Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 29.12.2009 08:24 Teppo Niemi  
  Ainakin vuosina 1979-1984 ajettiin Dm8-9 kalustolla yhtä junaparia Peipohjasta (nyk. Kokemäki) Raumalle perjantaista sunnuntaihin. Kyseessä oli Helsingin ja Porin välisestä pikajunaparissa P141 / 142 Helsingistä Raumalle kulkenut suora vaunusto (eli yksikkö).
kuva 28.12.2009 13:17 Teppo Niemi  
  Eipä ollut, Oli jäänyt kuvaan korjaamatta kun toi yhteys aamulla katkesi. Mutta nyt on päiväys korjattu. Kiitoksia Olli.
kuva 28.12.2009 13:14 Teppo Niemi  
  Kuten kuvasarjan otsikossa viittasin Toikkasen Simon havaintoon https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1345.0 , niin sieltähän löytyy linkki https://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=dlattach;topic=1345.0;attach=50 joka kertoo, että sen aikataulun mukainen lähtöaika oli eilen klo 16.52 junana 791 ja seuraavan kerran vaunuston pitäisi tulla 29.12 junana 790 klo 11.35.
kuva 28.12.2009 13:08 Teppo Niemi  
  Eikös juna pysähtynyt ainakin Kupittaalla ja Varissuolla? (nimim. Kupittalta kerran junaan noussut ja Varissuolla taas siitä jääneenä). Mitäs muita pysähdyspaikkoja junalla olikaan?
kuva 28.12.2009 08:04 Teppo Niemi  
  Ja samana päivänä lähti Haapajärveltä (Vurten-Vuoresta) kymmenen höyryveturia viimeiselle matkalle. Hinaus tuli havaittua Iisalmessa seuraavana yönä.
kuva 21.12.2009 12:27 Teppo Niemi  
  Kääntölavan vaiheet 1990-luvulla ovat varsin mielenkiintoiset. Ensin sen osti Haapamäen Höyryveturipuisto Oy (myöhemmin Keuruun Matkailu Oy), joka siirrätti sen Haapamäelle, koska yhtiön edellinen kääntölava taas myytiin MRY:lle. Haapamäeltä siellä varastoidun lavan osti Porvoon museorautatie ry takaisin Porvooseen.
kuva 17.12.2009 17:49 Teppo Niemi  
  Ja kun katsoo lennätinlinjan alinta ortta, niin havaitsee, että niissä on vain kolme eristintä. Eli siinä on esiopastimen / kertaajan toimintaa ohjaavat johtimet.
kuva 15.12.2009 14:37 Teppo Niemi  
  Eilen PRK:lla katseltiin Keräsen Tapion kuvia samasta ajelusta.
kuva 14.12.2009 17:44 Teppo Niemi  
  YLE Mikkelin aluetoimituksen tekemässä elokuvassa Höyryveturi (siihenhän Niklaksen linkki viittaa) näkyy joko Ggp tai Ggh sarjan vaunu (eli siis pieneläinvaunu tai hedelmävaunu. Nämä vaunuthan oli tehty muutostöinä Dk vaunuista.
kuva 14.12.2009 16:12 Teppo Niemi  
  Tulipahan kuva arvontana. Hieman 'niitinviilausta': Maitovaunu?? Eikös ne olleen Gma-sarjassa? Kuvan viimeinen vaunu näyttääpi olevan lämminvaunu, tyypiltään todennäköisimmin Ggv (siihen viittaa näkyvä porras) tai Ggk
kuva 14.12.2009 15:31 Teppo Niemi  
  kukas kaivaisi jostakin syyn tapahtumaan. Ja käytettiinkö radiota vai junan sisäistä puhelinta?
kuva 10.12.2009 08:47 Teppo Niemi  
  Mitä toi Pirttilahti oikein puhelee. Kyllä se toimii joko junan viimeisenä tai jopa keskellä (Dm9). Yhteisajokytkimen asennotkin ovat normaalit. Ainoastaan erillisajokytkin pitää kääntää, jos yksinäisen mootorivvaunun moottori on käynnissä. Tällaisia siirtoja on ollut.
kuva 10.12.2009 08:36 Teppo Niemi  
  Tulipahan nähtyä silloin tämä onnettomuus rantaradalta saapuvassa paikusta katsottuna. Hyvä alku työpäivälle. Harmi vain, ettei ollut kameraa mukana, olisi saanut tapahtumasta kuvan.
kuva 09.12.2009 13:03 Teppo Niemi  
  Mutta tuo moottorivaunujen kytkentä / irroitus takapäistään ei ole ihan niin yksinkertainen juttu. Siinä tarvitaan työkaluja, jakaria ja pajavasaraa ainakin. Dm8 osalta työkalujen tarve on vieläkin suurempi. Ja Dm8 välikytkimien kytkemisestä voisi todeta, että 'hieromiseksi' se tahtoi helposti menemään.
kuva 07.12.2009 11:29 Teppo Niemi  
  Vaunussahan on ollut kaasuvalaistus. Eli sehän viittaa todella vahvasti vuonna 1939 rakennettuihin Ei vaunuihin 22601 - 22640. (Elikäs juuri vuoden 1940 talviolympialaisten liikennettä varten rakennettuihin vaunuihin). Mutta mikäs onkaan sitten 22641 tarina?
kuva 07.12.2009 11:08 Teppo Niemi  
  Kyllä pystyi ajamaan ilman toista moottorivaunua. Mutta jos mukana on välivaunu, joka on junan viimeisenä, niin siitäpä seuraa se, että välivaunun valin katkeaminen ei pysäyttäisi junaa, sillä M-johto olisi ehjä, koska viimeisen moottorivaunun yhteisajokytkin on oltava asennossa T, jolloin M-johto kiertää sitä kautta.

Yleisimmin Dm-junia pätkittiin kun moottorivaunussa oli isompi vika tai joko välivaunulla tai toisella moottorivaunulla oli pyöräsorvikeikka Pasilan konepajan kuoppasorvissa.
kuva 07.12.2009 11:01 Teppo Niemi  
  Ja sen seurauksena todella komea kankiasetinlaite joutui väistymään uuden tietokoneasetinlaitteen myötä.
kuva 30.11.2009 09:39 Teppo Niemi  
  Ja mitä olisiko se yhtään sen parempi Haapamäellä. SE OLEELLINEN KYSYMYS ON KUNNOSTUSRESURSSEISTA. Eli miten Haapamäellä olisi paremmat kunnostusresurrssit tähän veturiin? Haapamäellä on tällä hetkellä yksi suurprojekti, joka myös kaipaa niitä ssiellä olevia resursseja.
kuva 23.11.2009 10:35 Teppo Niemi  
  1990-luvulla Hampurissa kolmen päivän matkailijalippu 1. luokassa oli vain aavistuksen (olikohan se 2 silloista DM, eli n. 20 %) kalliinpi kuin 2. Ja ruuhka-aikoina sillä yleensä varmisti istumapaikat. (Ja kun oppi välttämään Puttgardenista asti tulevaa kaikilla väliliikennepaikoilla pysähtyvää paikkua, niin eipä tarvinnut seisoa). Ja miten paljon mukavimmilta tuntuivatkaan silverien (Abn) 1. lk penkit.
kuva 19.11.2009 16:08 Teppo Niemi  
  Ja kun katsoo vaihdonkielto-opastimen mastoon, niin siinähän on toinen opastin - ilmeisestikin jarrujenkoettteluopastin.
kuva 19.11.2009 12:36 Teppo Niemi  
  Eikös Vantaan Energia OY:n Martinlaakson voimalalle lähtenyt raide kaartanut heti Laajavuorentien alikulun jälkeen länteen? Näin minä muistelen. Ja kyllä se linja kartassa näkyy.
kuva 18.11.2009 08:14 Teppo Niemi  
  Ja seuraavan parin kyydissä tuntui olevan toimittajia tekemässä juttua. Ja makeisia oli tarjolla niin Leppävaarassa kuin Helsingissäkin.
kuva 12.11.2009 08:04 Teppo Niemi  
  Ka miten erilaisia vaunuja onkaan junassa.
kuva 30.10.2009 08:22 Teppo Niemi  
  Ja kun tullaan lorua eteenpäin tullan Pyhäjoelle, eli tarjotaanpa sitten sitä...
kuva 29.10.2009 12:35 Teppo Niemi  
  Saksalaisethan tuhosivat Oulun pohjoispuoleiset sillat. Mitenkäs se kansakouluaikainen loru menikään Oulun siika on pyhä kala. Eli tarjotaanpa sitten Siikajoen siltaa Ruukin aseman lähellä.
kuva 29.10.2009 08:12 Teppo Niemi  
  Miksi ekaksi tulee mieleen Kiehimän joen silta (Paltamo (Kiehimä) - Kontiomäki). Joka tapauksessa kyseinen siltajänne on tyyppiä 'yli 60 m'.
kuva 28.10.2009 11:31 Teppo Niemi  
  Olisiko Sokeri (Turenki - Harviala)?
kuva 27.10.2009 09:27 Teppo Niemi  
  Jotenkin on syntynyt mielikuva siitä, kun Hannu haluaa koneen matkaan n. veturin mittaisen kaapelin, ettei sitä saa liitetyksi ulkoverkkoon kuin toisesta päästä. Eli se pieni kaapin ovi jonka takana on 32 A pistotulppa.
kuva 21.10.2009 15:18 Teppo Niemi  
  Tarjotaanpa Hämeenlinnaa ja siellä aikoinaan Imatran Voima OY:n raiteet nimellä kulkenutta raiteistoa. Se kun tulisi mieleen vaununkääntölavan sijaintina.
kuva 20.10.2009 07:59 Teppo Niemi  
  Vaunu numero kuuluu sarjaan Hdk ja on varustettu jopa korkeilla sivulidoilla. Mutta kaikki pylväät ovat puupylväitä. Mihin teräspylväät ovat kadonneet?
kuva 16.10.2009 08:19 Teppo Niemi  
  Köhniönjärvi minullekin tulee mieleen.
kuva 13.10.2009 17:06 Teppo Niemi  
  Kuva on lähiliikennemuutoksen kokeneesta EFi-vaunusta. Muutostyöt tehtiin vuonna 1973, mutta verhot viittaavat 1980-luvun alkuun tai sen jälkeen.
kuva 13.10.2009 13:14 Teppo Niemi  
  Heklaksi sanotaan tulistinveturien sylinterien voiteluun käytettävää öljyä. (Märkähöytykoneiden vastaavasta öljystä puhutaan sylinteriöljynä). Ja kyllähän höyryveturissa tarvitaan muitakin öljykannuja, nimittäin laakerien voiteluun käytettävää öljyä. Aikoinaan kannuja taisi olla jopa kolme. Se kolmas oli vaunuöljylle, jota käytettiin pyöränlaakerien voiteluun.
kuva 13.10.2009 11:37 Teppo Niemi  
  Ja videokin oli ihan kiva. Eipä tullut nautituksi höyryjunasta kun yö meni lämmittäjänä.....
kuva 13.10.2009 10:11 Teppo Niemi  
  Markku Naskalin kysymykseen voin vastata myöntävästi. Ainakin yksi EFi 22379 on ollut maalattuna kiitojunajunan väreihin. Ja käsittääkseni myös Eik ja CEi vaunuista yksi on ollut maalatuksi samoin. Kyseessä lienee kokeilu, josta kuitenkin luovuttiin.
kuva 09.10.2009 10:27 Teppo Niemi  
  Naskalin kommenttiin 8.10.09 16:15: III luokassa oli myös muita kuin puupenkkivaunuja (Esim 60-paikkaiset Eis, 72-paikkaiset Ei vaunut ja myös putkikalusteet saaneet 90- ja 100- paikkaiset Ei-vaunut. Luokkamuutoksen yhteydessä II luokasta 2. luokkaan siirrettyjä vaunuja löytyy Koneosaston kirjelmästä KO240/618, eikä niitä ole kuin vaunut D 201 - 426, DE 501-600.
kuva 09.10.2009 08:19 Teppo Niemi  
  Ja Eslingenin laituriauto noutamassa tavaraa junalta.
kuva 08.10.2009 15:49 Teppo Niemi  
  I ja II luokka yhdistettiin !. luokaksi ja III luokasta tuli 2. luokka. Tämä näkyy sarjamerkinnöissä: C oli ennen 1.6.1956 I ja II luokan tunnus, 1.6.1956 se oli 1. luokan tunnus. II luokan vaunut, joiden tunnus oli D, siirrettiin sarjaan C (Di -> Ci) ja E merkitsi taas III luokkaa, mutta 3.6.1956 se merkitsi 2. luokkaa.
kuva 07.10.2009 17:49 Teppo Niemi  
  Jos vaunutyypille haettaisiin länsimaista vastinetta, sellainen voisi löytyä esim DB:n Talgo-yöjunaien Liegewagen, joka taas käännetään lepovaunuksi.
Kuvasarja:
Venäjänmatka 2009
 
07.10.2009 15:55 Teppo Niemi  
  Mahtava kuvasarja. Kiitoksia
kuva 07.10.2009 15:47 Teppo Niemi  
  Näyttääpi tosi monipuoliselta.... Vetureihin ja työkuntavaunuihin, matkustajavaunuihin yms....
kuva 06.10.2009 10:32 Teppo Niemi  
  No ainakin 5-pilttuun savutorvi on kadonnut tallin katolta, ja taitaapi vielä 16 pilttun kiskot tulla lavalle....
kuva 05.10.2009 11:11 Teppo Niemi  
  Ja kehut olivat liian aikaiset. Perjantain 2.9.09 IC2 179 osalta voi todeta, että vaikka tietoa Jukussa olisikin ollut tarjolla jo nelisun tuntia ennen junan lähtöä, edellyttäen, että operaattori VR OY ei muuta kalustokiertoa. Siitä huolimatta normaali lähtökuulutus tulee, eikä junaa näy vielä lähtöraiteella. Eikä raidenäyttö eikä päätaulu monitoreineen kerro mitään siitä, että lähtö tulee myöhästymään.
kuva 05.10.2009 08:03 Teppo Niemi  
  Tietoa löytyy esim. 1970 ja 1980-luvun JTT:stä. MUTU tietona: Puukorisilla neliakselisilla vaunuilla (+Not) se oli 110 km/h, kaksiakselisilla kond vaunuilla joko 100 tai 90 riippuen vaunun taarasta.
kuva 02.10.2009 16:58 Teppo Niemi  
  Nyt pitäisi kirjoittaa pikakursi vaunujen merkinnöistä kautta aikojen, mutta siihen ei nyt ole eväitä, mutta todetaan sen verran, että nykyisin vaunun taarakin löytyy vaunun jarrupainotaulukosta, samoin kuin matkustajavaunun paikkalukukin. Ja Jimi keroo juuri vaunujen käsijarrun jarrupainot.
kuva 29.09.2009 15:08 Teppo Niemi  
  Elias Pölhön kommettiin klo 23:04 liittyen: Olen havainnoinut, että mikäli veturi on saanut kylkeenä EVN numeron, niin tarkastusnumero poistuu keulasta. Mutta ainakaan kaikkiin ei tämä kuitenkaan päde, esimerkkinä 9180 6 103 245-7, jonka keulassa lukee 103 245-7.
kuva 25.09.2009 08:39 Teppo Niemi  
  Teräsromuahan tarvitaan myös masuuni-rautaa kayttävissä terästehtaissa invertterien (näinkö se nimitys menikään) jäähdytyspanoksina melloituksen aikana.
kuva 25.09.2009 08:30 Teppo Niemi  
  Eikös 1980-luvulla tiedetty Keravalla vilkaisemalla ajolangan jännitettä osottavaa mittaria, milloin veturivetoiset paikut Keravalle ja Riihimäelle olivat Pukinmäessä. Senpä tähden Keravan VK muutettiin syöttöasemaksi.
kuva 23.09.2009 17:43 Teppo Niemi  
  Entä pääsiäisen tienoo ja eri tapahtumat? Ainakin silloin Tolstoi on ollut pitkä ja siinä on ollut myös muun värisiä vaunuja. Samoin vaunuja, joiden määräasemaksi on merkitty Viipuri. Eli kysymykseen hyvin todennäköinen vastaus Helsingin seudun havaintojeni perusteella olisi uudenvuoden ja pääsiäisen tienoilla Moskovan ja Viipurin välillä?
kuva 23.09.2009 15:18 Teppo Niemi  
  Sellaiselta se kovastikin vaikuttaa...
kuva 18.09.2009 09:15 Teppo Niemi  
  Ilmeisesti meni käynistämään tasoristeyksen varoituslaitoksen. Siihen viittaisi hälytysosuuden alkumerkin outo sijainti....