Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.04.2010 12:23 | Teppo Niemi | ||
| DB on 'säästänyt' muutamissa vetureissa vanhan värityksen, vaikka muu sarja on saanutkin uuden värityksen. | ||||
|
13.04.2010 12:22 | Teppo Niemi | ||
| Simo Haavistoon liittyen: CFL:llä on kaksi virtajärjestelmää: 25 kV 50 Hz AC ja 3 kV DC. Järjestelmänvaihtopisteenä on Luxmbourgin asema. CFL:n 150-vuotishistoriikista päätellen (edellyttäen että tämä on aseman pohjoispuolinen silta) virtajärjestelmä sillalla on 25 kV 50 Hz AC. | ||||
|
12.04.2010 14:34 | Teppo Niemi | ||
| Siirtymäkausi alkoi muistaakseni 1970-luvun puolivälissä ja päättyi 1980-luvun puoliväliin. Kun Jokioisten Museorautatien liikenne alkoi vuonna 1978 Minkiön ja Jokioisten välillä, puuttui tasoristeysmerkit lähes kaikista tasoristeyksistä ja niihin asetettiin poistuvat merkit, sillä yhdistyksellä oli aikamoinen rahapula. Merkit vaihdettiin uusiin vasta siirtymäkauden päättyessä, jolloin myös viimeiset puiset risteysmerkit Raemäki III tasoristeyksestä päätyivät museoon.... | ||||
|
09.04.2010 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Ja poraushan alkaa: http://www.deutschebahn.com/site/bahn/de/presse/presseinformationen/hrps/hrps20100408.html | ||||
|
Kuvasarja: Saksan ja Luxenburgin matka pääsiäisenä 2010 |
08.04.2010 14:01 | Teppo Niemi | ||
| Joo näin tarkoitan, täytyypi korjata. | ||||
|
08.04.2010 12:47 | Teppo Niemi | ||
| Ja tämä käytössä oleva tunneli on lähes koko Cochem - Ediger-Eller välisen linjan pituinen, sillä tunnelin pituus on 4205 m. | ||||
|
08.04.2010 07:57 | Teppo Niemi | ||
| Jos laituri on sisäkaarteen puolella tai suoralla, riittää että panee pään ulos ikkunasta. Joillakin liikennepaikoilla, joilla on laiturit ulkokaarteen puolella on apuna peilejä ja keerat + monitori -yhdistelmiä. Eli tämä on vain tälläisten hankalien ulkokaarrepaikkojen tapahtuma. | ||||
|
07.04.2010 11:27 | Teppo Niemi | ||
| Äkkiähän se selvisi.Keisari Wilhelmin tunnelille (yli 4 km,Sijainti Mosel-bahn: Cochem(Mosel) - Ediger-Eller) rakennetaan toinen tunnieliputki ja työt ovat alkamassa. Poraussuunta on Ediger-Ellerin suunnasta kohti Cochem(Mosel),ja se johtunee siitä että heti tunnelin jälkeen on Mosel-joen ylittävä silta. Lisätäänpä pari kuvaa lisää asiaan liittyen. | ||||
|
01.04.2010 09:08 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän niitä taitaa siinä välissä olla muutama yksilö. Olikohan se v. 1987 Resiina-lehti, jossa oli Olavi Kipiön artikkeli sotassslisvetureista. harmi vain, ettei vaunukalustosta ole sellaista tehty. | ||||
|
30.03.2010 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Joo, kyllähän siihen jopa 'yllytetään' jopa EU-hankkeiden voimin. Keuruun Kaupungin hallinnoimassa hankkeessa moottorikelkkaura johdettiin jopa liikenteenalaista raidetta pitkin ja pä'äraiteen ATUN sisäpuolelta. Ja vastuulliset vannottivat paikallisessa lehdessä että ura siirretään pois rautatiealueelta. Suuria, ilmeisen katteettomia, lupauksia jopa Keuruun kaupungin silloiselta tekniseltä johtajalta. | ||||
|
29.03.2010 09:23 | Teppo Niemi | ||
| Nyt kyllä Jokisen Kari voisi tarkastaa tietonsa JR 11 käänöistä, siis missä yhteyksissä se on kääntynyt? (Ja mitä muuta samassa yhteydessä on tapahtunut). Tutkihan vahoja Resiiina-lehtiä. Käsitääkseni JR11 käännettiin takaisin 'oikein päin' Olavi Kilpiön puheenjohtajakaudella (siis ennen kuin vaunu peruskorjattiin). | ||||
|
26.03.2010 08:29 | Teppo Niemi | ||
| Ei ole museokone, vaikka liikemerkkikin on vanha, vaan toimi Ulm Hbf:llä päivystäjänä. | ||||
|
26.03.2010 08:25 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä Augsburgissa on raitioliikennettä. | ||||
|
26.03.2010 08:24 | Teppo Niemi | ||
| Ei se ole jäänyt porkkalalaisilta vaan on saatu 'vaihtokaupalla' Keuruun ystävyyskaupungilta. Kyseessä on venäläinen L ja numero 2196 Lisää löytyy kuvan https://vaunut.org/kuva/14313 kommenteista. |
||||
|
25.03.2010 13:24 | Teppo Niemi | ||
| Olisiko kyseessä sittenkin Lenigrad - Helsinki makuuvaunu. Sehän kulki juuri junaparissa P71/72 Helsingin ja Kouvolan välillä ja sitten tavarajunassa Txx / Txx Kouvolan ja Vainikkalan välillä. Tapsan toisessa lisätyssä kuvassa junan pituus viittaisi ennemminkin juuri kyseiseen yöjunaan kuin Turun Sataman ja Helsingin väliseen junaan. | ||||
|
25.03.2010 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Jos kyseessä on 'normaalirunko', niin seitsämän. | ||||
|
|
25.03.2010 08:00 | Teppo Niemi | ||
| Siis mitäh? En ole moiseeen makuuvaunureittiin ennen törmännyt, eli milloin ollut kulussa? | ||||
|
24.03.2010 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Ainakaan rataverkon kuvaus ei tunne enää asiaa. | ||||
|
22.03.2010 10:32 | Teppo Niemi | ||
| Näin minäkin sen tunnistaisin, että kyseessä on H-vaunu. | ||||
|
18.03.2010 12:40 | Teppo Niemi | ||
| Mutta muistellaanpa kesää 23 vuotta sitten, eli 1987. Silloinhan rautatiet täyttivät 125 vuotta ja muunmuassa Museorautatieyhdistys osallistui joukkueella resiinaralliin Ilomatsista Joensuun, Varkauden, Pieksämäen, Jyväskylän, Haapamäen ja Seinäjoen kautta Vaasaan. Ja kyseisen joukkueen huoltovaununa toimi juuri Gb, sotilassisustuksella tietenkin... | ||||
|
08.03.2010 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Ellen väärin muista, niin vain yksi yksikkö jatkoi Turusta Uuteenkaupunkiin ja edelleen Kalarantaan. Ai kun olisi käytössä Dm8-9 kierto kesäkuussa 1984. | ||||
|
04.03.2010 14:47 | Teppo Niemi | ||
| On siinä rungossa Mav-vaunujakin: 3., 7. ja 8. vaunu. | ||||
|
04.03.2010 14:42 | Teppo Niemi | ||
| Tai kertoa, että osataan sitä korjata myös pahoin vaurioitunutta vanhaa... Eli Nyrnbergin varikon tulipalossa vaurioitunt DLV Meiningenin korjaama veturi. | ||||
|
03.03.2010 14:16 | Teppo Niemi | ||
| Tulipa kuva sattumalta. Kaksi ekaa vaunua ovat Hdka ja seuraava Hka -sarjan välivaunuja. Eipä Hdka-vaunuista ole liikaa kuvia. | ||||
|
26.02.2010 14:05 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin etä raide 7 liityi höyryvetureihin annettavan kivihiilen purkuun Mak-vaunuista sekä sen varastointiin. | ||||
|
26.02.2010 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Nyt Ollin kommentti ei täsmää kuvaan. Jessoilahan sijaitsi (sijaitsee) rataosalla Suojärvi - Suolusmäki (Äänislinna (Petroskoi)), ja suomalaiset liikennöivät rataa jatkosodan aikana. Jessoilasta on jäänyt mieleen Petroskoin lättämatkalta kuumakäyntihälytyksen aiheuttama ylimääräinen pysähdys ja laakerilämpöjen tarkastus. |
||||
|
24.02.2010 16:14 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin vetovoima sopii tämänaamuiseen S123, samoin vaunusto. | ||||
|
24.02.2010 12:25 | Teppo Niemi | ||
| Tuskin milloinkaan. 1960- ja 1970-luvuilla käytettiin laatikkolumiauroja, sen jälkeen Tka7 -ratakuorma-autoihin ja Dv15 -vetureihin kiinitettyjä Valmet-lumiauroja. Vielä 1980- ja 1990 luvulla rantarata sivuraiteineen aurattiin useita kertoja talvessa. Samoin Tka-kaluston työntämät vaihdeharjat (joko 1-akseliset tai lättähatun teleille tehdyt Riihimäkeläisen Mankisen konepajan valmistamat) olivat ahkerassa käytössä. Nyt en ole nähnyt harjausjälkiä pääkaupunkiseudun vaihteissa, liekö harjat kadonneet Kuusakoskelle tai Stenalle. | ||||
|
23.02.2010 08:42 | Teppo Niemi | ||
| Ei välttämättä. Halutaan vain vältyä lumen puhdistukselta ja kytkimen toimintahäiriöltä. | ||||
|
23.02.2010 08:40 | Teppo Niemi | ||
| Olli Aallon kommentista tulee mieleen mitä tapahtui RE-junassa 4166 9.2.2010 Augsburg Hbf:n ja Ulm Hbf:n välillä. Junahan oli uudehko matalalattiainen sähkömoottorijuna. Pysähdys linjalla ja niin kuljettajalle kun konnarillekin kiire kohti junan WC:tä ja sammutin matkaan ja vielä sammutin matkaan kaiken varalta. Yhdelle matkustajalle oli kahden tunnin matka-aika ilman tupakkaa muodostunut liian pitkälle, jotenka junan WC sai toimia tupakointitilana. Seurauksena oli palohälytys junassa ja kyseisen tupakkahimoisen matkustajan poisto seuraavlla pysähdyspaikalla. | ||||
|
22.02.2010 16:45 | Teppo Niemi | ||
| VR-yhtymä on vedonnut koko Helsingin Seudun Liikennekuntayhtymälle Force Major perusteesta koko talven. Nyt se taisi todella koittaa sunnuntain lumimyräkässä. Eikä yksin rautatieliikenne, vaan myös meri- ja lentoliikenne oli vaikeuksissa. | ||||
|
18.02.2010 08:23 | Teppo Niemi | ||
| Jos oikein muistan, niin 50-sarjan Gb:n kori | ||||
|
17.02.2010 11:15 | Teppo Niemi | ||
| Junanumerosarjoissa on tapahtunut lukuisia muutoksia eri ajanjaksoina. Kaikkein pysyvinpiä lienee junanumerot 1 ... 10 kulkureitin ollessa Helsingistä Kouvolan itäpuolelle. | ||||
|
17.02.2010 08:12 | Teppo Niemi | ||
| CEm on eräs vaihtoehto. Niitähän tehtiin 2451 -2454, ja vain yksi vaunu sai ylikulkusuojukset. Entä viimeiset vinoeteiselliset Cm ja Em vaunut? | ||||
|
17.02.2010 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan paikka Kuopio (Tavara-ratapihan itäpuolella sijaitsevan satama-alueen pohjoislaita) | ||||
|
16.02.2010 08:58 | Teppo Niemi | ||
| Täytyypä vastata Tuukalle: Valitettavasti en kirjoittanut kalustoyksikön EVN-numeroa ylös, eikä vaunut.org huoli kirjaimia tabiin. Sama koskee myös junannumeroa, Siinäkin voisi sallia kirjaimet, olisin kirjoittanut sen muotoon STB 82917. Ja mielestäni oikea muoto tagissa olisi todellakin STB-VT 119 | ||||
|
15.02.2010 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Ja tätä tapahtumaa oppaamme mainosti. On jopa mahdollista päästä kokeilemaan höyryveturilla ajoa. | ||||
|
12.02.2010 16:32 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se on ihan oikea reitti. Ja viime kesänä (2009) DB Fahrzeuginstandhaltung GmbH / Dampflokwerk Meiningen on valmistanut Harzer Schmalspurbahnen GmbH:lle (HSB)aivan uuden höyryveturin, 99 7234. | ||||
|
12.02.2010 09:44 | Teppo Niemi | ||
| Tämän tapainen veturi oli viime lauantaina (6.2.2010) DB Fahrzeuginstandhaltung GmbH:n Meiningenin konepajalla (Damplokwerk Meiningen) korjattavana, Toinen sylinteriryhmä oli korkeapaine- ja toinen matalapainesylintereitä. Yhdyskone siis. En vain muista minkä radan veturi oli kyseessä. | ||||
|
01.02.2010 14:13 | Teppo Niemi | ||
| Mitä mitä toi Antti oikein meinaa?? Eikös Pendot mene Turkuun siinä kuin Ouluunkin, ainakin täältä pääkaupungin vinkkelistä katsottuna? Ja eikös Pendojen isommat huollot ja remontit tehdä vieläkin Turussa. Tietääkseni ei ole mitenkään aimnutlaatuista, että risa pendo viedään Turkuun juuri tätä kautta. | ||||
|
01.02.2010 14:05 | Teppo Niemi | ||
| Ja mitä siinä rajamerkissä lukeekaan valkoisella pohjalla? | ||||
|
19.01.2010 10:57 | Teppo Niemi | ||
| Ihan oikein tunnistettu. Ja miten monen mutkan kautta vaunu on taas tullut Suomeen jäänee osin arvailunjen varaan. Gdt:ksi vaunu on kohtuullisen uusi tulokas Suomessa. | ||||
|
18.01.2010 14:25 | Teppo Niemi | ||
| Ja Ilari Eskelisen aluperäiseen kysymykseen vielä palatakseni. Museorautatieyhdistys ry:llä Jokioisten Minkiön asemalla on käsittääkseni jäljellä sinne 1970/1980 lukujen vaihteessa hankitut kaksi retkeilyvaunun koria. Ne ovat alunperin olleet juuri puukorisia päivävaunuja sarjassa Ci. Ja mitä tulee Eis-vaunuihin niin ne ovat olleet kaikki (niin 60 kuin myös 94 paikkaiset) avo-osastollisia, paitsi keskellä on sijainnut sairashytti. | ||||
|
|
18.01.2010 09:23 | Teppo Niemi | ||
| Puukoriset 4-akseliset hyttivaunut (päivävainut) olivat litteroiltaan joko Ci (I ja II luokan yhdistetyt päivävaunut ja Di (II luokan päivävaunut, alennettu Ci vaunuista). Myöhemmin näistä tehtiin retkeilyvaunuja sarjaan Eim. | ||||
|
14.01.2010 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Tai oikeastaan normaali asetyleenipullo. Suurinmassa osassa kaasuvalovetureissa oli asetyleenivalaistus. | ||||
|
13.01.2010 11:24 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin maanantailta ja tiistalta havainto rantaradalta. Ja eilisellä ne olivat parina. Elättelin hieman ennen puoli kuutta toiveita että olisivat lähteneet y-junana Karjaalle. Näin raidenäytöt lupasivat vielä 17.20 aikoihin. Mutta Y-junan raide muuttui raiteeksi 12 ja joutui tyytymään vakiokalustoon Espoosenn mennessä. Mutta Sm5 junat lähtivät kuitenkin Leppävaaraan | ||||
|
12.01.2010 14:34 | Teppo Niemi | ||
| Stalinin korva on SA3-kytkimessä olevan korvakkeen nimitys. Tähän korvakkeeseen voidaan laittaa ruuvikytkimen lenkki. Tämä sekakytkentätapa oli 1960-luvun loppupuolelta lähtien sallittu vain vaihtotöissä. Esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/5152 on irroituslaitteen yläpuolella näkyvä, kytkimen yläosassa oleva korvake, juuri se Stalinin korva. Sama korva voidaan havaita myös kuvasta: https://vaunut.org/kuva/21444 | ||||
|
|
12.01.2010 08:48 | Teppo Niemi | ||
| Ensimmäiset hakaset (Hka, Hdka) tulivat käyttöön 1960-luvun puolivälin jälkeen 8olisiko ollut peräti 1966). Hieman myöhemmin tuli vielä yksi Unicopler-kytkimellä varustettu Oba-vaunu. Ennen näitä 1950-luvulta alkaen (eli siitä kun Neuvostoliiton rautatiet saivat suoritetuksi loppuun siirtymisen SA3-automaattikytkimiin). Tänä väliaikana toimittiin niin, että venäläisiin Suomeen saapuviin vaunuihin asennettiin puskimet Viipurissa, Antreassa ja Matkaselässä. Vaunuryhmiin puskimet asennettiin vain niiden päihin. | ||||
|
08.01.2010 11:17 | Teppo Niemi | ||
| Hyviä tunnistajia.... | ||||
|
08.01.2010 09:25 | Teppo Niemi | ||
| Silloin kun ensimmäiset Sm4-junat tulivat, niin koeliikenteen aikana niillä ajettiin mm Kirkkonummelle L-junana. | ||||
|
|
08.01.2010 08:37 | Teppo Niemi | ||
| Kukas tunnistaa vasemmanpuoleisen vaunun? Näytäisi todella helpolta.... | ||||