Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.09.2010 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Vaunu päätyi lopulta Ruukkiin mansikkatilalle, jossa se toimi majoitus- ja huoltotilana. | ||||
|
06.09.2010 13:09 | Teppo Niemi | ||
| Oma veikkaukseni Rauhalan Jorman kysymykseen olisi: Pääradan lantinen läntinen raide ja Itäinen huoltoraide (5B) | ||||
|
06.09.2010 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Samaan minäkin päädyn. Ajankohta lienee vuosi 1981 tai sen jälkeen ennen kuin myyntinumerokotelot tulivat käyttöön. | ||||
|
11.08.2010 16:01 | Teppo Niemi | ||
| Eikös tämän aseman 'lempinimi' ollut Rostkreuz? | ||||
|
11.08.2010 13:24 | Teppo Niemi | ||
| Vai olisisiko se sittenkin Pot vaunusta (10011 - 10013) tehty Ems? | ||||
|
10.08.2010 12:53 | Teppo Niemi | ||
| Esiopastin vaatii kolme johdinta, eli se selviää helposti. Suoritusjohto taas löytyy kun on mahdollista katsoa useampia pylväitä ( 2- 4 vierekkäistä): Suoritusjohdon merkkinä on eristimen alapuolelle orteen tai koukkuun kiinitetyt vinoneliöt. Muut johdot (esim ratasellektori) eivät näy ulospäin vaan ne pitää tietää. Osa yhteyksistä voi lisäksi olla ns. keinoyhteyksiä. | ||||
|
|
09.08.2010 08:22 | Teppo Niemi | ||
| No eräänlaisia tietoliikenneyhteyksiä... Eli kyseiset kolme johdinta ovat kaasuvaloesiopastimen ohjausjohdot. | ||||
|
06.08.2010 14:22 | Teppo Niemi | ||
| Hey-Back jousikiinitys, jota käytetään K43 ja UIC54 kiskotuksella. Vanhasta JTT:stä voisi tarkastaa kiskopainon. | ||||
|
05.08.2010 11:22 | Teppo Niemi | ||
| Itse kyllä olisin Haapamäen kannalta. Kuva oisi ehkäpä talvelta 1987/88 tai 1988/89, veikkan kuitenkin ensin mainittua. Kuva olis siinä tapauksessa otettu nykyisen puiston laiturin kohdalta raiteelta 45 kohti veturitallia. Höyryveturit olisivat silloin raiteella 42. Raidetta 40 ei ole aurattu eteläpäästä. | ||||
|
27.07.2010 07:58 | Teppo Niemi | ||
| Ai SRHS on jo ominut senkin... Käsittääkseni se oli ensimmäinen Museorautatieyhdistys ry:n syysretki. Ja lätän kuljettajana oli muistaakseni Raimo Lonkola, jota kuvan henkilö muistuttaa suuresti. | ||||
|
21.07.2010 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Lappeenranta - Imatra - Elisenvaara rata valmistui ennen talvisotaa. Radan rakentamisesta on Lappenrannan ja nykyisen Imatra T:n välillä on kerrottu VR:n 75 vuotishistoriikissa, eli se osuus on valmistunut ennen 1937. | ||||
|
19.07.2010 10:03 | Teppo Niemi | ||
| Heitetäänpä yksi arvaus: Alvajärven soraride. | ||||
|
14.07.2010 14:07 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko peräti hellekäyrä? Vaiko työkone? | ||||
|
13.07.2010 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän se on Metsolahden tulo-opastimen A½ esiopastin. | ||||
|
12.07.2010 09:46 | Teppo Niemi | ||
| Tänä aamuna n. klo 7.30 oli Helsingistä Ilmalan ratapihalle menossa yöpikajunan saatto. Junassa oli yksi vihreä kaksikerroksinen makuuvaunu, muut makuuvaunut olivat CEmt-vaunuja. | ||||
|
12.07.2010 09:43 | Teppo Niemi | ||
| Ja JR11 käänöstä löytynee lisätietoja vuoden 1980 kevätkokouksen pöytäkirjasta, kohdassa jossa käsitellään vuoden 1979 toimintakertomusta. Resiinassa 1 /1980 sivulla 14 mainitaan vaunun JR10 kääntäminen. Eli kyseinen pöytäkirjankohta kertonee, minkä vaunun kääntämisestä oli kyse, sillä tietojeni mukaan vaunua JR10 ei ole ollut museorautatien aikana. | ||||
|
|
08.07.2010 17:16 | Teppo Niemi | ||
| Ja Mikko Alameren toimittamassa Suuri raideliikennealbummi -teoksen sivulla 67 on kuva, jossa LWR 52 on Humppilan suuntaan (Minkiölle) menevän junan viimeisenä vaununa 23.7.1978. Siinä korotettu katto, eli jarrumiehen osasto löytyy Humppilan päästä. | ||||
|
08.07.2010 12:40 | Teppo Niemi | ||
| Uskon, että Markku tarkoitti sitä, että junassa kuljetettiin kahta tyhjää, suljettua vaunua (Eil + Eifet) ja vielä kaksi veturia. Eli jos otetaan leimauslaitevaatimus huomioon, toinen Eil, (joka siis oli muyös suljettuna) oli täysin turhaa painoa... | ||||
|
08.07.2010 11:43 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin minulle on syntynyt mielikuva, että ensimmäisen vaunun rekisteröintimaa olisi Ruotsi (74). Uutena nämä uudenkaupungin junalautalinjan vaunut olivat rekistöröity Suomeen. Vai tunnistinko vaunun väärin... | ||||
|
07.07.2010 11:47 | Teppo Niemi | ||
| Rajahan sijaisi likimain junan viimeisen vaunun paikkeilla ja oli n 45 asteen kulmassa rataan nähden. | ||||
|
|
06.07.2010 15:42 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida Valtterin tiedot sopia yhteen M. Nummelinin kirjoittaman Rantarata kirjan kanssa. Karttakeskuksen julkaisemassa liikennepaikkoja esittelevässä kirjassa on kartta, josta näkyy Porkkaln vuokra-alueen raja. Luoman laiturihan sijatsi rajavyöhykkeen ulkopuolella. Ja mitä Kari knoppailee, niin tarkoittanee silloisen presidentin kesämökkiä Ingaskila-joen varrella. |
||||
|
|
06.07.2010 11:14 | Teppo Niemi | ||
| Nyt ei taida Jokisen Karin ajanlasku ihan täsmätä omaani. Milloikas Porkkala palautettiinkaan? Ja kummallakos puolen sitä silloista vuokra-alueen rajaa oltaisiin? | ||||
|
|
05.07.2010 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Ja minulta lukuisia Resiinoja, jopa vuodelta 1978, jossa korotettu kattu on Humppilan päässä. Kaikki vanhoja Resiina-lehtiä om,aavat: Tutkikaapa miten åäin LWR-50 on Resiina3-1978 sivun 21 kuvassa 21 ja s. 24 kuvassa 34. | ||||
|
01.07.2010 14:18 | Teppo Niemi | ||
| Ja valmistajalatan sijainti ja muoto paljastaa, ettei kyseessä ole 'oikea' 1150. 1150 on tanskalaisen Frichsin valmistama, ja valmistajalaatat ovat suorakaiteen muotoisia ja sylinteripelleissä. (Vrt: https://vaunut.org/kuva/33372 .)Samassa kuvasarjassahan on kuva myös 'oikeasta' 1150:tä: https://vaunut.org/kuva/63884 . | ||||
|
01.07.2010 13:28 | Teppo Niemi | ||
| Kuinka tälläisia kuvia voi esittää ilman, että jälleen nousee keskustelu 'historiallisista arvoista'.... | ||||
|
28.06.2010 11:28 | Teppo Niemi | ||
| Johan tuli hauska sattumakuva. Ja kun katselee taustalla olevaa vaunua, niin alkaa pohdinta mikä vaunu siellä lusmileekaan? | ||||
|
|
28.06.2010 09:37 | Teppo Niemi | ||
| Kaivahan Kari vanhoja Resiinalehtiä vuosilta 1978 - 1989 ja tutki, miten LWR 52 on ollut eri ajanjaksoina. Elio kaivahan toimintakertomuksista ja vanhoista Minkiön työkirjoista se päivämäärä, milloin LWR 52 on käännetty. Muuten tulkitsen, että kerrot satuja.... | ||||
|
17.06.2010 17:21 | Teppo Niemi | ||
| Tästä voisi aloittaa uuden eipäs-juupas-keskustelun. Mitenkähän kaarrevastus lasketaann 750 mm raideleveyden radalla, entä 1524 mm radalla? Taitaapi leveäraideverkolta tänä päivänäkin löytyä isompia nousuja. Entäpä millainen oli Sysmäjärven lähtökaarre Outokummun suuntaan? | ||||
|
17.06.2010 15:16 | Teppo Niemi | ||
| Sauli, mitä tarkoitat, nyt Teppo ei ymmärrä.... https://vaunut.org/kuvasivu/3923 | ||||
|
|
17.06.2010 15:06 | Teppo Niemi | ||
| Mikäs tässä on radan kaltevuus? Entä kaarteen säde? Mihin muuhun kuin raideleveyteen perustat näkemyksesi? | ||||
|
17.06.2010 12:29 | Teppo Niemi | ||
| Junien kohtaamispaikasta. | ||||
|
16.06.2010 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän nämäkin ovat Ok-vaunujen aluskehyksille tehtyjä. | ||||
|
15.06.2010 10:03 | Teppo Niemi | ||
| Eiköhän se kadonnut 1980-luvulla, kun raaosan Pieksämäki - Kuopio kauko-ohjaus valmistui. | ||||
|
09.06.2010 14:20 | Teppo Niemi | ||
| Kautta aikojen Suomessa on ollut pikajunia, joissa ei ole ollut ravintola- tai kahvilavaunua. Ainakin nyt 7.6.2010 voimaan tulleessa VR-Yhtymä OYn aikataulussa tälläisia PIKAjunia löytyy Turun ja Tampereen väliltä: P909, P923, P931. | ||||
|
09.06.2010 14:12 | Teppo Niemi | ||
| "Lisäraiteet" ovat suojakiskoja ja niistä löytyy tietoja RATOn kohdasta 8 Sillat ( http://www.rhk.fi/@Bin/1704862/RAMO%208%20Sillat.pdf ). Suojakiskoista on joitakin piirustuksia kyseisen julkaisun loppussa olevassa liitteessä 4 | ||||
|
01.06.2010 08:14 | Teppo Niemi | ||
| Venäjän rautateiden sähköjärjestelmistä on tietoa mm kuvien https://vaunut.org/kayttaja/1155 ja https://vaunut.org/kuva/50606 kommenteissa | ||||
|
31.05.2010 09:38 | Teppo Niemi | ||
| Yhdestäkään EFi:stä ei ole muutettu Eims vaunua. Vanha Eims sarja oli muutettu Ci vaunuista ja uudempi 100 paikkaisista Ei vaunuista. | ||||
|
19.05.2010 08:00 | Teppo Niemi | ||
| 'Pilttuissa' 62 - 65 toimi vuosina 1979 - 1986 Dm8-9 huolto, tämän jälkeen siellä korjattiin matkustajavaunuja. | ||||
|
14.04.2010 14:01 | Teppo Niemi | ||
| Ai kunpa Helsingin liikennepiirin paikallisjunien vaunustot olisivat tallellella vuodelta 1966. Selvisi mitkä paikallisjunat ajettiin lätillä, mitkä taas oli koottu Ek tai Ei-vaunuista. | ||||
|
14.04.2010 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä veturi työntää. Kuvattu ohjausvaunusta. | ||||
|
14.04.2010 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Niin ovat. Parisen kuukautta aikaisemmin tuli pongattua samainen vaunu jollain Arnstadin ja Saalfeldin välisen radan asemalla. | ||||
|
13.04.2010 12:23 | Teppo Niemi | ||
| DB on 'säästänyt' muutamissa vetureissa vanhan värityksen, vaikka muu sarja on saanutkin uuden värityksen. | ||||
|
13.04.2010 12:22 | Teppo Niemi | ||
| Simo Haavistoon liittyen: CFL:llä on kaksi virtajärjestelmää: 25 kV 50 Hz AC ja 3 kV DC. Järjestelmänvaihtopisteenä on Luxmbourgin asema. CFL:n 150-vuotishistoriikista päätellen (edellyttäen että tämä on aseman pohjoispuolinen silta) virtajärjestelmä sillalla on 25 kV 50 Hz AC. | ||||
|
12.04.2010 14:34 | Teppo Niemi | ||
| Siirtymäkausi alkoi muistaakseni 1970-luvun puolivälissä ja päättyi 1980-luvun puoliväliin. Kun Jokioisten Museorautatien liikenne alkoi vuonna 1978 Minkiön ja Jokioisten välillä, puuttui tasoristeysmerkit lähes kaikista tasoristeyksistä ja niihin asetettiin poistuvat merkit, sillä yhdistyksellä oli aikamoinen rahapula. Merkit vaihdettiin uusiin vasta siirtymäkauden päättyessä, jolloin myös viimeiset puiset risteysmerkit Raemäki III tasoristeyksestä päätyivät museoon.... | ||||
|
09.04.2010 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Ja poraushan alkaa: http://www.deutschebahn.com/site/bahn/de/presse/presseinformationen/hrps/hrps20100408.html | ||||
|
Kuvasarja: Saksan ja Luxenburgin matka pääsiäisenä 2010 |
08.04.2010 14:01 | Teppo Niemi | ||
| Joo näin tarkoitan, täytyypi korjata. | ||||
|
08.04.2010 12:47 | Teppo Niemi | ||
| Ja tämä käytössä oleva tunneli on lähes koko Cochem - Ediger-Eller välisen linjan pituinen, sillä tunnelin pituus on 4205 m. | ||||
|
08.04.2010 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Jos laituri on sisäkaarteen puolella tai suoralla, riittää että panee pään ulos ikkunasta. Joillakin liikennepaikoilla, joilla on laiturit ulkokaarteen puolella on apuna peilejä ja keerat + monitori -yhdistelmiä. Eli tämä on vain tälläisten hankalien ulkokaarrepaikkojen tapahtuma. | ||||
|
07.04.2010 11:27 | Teppo Niemi | ||
| Äkkiähän se selvisi.Keisari Wilhelmin tunnelille (yli 4 km,Sijainti Mosel-bahn: Cochem(Mosel) - Ediger-Eller) rakennetaan toinen tunnieliputki ja työt ovat alkamassa. Poraussuunta on Ediger-Ellerin suunnasta kohti Cochem(Mosel),ja se johtunee siitä että heti tunnelin jälkeen on Mosel-joen ylittävä silta. Lisätäänpä pari kuvaa lisää asiaan liittyen. | ||||
|
01.04.2010 09:08 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän niitä taitaa siinä välissä olla muutama yksilö. Olikohan se v. 1987 Resiina-lehti, jossa oli Olavi Kipiön artikkeli sotassslisvetureista. harmi vain, ettei vaunukalustosta ole sellaista tehty. | ||||
|
30.03.2010 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Joo, kyllähän siihen jopa 'yllytetään' jopa EU-hankkeiden voimin. Keuruun Kaupungin hallinnoimassa hankkeessa moottorikelkkaura johdettiin jopa liikenteenalaista raidetta pitkin ja pä'äraiteen ATUN sisäpuolelta. Ja vastuulliset vannottivat paikallisessa lehdessä että ura siirretään pois rautatiealueelta. Suuria, ilmeisen katteettomia, lupauksia jopa Keuruun kaupungin silloiselta tekniseltä johtajalta. | ||||