Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 20.05.2024 07:11 Teppo Niemi  
  Nyt Mikko kertaamaan sähköopista, mihin tuota kentänheikennystä oikein tarvitaan?

Ja sitten voisi tyyppikoulutuksen suorittaneet kaivaa oppimateriaalista tiedon siitä milllä nopeudella tuon kentänheikennyksen kytkeytymisen pitäsi kytkeytyä.

Sen jälkeen voisi tutkia Juliasta löytyvää nopeuskäyrää, niin eiköhän Mikon ihmetyksen syy selviä.
kuva 18.05.2024 19:17 Teppo Niemi  
  Eipä noita tqida käydä pääkaupunkiseuulla muuten kuin vaihdekuljetusten yhteydessä. Lyhyeg yksinkertsiset vaiteet kjitenkin yleensä kuljetetaan maantiekuljetuksina.
kuva 15.05.2024 18:42 Teppo Niemi  
  Pitää myöa muistaa, että ajoneuvojen kuljetus mantereen ja Syltin saaren välillä ei ole DBn yksinoikeus. Myös Autozug Sylt palvelee. https://vaunut.org/kuva/168042 Kilpailu pitää todenäköisesti hinnat kohtuullisina.

Taajamajunaliikenne on kilpailutettu ja käsittääkseni DB on voittanut myös seuraavan kauden operoinnin.
kuva 14.05.2024 07:45 Teppo Niemi  
  Ja Rainerin kommenttiin 13.5. 23:18 liittyen: Veturin ympäriajo (siis siirtyminen junarungon toiseen päähän) on mahdollista Hamburg Hbf:llä ja sen asetteluratapihoilla. Eli jos veturin ympäriajoon on varattu riittävästi aikaa, niin toista veturia ei tähän tarvita.
kuva 14.05.2024 05:48 Teppo Niemi  
  Puhuukohan John nyt oikeasta Kielin kanavan (Oikealta nimeltään Nord-Ostsee-Kanal) ylittävästä sillasta? Mikäli tämä silta halutaan ylittää, kuljettarssa Hampurista Westerlandiiin reitti olisi silloin Hamburg - Neumünster - Rendsburg - Jübek - Heide - Niebüll - Westerland.
Sen sijaan John tarkoittanee Marscbahnilla Wilsterin (km 74,2) ja Burg (Dithm) (km 91,4) välissä sijaitsevaa Kielin kanavan ylittävää Hochbrucke Hocdonnia. Reittihän kulkee 20.7.2024 Hamburg-Altona - Itzehoe - Niebüll - Westerland. ( https://www.nostalgiezugreisen.de/20-07-2024-mit-012-104-nach-westerland-auf-sylt/ ). 3.8.2024 kulkeva juna ajaa samaa reittiä (https://www.helev.de/veranstaltungen/dampfsonderfahrt-nach-westerland/ ). Kumpikaan juna ei siis kulje Rendsburgin kautta.
kuva 13.05.2024 11:42 Teppo Niemi  
  Ja lisää muutoksia on tulossa Espoon kaupunkiradan myötä. Aikanaan, mun kaupunkirata on valmistunut, olisi hienoa saada verrokkikuva näille kuville.
kuva 10.05.2024 17:15 Teppo Niemi  
  Joo. Niin näkyi käyvän Täytyy toinen vaihtaa maanantaina....
kuva 09.05.2024 07:45 Teppo Niemi  
  Taitaa vain tällä hetkellä sellaisia höyryjä, jotka saavat liikennöidä Olli - Porvoo välillä ja jotka ovat liikennöinti kunnossa ja liikennöinnin edellyttämät luvat ja katsastukset voimassa olla turhan vähän. Viimeisenä vahvuudesta poistui ainakin joksikin aikaa 1136.

Toivokaamme kuitenkin, Johnin teksti toteutuu ja se on realistisemmalla pohjalla kuin mitä Vantaan Sanomien artikkelissa https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/6571488 on kirjoitettu.
kuva 08.05.2024 19:19 Teppo Niemi  
  Knoppihan ratkaistiin ensimmäisellä yrittämällä. Knoppi taisi siis olla liian helppo.

Tosiaankin matkustimme junalla Lemvigistä Thyborønhon ja takaisin. Paluumatkalla tuo erikoisen niminen seisake tuli kuvattua.
kuva 29.04.2024 13:57 Teppo Niemi  
  Jos muistelen oiklein Väyläviraston yleisötilaisuuksia, niin oikaisu tulee käytännössä vain kaupunkiradalle ja kaukoliikenteen raiteisiin vaikuttaa uusi Länsiradan liittymä nykyiseen rantarataan. Erkanemiskohta on käsittääkseni kohta kuvassa näkyvien opastimien takana ja se toteutettaneen eritasoratkaisuna.
kuva 25.04.2024 14:27 Teppo Niemi  
  Siipiopastimet näyttävät kohta poistumassa käytöstä. Vielä on valo-opastimissa pätemättömyysmerkit.
kuva 22.04.2024 20:17 Teppo Niemi  
  Eipä niitä ole sen jälkeen näkynyt, kun sähköistyksen rakennuksen aloituksen yhteysessä Karjaa - Hanko reitillä ne korvattiin busseilla. Sitä enndn ne eksyivät joskus sorvikeikoilla myös Ilmalaan.

Normaalissa liikenteessä niitä ei ole näkynyt Helsingin seudulla.
kuva 15.04.2024 13:11 Teppo Niemi  
  Lättähattu taas oli kolmesta Dm7 vetovaunusta, jotka olivat talven Mikkelin tallissa ja nyt siis palaamassa kesää varten Pasilan talleille.

Eli kuseessä on täysin muu kuin tuo HMVY:n Tk3 suunniteltu, mutta veturivian vuoksi Dr13 ajetut Tampere - Lempäälä junat.
kuva 13.04.2024 19:48 Teppo Niemi  
  Hanasaari B purkutyöt ovst käynniszä. Voimala on lopettamut toiminnan noin 12,5 kk sitten..A o purettu bo vuosia sitten.
kuva 08.04.2024 08:04 Teppo Niemi  
  Ja Mikolle voin kertoa Vaunut.orgin keskustelun puolella julkaistun linkin perusteella, että pääkulkutien vaihteet sekä pohjoispäässä myös vaihde V003 ovat tyyppiä YV60-500-1:14.
kuva 06.04.2024 07:15 Teppo Niemi  
  Eikös selllainen pitkä vaihde, jonka sn on poilkkeavassa raiteessa 60 riittäisi? Eli vaihde jota tietyissä piireissä sanotaan Lehis-vaihteeksi suunnittelijan nimestä johtuen.
kuva 29.03.2024 17:57 Teppo Niemi  
  Eikös 97 ollutkin perjantaisin veturijuna Helsingistä tulleilla puukorisilla vaunuilla ja 98 vastaavasti sunnuntaisin Helsinkiin menevä juna.
kuva 27.03.2024 20:54 Teppo Niemi  
  Suunnitelmakarttoja tutkimalla myös Mikon kysymykseen löytynee vastaus: https://vayla.fi/documents/25230764/35412616/Yleiskartta_rakentamissuunnitelma_Koivuhovi_Kauklahti.pdf/df950443-e38b-078e-bfcc-0061803ad34b/Yleiskartta_rakentamissuunnitelma_Koivuhovi_Kauklahti.pdf?t=1710766473562
kuva 27.03.2024 20:52 Teppo Niemi  
  Tuolta taitaa löytyä vastaus Mikon kysymykseen: https://vayla.fi/documents/25230764/35412616/Yleiskartta_rakentamissuunnitelma_Koivuhovi_Kauklahti.pdf/df950443-e38b-078e-bfcc-0061803ad34b/Yleiskartta_rakentamissuunnitelma_Koivuhovi_Kauklahti.pdf?t=1710766473562
kuva 25.03.2024 14:55 Teppo Niemi  
  Ja taitaapi tuo P63/64 Haaparantaan/Tornioon/Kemijärvelle ainoa juna Hv-sarjan veturilla vedetty juna, jossa useampi teräsvaunu, vai löytyykö tuohon kategoriaan muita junia. (Juhani Katajisto yms ovat kuvanneet kyllä Hv-vetoista Parikkala -Savonlinna yöjunaa jonka kokoonpanoon kuului yksi Eit-vaunu. Muiden vaunujen ollessa CEm ja EFi).
kuva 24.03.2024 20:43 Teppo Niemi  
  Ja oikeastaan tuon Rautatiehallituksen lisäksi hyvinkin todennäköinen arkistoija olisi myös Tie- ja vesirakennusten ylihallitus riippuen tuon kivisilla rakentamisen ajankohdasta.

Onkohan tuosta holvisillasta julkaistu juttua Rautatietekniikka -lehdessä? Jos on niin siitäkin voisi löytyä lisävinkkejä.
kuva 24.03.2024 20:26 Teppo Niemi  
  Suosittelen, että Jimille perehtymistä ensiksi Valtionrsutariet 1912 - 1937 teoksen II osaan ja sieltä löytyneillä tiedoilla suuntaamaan Kansallisarkistoon tutkimaan sopivan Ratajakson papereita sekä Rautatiehallituksen rateosaton sillanrakennusosaston papereita. Veikkaan vahvasti, että tuo on ainoa vaihtoehto selvittää noin 100 vuotta vanhoja tapahtumia.
kuva 24.03.2024 17:52 Teppo Niemi  
  Ja kuva on myös yksi osoitus siitä, httä höyryveturit vetivät myös teräskorisia vaunuja sisältäneitä matkustajajunia.
Olen ymmärtänyt, että etenkin ulkomaisille harrastajille että myös nuoremmille kotimaisillekin on syntynyt mielikuva, että teräsnoriset vaunut ovat yksittäisiä vaunuja lukuunottamatta poikkeuksia.
kuva 23.03.2024 19:17 Teppo Niemi  
  Zirndorfin eteläpuolelta reilun kilometrin päästä (Zirndorf-Altenberg) on kulkenut Nürnberg-Steinistä lähtenyt ja Unternbibert-Rüglandiin päättynyt 32,8 km pitkä rata (rataosano 5905), joka on nykyisin pyöräilyreittinä.
Toinen Nürnbergin lähiympäristöstä kadonnut rata on Nürnberg Grossmark - Nürnberg-Ost (rataosano 5923) josta on purettu Nürnberg Nordost - Nürnberg Ost välinen noin 3,5 km osuus sekä radan toisessa päässä Fürth Hbf:lle johtavan Nürnberg kolmioraiteen (rataosano 5912) erkanimskohdan Nürnberg Grossmarktin välinen osuus, pituudeltaan noin 1,6 km Eli rataa voi edelleen liikennöidä Fürth Hbf:ltä Nürnberg Nordostille. Radalla näyttäisi olevan pari syrjäraidetta ija yksi, vain tavaraliikenteelle avattu liikennepaikka Nürnberg Nord. Jotenkin muistelen, että vielä 1990-luvun puolivälissä Gräfenbergin junien lähtöpaikka olisi juurikin Nürnberg Nord.
Myös läheltä Nürnberg Ostia erkaantunut nelisen km pitkä kolmioraide Eichelbergiin ( rataosalla Nürnberg Hbf - Hersbruck (rechts Pegnitz).

Ainakin museojunalla tuon henkilöliikenteeltä puuttuvan välin Fürth Hbf:lle pystyi matkustamaan https://vaunut.org/kuva/75895?s=1
kuva 22.03.2024 19:15 Teppo Niemi  
  Ja tuosta radasta löytyy Drehscheibe -lehden keskustelufoorumilta kuvasarja
1990-luvun alusta: https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?017,10746143
kuva 19.03.2024 07:03 Teppo Niemi  
  Olisi vain ollut hieman enemmän aikaa kuvauspaikan valintaan. Ehkäpä 100 m junan kulkusuuntaan ja radan toiselta puolelta olisi saanut Wartburgin linnankin kuvaan.
kuva 18.03.2024 21:21 Teppo Niemi  
  Olikohan tuossa filminpätkässä kuvausvuoden ainoa valtion rstsverkolla omin konein liikkunut höyryveturi?
kuva 18.03.2024 11:48 Teppo Niemi  
  ... ja vielä helpommin kysymällä vanut.orgissa. Sen olen huomannut, kun olen seurannut kommentteja ja keskustelua. Nestistä ja Wikibediasta hakukin on liian työlästä joillekin.
kuva 18.03.2024 11:12 Teppo Niemi  
  En tiedä, kuinka hyvin nuo on koottu yksiin kansiin, mutta kuitenkin kattavia kirjoja on ollut saatavana ainakin parin kustantajan toimesta. Parisa minulla olevassa kirjassa on luettelo onnettomuuksista, käsittäen myös onnettomuuksia, joita kyseisessä kirjoissa ole käsiteltynä.
kuva 18.03.2024 10:52 Teppo Niemi  
  Niinhän tuo kertoo. Hyvin mielenkiintoinen kirja. :)
kuva 18.03.2024 08:59 Teppo Niemi  
  Noiden taulukkomuotoisten aikataulujen hyödyntäminen antaa matkalla paljon paremmat tiedot tulevista matkustajajunista kuin netin aikataulukyselyt tai lähtevien junien aikataulut. Saksassa kun on monella radalla junia, jotka eivät pysähdy kaikilla liikennepaikoilla.
Olisi pitänyt tulostaa valmiiksi ennen reissuun lähtöä sekä talut 855 että 850. Niistä olisi ollut iloa parilla kauvauspaikalle tullessa.
Usein myös kaukoliikenteen junia löytyy noista aikatauluista. Ainaki tuo pätee Nürnbergin ja Stutgartin väliseen Murrbahnin aikatauluun 785 (Stuttgart - Schwäbisch Hall- Crailsheim - Nürnberg)

Ja ainakin 1990-luvun puolivälin tienoilta eteenpäin juurikin VR:n taskuaikataulu on täydellinen vastine saksalaiselle Kursbuchille.
Iselläni on tallessa pari Kursbuchia 1990-luvulta.
kuva 17.03.2024 11:24 Teppo Niemi  
  Yhdyn täysin Esaan. Tuo kattoprofiili on paras tuntomerkki, jolla CEhit vaunut erottaa CEit ja CEift vaunuista.
kuva 13.03.2024 08:03 Teppo Niemi  
  Kuvastakin voi päätellä, että tällaisen asetinlaitteen kauko-ohjaus oliai todella hankala toteuttaa. Eli ainakaan Hamburg-Blankenen ja Wedelin väli ei ole siis kauko-ohjattu. Ja kun tekee aikataulupyynnön osoitteessa http://persoenlicherfahrplan.bahn.de/bin/pf/query-p2w.exe/dn? (reitiksi esimerkiksi S-Bahnhof, Wedel - Blankenese (S), Hamburg. Tulos tuli linkiin http://persoenlicherfahrplan.bahn.de/bin/pf/query-p2w.exe/S_bahnhof_wedelBlankenese_s_hamb.pdf?pathinfo=/dn&dwn=ag/ag2w2zek6gk3wwwg_1_1.pdf
Sieltä jokainen voi tutkia vuorovälejä, jotka näyttäis olevan 20 min, paitsi ruuhka-aikoina 10 min.
kuva 12.03.2024 07:23 Teppo Niemi  
  Nykyisin voimassaoleva RATO7 Rautatieliikennepaikat kertoo sijainnin määrittelystä seuraavaa: "Kun liikennepaikalla on asemarakennukseksi ymmärrettävä rakennus, liikennepaikan sijainti on määritettävä rakennuksen rataosoitteen mukaan. Rakennuksen rataosoite on mitattava rakennuksen keskikohdalle."
kuva 11.03.2024 15:46 Teppo Niemi  
  Onhan niitä lisääkin: https://vaunut.org/kuva/55643 ja https://vaunut.org/kuva/30976

Nosturistahan on saanut jopa moottoroitua H0 mallia reilut kymmenisen vuotta sitten.
kuva 08.03.2024 21:48 Teppo Niemi  
  Mielenkiintosta. Odotuskatoksesta kun löytyi tuo yhden junaparin aikataulu.
kuva 08.03.2024 21:44 Teppo Niemi  
  Huomatkaahan sekajunapari 381 / 382 arkisin ja 381A / 382 sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Minkälaisesta kalustosta junat ovatkaan koostuneet?
kuva 07.03.2024 18:03 Teppo Niemi  
  Kiitoksia täydennyksestä. Aina oppii uutta.
kuva 05.03.2024 20:29 Teppo Niemi  
  Näin muuten on. Esimerkiksi Hka, jossa kuormana kaapelikeloja.
kuva 03.03.2024 18:36 Teppo Niemi  
  Muistaakseni juna jumiutui Kauniaisissa hetkeksi länsipään vaihdekujaan, aiheuttaen muutamalle lähiliikennejunalle myöhästymisiä.
kuva 03.03.2024 18:34 Teppo Niemi  
  Kun katsoo Vaunut.orgista löytyvää Kymintehtaan ratspihakaaviota https://vaunut.org/kuva/88362?paik=Kouvola&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio , niin tuskin ovat palanneet Kouvolaan työntämällä. Ratapihakaaviosta pystyy päättelemään, että Kymintehtaalla pystyi tekemään ympäriajon eli veturi pystyi siirtymään junarungon toiseen päähän paluumatkaa varten.
kuva 01.03.2024 14:10 Teppo Niemi  
  Eikös Karjaalla ollut 20 m lava. Ja sillähän on käännetty niin Hr1 kuin myös Tr1 sarjan vetureita https://vaunut.org/kuva/88629 https://vaunut.org/kuva/78927 .
Ja Rovaniemen ja Iisalmen lavathan on myös 20 m lavoja, ja silläkin on käännetty Tr1 vetureita.
kuva 01.03.2024 13:54 Teppo Niemi  
  Sellainen yksikkö, jonka kokonaisakseliväli on likimain 21,99 m. Tuo vaatii kyllä tarkkaa pysähtymistä lavalle.
Kokemuksesta sanon, että lavalle mahtuu Dm8-9 moottorivaunu, Pasilan konepajan M-D teleillä varustettu teräskorinen matkustajavaunu tai Dr12+Tve1 yhdistelmä.
kuva 29.02.2024 19:01 Teppo Niemi  
  Esimerkiksi https://vaunut.org/kuva/166675 tuosta kaaviosta selviää mihin Rainerin kysymät raiteet johtavat. Vaikka tuo linkattu kaavio on 30 vuotta Tapion kuvaa vanhempi, niin Pasilan henkilöaseman tienoo on käytännössä pysynyt muuttumattomana. Vastakkaisesta suunnasta löytyy myöskin Tapion kuva: https://vaunut.org/kuva/21532 .
kuva 29.02.2024 16:27 Teppo Niemi  
  Raidetta 4 Helsinkiin ja Rainerin tarkoittamaa 5 raidetta Jäniksenpolun kautta Pasilan alapihalle.

Vuonna 1967 päärata oli koko matkaltaan Helsingistä Riihimäelle kaksiraiteinen.
kuva 29.02.2024 15:51 Teppo Niemi  
  Ja junan näyttää olevan menossa Kirkkonummen suuntaan. Molrmmat Pasilan laiturikatokset ovat täydessä kukoistuksessaan. Lippoja ei vielä ole kavennettu sähköoistyksen / lisäraiteiden myötä.
kuva 28.02.2024 02:48 Teppo Niemi  
  Helsingin asemallahan on 19 raidetta. Ja Pisararataa suunnitelleethan totesivat radan perusteluissa sen, että kyseinen raodemäärä on riittämätön. Siksi olisu pitänyt investoida Pisaraan.

Eli tuohon nähden ei Leipzigin raidemäärää voi kyllä pitää Peltolan kommentin perusteella mitenkään ylimitoitetulta. Lisäksi on syytä muistaa, että Leipzigissä osa raiteista puuttuu 2000- luvulla rakennetun City-tunnelin vuoksi. Tunelin vaikutuksesta S-bahn junien ei tarvitse vaihtaa enää suuntaa päärautatieasemalla, vaan ne pääsevät suoraan Bayerishe Bahnhofille.
kuva 27.02.2024 15:31 Teppo Niemi  
  Ihan oikea huomio. Entisellä jalasjärveläisellä taksilla. :)
kuva 27.02.2024 09:26 Teppo Niemi  
  Kyllä nuo kovassti kattotuolien osilta (tai vastaavilta) näyttävät. Mutta voinee liittyä kuitenkin Aurajoen sillan valumuottien tekoonkin. Ainakin paikka viittaisi kyllä tuohon jälkimmäiseen.
kuva 26.02.2024 22:16 Teppo Niemi  
  Eipä tullut poikettua katsomassa millaista toimintaa rakennuksessa oli.
kuva 16.02.2024 13:09 Teppo Niemi  
  Taitaapi Mikko olla vain runsaat 30 vuotta myöhässä. Tuo silta kun on purettu Kirkkojärventien sillan rakentamisen yhteydessä. Sen jälkeen silta lienee vielä ollut käytössä Elielin pysäköintilaitoksen takentamisen yhteydessä osana väliaikaisia kulkureittejä.

Toki nuo maatuet (jotka ovat osa aikoinaan sähköistyksen tieltä purettua holvisiltaa) lienevät vielä jäljellä.