Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.03.2011 09:13 | Teppo Niemi | ||
| Karin muisti taitaa tehdä tepposiaan, sillä en löytönyt Onnettomuustutkintakeskuksen sivuilta tapausta, että Oulusta tulevalta pikajunalta olisi pölkyt hajonneet alta. Sen sijaan löysin kyllä tapauksia, joihin Karin kuvaukset autovaunuista sopivat: - C2/1998R Vaaratilanne junaliikenteessä Oulussa 11.2.1998 (http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne/Raideliikenne1998/1210772759087 ) - C7/2004R Ratapölkkyvaunun karkaamisesta johtunut vaaratilanne Kempeleen ja Limingan välillä 15.6.2004 (http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne/Raideliikenne2004/1201510345751 ) Ja se tapaus, jota Kati tarkoittanee, lienee C3/2009R Tavarajunan viiden vaunun suistuminen Kilpuan liikennepaikalla 17.9.2009 http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne/Raideliikenne2009/1274105713268 ) Mutta siinä suistui tavarajuna, eikä siinä ollut mukana autojenkuljetusvaunuja. |
||||
|
|
08.03.2011 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan jollakin kuvia Helsingistä lähteneestä P71 (Helsinki -Kóuvola - Kuopio - Kontiomäki - Oulu) ajalta, jolloin junassa kulki Kontiomäen autovaunu? Karikin saisi lisää pohdittavaa? | ||||
|
08.03.2011 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Millaíset kaiteet olivat uutena Vr11 (Dv11), Vv15 (Dv15) ja Vv16 (Dv16) sarjan vetureissa. Jäljelle jääneet kaiteet viittaavat kyllä siihen, että kyseessä on joko Vr11 (Dv11) tai Vv15 (Dv15) sarjan veturi. Vv16:sta (Dv16), koko käyntisillan mittaisista kaiteista olisi kait jääny enemmän kuin pari pientä nysää. | ||||
|
28.02.2011 10:35 | Teppo Niemi | ||
| Mutta Kari Jokinen, mitä kautta tuli Vuosaaren sataman ja-radan kiskot ja mistä ja millä kuljetustavoilla? Siihen liittyen, jos kirjoitit kommentissasi 21.02.2011 11:08, että Länsimetron kiskot tullaan viemään edelleen paljolti vanhan yhdysradan kautta, niin mistä Länsimetron kiskotus hankitaan ja mikä niiden kuljetusketju on esim. Länsimetron itä- ja länsipäihin. | ||||
|
24.02.2011 12:40 | Teppo Niemi | ||
| Tietääkseni Tr1 1096 on majaillut 1990-luvun lopusta (01.11.1997) alkaen majaillut Hyvinkään konepajan alueella. | ||||
|
23.02.2011 15:41 | Teppo Niemi | ||
| Eli síllä kolmannella kiskolla ovat kulkeneet raitiovaunut, joiden raideleveys oli 1000 mm. | ||||
|
22.02.2011 15:58 | Teppo Niemi | ||
| Ajoittain niitä on ollut myynnissä Suomen Rautatiemuseolla vanhan rautatiekirjallisuuden myynnin yhteydessä esim. rautatiemuseopäivillä | ||||
|
22.02.2011 15:55 | Teppo Niemi | ||
| Kertovat, että jos vaunu on päivävaununa, siinä on 44 istumapaikkaa ja jos vaunua käytetään makuuvaununa 33 makuupaikkaa. | ||||
|
18.02.2011 12:50 | Teppo Niemi | ||
| Yleensä kulkutien hätävaraisessa purkamisessa on aikaviive ennenkuin kulkutielukitukset purkautuvat. Eli vaihteiden kääntämiseen ei tällöin ele mahdollisuuksia. Turvalaitetekniikkaan enemmänkin perehtyneet voisivat kertoa hieman enemmän. | ||||
|
15.02.2011 16:23 | Teppo Niemi | ||
| Jaa tämäkös se oli se junarunko jonka olisi pitänyt tulla kääntymään Hesassa IC 164 / IC 85:ksi. IC 85 oli peruutettuna Helsingin ja Tampereen välillä. | ||||
|
15.02.2011 08:21 | Teppo Niemi | ||
| Eivät raitaverhot ole 1660-luvun, vaan 1980 luvun peruja. Siipipyöräverhojen ja näiden väliin mahtuu vielä yksiväriset vaaleat verhot sekä CEmt-vaunuissa käytetyt puna/tummansiniset verhot ja Eht vaunujen vihreät verhot. Näitä raitaverhoja on ollut neljää eri raitaväritystä: 1 lk oranssi, 2 lk vihreä, sininen ja ruskea. Ikkunan takana luuraava tavaravaunu on neuvostoliittolöainen vaunu, sosta Suomessa käytettiin tunnusta VGk. |
||||
|
15.02.2011 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Maanantaina 14.2.2011 noin klo 18 saapui rantaradalta Helsinkiin Sr1 vetoinen pendo. Olisikohan tämä mennyt juuri sitä varten? | ||||
|
14.02.2011 14:01 | Teppo Niemi | ||
| Heinolana minäkin pidän tätä. Lahdessa kait astl Torni oli kampiasetinlaite, mutta eipä tämä kuva sovi sen ympäristöön. | ||||
|
10.02.2011 13:59 | Teppo Niemi | ||
| Lahden liikennepaikkaahan tämä on, eli henkilöasemasta länteen. Kuvaajan selän takana on Lahden veturitallit kääntölavoineen ja Salpausselän laituri. | ||||
|
09.02.2011 13:16 | Teppo Niemi | ||
| Korjattu, kiitos Erralle tarkkaavaisuudesta. | ||||
|
02.02.2011 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Eli MRY:n lavanhan hankki alunperin Haapamäen Höyryveturipuisto Oy (Myöhemmin Keuruun Matkailu) rakenteilla olevan puiston tarpeisiin Mäntästä eli kyseisellä lavalla on myös kapearaidehistoriaa. Lavallahan oli sekä 1524 mm että 600 mm raide. Mutta koska sitä ei tarvittu puistossa, myi silloinen toimitusjohtaja Koivunporras lavan Museorautatieyhdistykselle ja lava siirrettiin Minkiölle. No Höyryveturipuiston toimitusjohtaja vaihtui, ja uuden mielestä Höyryveturipuisto Oy:llä pitää olla oma lava, jotenka Porvoon lava lähti seikkailulle. Tässä olisikin ollut hyvä knopin paikka, kysyä mitä yhteistä on Minkiölle varastoidulla lavalla ja Porvoon kääntölavalla. |
||||
|
31.01.2011 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Nyt pitäisi ola Turisti, josta tarkastaisi mitä reittiä (= Törolän kautta, Raippo - Jukka kolmiota, vauko Simolan kautta juna on mennyt, jotta voisi vastata Jimin kysymykseen. Pikkuseisakkeita joka tapauksessa löytyy jokunen jo Kouvolan ja luumäen väliltä, joka on yhteinen reiti kaikille vaihtoehdoille. | ||||
|
20.01.2011 13:19 | Teppo Niemi | ||
| Ja onpa sinne eksynyt kuva itsellenikin tutusta paikasta. Ihmettelen vain, mitä se tuolla tekee, sillä sehän on Espoosta: http://albumit.lasipalatsi.fi/suomi/kuvakortti.html?photo_id=1572&language= | ||||
|
20.01.2011 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Mutta Jokinen, Höyryraide Oy:n toimitusjohtaja Tapani Laaksomieshän on luvannut, että kun se valmistuu, niin sillä ajetaan höyryveturivetoinen juna Ouluu. Koska Jokinen tietää, kuinka puuhuolto hoidetaan, ilmoittauduhan Tapani Laaksomiehelle hoitamaan kyseisen matkan puuhuolto. | ||||
|
12.01.2011 08:28 | Teppo Niemi | ||
| Ja vieläkös nämä Berlin - Köln IC2 (402)-kaskustolla ajettavat junat ovat varsinaisia palapelejä? Kytkentä ja irroitus kerran molemmissa suunnissa (Hannover Hbf, Hamm(Westf)) Eli toinen yksikkö kiersi Stendalin ja Wolfsburg Hbf:n kautta ja toinen Magdeburgin ja Braunschweigin kautta ja Hamm(Westf)) ja Kölnin välillä taas yksikköjen reitit olivat Hagenin ja Wuppertalin kautta sekä Dortmundin ja Essenin kautta. | ||||
|
11.01.2011 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Vesitysreikä on liian pieni viskurista vesitettäväksi. Mutta olisikohan se suunniteltu vesitykseen mallia kastelukannu ja ämpäri. Vasttäjän takapuolella näkyy myös lämmityslaitteen vedentäyttöaukko. Mutta mitä vaunua nyt vesitetään? | ||||
|
05.01.2011 15:12 | Teppo Niemi | ||
| Onkohan Karlta nyt suunta sekaisin. Mielestäni tämä junan kuorma on menossa Ovako OY/Ferrarialle, jossa siitä tehdään mm esim nauloja. | ||||
|
04.01.2011 09:11 | Teppo Niemi | ||
| Kun katselin muita Samin linkkin kuvia, niin enpä löydä edelleenkään keskieurooppalaisen profiilin vaunuja. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/21193?m=1&kv=1960&kv2=1995&tag0=24%7CVEm%7C on kolme keskieurooppalaisen profiilin vaunua junan keskellä. | ||||
|
|
03.01.2011 17:34 | Teppo Niemi | ||
| Siis mitkä vaunut ovat keskieurooppalaisen ulottuman vaunuja? En osaa erottaa niitä. | ||||
|
03.01.2011 11:46 | Teppo Niemi | ||
| Mielestäni vaunu oli normaali 20 paikkainen makuuvaunu. Paikkalukua koskeva merkintä näyti olleen tyyliä 'käsin maalattu'. | ||||
|
31.12.2010 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Ekaksi tulee mielen Toijala. | ||||
|
29.12.2010 08:29 | Teppo Niemi | ||
| Entäs Savonradalle? Silloinhan junan 1. lk vaunu olisi viimeisenä, sillä kulkusuuntahan vaihtuu Kouvolassa. | ||||
|
29.12.2010 08:21 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan se juuri E-juna... Nehän käyttivät myös kolmosraidetta ja se oli pitkään 4. valmistumisen henkilöliikennekäyttöön vakio raide E-junille. | ||||
|
27.12.2010 09:33 | Teppo Niemi | ||
| Mitäs jos Kari Jokinen valmistaisi siihen tikkarit. | ||||
|
27.12.2010 09:30 | Teppo Niemi | ||
| Aalstikka tuli hinauksessa Haapamäelle. Mutta Aalstikka ja Dv eivät mahtuneet yhtä aikaa 22 m lavalle. 1998 lokakuun viimeisenä päivänä lähti Haapamäeltä höyryveturihinaus kohti Hyvinkäätä. Siinä yhteydessä taisi Dv12 käydä hieman haistelemassa tallin sisäilmaa, kun se haki rautatiemuseon Fo vaunun pois pilttuusta 14. Mutta kun pilttuu on n. 23 m ja vaunu hiemaman yli 21 m niin eipä se silloin paljoakaan sisään mahtunut. | ||||
|
21.12.2010 13:27 | Teppo Niemi | ||
| Käsitääkseni myös Eik ja CEi (siis yksi mootoripikajunan vaunusto) oli maalattu samalla tavalla. | ||||
|
|
20.12.2010 15:48 | Teppo Niemi | ||
| Näinhän sen vaunun vaunukortissa lukee, että kiitojunan väreissä. | ||||
|
17.12.2010 16:34 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin tänäaamuna Ic71 oli Nom lähdössä kohti Kainuuta. | ||||
|
16.12.2010 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Heikinsilthan korjattiin syksyllä. (Olikohan se noin syyskuun lopulla) | ||||
|
14.12.2010 16:04 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Hirsilässä km lukema ollut aseman seinässä? | ||||
|
Kuvasarja: Repin 11.12.2010 |
14.12.2010 15:57 | Teppo Niemi | ||
| Tulee mieleen laulu, jossa sanotaan: " Junat eivät koskaan enää palaa, junat joissa luki Leningrad". Tähän hetkeen sopii hyvin, kun Leningrad korvataan sanalla Repin. | ||||
|
14.12.2010 13:56 | Teppo Niemi | ||
| EFi-vaunuihin nähden kamiinantorvia on liian vähän (eli misäs on konduktöörivaunun kamiina, jos oletetaan, että näkyvä torvi on Siro-kattilan?). Itse väittäisin olevan Eik (tai Cik) ja yksittäisen kamiinantorvea vastakkaisen torpedon olevan keittiön. |
||||
|
30.11.2010 11:46 | Teppo Niemi | ||
| Ei auta. Suomessa kun erityisolosuhteet, jotka poikkeavat kaikista muista maista. Eli vaikka se toimii hyvin jossakin muussa maassa, niin se ei toimi Suomessa. Näinhän Suomessa vakuutellaan mm. rautatieliikenteen asiossa. Sitähän on turha edes odottaa, että tupakointikielton rikkojia Helsingin aseman katoksen alla edes huomautetaan. | ||||
|
26.11.2010 16:40 | Teppo Niemi | ||
| Rata sijaisee Espoossa lähellä Nurmijärven rajaa Lepsämäjoentien varrella (ja on käytännössä tonttia kiertävä ympyrärata. | ||||
|
18.11.2010 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin, että Suomen Rautatiemuseolla on ollut myynnissa jokunen vuosi sitten Repin-junan sinivalkoisia. Mallit olivat piensarjatuotantoa. Ainakin idässä niitä on ollut saatavana. | ||||
|
12.11.2010 14:36 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan ylöslämmitystä varten tarkoitettuja halkoja. Niille saattaapi tulla käyttöä, jos tulipesään muodostuu 'laavapesä' ja veturi joudutaan kuonaamaan linjalla, jotta matka jatkuisi. | ||||
|
12.11.2010 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eteiset näyttävät vinoeteisiltä, siis sellaisilta jotka ovat olleet EFi vaunuissa 22391 -22400. Samanlainen jäykisteansas on myös puskimineen 20,8 m alustalle ja tähän numerosarjaan kuuluvassa EFi 22395:sä. 21,18 m aluskehykselle tehdyissä matkustajavaunuissa on suorat eteiset. | ||||
|
10.11.2010 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Siis mitä? Onkohan nyt eri Tkat markulla sekaisin. vai olenko unohtanut jotakin? | ||||
|
08.11.2010 15:53 | Teppo Niemi | ||
| Kuvaaja on Rauhala joka on kuvannut paljon Mänttä-Vilppula seudulta, niin en voi muuta kuin yhtyä Jukka Joutsiin kommettiin | ||||
|
04.11.2010 17:42 | Teppo Niemi | ||
| Eikös museokaluston sn ole aina enintään 70 km/h? | ||||
|
04.11.2010 15:35 | Teppo Niemi | ||
| Jos vaunussa oli vesi (neste) keskuslämmitys, se lämmitti vain kyseistä vaunua. Junanlämmitysvaunuja (Gå, Fol) käytettäessä saatiin niistä höyryä kuten vetureistakin, jota käytettiin vaunujen lämmitykseen joko sellaisenaan tai vastavirtakojeen (lämmönvaihdin) välityksellä. Kaikissa vaunuissa ei ole ollut omaa kattilaa, vaan ne on silloin lämmitetty höyryllä (poislukein ensimmäiset matkustajavaunut). Esimerkkinä tälläisista vaunuista on Ei-vaunut 22601 - 22641, joiden lämmityksenä 1970-luvun alkuun oli pelkästään höyrylämmitys. Kun vaunut saneerattiin lähiliikennekäyttöön, vaunuihin lisättiin suora sähkölämmitys 1500V / 220 V muuntajan kautta. |
||||
|
|
04.11.2010 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Ensiksi tulee mieleen A 19. | ||||
|
02.11.2010 15:52 | Teppo Niemi | ||
| Voisi melkein sanoa, että 1960-luvulla 3-akseliset säiliövaunut olivat todella yleisiä. Käytännössä lienee 1970-luvulle asti, että yleisin akseliluku säiliövaunuissa oli juuri kolme. Sen jälkeen neliakseliset säiliövaunut syrjäyttivät 3-akseliset vaunut. 1800-luvulla ja 1900 luvun alkussa oli lisäksi iso joukko 3-akselisia konduktööri- , matkustaja- ja postivaunuja. | ||||
|
01.11.2010 09:32 | Teppo Niemi | ||
| Niin olihan sarja neljän vaunun kokoinen.... | ||||
|
29.10.2010 16:32 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan sinne mistä toi juna tulee? Ainakin lähtöopastin viittaisi moiseen. | ||||
|
29.10.2010 15:25 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Raahen radan sähköistys ole 2 x 25 kV? Vai muistanko väärin. paikkaapitää hakea yksiraiteiselta 1 x 25 kV järjestelmällä sähköistetyiltä radoilta. | ||||