.2024 11:38 | Teppo Niemi | ||
| Onkos kenelläkään Espoon ratapihakaaviota 1930-luvun alusta tai liikenneosaston kiertokirjekokoelmia 1923 -1935, siis ajalta kymmenisen vuotta eteenpäi Espoon ratapihakaaviosta https://vaunut.org/kuva/42642 . Eli Onko Espoon itäien tulo-opastin korvaantunut kolme siipisellä? | ||||
|
|
21.01.2024 21:44 | Teppo Niemi | ||
| Mutta oliko siellä isohkoa kallioleikkausta radan pohjoispuolella. Jotenkin tuntuu, että kuvauspaikkaa on syytä hakea joko - kaksiraiteiselta radalta - isohkolta risteysasemalta, jolloin kyseessä olisi kulkutieopastin - risteysasemalta josta lähtevä rata kulkee toisen radan linjalla ohi tulo-opastimen. |
||||
|
17.01.2024 10:06 | Teppo Niemi | ||
| Valtionrautatiet 1912-1937 II osasta löytyy Viipurin raiteistokartta, josta tuo asia mihin sillat vievät selviää., kuten myös kuvatekstissä mainitusta linkistä https://vaunut.org/kuva/42872 löytyvästä raiteistokaaviostakin. Vasemmalla oleva silta siis on tarkoitettu Leningradin suunnasta (Rajajoki, Terijoki) Viipurin matkustaja-asemalle tuleville junille ja oikeanpuoleinen taas Viipurin matkustaja-asemalta Leningradin suuntaan (Terijoki, Rajajoki) kulkeville . | ||||
|
16.01.2024 18:27 | Teppo Niemi | ||
| Minäkin epäilen suuresti tuota Erkin tunnistusta. Kalliovälin vaihdekuja oli leikkauksessa ja taas kauempaa pitäisi näkkyä puisia rakennuksia Ruoholahden villoja. Olen kyllä Rainerin kanssa samoilla linjoilla. Eli mistä kohdasta nykyistä Helsingin katuverkkoa tuo kuva olisi otettu? |
||||
|
16.01.2024 06:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo mitä Rainer kirjoitti, näkyy myös konduktöörien leimoissakin. Alapuolella P71, yläpuolella P72. | ||||
|
15.01.2024 10:25 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että Stefanin kommentiin vastauksena oli, että näin säästyttiin kytkinadapterin siirrosta Sm3 junan toiseen päähän. (Eli käytännössä ihan sama, miksi metrojunien hinaus kiersi Tampereen ja Jyväskylän kautta) | ||||