Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.11.2010 11:46 | Teppo Niemi | ||
| Ei auta. Suomessa kun erityisolosuhteet, jotka poikkeavat kaikista muista maista. Eli vaikka se toimii hyvin jossakin muussa maassa, niin se ei toimi Suomessa. Näinhän Suomessa vakuutellaan mm. rautatieliikenteen asiossa. Sitähän on turha edes odottaa, että tupakointikielton rikkojia Helsingin aseman katoksen alla edes huomautetaan. | ||||
|
26.11.2010 16:40 | Teppo Niemi | ||
| Rata sijaisee Espoossa lähellä Nurmijärven rajaa Lepsämäjoentien varrella (ja on käytännössä tonttia kiertävä ympyrärata. | ||||
|
18.11.2010 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin, että Suomen Rautatiemuseolla on ollut myynnissa jokunen vuosi sitten Repin-junan sinivalkoisia. Mallit olivat piensarjatuotantoa. Ainakin idässä niitä on ollut saatavana. | ||||
|
12.11.2010 14:36 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan ylöslämmitystä varten tarkoitettuja halkoja. Niille saattaapi tulla käyttöä, jos tulipesään muodostuu 'laavapesä' ja veturi joudutaan kuonaamaan linjalla, jotta matka jatkuisi. | ||||
|
12.11.2010 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eteiset näyttävät vinoeteisiltä, siis sellaisilta jotka ovat olleet EFi vaunuissa 22391 -22400. Samanlainen jäykisteansas on myös puskimineen 20,8 m alustalle ja tähän numerosarjaan kuuluvassa EFi 22395:sä. 21,18 m aluskehykselle tehdyissä matkustajavaunuissa on suorat eteiset. | ||||
|
10.11.2010 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Siis mitä? Onkohan nyt eri Tkat markulla sekaisin. vai olenko unohtanut jotakin? | ||||
|
08.11.2010 15:53 | Teppo Niemi | ||
| Kuvaaja on Rauhala joka on kuvannut paljon Mänttä-Vilppula seudulta, niin en voi muuta kuin yhtyä Jukka Joutsiin kommettiin | ||||
|
04.11.2010 17:42 | Teppo Niemi | ||
| Eikös museokaluston sn ole aina enintään 70 km/h? | ||||
|
04.11.2010 15:35 | Teppo Niemi | ||
| Jos vaunussa oli vesi (neste) keskuslämmitys, se lämmitti vain kyseistä vaunua. Junanlämmitysvaunuja (Gå, Fol) käytettäessä saatiin niistä höyryä kuten vetureistakin, jota käytettiin vaunujen lämmitykseen joko sellaisenaan tai vastavirtakojeen (lämmönvaihdin) välityksellä. Kaikissa vaunuissa ei ole ollut omaa kattilaa, vaan ne on silloin lämmitetty höyryllä (poislukein ensimmäiset matkustajavaunut). Esimerkkinä tälläisista vaunuista on Ei-vaunut 22601 - 22641, joiden lämmityksenä 1970-luvun alkuun oli pelkästään höyrylämmitys. Kun vaunut saneerattiin lähiliikennekäyttöön, vaunuihin lisättiin suora sähkölämmitys 1500V / 220 V muuntajan kautta. |
||||
|
|
04.11.2010 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Ensiksi tulee mieleen A 19. | ||||
|
02.11.2010 15:52 | Teppo Niemi | ||
| Voisi melkein sanoa, että 1960-luvulla 3-akseliset säiliövaunut olivat todella yleisiä. Käytännössä lienee 1970-luvulle asti, että yleisin akseliluku säiliövaunuissa oli juuri kolme. Sen jälkeen neliakseliset säiliövaunut syrjäyttivät 3-akseliset vaunut. 1800-luvulla ja 1900 luvun alkussa oli lisäksi iso joukko 3-akselisia konduktööri- , matkustaja- ja postivaunuja. | ||||
|
01.11.2010 09:32 | Teppo Niemi | ||
| Niin olihan sarja neljän vaunun kokoinen.... | ||||
|
29.10.2010 16:32 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan sinne mistä toi juna tulee? Ainakin lähtöopastin viittaisi moiseen. | ||||
|
29.10.2010 15:25 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Raahen radan sähköistys ole 2 x 25 kV? Vai muistanko väärin. paikkaapitää hakea yksiraiteiselta 1 x 25 kV järjestelmällä sähköistetyiltä radoilta. | ||||
|
27.10.2010 08:20 | Teppo Niemi | ||
| (Joensuu -) Kaurila - Värtsilä -Sortavala - Matkaselkä - Eisenvaara - Sorjo - Tiviä (- Parikkala) tavarajunat ajettiin hiilipolttoisilla Tv1 sarjan vetureilla ja suomalaisella miehistöllä. Venäjän puolella luotsi. Muistaakseni jossakin Resiina-lehden artikkelissa on käsitelty kyseistä liikennettä. | ||||
|
27.10.2010 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan vaunu BH, silloin, kun vaunu oli Keravalla 1990-luvun alussa. Ennen virkatarvevaunuksi 'alentamista' vaunu on kuulunut Hdk-sarjaan | ||||
|
25.10.2010 12:00 | Teppo Niemi | ||
| Tänä aamuna (=25.10.2010) taisi ratapölkyt lähteä kuoram-auto kyydillä hävitettäväksi. Kohta kiskot suuntaavat kohti sulattamoa. Ei enää tarvita rautatiekuljetuksia, kaikki kuljetukset siirtyvät kumipyörille! | ||||
|
25.10.2010 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Ja kyllähän Fh vaunujen alustat ovat vanhoja autojenkyljetusvaunuja ´(Haa / Hac), jotka taas ovat vanhoja Ek / Dk /Ggh /Ggp -vaunujen alustoja. | ||||
|
21.10.2010 15:07 | Teppo Niemi | ||
| Alex Chudoba tunnisti mielestäni vaunun oikein. | ||||
|
18.10.2010 08:50 | Teppo Niemi | ||
| Olitkos matkalla katsomaan 1- mittakavan pienoisrautatietä joka esittää Harburgn asemaa ja rataa siitä kohti HBF:ää? Saamani neuvo sinne oli, että kun muistaa laulun St Pauli ja Reberbahn, sinne veri vetää uudestaan. Ja kun olet kadulla, niin muista mihin olet todella menossa, siis suunta pois Reeberbanilla, niin johan oikea katukin löytyy ilman mitään etsimistä. Ja se ratahn löytyy linnamaisesta rakennuksesta. Ihania muistoja Hampurista, kiitoksia... |
||||
|
18.10.2010 08:47 | Teppo Niemi | ||
| RE 21582: Sillä pääsisi lähelle monen Hampurinmatkan´majoituspaikkaa.... | ||||
|
18.10.2010 08:45 | Teppo Niemi | ||
| Nyt tuntuu jäleenne kerran että asian tuntijat antavat asiantuntijalausuntoja. Kyseessä ei ole todellakaan Ggh vainu. Vauu on liian lyhyt eikä myöskään vaunun päädyt sovi Ggh vaunuun, Ggh hedelmienkuljetusvaunu on vastaavan lasinen kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/65110?m=1&tag0=11%7CGgp%7C näkyvä Ggp sarjan pieneläinvaunu. Ennenmminkin kuva on Ggk tai Ggv lämminvaunusta. Ulkokuvat antaisivat vaihtoehdoksi myös Ggvp:n eli pieneläinvaunun. | ||||
|
15.10.2010 10:06 | Teppo Niemi | ||
| Vaunu 22641 on rakennettu uudelleen talvisodan pommituksessa tuhoutuneen vaunun alustalle. Uudesti rakentamisen yhteydessä saanut mm. sähkövalot. Alustassa näkyi mm. paikkauksia ja pari ylimääräistä reikääkin. | ||||
|
15.10.2010 10:01 | Teppo Niemi | ||
| Tuskin on Turun pikuri. (Ellei sitten kierrä Hyvinkään kautta?). Rantaradalle (ja Pasilan Alaratapihalle) johtavat vaihteet on jo ohitettu. Toinen vaunu on EFi (22371 - 22381). Mitä Kannoston Hessun kommettiin tulee, niin kyllähän niitä käytettiin. Itsellänikin on kuvia Helsingin asemalta, jossa raiteilla 1a ja 1 b on lähteviä paikallisjunarunkoja joissa viimeisenä on 100 paikkainen Ei-vaunu. Mutta niiden käyttö loppui käytännössä siihen, kun 100 paikaisille vaunuille tehtiin lähiliikennemuutos 1970-luvun alussa. | ||||
|
13.10.2010 15:24 | Teppo Niemi | ||
| Vai olisiko niinkin yksinkertainen syy: Pyörasorvikeikka Oulussa? | ||||
|
|
12.10.2010 17:01 | Teppo Niemi | ||
| Johan on vaikiaa... C-rataa, K54 (UIC54) kiskot, 1980-luvun lopulla tai 1990-luvun alkupuolella, Mekaaninen asetinlaite, ja juna menossa todennäköisesti kilomertilukujen kasvusuuntaan. Siitama? Mahtuisiko raiteiden väliin matkustajalaituri? Olisiko km tolpan viimeiset numerot 11? Eli Ehdotan siis Siitamaa. | ||||
|
11.10.2010 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi kyllä olevan pääosin DR:n vaunukalustoa, ellei sitten loppupäässä ole DB:n kalustoa. Taustalla olevat matkustajavaunut ovat DB:n. | ||||
|
08.10.2010 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Johan Markku myrkyn lykkäs. Siihen täsmällisesti vastatessa täytyy mennä numerokohtaiseen tietoon, mutta yleistettynä: Puuvaunujen vesikeskuslämmitys on ´vapaakiertoinen', eli siinä ei ole kiertovesipumppua. Lämmönvaihdin on ollut sijoitettuna lämmityskomeroon, eli samaan kattilahuoneeseen, johon myös Siro-kattila on asennettu. Ja se oli ihan kattilan vieressä. laude valutettiin radalle alas johtavasta putkesta. | ||||
|
08.10.2010 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eikös Not ole myöskin päässyt kuvaan? | ||||
|
|
07.10.2010 16:48 | Teppo Niemi | ||
| 94-paikkaisissa Ei 22651-22660 (ex 22299, 22304, 22305, 22322, 22322, 22326, 22328, 22329, 22331 ja 22335) olivat siis neste-höyry keskuslämmityksellä (kattila + vastavirtakoje) + suora (ei-vesikiertoinen) 1500V/220V sähkölämmitys, kuten se oli myöskin 83-paikkaisissa Ei-vaunuissa 22293, 22294, 22300-22337 sekä EFi-vaunuissa 22371 - 22381. ( | ||||
|
|
07.10.2010 14:50 | Teppo Niemi | ||
| Mitäs nyttemmin liikenteestä kadonneita vaunusarjoja tästä kuvasta löytyykään? | ||||
|
|
07.10.2010 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Olli Aalloltahan tulee lähes täydellinen vastaus Markun kysymykseen. Mutta kun mennään aikaan ennen 1970-luvun puoliväliä, niin puukoristen vaunujen osalta siihen tulee pieniä tarkennuksia... Samoin Fo- (ja F) vaunuihin ei Ollin vastaus päde. | ||||
|
|
07.10.2010 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Itkosen kysymykseen löytyy vastaus kun tutkitaan Valtion Rautateiden 75-vuotis- ja 100 vuotis-historiikkeja. Milloin Valtionrautateiden ensimmäiset matkustajavaunut saivat rullalaakerit? Ja mitkä telityypit olivat käytössä silloin rakennetuissa vaunuissa? Noin mutu-tuntumalla vastaisin, että eipä ollut, osa A7 teleistä sai jo uutena rullalaakerit. |
||||
|
05.10.2010 15:29 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt Algol Oy:n raiteta puretaan.... Enää ei tulr päivystäjiä Algol Oy raiteille Keraan. | ||||
|
05.10.2010 11:57 | Teppo Niemi | ||
| Ainoat, jotka pystynevät vastaamaan näihin esitettyihin kysymyksiin ovat Trafi, Liikennevirasto ja Oikeuskansleri. | ||||
|
|
05.10.2010 10:25 | Teppo Niemi | ||
| Matin kysymykseen löytyy vastaus Liikenneviraston julkaisun Rataverkon kuvaus 1.7.2010 (Liikenneviraston väylätietoja 2/2010) http://www.rhk.fi/@Bin/3778954/LV+2-2010+web.pdf sivulta 18: Siinä kerrotaan, että Otava - Otavan satama liikenne onn sallittu ainoastaan vaihtotyönä. Liikenneviraston nettisivujen mukaan julkaisuta antaa lisätietoja Simo Toikkanen p. 020 637 3890. Lisäksi Rautatieviraston määräyksen MUSEOLIIKENNE (RVI/295/411/2008) kohdassa 3.8 lukee "Vaihtotyötä, joka tehdään liikennepaikalta toiselle ulottuvana, ei saa tehdä, jos mukana on matkustajia tai vastaavia henkilöitä. Määräys ei koske rikkoutuneen matkustajajunan siirtämistä." |
||||
|
04.10.2010 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Onkos Mas-vaunujen perässä vielä sepeliaurakin? | ||||
|
29.09.2010 17:16 | Teppo Niemi | ||
| Arvaus: Hirvas (Rovaniemi - Muurola) eli ainoa rataosan Laurila - Kelloselkä tuhoamatta jäänyt asema | ||||
|
24.09.2010 11:33 | Teppo Niemi | ||
| Johojen vuorottelu ylikuulumis- yms seikkojen välillä. Eli johtoparin johtimet vorottelevat keskenään ja mikäli kyseessä on vielä ns. keinoyhteysjohto tai kyseessä on kantoaaltojohtimet, niin kaikki neljä johdinta osallistuu vuorotteluun. Lisätietoja löytyy vanhoista puhelinverkkojen rakennusmääräyksistä | ||||
|
23.09.2010 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Uutena näillä oli paljon ongemia mm. kova talvi 1966, jolloin käytännössä koko sarja oli pois liikenteestä jäätymisongelmien vuoksi. Mutta kyllä ne ongelmista kärsivät käytännössä koko käyttöajan. Vakihommia olí mm vesipyttyjen haku.... Siitä, miten paljon niille kertyi kalusto-ongelmista johtuvia myöhästymisä, ei minulla ole muistikuvaa. Esim. vesipyttyongelmaan auttoi koneapulaisen 7 konnarin ahkera pumppaus.... | ||||
|
23.09.2010 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni ne olivat kaikkien käytössä kuten esim 226xx sarjan Ei vaunujen sillatkin. | ||||
|
21.09.2010 16:42 | Teppo Niemi | ||
| Olisi pitänyt onnitella jo sunnuntaina jos olisin tiennyt, mutta onnittelut jälkikäteen minultakin | ||||
|
21.09.2010 15:35 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin, että on vielä kolmaskin, Jyväskylässä Sulun suunnalla. Vaunut.orgissa pitäisi siitä olla kuva, jos oikein muistelisin. | ||||
|
21.09.2010 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Noin 40 km välein. | ||||
|
20.09.2010 17:06 | Teppo Niemi | ||
| Heitetäänpä arvaus, että vanhan Selänpään liikennepaikan länsipuolella | ||||
|
20.09.2010 08:35 | Teppo Niemi | ||
| Onkos tämä kuva otettu Vihdintien sillan alta? | ||||
|
10.09.2010 16:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja 1970-luvulla vielä ankkaparvenkin. (itse olen matkustanut junassa, jossa oli molemmat) | ||||
|
10.09.2010 16:42 | Teppo Niemi | ||
| Vastaavalla tavalla on toiminut mm. DB-konserni. Mm Ulmissa viime helmikuussa oli päärautatieaseman päivystäjänä kaksi 365 sarjan veturia, jotka kummatkin oli vanhemmassa asussa (toinen 1960-70-luvun ja toinen 1980-luvun maalauksessa). Vanhemman maalauksen vetuin kuvaus ei onnistunut, kun se oli liikeessä, kuten oli se juna, jolla mtkustin, mutta toisesta sain sentään kuvan: https://vaunut.org/kuva/61894?u=183&m=1&maa=145&tag0=17%7CSijainti%7CRatapihalla | ||||
|
09.09.2010 14:56 | Teppo Niemi | ||
| Linkistä http://www.hmvy.fi/uutiset/ löytyy tieto, että vajaat 11 kk sitten vaunusta purettiin varaosia. Loppu vaunusta lienee jo häipynyt. | ||||
|
09.09.2010 13:28 | Teppo Niemi | ||
| Joo, puolet tilavampi, tarkemmin ottaen jopa yli puolet isompi kuin Gb:n tilaus ja yli kaksinkertainen verrattuna Gd:n tilavuuteen. Gb:n tilavuus on 46 kuutiometriä ja Gd:n 36 kuutiometriä. Gbl:n ja Gblk:n tilavuus taas on hieman yli kaksinkertainen Gb:n nähden. | ||||
|
|
09.09.2010 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Vaunu päätyi lopulta Ruukkiin mansikkatilalle, jossa se toimi majoitus- ja huoltotilana. | ||||