Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.10.2010 15:25 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Raahen radan sähköistys ole 2 x 25 kV? Vai muistanko väärin. paikkaapitää hakea yksiraiteiselta 1 x 25 kV järjestelmällä sähköistetyiltä radoilta. | ||||
|
27.10.2010 08:20 | Teppo Niemi | ||
| (Joensuu -) Kaurila - Värtsilä -Sortavala - Matkaselkä - Eisenvaara - Sorjo - Tiviä (- Parikkala) tavarajunat ajettiin hiilipolttoisilla Tv1 sarjan vetureilla ja suomalaisella miehistöllä. Venäjän puolella luotsi. Muistaakseni jossakin Resiina-lehden artikkelissa on käsitelty kyseistä liikennettä. | ||||
|
27.10.2010 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan vaunu BH, silloin, kun vaunu oli Keravalla 1990-luvun alussa. Ennen virkatarvevaunuksi 'alentamista' vaunu on kuulunut Hdk-sarjaan | ||||
|
25.10.2010 12:00 | Teppo Niemi | ||
| Tänä aamuna (=25.10.2010) taisi ratapölkyt lähteä kuoram-auto kyydillä hävitettäväksi. Kohta kiskot suuntaavat kohti sulattamoa. Ei enää tarvita rautatiekuljetuksia, kaikki kuljetukset siirtyvät kumipyörille! | ||||
|
25.10.2010 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Ja kyllähän Fh vaunujen alustat ovat vanhoja autojenkyljetusvaunuja ´(Haa / Hac), jotka taas ovat vanhoja Ek / Dk /Ggh /Ggp -vaunujen alustoja. | ||||
|
21.10.2010 15:07 | Teppo Niemi | ||
| Alex Chudoba tunnisti mielestäni vaunun oikein. | ||||
|
18.10.2010 08:50 | Teppo Niemi | ||
| Olitkos matkalla katsomaan 1- mittakavan pienoisrautatietä joka esittää Harburgn asemaa ja rataa siitä kohti HBF:ää? Saamani neuvo sinne oli, että kun muistaa laulun St Pauli ja Reberbahn, sinne veri vetää uudestaan. Ja kun olet kadulla, niin muista mihin olet todella menossa, siis suunta pois Reeberbanilla, niin johan oikea katukin löytyy ilman mitään etsimistä. Ja se ratahn löytyy linnamaisesta rakennuksesta. Ihania muistoja Hampurista, kiitoksia... |
||||
|
18.10.2010 08:47 | Teppo Niemi | ||
| RE 21582: Sillä pääsisi lähelle monen Hampurinmatkan´majoituspaikkaa.... | ||||
|
18.10.2010 08:45 | Teppo Niemi | ||
| Nyt tuntuu jäleenne kerran että asian tuntijat antavat asiantuntijalausuntoja. Kyseessä ei ole todellakaan Ggh vainu. Vauu on liian lyhyt eikä myöskään vaunun päädyt sovi Ggh vaunuun, Ggh hedelmienkuljetusvaunu on vastaavan lasinen kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/65110?m=1&tag0=11%7CGgp%7C näkyvä Ggp sarjan pieneläinvaunu. Ennenmminkin kuva on Ggk tai Ggv lämminvaunusta. Ulkokuvat antaisivat vaihtoehdoksi myös Ggvp:n eli pieneläinvaunun. | ||||
|
15.10.2010 10:06 | Teppo Niemi | ||
| Vaunu 22641 on rakennettu uudelleen talvisodan pommituksessa tuhoutuneen vaunun alustalle. Uudesti rakentamisen yhteydessä saanut mm. sähkövalot. Alustassa näkyi mm. paikkauksia ja pari ylimääräistä reikääkin. | ||||
|
15.10.2010 10:01 | Teppo Niemi | ||
| Tuskin on Turun pikuri. (Ellei sitten kierrä Hyvinkään kautta?). Rantaradalle (ja Pasilan Alaratapihalle) johtavat vaihteet on jo ohitettu. Toinen vaunu on EFi (22371 - 22381). Mitä Kannoston Hessun kommettiin tulee, niin kyllähän niitä käytettiin. Itsellänikin on kuvia Helsingin asemalta, jossa raiteilla 1a ja 1 b on lähteviä paikallisjunarunkoja joissa viimeisenä on 100 paikkainen Ei-vaunu. Mutta niiden käyttö loppui käytännössä siihen, kun 100 paikaisille vaunuille tehtiin lähiliikennemuutos 1970-luvun alussa. | ||||
|
13.10.2010 15:24 | Teppo Niemi | ||
| Vai olisiko niinkin yksinkertainen syy: Pyörasorvikeikka Oulussa? | ||||
|
|
12.10.2010 17:01 | Teppo Niemi | ||
| Johan on vaikiaa... C-rataa, K54 (UIC54) kiskot, 1980-luvun lopulla tai 1990-luvun alkupuolella, Mekaaninen asetinlaite, ja juna menossa todennäköisesti kilomertilukujen kasvusuuntaan. Siitama? Mahtuisiko raiteiden väliin matkustajalaituri? Olisiko km tolpan viimeiset numerot 11? Eli Ehdotan siis Siitamaa. | ||||
|
11.10.2010 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi kyllä olevan pääosin DR:n vaunukalustoa, ellei sitten loppupäässä ole DB:n kalustoa. Taustalla olevat matkustajavaunut ovat DB:n. | ||||
|
08.10.2010 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Johan Markku myrkyn lykkäs. Siihen täsmällisesti vastatessa täytyy mennä numerokohtaiseen tietoon, mutta yleistettynä: Puuvaunujen vesikeskuslämmitys on ´vapaakiertoinen', eli siinä ei ole kiertovesipumppua. Lämmönvaihdin on ollut sijoitettuna lämmityskomeroon, eli samaan kattilahuoneeseen, johon myös Siro-kattila on asennettu. Ja se oli ihan kattilan vieressä. laude valutettiin radalle alas johtavasta putkesta. | ||||
|
08.10.2010 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eikös Not ole myöskin päässyt kuvaan? | ||||
|
|
07.10.2010 16:48 | Teppo Niemi | ||
| 94-paikkaisissa Ei 22651-22660 (ex 22299, 22304, 22305, 22322, 22322, 22326, 22328, 22329, 22331 ja 22335) olivat siis neste-höyry keskuslämmityksellä (kattila + vastavirtakoje) + suora (ei-vesikiertoinen) 1500V/220V sähkölämmitys, kuten se oli myöskin 83-paikkaisissa Ei-vaunuissa 22293, 22294, 22300-22337 sekä EFi-vaunuissa 22371 - 22381. ( | ||||
|
|
07.10.2010 14:50 | Teppo Niemi | ||
| Mitäs nyttemmin liikenteestä kadonneita vaunusarjoja tästä kuvasta löytyykään? | ||||
|
|
07.10.2010 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Olli Aalloltahan tulee lähes täydellinen vastaus Markun kysymykseen. Mutta kun mennään aikaan ennen 1970-luvun puoliväliä, niin puukoristen vaunujen osalta siihen tulee pieniä tarkennuksia... Samoin Fo- (ja F) vaunuihin ei Ollin vastaus päde. | ||||
|
07.10.2010 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Itkosen kysymykseen löytyy vastaus kun tutkitaan Valtion Rautateiden 75-vuotis- ja 100 vuotis-historiikkeja. Milloin Valtionrautateiden ensimmäiset matkustajavaunut saivat rullalaakerit? Ja mitkä telityypit olivat käytössä silloin rakennetuissa vaunuissa? Noin mutu-tuntumalla vastaisin, että eipä ollut, osa A7 teleistä sai jo uutena rullalaakerit. |
||||
|
05.10.2010 15:29 | Teppo Niemi | ||
| Ja nyt Algol Oy:n raiteta puretaan.... Enää ei tulr päivystäjiä Algol Oy raiteille Keraan. | ||||
|
05.10.2010 11:57 | Teppo Niemi | ||
| Ainoat, jotka pystynevät vastaamaan näihin esitettyihin kysymyksiin ovat Trafi, Liikennevirasto ja Oikeuskansleri. | ||||
|
|
05.10.2010 10:25 | Teppo Niemi | ||
| Matin kysymykseen löytyy vastaus Liikenneviraston julkaisun Rataverkon kuvaus 1.7.2010 (Liikenneviraston väylätietoja 2/2010) http://www.rhk.fi/@Bin/3778954/LV+2-2010+web.pdf sivulta 18: Siinä kerrotaan, että Otava - Otavan satama liikenne onn sallittu ainoastaan vaihtotyönä. Liikenneviraston nettisivujen mukaan julkaisuta antaa lisätietoja Simo Toikkanen p. 020 637 3890. Lisäksi Rautatieviraston määräyksen MUSEOLIIKENNE (RVI/295/411/2008) kohdassa 3.8 lukee "Vaihtotyötä, joka tehdään liikennepaikalta toiselle ulottuvana, ei saa tehdä, jos mukana on matkustajia tai vastaavia henkilöitä. Määräys ei koske rikkoutuneen matkustajajunan siirtämistä." |
||||
|
04.10.2010 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Onkos Mas-vaunujen perässä vielä sepeliaurakin? | ||||
|
29.09.2010 17:16 | Teppo Niemi | ||
| Arvaus: Hirvas (Rovaniemi - Muurola) eli ainoa rataosan Laurila - Kelloselkä tuhoamatta jäänyt asema | ||||
|
24.09.2010 11:33 | Teppo Niemi | ||
| Johojen vuorottelu ylikuulumis- yms seikkojen välillä. Eli johtoparin johtimet vorottelevat keskenään ja mikäli kyseessä on vielä ns. keinoyhteysjohto tai kyseessä on kantoaaltojohtimet, niin kaikki neljä johdinta osallistuu vuorotteluun. Lisätietoja löytyy vanhoista puhelinverkkojen rakennusmääräyksistä | ||||
|
23.09.2010 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Uutena näillä oli paljon ongemia mm. kova talvi 1966, jolloin käytännössä koko sarja oli pois liikenteestä jäätymisongelmien vuoksi. Mutta kyllä ne ongelmista kärsivät käytännössä koko käyttöajan. Vakihommia olí mm vesipyttyjen haku.... Siitä, miten paljon niille kertyi kalusto-ongelmista johtuvia myöhästymisä, ei minulla ole muistikuvaa. Esim. vesipyttyongelmaan auttoi koneapulaisen 7 konnarin ahkera pumppaus.... | ||||
|
23.09.2010 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Käsittääkseni ne olivat kaikkien käytössä kuten esim 226xx sarjan Ei vaunujen sillatkin. | ||||
|
21.09.2010 16:42 | Teppo Niemi | ||
| Olisi pitänyt onnitella jo sunnuntaina jos olisin tiennyt, mutta onnittelut jälkikäteen minultakin | ||||
|
21.09.2010 15:35 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin, että on vielä kolmaskin, Jyväskylässä Sulun suunnalla. Vaunut.orgissa pitäisi siitä olla kuva, jos oikein muistelisin. | ||||
|
21.09.2010 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Noin 40 km välein. | ||||
|
20.09.2010 17:06 | Teppo Niemi | ||
| Heitetäänpä arvaus, että vanhan Selänpään liikennepaikan länsipuolella | ||||
|
20.09.2010 08:35 | Teppo Niemi | ||
| Onkos tämä kuva otettu Vihdintien sillan alta? | ||||
|
10.09.2010 16:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja 1970-luvulla vielä ankkaparvenkin. (itse olen matkustanut junassa, jossa oli molemmat) | ||||
|
10.09.2010 16:42 | Teppo Niemi | ||
| Vastaavalla tavalla on toiminut mm. DB-konserni. Mm Ulmissa viime helmikuussa oli päärautatieaseman päivystäjänä kaksi 365 sarjan veturia, jotka kummatkin oli vanhemmassa asussa (toinen 1960-70-luvun ja toinen 1980-luvun maalauksessa). Vanhemman maalauksen vetuin kuvaus ei onnistunut, kun se oli liikeessä, kuten oli se juna, jolla mtkustin, mutta toisesta sain sentään kuvan: https://vaunut.org/kuva/61894?u=183&m=1&maa=145&tag0=17%7CSijainti%7CRatapihalla | ||||
|
09.09.2010 14:56 | Teppo Niemi | ||
| Linkistä http://www.hmvy.fi/uutiset/ löytyy tieto, että vajaat 11 kk sitten vaunusta purettiin varaosia. Loppu vaunusta lienee jo häipynyt. | ||||
|
09.09.2010 13:28 | Teppo Niemi | ||
| Joo, puolet tilavampi, tarkemmin ottaen jopa yli puolet isompi kuin Gb:n tilaus ja yli kaksinkertainen verrattuna Gd:n tilavuuteen. Gb:n tilavuus on 46 kuutiometriä ja Gd:n 36 kuutiometriä. Gbl:n ja Gblk:n tilavuus taas on hieman yli kaksinkertainen Gb:n nähden. | ||||
|
|
09.09.2010 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Vaunu päätyi lopulta Ruukkiin mansikkatilalle, jossa se toimi majoitus- ja huoltotilana. | ||||
|
06.09.2010 13:09 | Teppo Niemi | ||
| Oma veikkaukseni Rauhalan Jorman kysymykseen olisi: Pääradan lantinen läntinen raide ja Itäinen huoltoraide (5B) | ||||
|
06.09.2010 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Samaan minäkin päädyn. Ajankohta lienee vuosi 1981 tai sen jälkeen ennen kuin myyntinumerokotelot tulivat käyttöön. | ||||
|
11.08.2010 16:01 | Teppo Niemi | ||
| Eikös tämän aseman 'lempinimi' ollut Rostkreuz? | ||||
|
11.08.2010 13:24 | Teppo Niemi | ||
| Vai olisisiko se sittenkin Pot vaunusta (10011 - 10013) tehty Ems? | ||||
|
10.08.2010 12:53 | Teppo Niemi | ||
| Esiopastin vaatii kolme johdinta, eli se selviää helposti. Suoritusjohto taas löytyy kun on mahdollista katsoa useampia pylväitä ( 2- 4 vierekkäistä): Suoritusjohdon merkkinä on eristimen alapuolelle orteen tai koukkuun kiinitetyt vinoneliöt. Muut johdot (esim ratasellektori) eivät näy ulospäin vaan ne pitää tietää. Osa yhteyksistä voi lisäksi olla ns. keinoyhteyksiä. | ||||
|
|
09.08.2010 08:22 | Teppo Niemi | ||
| No eräänlaisia tietoliikenneyhteyksiä... Eli kyseiset kolme johdinta ovat kaasuvaloesiopastimen ohjausjohdot. | ||||
|
06.08.2010 14:22 | Teppo Niemi | ||
| Hey-Back jousikiinitys, jota käytetään K43 ja UIC54 kiskotuksella. Vanhasta JTT:stä voisi tarkastaa kiskopainon. | ||||
|
05.08.2010 11:22 | Teppo Niemi | ||
| Itse kyllä olisin Haapamäen kannalta. Kuva oisi ehkäpä talvelta 1987/88 tai 1988/89, veikkan kuitenkin ensin mainittua. Kuva olis siinä tapauksessa otettu nykyisen puiston laiturin kohdalta raiteelta 45 kohti veturitallia. Höyryveturit olisivat silloin raiteella 42. Raidetta 40 ei ole aurattu eteläpäästä. | ||||
|
27.07.2010 07:58 | Teppo Niemi | ||
| Ai SRHS on jo ominut senkin... Käsittääkseni se oli ensimmäinen Museorautatieyhdistys ry:n syysretki. Ja lätän kuljettajana oli muistaakseni Raimo Lonkola, jota kuvan henkilö muistuttaa suuresti. | ||||
|
21.07.2010 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Lappeenranta - Imatra - Elisenvaara rata valmistui ennen talvisotaa. Radan rakentamisesta on Lappenrannan ja nykyisen Imatra T:n välillä on kerrottu VR:n 75 vuotishistoriikissa, eli se osuus on valmistunut ennen 1937. | ||||
|
19.07.2010 10:03 | Teppo Niemi | ||
| Heitetäänpä yksi arvaus: Alvajärven soraride. | ||||
|
14.07.2010 14:07 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko peräti hellekäyrä? Vaiko työkone? | ||||
|
13.07.2010 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän se on Metsolahden tulo-opastimen A½ esiopastin. | ||||