Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.01.2024 09:20 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä kuvan http://vaunut.org/kuva/42163?kv=1898&kv2=1990&paik=Lepp%C3%A4vaara kuvaussuunta on juurikin päinvastainen, eli etelästä pohjoiseen. Leppävaaran asemarakennus on siis vasemmalla. | ||||
|
|
10.01.2024 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Mutta tuo Janne Määtän ottama kuva on nykyisten raiteiden 2 ja 3 laiturilta, Kehä I sillan keskivaiheilta otettu. Siitä pitäisi siis tuo verrokkikuva ottaa. | ||||
|
Kuvasarja: Ensimmäinen H-juna Helsinki-Hanko 7.1.2024 |
09.01.2024 05:09 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se vielä 1990-luvun alussa kulki. Silloin sillä oli jopa suunnasss Helsinki - Karjaa Kauniaisten pysöhdyskin. Taisipa tuossa junaparissa hetken kelvata YTVn liputkin. | ||||
|
07.01.2024 09:38 | Teppo Niemi | ||
| Julian mukaan Sr1 kävi Majajärvelle hyytyneen junan hakemassa. | ||||
|
02.01.2024 10:47 | Teppo Niemi | ||
| Laiturilla havaittavissa olevasta pölystä päätellen pöhkäisikö ohi täyttä kyytiä Bredat laulaen | ||||
|
30.12.2023 17:45 | Teppo Niemi | ||
| Tuo rata kalustoineen on ollut tänä syksynä myynnissä: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,14414.0.html | ||||
|
29.12.2023 09:50 | Teppo Niemi | ||
| Erikoisvaunuja on museossa kiitettävästi, mutta entä tavallinen vaunukalusto? Eihän esimerkiksi yhtään puukorista 4-akselista päivävaunua, jossa olisi 1. luokan osasto, ole säilynyt. Ja taitanee sinisen vaunukaluston säilymien olla harrastusyhteisöjen varassa. Lisäksi säilytyd vaatisi kelvolliset säilytystilat. Eipä taida Rautatiemuseon säätiöllä olla dellytyksiä uuden kaluston säilytykseen.... |
||||
|
27.12.2023 14:12 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan alueella tulee lähiaikoina tapahtumaan muutoksia, kunhan Espoon kaupunkiradan rakennustyöt käynnistyvät. | ||||
|
26.12.2023 15:44 | Teppo Niemi | ||
| Ai, en ole ainoa, joita 1950-luvun moottorivaunujen mallit kiinnostavat. Mahtaisiko historiikeista löytyä apuja? |
||||
|
24.12.2023 13:49 | Teppo Niemi | ||
| Esittelylappu kertoo, että kyseessä olisi Kiirunan malmiratapihan vaihtokulkuteiden ohjaukseen tarkoitettu taulu. Käytössä vuoteen 2002. |
||||
|
24.12.2023 13:46 | Teppo Niemi | ||
| Rohkenen olla suuresti eri mieltä Elmerin kanssa. Taulun piirrosmerkit viittaavat, että kyseinen taulu liittyy sähkövoimatekniikkaan. Olisikohan tuosta infolapusta tai sen tekstistä kellää tarkempaa kuvaa? Oma välttä uotsinkielen taito on rapistunut käytön puutteessa jo nelisenkymmentä vuotta, ja työelämässäkään sitä.eo ole tarvinnut sitten vuoden 2009. Eli kysymyksen lähettämisestä museoon on turha haaveilla. |
||||
|
23.12.2023 01:12 | Teppo Niemi | ||
| Ainakaan Turun asemalla 1970 luvun lopussa raiteden 2 ja 4 päässä olleita vastaavalla aaettimella varustettuja vaihteita ei tarvinnut erikseen kääntää, kun saapuneen junan veturi siirtyi junan edestä kulkuraiteelle. liitä Sen sijaan lähtevän junan rungon liian pitkälle mennyt tuonti aiheutti onglmia, miten alla kääntyneestä vaihteesta selvitään. |
||||
|
21.12.2023 12:58 | Teppo Niemi | ||
| Hyvä tilannekuva :) | ||||
|
21.12.2023 11:01 | Teppo Niemi | ||
| Kun tutkin Helsingin Yliopiston almanakkaa vuodelle 2024, niin siitä löytyy auringon nousu- ja laskuajat. Tämän mukaan auringon laskuaika on klo 17 jälkeen jo helmikuun loppupuolella, eli myös tuo TH77 olisi tällöin mahdollinen juna. Keskipäivä tieto kuvan oton ajankohdasta rajaa kuitenkin Petrin kommentin perustella todennäköisimmäksi juurikin tuon P71. | ||||
|
17.12.2023 17:39 | Teppo Niemi | ||
| Runko taitaa olla raiteella 10 (joka vastaa nykyistä 12). | ||||
|
|
17.12.2023 11:09 | Teppo Niemi | ||
| Olikos helmikuussa 1965 enää kanoja (Vr1) Helsingin päivystäjinä? | ||||
|
16.12.2023 09:43 | Teppo Niemi | ||
| Kyseessä on 1960-luvun puolivälin raidenumeroinnin mukaan raiteiden 6 (paikallisjunat) ja 7 (saapuva kaukoliikenne) välinen laituri. | ||||
|
|
15.12.2023 10:30 | Teppo Niemi | ||
| Yleislakkohan oli maaliskuussa 1956 (1.–20. maaliskuuta 1956), oliko Helsingissä silloin näin lumetonta? Ainakin Turusta otettu kuva http://vaunut.org/kuva/161192?kd=15.2.1956&kd2=25.3.1956 viittaa suuresti, että lumitilanne poikkeaa tämän kuvan tilanteesta. | ||||
|
14.12.2023 14:04 | Teppo Niemi | ||
| Ja iimaston kehityksessä kannattaa seurata vaikka Ilmatieteenlaitoksen 30 vuoden normaalien muutosta. Silloin eivät yksittäiset vuodet vaikuta suuresti havaittqaviin muutoksiin. | ||||
|
11.12.2023 06:47 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni postivaunuliikenne päättyi vasta 1990-luvulla. Ensin niin, ettei vaunukhin voktu jättää lähetyksiä. Useina vuosina vuoden 1987 jälkeen vein joulukortit aina postivaunuun rautatieaiheisilla merkeillä varustettuina. | ||||
|
05.12.2023 12:08 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eipä taida myöskään Rainerin kello olla ihan oikeassa ajassa, Tuo tunnisteissa mainittu kuva oli kulussa 26.marraskuuta https://juliadata.fi/train?s=1923&d=26.11.2023 , https://juliadata.fi/timetables/history?s=1923 . Eli kuvan oikea päivämäärä olisi siis 26.11.2023 eli nyt kuvan päiväyksen 26.12.2023 ero on yksi kuukausi, ei kolme viikkoa. | ||||
|
03.12.2023 18:37 | Teppo Niemi | ||
| Tälläainen oli myös Kera aina kesään 1968 saakka, kuten useat muutkit seisakkeet sähköistämättömillä radoilla ainakin 1980-luvun lopulle saakka. | ||||
|
02.12.2023 19:13 | Teppo Niemi | ||
| Aikoinaanhan esimerkiksi Espoosta Hikiälle olisi voinut matkustaa vaikkapa Kauklahden (Klh), Auran (Au) ja Hämeenlinnan (Hl) kautta. Eli kauttakulku asemat määrittelevät yksiselitteisesti reitin, jota pitkin lipun tariffikilometrit oli laskettu. |
||||
|
30.11.2023 17:41 | Teppo Niemi | ||
| Tuolloinhan liikenne oli VRn liikennettä. Ja onhan piirin päälikkökin ohjannut retken sotilasalueelle. Ja kymmenisen vuotta sitten tilanne oli se, että yksityisraiteille meno edellytti sopimuksien tekoa raiteiston haltijan kanssa. Muuten ei raiteille ole asiaa. |
||||
|
28.11.2023 16:35 | Teppo Niemi | ||
| Onkos tämä valtatie 2:lla siinä kohdassa Voutilaisen tiehaarojen välissä jossa on hiljan lopettanut kahvikioski. | ||||
|
17.11.2023 11:22 | Teppo Niemi | ||
| T. Kuntonen kirjoitti aikoinaan erittäin hyvän koulutusmonisteen: Kuljetuskaluston tunteminen: Yleinen osa. Sen vanhemmissa painoksissa (joita on usein ollut myynnissä Suomen Rautatiemuseon vanhan kirjallisuuden myyntipäivillä) kerrotaan noista kolmioista, että ne kertovat vaunun olevan tarkoitettu kalkin yms likaavan tavaran kuljetukseen. Elikäs tuo kyseinen vaunu kuuluu sarjaan Gbt |
||||
|
16.11.2023 12:49 | Teppo Niemi | ||
| Esan kommentista tulee mieleen Vaasan junasuorittajan kommentti Vaasan palon juhlien ajalta, kun hän pääsi kotia HMVY:n lätällä. Hän kun kyseli tällaista vaihdetta lähestyttäessä ohjaamossa olevien kielitaitoa.... Ja yksi harrastajista pääsi sitten kääntämään tallaista vaihdetta. | ||||
|
13.11.2023 21:19 | Teppo Niemi | ||
| Keskustelun puolella asiasta kerrotaan hyvin vähän: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,8290.msg110364.html#msg110364 | ||||
|
13.11.2023 17:02 | Teppo Niemi | ||
| Meitä oli kolmen hengen porukka liikkeellä. | ||||
|
13.11.2023 10:47 | Teppo Niemi | ||
| Tuo taitaa olla peräti ainoa juna, johon pituus sopisi. Muut matkustajajunathan olivat Helsinki - Kuopio - Kontiomäki - Oulu -pikajunia ja tätä junaa pidempiä. | ||||
|
|
12.11.2023 21:34 | Teppo Niemi | ||
| Jos tuossa kuvaparin toisessa kuvassa on merkitty kuvausvuosi, niin miksi sitä ei ole merkitty tähän :( | ||||
|
10.11.2023 22:46 | Teppo Niemi | ||
| Entäs Oulu - Kontiomäki? Koskas se sai UIC54 kiskot? Saiko se ne suoraan K30 kiskojen jälkeen? Nyt taas tarvittaisiin aikataulukirjan A-osaa ja JTTtä. Entäpä Kajaani - Kontiomäki. Attilahan on käynyt kyseisenä vuonna kuvaamassa myös Kuluntalahden rataa? |
||||
|
10.11.2023 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni tuo linja ei ole osa Rautarouvaa (Imatra - Hyvinkää - Forssa - Turku) vaan niin sanottua Olympiarengasta, eli Helsingin kehän 110 kV siirtolinjaa. Eipä tainnut linja kuulua kuvan oton aikoihin edes Imatran Voima Oy:lle taikka Teollisuuden Voimansiirto Oy:lle. | ||||
|
|
09.11.2023 17:09 | Teppo Niemi | ||
| Ja juna on hyvin todennäköiseti menossa pienenevien kilometrien suuntaan. Onkos puhelinlinjan vierellä pälkkyjä tai raide-elementtejä? | ||||
|
|
09.11.2023 11:47 | Teppo Niemi | ||
| Mitäs jos lähtisi hakemaan paikkoja Jyväskylän ja Huutokosken väliltä? Lennätinlinjoissa on yhtäläisyyksiä. | ||||
|
|
09.11.2023 10:47 | Teppo Niemi | ||
| Ja paria vuotta aijemmin Tapio Keränen on ottanut kuvan Niinimaalta: http://vaunut.org/kuva/152856. Silloin rata oli puhdasta sorarataa. Ja Keräsen kuvassa näkyvä linja on PTL:n linja, ei siis rautatien ja jos tämä kuva olisi Niimimaalta, niin se pitäisi näkyä radan toisella puolella kuin rautatien linja. Eli sulkisin itsekin Niinimaan pois. Nyt ei kai auttane muuta, kuin odottaa, mitä kuvien lisääjä vastaa tarkennuspyyntöön. |
||||
|
|
09.11.2023 07:24 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo teleobjektiivin käyttö tekee kiskopainon ja kiskonkiiityksen määrityksen todella haastavaksi. Eli sitä kautta ei pysty varmuudella rajaamaan rataosia. Kiskotus näyttää kuitenkin olevan LK- (eli lyhytkisko-)raiteelle ominaista, eli ensiksi kannattaisi tutkia niitä rataosia, jotka vuonna 1987 olivat B -rataluokan (joko B1 tai B2) ratoja, joille ei hetkeen ole tehty laajoja kunnossapitotöitä (kuten esimerkiksi kiskonvaihtoa) Nyt tarvittaisiin Museorautatieyhdistys ry:n tunnuksen haltijalta lisätietoja seuravista asioista, jotta kuvan paikka (ja jos hyvin käy myös kuvausaikakin tarkennettua): Kyseessähän on diakuva, ja kuten tunnettua, Jorma Attila oli valokuvaaja. Jokaiseen dialippaan päätyyn oli kirjoitettuna vuosi ja myös mihin kuvat liityvät. - Mitä tuon dialippaan päädyssä luki? - Mistä lähekkäiset siat on kuvattu? - Mitä itse diaan oli kirjoitettu? |
||||
|
|
08.11.2023 18:53 | Teppo Niemi | ||
| Katson tällä hetkellä kuvaa puhelimelta, enkä pysty näkemään kiskonjatkosten enkä kiskonkiinitsten rakenteita. Ja kun tiedetään kiskotus ja tukikerros, niin sitten voi rajata lisää hyödyntäen myös lennätinlinjojen orsimäärää. Orsimäärät olivat linjalla (poislukien esiopastimien välinen osuus) kohtuullisen vakioita eri rataosille. |
||||
|
|
08.11.2023 09:07 | Teppo Niemi | ||
| Perinteisesti rautatien lennätinlinjat ovat olleet katsottuna kilometrien kasvusuuntaan, radan oikealla puolella. Kenttäpuhelimen käyttöohjeet -ohjesäännön lopusta löytyisi karttakuva, josta tuon voisi tarkastaa. | ||||
|
06.11.2023 12:46 | Teppo Niemi | ||
| Tuohon sopisi kiskopaino, tukikerros, auringon suuntakin, ollaanhan kesäajassa ja kello olisi noin 11. Varjot sopisivat, sillä junan kulkusuunta olisi pohjois-koilliseen. Eikös Korkeakoskella ollut sähkötoiminen, siis kahdella valoaukolla oleva esiopastin? Se selittäisi tuossa rautatien linjassa olevat kaapelit. Ajankohta voisi sopia myös aikaisemmin julkaistuun kahden lätän kuvaan Haapamäen itäisen tulosuunnan tulo-opastimella. |
||||
|
|
06.11.2023 11:00 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni kuvaaja ollut hyvinkin järjestelmällinen.... Eli kuinkas lähellä tämän dian sijainti on samassa erässä Orivedeksi tunnistettuja kuvia? Tuohon aikaanhan, eli 1990-luvun alussa B1 -rataluokan ratoja, joilla oli siipiomastimia taisivat olla: Orivesi - Haapamäki - Seinäjoki Pieksämäki - Varkaus Oliko vielä muita? Noilta rataosilta siis pitäisi kuvan paikka löytyä. Kaipaan tosiaankin vinkkiä miten tämä kuva sijoittuu suhteessa samana päivänä lisättyihin kahteen kuvaan. |
||||
|
06.11.2023 10:31 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuosta ennen Kuusaan asemarakennuksen siirtoa palvelleesta asemarakennukseta löytyy malli Pienoisrautatiekerho ry:n Löylymäki -radalta: Muinaistieteellisen toimikunnan kaivauskohteen taukotupana on vastaava rakennus, tosin vain TVH:n väreihin maalattuna. | ||||
|
|
06.11.2023 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun kuvaa tutkii lisää, niin tukikerroksessa näyttäisi käytetyn hienoa raidesepeliä. Se sulkee pois kaikki B2 -rataluokkaan kuuluneet radat. Täytynee odottaa, josko Rautatiearkisto -sivusto lähtisi toimimaan. Ja lennätinlinjojen sijoitus (jäänteet) antaa viitteitä, että juna olisi kulussa kilometrilukemien kasvusuuntaan. Taas olisi JTT:n korjauslehdistä apuja.... |
||||
|
|
06.11.2023 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Kiskotus näyttää olevan K43 naulakiinityksellä, niin Ossin arvauksessa ei voida mennä Varkauden itäpuolelle, sillä siellähän rata oli kiskoitettu K54 kiskoilla (UIC 54). Lennätinlinjat ovat purettu, joskin niiden tolpat ovat edelleenkin käytössä. Voisiko veturien sijoituslistoista olla apuja? Mihin 2541 oli sijoitettuna 1990-luvun alussa? |
||||
|
|
06.11.2023 05:55 | Teppo Niemi | ||
| Tuo kuva, joka on linkattuna, on kyllä asemarakenns järjestyanumeroltaan 3. Oikaisun valmistumisen jälkeen ja tuon valmistumisen välissä asemarakennuksen virkaa hoisi tyypillinen rataosaston taukotupa. Siihen aikaan Kikon asema taisi olla todellakin Suomen kevein. Mahtaakohan Markku Nummelinin kirjoittama kirja kertoa, koska Kilon oikaisu otettiin käyttöön? Joka tapUksessa se tapahtui aikaisemmin kuin Kuusaasta siirrettiin asemarakennus Kiloon |
||||
|
05.11.2023 19:17 | Teppo Niemi | ||
| Tuosta ovesta mentiin postiin asioimaan. | ||||
|
Kuvasarja: Dieselin katkua ja siipiopastimia Pohjois-Saksassa |
05.11.2023 16:44 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintoinen kuvasaeja. Et käynyt Dagebullissa NEGin junalla? Tai poikkesitko NEGin lipunmyynnissä? | ||||
|
05.11.2023 15:07 | Teppo Niemi | ||
| Vaiko viimeinen suojastusopastin ennen Oriveden tulo-opastinta? Orivesi - Jyväskylä välillähän viimeinen suojastusopastin oli kaksivaloinen pääopastin. |
||||
|
05.11.2023 12:57 | Teppo Niemi | ||
| Tuo persoonallinen 4185 maalaus oli Haapamäen Höyryveturipuston silloisen toimitusjohtajan idea. Vaikka oikean maalauksen olisi voinut tarkastaa menellä ratapihalle. Ja toinen 'maalauspoikkeama' löytyi sivuovien luota, joita puuttui lätille tyypillinen pyöristys. | ||||
|
05.11.2023 10:30 | Teppo Niemi | ||
| Onko kyseessä peräkkäiset kuvat edellisen lisätyn kuvan kanssa. Tieto tälläisesta ja vielä summittaisesta kuvausvuodestakin auttaisi rajaamaan mahdollisia kuvauspaikkoja. Etenkin jos kuvassa on niukalti tunnistusta helpottavia yksityiskohtia, kuten lentinlinjoja, kilometritolppia, opastimia, siltoja yms. |
||||
|
|
05.11.2023 10:22 | Teppo Niemi | ||
| Tuo, että määraasemakilvessä on kaksi kauttakulkuasemaa, niin sillä ja sähköistämättömällä yksiraiteisella radalla saadaan jo paikkoja rajattua. Nuo kaksi kauttakulkuasemaa olivat hyvian tyypillisiä Jämsän radan katta kulkeville junille. Eli jossakin Turku - Toijala, Orivesi - Pieksämäki -.Joensuu tai jopa epätodennäköinen Siilinjärvi - Viinijärvi väleiltä kuvauspaikan pitäisi löytyä. Mutta K54 kiskotuksella ei taideta saada lisää rajauksia Olisiko kaikki kolme kuvaa kuvattu samoina aikoina? Tuo tieto auttaisi kaikkien kolmen kuvan tunnistuksessa. Onko kuvan kuvanneelta henkilöltä kysytty apuja kuvan tunnistukseen? Etenkin kun kuva lisätessä todettiin olevan pikajuna. Väärä junatyyppi voi rajata kuvantunnistuksessa pois sellaiset henkilöliikenteelle avatut rataosat, joilla ei kulkenut kuin pikajunia tai päinvastoin. |
||||