29.12.2009 08:24 | Teppo Niemi | |||
Ainakin vuosina 1979-1984 ajettiin Dm8-9 kalustolla yhtä junaparia Peipohjasta (nyk. Kokemäki) Raumalle perjantaista sunnuntaihin. Kyseessä oli Helsingin ja Porin välisestä pikajunaparissa P141 / 142 Helsingistä Raumalle kulkenut suora vaunusto (eli yksikkö). | ||||
28.12.2009 13:17 | Teppo Niemi | |||
Eipä ollut, Oli jäänyt kuvaan korjaamatta kun toi yhteys aamulla katkesi. Mutta nyt on päiväys korjattu. Kiitoksia Olli. | ||||
28.12.2009 13:14 | Teppo Niemi | |||
Kuten kuvasarjan otsikossa viittasin Toikkasen Simon havaintoon https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1345.0 , niin sieltähän löytyy linkki https://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=dlattach;topic=1345.0;attach=50 joka kertoo, että sen aikataulun mukainen lähtöaika oli eilen klo 16.52 junana 791 ja seuraavan kerran vaunuston pitäisi tulla 29.12 junana 790 klo 11.35. | ||||
28.12.2009 13:08 | Teppo Niemi | |||
Eikös juna pysähtynyt ainakin Kupittaalla ja Varissuolla? (nimim. Kupittalta kerran junaan noussut ja Varissuolla taas siitä jääneenä). Mitäs muita pysähdyspaikkoja junalla olikaan? | ||||
28.12.2009 08:04 | Teppo Niemi | |||
Ja samana päivänä lähti Haapajärveltä (Vurten-Vuoresta) kymmenen höyryveturia viimeiselle matkalle. Hinaus tuli havaittua Iisalmessa seuraavana yönä. | ||||
21.12.2009 12:27 | Teppo Niemi | |||
Kääntölavan vaiheet 1990-luvulla ovat varsin mielenkiintoiset. Ensin sen osti Haapamäen Höyryveturipuisto Oy (myöhemmin Keuruun Matkailu Oy), joka siirrätti sen Haapamäelle, koska yhtiön edellinen kääntölava taas myytiin MRY:lle. Haapamäeltä siellä varastoidun lavan osti Porvoon museorautatie ry takaisin Porvooseen. | ||||
17.12.2009 17:49 | Teppo Niemi | |||
Ja kun katsoo lennätinlinjan alinta ortta, niin havaitsee, että niissä on vain kolme eristintä. Eli siinä on esiopastimen / kertaajan toimintaa ohjaavat johtimet. | ||||
15.12.2009 14:37 | Teppo Niemi | |||
Eilen PRK:lla katseltiin Keräsen Tapion kuvia samasta ajelusta. | ||||
14.12.2009 17:44 | Teppo Niemi | |||
YLE Mikkelin aluetoimituksen tekemässä elokuvassa Höyryveturi (siihenhän Niklaksen linkki viittaa) näkyy joko Ggp tai Ggh sarjan vaunu (eli siis pieneläinvaunu tai hedelmävaunu. Nämä vaunuthan oli tehty muutostöinä Dk vaunuista. | ||||
14.12.2009 16:12 | Teppo Niemi | |||
Tulipahan kuva arvontana. Hieman 'niitinviilausta': Maitovaunu?? Eikös ne olleen Gma-sarjassa? Kuvan viimeinen vaunu näyttääpi olevan lämminvaunu, tyypiltään todennäköisimmin Ggv (siihen viittaa näkyvä porras) tai Ggk | ||||
14.12.2009 15:31 | Teppo Niemi | |||
kukas kaivaisi jostakin syyn tapahtumaan. Ja käytettiinkö radiota vai junan sisäistä puhelinta? | ||||
10.12.2009 08:47 | Teppo Niemi | |||
Mitä toi Pirttilahti oikein puhelee. Kyllä se toimii joko junan viimeisenä tai jopa keskellä (Dm9). Yhteisajokytkimen asennotkin ovat normaalit. Ainoastaan erillisajokytkin pitää kääntää, jos yksinäisen mootorivvaunun moottori on käynnissä. Tällaisia siirtoja on ollut. | ||||
10.12.2009 08:36 | Teppo Niemi | |||
Tulipahan nähtyä silloin tämä onnettomuus rantaradalta saapuvassa paikusta katsottuna. Hyvä alku työpäivälle. Harmi vain, ettei ollut kameraa mukana, olisi saanut tapahtumasta kuvan. | ||||
09.12.2009 13:03 | Teppo Niemi | |||
Mutta tuo moottorivaunujen kytkentä / irroitus takapäistään ei ole ihan niin yksinkertainen juttu. Siinä tarvitaan työkaluja, jakaria ja pajavasaraa ainakin. Dm8 osalta työkalujen tarve on vieläkin suurempi. Ja Dm8 välikytkimien kytkemisestä voisi todeta, että 'hieromiseksi' se tahtoi helposti menemään. | ||||
07.12.2009 11:29 | Teppo Niemi | |||
Vaunussahan on ollut kaasuvalaistus. Eli sehän viittaa todella vahvasti vuonna 1939 rakennettuihin Ei vaunuihin 22601 - 22640. (Elikäs juuri vuoden 1940 talviolympialaisten liikennettä varten rakennettuihin vaunuihin). Mutta mikäs onkaan sitten 22641 tarina? | ||||
07.12.2009 11:08 | Teppo Niemi | |||
Kyllä pystyi ajamaan ilman toista moottorivaunua. Mutta jos mukana on välivaunu, joka on junan viimeisenä, niin siitäpä seuraa se, että välivaunun valin katkeaminen ei pysäyttäisi junaa, sillä M-johto olisi ehjä, koska viimeisen moottorivaunun yhteisajokytkin on oltava asennossa T, jolloin M-johto kiertää sitä kautta. Yleisimmin Dm-junia pätkittiin kun moottorivaunussa oli isompi vika tai joko välivaunulla tai toisella moottorivaunulla oli pyöräsorvikeikka Pasilan konepajan kuoppasorvissa. |
||||
07.12.2009 11:01 | Teppo Niemi | |||
Ja sen seurauksena todella komea kankiasetinlaite joutui väistymään uuden tietokoneasetinlaitteen myötä. | ||||
30.11.2009 09:39 | Teppo Niemi | |||
Ja mitä olisiko se yhtään sen parempi Haapamäellä. SE OLEELLINEN KYSYMYS ON KUNNOSTUSRESURSSEISTA. Eli miten Haapamäellä olisi paremmat kunnostusresurrssit tähän veturiin? Haapamäellä on tällä hetkellä yksi suurprojekti, joka myös kaipaa niitä ssiellä olevia resursseja. | ||||
23.11.2009 10:35 | Teppo Niemi | |||
1990-luvulla Hampurissa kolmen päivän matkailijalippu 1. luokassa oli vain aavistuksen (olikohan se 2 silloista DM, eli n. 20 %) kalliinpi kuin 2. Ja ruuhka-aikoina sillä yleensä varmisti istumapaikat. (Ja kun oppi välttämään Puttgardenista asti tulevaa kaikilla väliliikennepaikoilla pysähtyvää paikkua, niin eipä tarvinnut seisoa). Ja miten paljon mukavimmilta tuntuivatkaan silverien (Abn) 1. lk penkit. | ||||
19.11.2009 16:08 | Teppo Niemi | |||
Ja kun katsoo vaihdonkielto-opastimen mastoon, niin siinähän on toinen opastin - ilmeisestikin jarrujenkoettteluopastin. | ||||
19.11.2009 12:36 | Teppo Niemi | |||
Eikös Vantaan Energia OY:n Martinlaakson voimalalle lähtenyt raide kaartanut heti Laajavuorentien alikulun jälkeen länteen? Näin minä muistelen. Ja kyllä se linja kartassa näkyy. | ||||
18.11.2009 08:14 | Teppo Niemi | |||
Ja seuraavan parin kyydissä tuntui olevan toimittajia tekemässä juttua. Ja makeisia oli tarjolla niin Leppävaarassa kuin Helsingissäkin. | ||||
12.11.2009 08:04 | Teppo Niemi | |||
Ka miten erilaisia vaunuja onkaan junassa. | ||||
30.10.2009 08:22 | Teppo Niemi | |||
Ja kun tullaan lorua eteenpäin tullan Pyhäjoelle, eli tarjotaanpa sitten sitä... | ||||
29.10.2009 12:35 | Teppo Niemi | |||
Saksalaisethan tuhosivat Oulun pohjoispuoleiset sillat. Mitenkäs se kansakouluaikainen loru menikään Oulun siika on pyhä kala. Eli tarjotaanpa sitten Siikajoen siltaa Ruukin aseman lähellä. | ||||
29.10.2009 08:12 | Teppo Niemi | |||
Miksi ekaksi tulee mieleen Kiehimän joen silta (Paltamo (Kiehimä) - Kontiomäki). Joka tapauksessa kyseinen siltajänne on tyyppiä 'yli 60 m'. | ||||
28.10.2009 11:31 | Teppo Niemi | |||
Olisiko Sokeri (Turenki - Harviala)? | ||||
27.10.2009 09:27 | Teppo Niemi | |||
Jotenkin on syntynyt mielikuva siitä, kun Hannu haluaa koneen matkaan n. veturin mittaisen kaapelin, ettei sitä saa liitetyksi ulkoverkkoon kuin toisesta päästä. Eli se pieni kaapin ovi jonka takana on 32 A pistotulppa. | ||||
21.10.2009 15:18 | Teppo Niemi | |||
Tarjotaanpa Hämeenlinnaa ja siellä aikoinaan Imatran Voima OY:n raiteet nimellä kulkenutta raiteistoa. Se kun tulisi mieleen vaununkääntölavan sijaintina. | ||||
20.10.2009 07:59 | Teppo Niemi | |||
Vaunu numero kuuluu sarjaan Hdk ja on varustettu jopa korkeilla sivulidoilla. Mutta kaikki pylväät ovat puupylväitä. Mihin teräspylväät ovat kadonneet? | ||||
16.10.2009 08:19 | Teppo Niemi | |||
Köhniönjärvi minullekin tulee mieleen. | ||||
13.10.2009 17:06 | Teppo Niemi | |||
Kuva on lähiliikennemuutoksen kokeneesta EFi-vaunusta. Muutostyöt tehtiin vuonna 1973, mutta verhot viittaavat 1980-luvun alkuun tai sen jälkeen. | ||||
13.10.2009 13:14 | Teppo Niemi | |||
Heklaksi sanotaan tulistinveturien sylinterien voiteluun käytettävää öljyä. (Märkähöytykoneiden vastaavasta öljystä puhutaan sylinteriöljynä). Ja kyllähän höyryveturissa tarvitaan muitakin öljykannuja, nimittäin laakerien voiteluun käytettävää öljyä. Aikoinaan kannuja taisi olla jopa kolme. Se kolmas oli vaunuöljylle, jota käytettiin pyöränlaakerien voiteluun. | ||||
13.10.2009 11:37 | Teppo Niemi | |||
Ja videokin oli ihan kiva. Eipä tullut nautituksi höyryjunasta kun yö meni lämmittäjänä..... | ||||
13.10.2009 10:11 | Teppo Niemi | |||
Markku Naskalin kysymykseen voin vastata myöntävästi. Ainakin yksi EFi 22379 on ollut maalattuna kiitojunajunan väreihin. Ja käsittääkseni myös Eik ja CEi vaunuista yksi on ollut maalatuksi samoin. Kyseessä lienee kokeilu, josta kuitenkin luovuttiin. | ||||
09.10.2009 10:27 | Teppo Niemi | |||
Naskalin kommenttiin 8.10.09 16:15: III luokassa oli myös muita kuin puupenkkivaunuja (Esim 60-paikkaiset Eis, 72-paikkaiset Ei vaunut ja myös putkikalusteet saaneet 90- ja 100- paikkaiset Ei-vaunut. Luokkamuutoksen yhteydessä II luokasta 2. luokkaan siirrettyjä vaunuja löytyy Koneosaston kirjelmästä KO240/618, eikä niitä ole kuin vaunut D 201 - 426, DE 501-600. | ||||
09.10.2009 08:19 | Teppo Niemi | |||
Ja Eslingenin laituriauto noutamassa tavaraa junalta. | ||||
08.10.2009 15:49 | Teppo Niemi | |||
I ja II luokka yhdistettiin !. luokaksi ja III luokasta tuli 2. luokka. Tämä näkyy sarjamerkinnöissä: C oli ennen 1.6.1956 I ja II luokan tunnus, 1.6.1956 se oli 1. luokan tunnus. II luokan vaunut, joiden tunnus oli D, siirrettiin sarjaan C (Di -> Ci) ja E merkitsi taas III luokkaa, mutta 3.6.1956 se merkitsi 2. luokkaa. | ||||
07.10.2009 17:49 | Teppo Niemi | |||
Jos vaunutyypille haettaisiin länsimaista vastinetta, sellainen voisi löytyä esim DB:n Talgo-yöjunaien Liegewagen, joka taas käännetään lepovaunuksi. | ||||
Kuvasarja: Venäjänmatka 2009 |
07.10.2009 15:55 | Teppo Niemi | ||
Mahtava kuvasarja. Kiitoksia | ||||
07.10.2009 15:47 | Teppo Niemi | |||
Näyttääpi tosi monipuoliselta.... Vetureihin ja työkuntavaunuihin, matkustajavaunuihin yms.... | ||||
06.10.2009 10:32 | Teppo Niemi | |||
No ainakin 5-pilttuun savutorvi on kadonnut tallin katolta, ja taitaapi vielä 16 pilttun kiskot tulla lavalle.... | ||||
05.10.2009 11:11 | Teppo Niemi | |||
Ja kehut olivat liian aikaiset. Perjantain 2.9.09 IC2 179 osalta voi todeta, että vaikka tietoa Jukussa olisikin ollut tarjolla jo nelisun tuntia ennen junan lähtöä, edellyttäen, että operaattori VR OY ei muuta kalustokiertoa. Siitä huolimatta normaali lähtökuulutus tulee, eikä junaa näy vielä lähtöraiteella. Eikä raidenäyttö eikä päätaulu monitoreineen kerro mitään siitä, että lähtö tulee myöhästymään. | ||||
05.10.2009 08:03 | Teppo Niemi | |||
Tietoa löytyy esim. 1970 ja 1980-luvun JTT:stä. MUTU tietona: Puukorisilla neliakselisilla vaunuilla (+Not) se oli 110 km/h, kaksiakselisilla kond vaunuilla joko 100 tai 90 riippuen vaunun taarasta. | ||||
02.10.2009 16:58 | Teppo Niemi | |||
Nyt pitäisi kirjoittaa pikakursi vaunujen merkinnöistä kautta aikojen, mutta siihen ei nyt ole eväitä, mutta todetaan sen verran, että nykyisin vaunun taarakin löytyy vaunun jarrupainotaulukosta, samoin kuin matkustajavaunun paikkalukukin. Ja Jimi keroo juuri vaunujen käsijarrun jarrupainot. | ||||
29.09.2009 15:08 | Teppo Niemi | |||
Elias Pölhön kommettiin klo 23:04 liittyen: Olen havainnoinut, että mikäli veturi on saanut kylkeenä EVN numeron, niin tarkastusnumero poistuu keulasta. Mutta ainakaan kaikkiin ei tämä kuitenkaan päde, esimerkkinä 9180 6 103 245-7, jonka keulassa lukee 103 245-7. | ||||
25.09.2009 08:39 | Teppo Niemi | |||
Teräsromuahan tarvitaan myös masuuni-rautaa kayttävissä terästehtaissa invertterien (näinkö se nimitys menikään) jäähdytyspanoksina melloituksen aikana. | ||||
25.09.2009 08:30 | Teppo Niemi | |||
Eikös 1980-luvulla tiedetty Keravalla vilkaisemalla ajolangan jännitettä osottavaa mittaria, milloin veturivetoiset paikut Keravalle ja Riihimäelle olivat Pukinmäessä. Senpä tähden Keravan VK muutettiin syöttöasemaksi. | ||||
23.09.2009 17:43 | Teppo Niemi | |||
Entä pääsiäisen tienoo ja eri tapahtumat? Ainakin silloin Tolstoi on ollut pitkä ja siinä on ollut myös muun värisiä vaunuja. Samoin vaunuja, joiden määräasemaksi on merkitty Viipuri. Eli kysymykseen hyvin todennäköinen vastaus Helsingin seudun havaintojeni perusteella olisi uudenvuoden ja pääsiäisen tienoilla Moskovan ja Viipurin välillä? | ||||
23.09.2009 15:18 | Teppo Niemi | |||
Sellaiselta se kovastikin vaikuttaa... | ||||
18.09.2009 09:15 | Teppo Niemi | |||
Ilmeisesti meni käynistämään tasoristeyksen varoituslaitoksen. Siihen viittaisi hälytysosuuden alkumerkin outo sijainti.... |