Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.10.2009 10:32 | Teppo Niemi | ||
| No ainakin 5-pilttuun savutorvi on kadonnut tallin katolta, ja taitaapi vielä 16 pilttun kiskot tulla lavalle.... | ||||
|
05.10.2009 11:11 | Teppo Niemi | ||
| Ja kehut olivat liian aikaiset. Perjantain 2.9.09 IC2 179 osalta voi todeta, että vaikka tietoa Jukussa olisikin ollut tarjolla jo nelisun tuntia ennen junan lähtöä, edellyttäen, että operaattori VR OY ei muuta kalustokiertoa. Siitä huolimatta normaali lähtökuulutus tulee, eikä junaa näy vielä lähtöraiteella. Eikä raidenäyttö eikä päätaulu monitoreineen kerro mitään siitä, että lähtö tulee myöhästymään. | ||||
|
05.10.2009 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Tietoa löytyy esim. 1970 ja 1980-luvun JTT:stä. MUTU tietona: Puukorisilla neliakselisilla vaunuilla (+Not) se oli 110 km/h, kaksiakselisilla kond vaunuilla joko 100 tai 90 riippuen vaunun taarasta. | ||||
|
02.10.2009 16:58 | Teppo Niemi | ||
| Nyt pitäisi kirjoittaa pikakursi vaunujen merkinnöistä kautta aikojen, mutta siihen ei nyt ole eväitä, mutta todetaan sen verran, että nykyisin vaunun taarakin löytyy vaunun jarrupainotaulukosta, samoin kuin matkustajavaunun paikkalukukin. Ja Jimi keroo juuri vaunujen käsijarrun jarrupainot. | ||||
|
29.09.2009 15:08 | Teppo Niemi | ||
| Elias Pölhön kommettiin klo 23:04 liittyen: Olen havainnoinut, että mikäli veturi on saanut kylkeenä EVN numeron, niin tarkastusnumero poistuu keulasta. Mutta ainakaan kaikkiin ei tämä kuitenkaan päde, esimerkkinä 9180 6 103 245-7, jonka keulassa lukee 103 245-7. | ||||
|
25.09.2009 08:39 | Teppo Niemi | ||
| Teräsromuahan tarvitaan myös masuuni-rautaa kayttävissä terästehtaissa invertterien (näinkö se nimitys menikään) jäähdytyspanoksina melloituksen aikana. | ||||
|
25.09.2009 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Eikös 1980-luvulla tiedetty Keravalla vilkaisemalla ajolangan jännitettä osottavaa mittaria, milloin veturivetoiset paikut Keravalle ja Riihimäelle olivat Pukinmäessä. Senpä tähden Keravan VK muutettiin syöttöasemaksi. | ||||
|
23.09.2009 17:43 | Teppo Niemi | ||
| Entä pääsiäisen tienoo ja eri tapahtumat? Ainakin silloin Tolstoi on ollut pitkä ja siinä on ollut myös muun värisiä vaunuja. Samoin vaunuja, joiden määräasemaksi on merkitty Viipuri. Eli kysymykseen hyvin todennäköinen vastaus Helsingin seudun havaintojeni perusteella olisi uudenvuoden ja pääsiäisen tienoilla Moskovan ja Viipurin välillä? | ||||
|
23.09.2009 15:18 | Teppo Niemi | ||
| Sellaiselta se kovastikin vaikuttaa... | ||||
|
18.09.2009 09:15 | Teppo Niemi | ||
| Ilmeisesti meni käynistämään tasoristeyksen varoituslaitoksen. Siihen viittaisi hälytysosuuden alkumerkin outo sijainti.... | ||||
|
17.09.2009 11:06 | Teppo Niemi | ||
| Pannaanpa hieman pohdintaa: Kyrönsalmen sillallahan tehtiin 1960-luvun puolivälin jälkeen siltaremontti liittyen Saimaan syväväylään. Eli onko ristikkosillan kuvassa näkyvä pää alkuperäisellä paikallaan (eli siinä jossa se sijaitsi 1908 -1967)? | ||||
|
17.09.2009 11:01 | Teppo Niemi | ||
| Mutta mikä Tka6- tyyppinen vaunu on toimitettu Säkylään ilman nosturia ja Otso-vaihtotyökytkimellä varustettuna? | ||||
|
15.09.2009 14:11 | Teppo Niemi | ||
| Yhdyn Eliaksen kommentiin. | ||||
|
11.09.2009 16:42 | Teppo Niemi | ||
| Voi ei, mitä muistoja.... | ||||
|
11.09.2009 13:57 | Teppo Niemi | ||
| Arvataanpa sitten Karvoskylä | ||||
|
|
10.09.2009 16:01 | Teppo Niemi | ||
| Lähin sivuraide, liekö aseman puolimaisin on K30 kiskoilla ja ruosteinen, eli liikennepaikkan kohtaukset ovat mitä todennäköisimmin loppuneet. Kaikesta päätellen on pääraiteen toisella puolella ollut yksi sivuraide enemmän. Eli nämä eivät sovi Auraan. Venäläisen kaluston välivaununa näyttääpi olevan vielä Hka (tai Hkar), eli kuva mennee otetuksi tödennäköisesti ennen 1990-luvun ensi vuosia. Ja kuvan maasto on tasaista. Johan myrkyn lykkäs |
||||
|
09.09.2009 08:20 | Teppo Niemi | ||
| Todella komea kuvasarja. Eipä tullut 'yökyöpelinä' yritettyä ottaa yhtän kuvaa yöpyvästä pikkujumbosta. | ||||
|
09.09.2009 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Kun toi muisti noiden junalauttavaunujen osalta pätkii. Kyseessä lienee kuitenkin alunperit Uudenkaupungin junalauttalinjan (JIT-trans) vaunu. Mutta eipäs sarjan kaivaminen Searailin sivuilta onnistunut. | ||||
|
04.09.2009 16:51 | Teppo Niemi | ||
| Ja jos muistelen, moottorin kannet olivat kulutustavaraa: Hakekaa taas vespyttyjä, kun nestehukka on melkoinen.... | ||||
|
04.09.2009 12:56 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Dv15 1965 - 1973 omanneet Vapiti-kytkimet jo aikaisemmin? Eli siis 1960- ja 1970- luvuilla. | ||||
|
03.09.2009 10:49 | Teppo Niemi | ||
| Lapun teksti kertoo, että kyseessä on painotuote 8lomake no 1283, jonka koko on A2 ja painos 2000 kpl maaliskuussa 1958. | ||||
|
01.09.2009 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä tästä on 'viety' lubrikaattori. Vain jalka on jäljellä. | ||||
|
05.08.2009 14:09 | Teppo Niemi | ||
| Jounihan muistaa vaunun historian oikein. | ||||
|
04.08.2009 10:46 | Teppo Niemi | ||
| Asemahan on jäänyt 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa tehdyn oikaisun myötä sivuun radasta. Aikoinaan lastauslaiturille tuli pistoraide, mutta sekin on purettu tarpeettomana. | ||||
|
04.08.2009 08:36 | Teppo Niemi | ||
| Ja ilmeisesti ainoa keino, joka puree tasoristeyskäyttäytymiseen Suomessa. | ||||
|
04.08.2009 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Mm. München Hbf S-bahnilla on käytössä kerrotunlainnen systeemi: Junasta poistutaan toiselle laiturille, ja toiselta laiturilta noustan junaan. | ||||
|
Kuvasarja: Turku 3.8.09 |
03.08.2009 16:28 | Teppo Niemi | ||
| Kuvat-välilehdelläkin kerrotaan sarjassa olevan 6 kuvaa: 6 kuvaa, viimeisin lisätty 03.08.2009 12:58. Ja kun menen katsomaan sarjaa, niin löydän vain 5 kuvaa: yhden Dv12 parista ja 4 kuvaa venäläisestä kalutosta. | ||||
|
03.08.2009 14:21 | Teppo Niemi | ||
| Ja komea ristikkosilta vieressä. Liekö vanha rautatiesilta? | ||||
|
03.08.2009 13:41 | Teppo Niemi | ||
| Pienemmän vaunun sarjatunnukseksi tarjoaisin http://www.1520mm.com/r/w/covered.html perusteella 11-740, mutta toisesta en mene esittämään mitään arvauksia..... | ||||
|
03.08.2009 13:33 | Teppo Niemi | ||
| Ja vastaavanlainen jarrusylinterin sijoitus on ihan kotimaisessa Mas-sarjan sepelivaunussa. | ||||
|
03.08.2009 12:40 | Teppo Niemi | ||
| Jaa, että kallista. Kaikki on suhteellista. VR oyn pikajunalla menopaluu maksaa 2 x 5,90 € eli 11,80 € ja linja-auton pikavuorolla 20,20 €. Vakiovuorolla ilmeisestikin 14,40 € - 16,20 € reitistä riippuen. | ||||
|
03.08.2009 10:53 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan päivänähän oli ilmeisestikin viimeisen kerran Riihimäen asematapahtuma. Eli veturi liittyi kyseiseen tapahtumaan ja oli siten vierailulla. Veturin 'kotivarikko' on Haapamäki. | ||||
|
31.07.2009 13:54 | Teppo Niemi | ||
| Saneerattoman Sm1-junan tunnistaa värityksestä, sivuovista, tuulettimien ritilöiden koteloista, penkeien muodosta ja materiaalista, ohjausvaunujen ikkunajärjestyksestä. Kuvia saneerattomista Sm1-junista löytyy esim: https://vaunut.org/kuva/54049 , https://vaunut.org/kuva/53545 , https://vaunut.org/kuva/53850 , https://vaunut.org/kuva/53850, https://vaunut.org/kuva/107 ja https://vaunut.org/kuva/100 | ||||
|
31.07.2009 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän Suomessakin on ollut lepovaunuja, mutta ne poistuivat jo 1970-luvun puolivälin tietämillä. Lepovaunuina käytettiin Eim-sarjan vaunuja (jotka olivat alunperin Ci sarjan I ja II luokan hyttipäivävaunuja). | ||||
|
27.07.2009 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Hurujen kotivarikko on ollut koko niiden käytön ajan Tampere. | ||||
|
24.07.2009 09:23 | Teppo Niemi | ||
| Ja mitkä telit oikeanpuoleisimmassa vaunussa? Eipä ole juurikaan näkynut kuvia A3/A6 teleistä! | ||||
|
24.07.2009 08:18 | Teppo Niemi | ||
| Ja tunnushan kertoo, että kyseessä on hankintaosaston raidenosturi numero 3 | ||||
|
21.07.2009 14:56 | Teppo Niemi | ||
| Taitaapi tarjota: Eikös keisarin vaunu 1860- ja 1870- lukujen vaihteesta ja eikös Helsingin Hämeenlinnan Rautatiellä ollut myös vaunu no 1?. Ja jos moottorivaunut otetaan mukaan, niin sitten löytyy vielä Ds1 numerolla 1. | ||||
|
|
20.07.2009 12:06 | Teppo Niemi | ||
| Mutta eri aikoinahan on ollut vaunuja samalla numerolla. Mutta millä numerolla on ollut eniten eri vaunuja? Itse tarjoaisin A -sarjatunnuksen vaunuja numerolla 1. | ||||
|
20.07.2009 08:35 | Teppo Niemi | ||
| Myllymäen eteläinen tulosiipi on viettänyt eläkepäiviään Myllymäen veturitallin 13,25 m kääntölavan päällä aina 1990-luvun alkuvuosista lähtien. | ||||
|
16.07.2009 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi siinä olevan puskimen kiinityspulttien reijät. | ||||
|
15.07.2009 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Rata on kiskoitettu leveäraiteisen Kovjoki - Uusikaarlepyy radan penkalle. Likimain samalla linjauksella on 1900-luvun alussa ollut myös 600 mm raideleveyksinen yleiselle liikenteelle avattu yksityinen rata. | ||||
|
13.07.2009 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Liukulaakeroitu A7-teli. | ||||
|
09.07.2009 10:31 | Teppo Niemi | ||
| Ei jarrusilta tee vaunusta yhtään sen vanhempaa. Sama koskee myös suomalaisia Gd-vaunuja, joita tehtiin sekä jarrusillalla että ilman. Uudenmista suomalaisista vaunuista voisi heittää esim. Silk-vaunut ( https://vaunut.org/kuva/7094 ), joissa myös on jarrusilta. | ||||
|
|
09.07.2009 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Suomessa näistä kummastakin käytetään tunnusta Vg. Mutta Neuvostoliitossa on todennäköisesti kummallakin tyypillä ollut oma tunnuksensa. Käytetäänhän nykyisimmin kaikista korkealaitaisista venäläisistä vaunuista tunnusta Vok, vaikka niillä on Venäjällä useita eri tunnuksia: http://www.1520mm.com/r/w/open.html . Ja jälkimmäinen vaunuhan on ollut samaa yhdysliikeentyyppiä, jotka suomalaisina vaunuina on tunnettu Gd (tai Gav) tyyppinä. |
||||
|
03.07.2009 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Vaikka meidän aikana ei ollut kuin kaksi palvelusajan pituutta, mutta sitten PE:ssä keksittiin, että tarvitaan vielä kolmaskin pituus. Joidenkin ryhmien (oliko se lääkintämiehet) palvelus piteni, joillakin se taas lyheni 330:stä 285 päivään. | ||||
|
03.07.2009 09:40 | Teppo Niemi | ||
| Jaa, sen paljonko pistorasiasta saadaan riippuu sulakkeista. Rasiassa ilmoitettu luku ilmaisee suurimman sallitun virran rasian kautta. Yhtähyvin 32 A rasiasta voi saada vain 16 A, jos sulakkeet ja johdotus ei salli suurempia virtoja. Eikä myöskään 63 A rasia takaa, että sieltä saisi 63 A. Sulakekoot on standardisoitu, eikä standardi tunne 32 A tulppasulakkeita. Kahvasulakkeissa löytyy kylläkin myös 32 A sulakeet, samoin johdonsuojakytkimistä. | ||||
|
|
03.07.2009 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Jos tässä on 63 A pistorasiat, on se tarkoitettu sinisten vaunujen sähkönsyöttöön, 32 A pistorasiat taas veturien ja työkoneiden sekä virkatarvevaunujen kolmevaihesyöttöihin | ||||
|
02.07.2009 08:10 | Teppo Niemi | ||
| Pikainen vilkaisu alustaan, kertoo sen alunperin kuuluneen O-sarjan avovaunulle. Telinä on K5-teli. Eli seurava sarja on ollut Pekan mainitsema, ellei Posti- ja Lennätinlaitoksen asunto- ja työvaunuja ole tehty myös O- vaunujen alustalle. Silloin sarjatunnuksena tulisi kysymykseen myöskin Tp. Mutta todennäköiseimmin vaunun sarjatunnus on ollut BT (tai XT) | ||||
|
30.06.2009 08:54 | Teppo Niemi | ||
| Eikös maan vanhin sähköveturi löydy Forssasta, mutta mitkä ovat ikäjärjestysessä seuraavat? Leveäraiteisistahan vanhin lienee tosiaankin 3112, sillä sehän oi alunperin tehtaan protoveturi 3000. | ||||
|
29.06.2009 16:08 | Teppo Niemi | ||
| Eikös se sijainnut mahdollisimman kaukana ravintolavaunusta, eli 6-vaunussa (76XX). Ja siellä se sijaitsi lähellä ohjaamoa, (eli sijaitsi juuri junan vastakkaisessa päässä kuin bisness-luokan neuvottelusalonki sijaitsee) | ||||