Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.03.2024 19:15 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuosta radasta löytyy Drehscheibe -lehden keskustelufoorumilta kuvasarja 1990-luvun alusta: https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?017,10746143 |
||||
|
19.03.2024 07:03 | Teppo Niemi | ||
| Olisi vain ollut hieman enemmän aikaa kuvauspaikan valintaan. Ehkäpä 100 m junan kulkusuuntaan ja radan toiselta puolelta olisi saanut Wartburgin linnankin kuvaan. | ||||
|
18.03.2024 21:21 | Teppo Niemi | ||
| Olikohan tuossa filminpätkässä kuvausvuoden ainoa valtion rstsverkolla omin konein liikkunut höyryveturi? | ||||
|
|
18.03.2024 11:48 | Teppo Niemi | ||
| ... ja vielä helpommin kysymällä vanut.orgissa. Sen olen huomannut, kun olen seurannut kommentteja ja keskustelua. Nestistä ja Wikibediasta hakukin on liian työlästä joillekin. | ||||
|
|
18.03.2024 11:12 | Teppo Niemi | ||
| En tiedä, kuinka hyvin nuo on koottu yksiin kansiin, mutta kuitenkin kattavia kirjoja on ollut saatavana ainakin parin kustantajan toimesta. Parisa minulla olevassa kirjassa on luettelo onnettomuuksista, käsittäen myös onnettomuuksia, joita kyseisessä kirjoissa ole käsiteltynä. | ||||
|
|
18.03.2024 10:52 | Teppo Niemi | ||
| Niinhän tuo kertoo. Hyvin mielenkiintoinen kirja. :) | ||||
|
|
18.03.2024 08:59 | Teppo Niemi | ||
| Noiden taulukkomuotoisten aikataulujen hyödyntäminen antaa matkalla paljon paremmat tiedot tulevista matkustajajunista kuin netin aikataulukyselyt tai lähtevien junien aikataulut. Saksassa kun on monella radalla junia, jotka eivät pysähdy kaikilla liikennepaikoilla. Olisi pitänyt tulostaa valmiiksi ennen reissuun lähtöä sekä talut 855 että 850. Niistä olisi ollut iloa parilla kauvauspaikalle tullessa. Usein myös kaukoliikenteen junia löytyy noista aikatauluista. Ainaki tuo pätee Nürnbergin ja Stutgartin väliseen Murrbahnin aikatauluun 785 (Stuttgart - Schwäbisch Hall- Crailsheim - Nürnberg) Ja ainakin 1990-luvun puolivälin tienoilta eteenpäin juurikin VR:n taskuaikataulu on täydellinen vastine saksalaiselle Kursbuchille. Iselläni on tallessa pari Kursbuchia 1990-luvulta. |
||||
|
17.03.2024 11:24 | Teppo Niemi | ||
| Yhdyn täysin Esaan. Tuo kattoprofiili on paras tuntomerkki, jolla CEhit vaunut erottaa CEit ja CEift vaunuista. | ||||
|
13.03.2024 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Kuvastakin voi päätellä, että tällaisen asetinlaitteen kauko-ohjaus oliai todella hankala toteuttaa. Eli ainakaan Hamburg-Blankenen ja Wedelin väli ei ole siis kauko-ohjattu. Ja kun tekee aikataulupyynnön osoitteessa http://persoenlicherfahrplan.bahn.de/bin/pf/query-p2w.exe/dn? (reitiksi esimerkiksi S-Bahnhof, Wedel - Blankenese (S), Hamburg. Tulos tuli linkiin http://persoenlicherfahrplan.bahn.de/bin/pf/query-p2w.exe/S_bahnhof_wedelBlankenese_s_hamb.pdf?pathinfo=/dn&dwn=ag/ag2w2zek6gk3wwwg_1_1.pdf Sieltä jokainen voi tutkia vuorovälejä, jotka näyttäis olevan 20 min, paitsi ruuhka-aikoina 10 min. |
||||
|
12.03.2024 07:23 | Teppo Niemi | ||
| Nykyisin voimassaoleva RATO7 Rautatieliikennepaikat kertoo sijainnin määrittelystä seuraavaa: "Kun liikennepaikalla on asemarakennukseksi ymmärrettävä rakennus, liikennepaikan sijainti on määritettävä rakennuksen rataosoitteen mukaan. Rakennuksen rataosoite on mitattava rakennuksen keskikohdalle." | ||||
|
11.03.2024 15:46 | Teppo Niemi | ||
| Onhan niitä lisääkin: https://vaunut.org/kuva/55643 ja https://vaunut.org/kuva/30976 Nosturistahan on saanut jopa moottoroitua H0 mallia reilut kymmenisen vuotta sitten. |
||||
|
08.03.2024 21:48 | Teppo Niemi | ||
| Mielenkiintosta. Odotuskatoksesta kun löytyi tuo yhden junaparin aikataulu. | ||||
|
08.03.2024 21:44 | Teppo Niemi | ||
| Huomatkaahan sekajunapari 381 / 382 arkisin ja 381A / 382 sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Minkälaisesta kalustosta junat ovatkaan koostuneet? | ||||
|
07.03.2024 18:03 | Teppo Niemi | ||
| Kiitoksia täydennyksestä. Aina oppii uutta. | ||||
|
05.03.2024 20:29 | Teppo Niemi | ||
| Näin muuten on. Esimerkiksi Hka, jossa kuormana kaapelikeloja. | ||||
|
03.03.2024 18:36 | Teppo Niemi | ||
| Muistaakseni juna jumiutui Kauniaisissa hetkeksi länsipään vaihdekujaan, aiheuttaen muutamalle lähiliikennejunalle myöhästymisiä. | ||||
|
03.03.2024 18:34 | Teppo Niemi | ||
| Kun katsoo Vaunut.orgista löytyvää Kymintehtaan ratspihakaaviota https://vaunut.org/kuva/88362?paik=Kouvola&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio , niin tuskin ovat palanneet Kouvolaan työntämällä. Ratapihakaaviosta pystyy päättelemään, että Kymintehtaalla pystyi tekemään ympäriajon eli veturi pystyi siirtymään junarungon toiseen päähän paluumatkaa varten. | ||||
|
01.03.2024 14:10 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Karjaalla ollut 20 m lava. Ja sillähän on käännetty niin Hr1 kuin myös Tr1 sarjan vetureita https://vaunut.org/kuva/88629 https://vaunut.org/kuva/78927 . Ja Rovaniemen ja Iisalmen lavathan on myös 20 m lavoja, ja silläkin on käännetty Tr1 vetureita. |
||||
|
|
01.03.2024 13:54 | Teppo Niemi | ||
| Sellainen yksikkö, jonka kokonaisakseliväli on likimain 21,99 m. Tuo vaatii kyllä tarkkaa pysähtymistä lavalle. Kokemuksesta sanon, että lavalle mahtuu Dm8-9 moottorivaunu, Pasilan konepajan M-D teleillä varustettu teräskorinen matkustajavaunu tai Dr12+Tve1 yhdistelmä. |
||||
|
29.02.2024 19:01 | Teppo Niemi | ||
| Esimerkiksi https://vaunut.org/kuva/166675 tuosta kaaviosta selviää mihin Rainerin kysymät raiteet johtavat. Vaikka tuo linkattu kaavio on 30 vuotta Tapion kuvaa vanhempi, niin Pasilan henkilöaseman tienoo on käytännössä pysynyt muuttumattomana. Vastakkaisesta suunnasta löytyy myöskin Tapion kuva: https://vaunut.org/kuva/21532 . | ||||
|
|
29.02.2024 16:27 | Teppo Niemi | ||
| Raidetta 4 Helsinkiin ja Rainerin tarkoittamaa 5 raidetta Jäniksenpolun kautta Pasilan alapihalle. Vuonna 1967 päärata oli koko matkaltaan Helsingistä Riihimäelle kaksiraiteinen. |
||||
|
|
29.02.2024 15:51 | Teppo Niemi | ||
| Ja junan näyttää olevan menossa Kirkkonummen suuntaan. Molrmmat Pasilan laiturikatokset ovat täydessä kukoistuksessaan. Lippoja ei vielä ole kavennettu sähköoistyksen / lisäraiteiden myötä. | ||||
|
28.02.2024 02:48 | Teppo Niemi | ||
| Helsingin asemallahan on 19 raidetta. Ja Pisararataa suunnitelleethan totesivat radan perusteluissa sen, että kyseinen raodemäärä on riittämätön. Siksi olisu pitänyt investoida Pisaraan. Eli tuohon nähden ei Leipzigin raidemäärää voi kyllä pitää Peltolan kommentin perusteella mitenkään ylimitoitetulta. Lisäksi on syytä muistaa, että Leipzigissä osa raiteista puuttuu 2000- luvulla rakennetun City-tunnelin vuoksi. Tunelin vaikutuksesta S-bahn junien ei tarvitse vaihtaa enää suuntaa päärautatieasemalla, vaan ne pääsevät suoraan Bayerishe Bahnhofille. |
||||
|
|
27.02.2024 15:31 | Teppo Niemi | ||
| Ihan oikea huomio. Entisellä jalasjärveläisellä taksilla. :) | ||||
|
27.02.2024 09:26 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä nuo kovassti kattotuolien osilta (tai vastaavilta) näyttävät. Mutta voinee liittyä kuitenkin Aurajoen sillan valumuottien tekoonkin. Ainakin paikka viittaisi kyllä tuohon jälkimmäiseen. | ||||
|
26.02.2024 22:16 | Teppo Niemi | ||
| Eipä tullut poikettua katsomassa millaista toimintaa rakennuksessa oli. | ||||
|
16.02.2024 13:09 | Teppo Niemi | ||
| Taitaapi Mikko olla vain runsaat 30 vuotta myöhässä. Tuo silta kun on purettu Kirkkojärventien sillan rakentamisen yhteydessä. Sen jälkeen silta lienee vielä ollut käytössä Elielin pysäköintilaitoksen takentamisen yhteydessä osana väliaikaisia kulkureittejä. Toki nuo maatuet (jotka ovat osa aikoinaan sähköistyksen tieltä purettua holvisiltaa) lienevät vielä jäljellä. |
||||
|
04.02.2024 18:58 | Teppo Niemi | ||
| Vastaus Raineri kysymykseen löytyypi https://vaunut.org/kuva/165208 | ||||
|
|
04.02.2024 18:54 | Teppo Niemi | ||
| Kiitokset SKSlle tarkoista tiedoista.:) ja kuvatekstin oikeellisuuden varmistuksesta. | ||||
|
|
04.02.2024 17:19 | Teppo Niemi | ||
| Oikeallq puolella olevan lätän vieressä olevassa kilvesä kerrotaan, että Hankoon Till Hangö. Vasemmalla oleva on tullut Hangosta ja Jatkamassa Riihimäen suuntaan. Kuvan otosta Salon lätän lähtöön olisi noin 5 tuntia. Saloon meni vain yksi juna päivässä ja sen kokoonpano oli vain V+L. Ei siis V+V+F+V kuten kuvassa. Eli juurikin niin kuin kuvatekstissä kirjoitetaan. |
||||
|
29.01.2024 21:35 | Teppo Niemi | ||
| ⁹... Oikaammin ehkä sanottuna Kauniasiten aseman Agan raiteelta. Keran liikennepaikalla ei ome virallisesti ollut sivuraiteita ja Keran liikennöomistapahan oli pelkästään henkilöliikenteelle ilman lipunmyyntiä. | ||||
|
23.01.2024 11:40 | Teppo Niemi | ||
| Ja lisäksi, olisiko lennätinlinja seurannut vanhan radan linjausta ja vasemmalla näkyvä linja olisi HPY:n tai PTH:n linja? | ||||
|
|
23.01.2024 11:38 | Teppo Niemi | ||
| Onkos kenelläkään Espoon ratapihakaaviota 1930-luvun alusta tai liikenneosaston kiertokirjekokoelmia 1923 -1935, siis ajalta kymmenisen vuotta eteenpäi Espoon ratapihakaaviosta https://vaunut.org/kuva/42642 . Eli Onko Espoon itäien tulo-opastin korvaantunut kolme siipisellä? | ||||
|
|
21.01.2024 21:44 | Teppo Niemi | ||
| Mutta oliko siellä isohkoa kallioleikkausta radan pohjoispuolella. Jotenkin tuntuu, että kuvauspaikkaa on syytä hakea joko - kaksiraiteiselta radalta - isohkolta risteysasemalta, jolloin kyseessä olisi kulkutieopastin - risteysasemalta josta lähtevä rata kulkee toisen radan linjalla ohi tulo-opastimen. |
||||
|
17.01.2024 10:06 | Teppo Niemi | ||
| Valtionrautatiet 1912-1937 II osasta löytyy Viipurin raiteistokartta, josta tuo asia mihin sillat vievät selviää., kuten myös kuvatekstissä mainitusta linkistä https://vaunut.org/kuva/42872 löytyvästä raiteistokaaviostakin. Vasemmalla oleva silta siis on tarkoitettu Leningradin suunnasta (Rajajoki, Terijoki) Viipurin matkustaja-asemalle tuleville junille ja oikeanpuoleinen taas Viipurin matkustaja-asemalta Leningradin suuntaan (Terijoki, Rajajoki) kulkeville . | ||||
|
16.01.2024 18:27 | Teppo Niemi | ||
| Minäkin epäilen suuresti tuota Erkin tunnistusta. Kalliovälin vaihdekuja oli leikkauksessa ja taas kauempaa pitäisi näkkyä puisia rakennuksia Ruoholahden villoja. Olen kyllä Rainerin kanssa samoilla linjoilla. Eli mistä kohdasta nykyistä Helsingin katuverkkoa tuo kuva olisi otettu? |
||||
|
16.01.2024 06:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja tuo mitä Rainer kirjoitti, näkyy myös konduktöörien leimoissakin. Alapuolella P71, yläpuolella P72. | ||||
|
15.01.2024 10:25 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa, että Stefanin kommentiin vastauksena oli, että näin säästyttiin kytkinadapterin siirrosta Sm3 junan toiseen päähän. (Eli käytännössä ihan sama, miksi metrojunien hinaus kiersi Tampereen ja Jyväskylän kautta) | ||||
|
11.01.2024 13:47 | Teppo Niemi | ||
| Jouni kirjottaa asiaa. Mikähän mahtaa HMVY:llä olleiden viimeisten Eslingenin valmistamien vaunujen tilanne tällä hetkellä. Nehän ovat odottaneet kunnostusta jo parisen kymmentä vuotta. Jos ei vaunuja saada edes katokseen, niin sama odottaa myös muita taivasalla säilöttyjä teräsvaunuja. Niitäkin taitaa Haapamäelle kertynyt muutamia. Resurssit vain ovat turhan niukat kaikkien säilyttämiseen. Onhan noita vanhoja Pasilan konepajan valmistamia vaunuja sentään säilynyt. Esimerkkinä juurikin HMVY:n EFit, joka on ollut mukana monessa museojunassa. |
||||
|
11.01.2024 09:20 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä kuvan https://vaunut.org/kuva/42163?kv=1898&kv2=1990&paik=Lepp%C3%A4vaara kuvaussuunta on juurikin päinvastainen, eli etelästä pohjoiseen. Leppävaaran asemarakennus on siis vasemmalla. | ||||
|
|
10.01.2024 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Mutta tuo Janne Määtän ottama kuva on nykyisten raiteiden 2 ja 3 laiturilta, Kehä I sillan keskivaiheilta otettu. Siitä pitäisi siis tuo verrokkikuva ottaa. | ||||
|
Kuvasarja: Ensimmäinen H-juna Helsinki-Hanko 7.1.2024 |
09.01.2024 05:09 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se vielä 1990-luvun alussa kulki. Silloin sillä oli jopa suunnasss Helsinki - Karjaa Kauniaisten pysöhdyskin. Taisipa tuossa junaparissa hetken kelvata YTVn liputkin. | ||||
|
07.01.2024 09:38 | Teppo Niemi | ||
| Julian mukaan Sr1 kävi Majajärvelle hyytyneen junan hakemassa. | ||||
|
02.01.2024 10:47 | Teppo Niemi | ||
| Laiturilla havaittavissa olevasta pölystä päätellen pöhkäisikö ohi täyttä kyytiä Bredat laulaen | ||||
|
30.12.2023 17:45 | Teppo Niemi | ||
| Tuo rata kalustoineen on ollut tänä syksynä myynnissä: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14414.0 | ||||
|
29.12.2023 09:50 | Teppo Niemi | ||
| Erikoisvaunuja on museossa kiitettävästi, mutta entä tavallinen vaunukalusto? Eihän esimerkiksi yhtään puukorista 4-akselista päivävaunua, jossa olisi 1. luokan osasto, ole säilynyt. Ja taitanee sinisen vaunukaluston säilymien olla harrastusyhteisöjen varassa. Lisäksi säilytyd vaatisi kelvolliset säilytystilat. Eipä taida Rautatiemuseon säätiöllä olla dellytyksiä uuden kaluston säilytykseen.... |
||||
|
27.12.2023 14:12 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan alueella tulee lähiaikoina tapahtumaan muutoksia, kunhan Espoon kaupunkiradan rakennustyöt käynnistyvät. | ||||
|
26.12.2023 15:44 | Teppo Niemi | ||
| Ai, en ole ainoa, joita 1950-luvun moottorivaunujen mallit kiinnostavat. Mahtaisiko historiikeista löytyä apuja? |
||||
|
24.12.2023 13:49 | Teppo Niemi | ||
| Esittelylappu kertoo, että kyseessä olisi Kiirunan malmiratapihan vaihtokulkuteiden ohjaukseen tarkoitettu taulu. Käytössä vuoteen 2002. |
||||
|
24.12.2023 13:46 | Teppo Niemi | ||
| Rohkenen olla suuresti eri mieltä Elmerin kanssa. Taulun piirrosmerkit viittaavat, että kyseinen taulu liittyy sähkövoimatekniikkaan. Olisikohan tuosta infolapusta tai sen tekstistä kellää tarkempaa kuvaa? Oma välttä uotsinkielen taito on rapistunut käytön puutteessa jo nelisenkymmentä vuotta, ja työelämässäkään sitä.eo ole tarvinnut sitten vuoden 2009. Eli kysymyksen lähettämisestä museoon on turha haaveilla. |
||||
|
23.12.2023 01:12 | Teppo Niemi | ||
| Ainakaan Turun asemalla 1970 luvun lopussa raiteden 2 ja 4 päässä olleita vastaavalla aaettimella varustettuja vaihteita ei tarvinnut erikseen kääntää, kun saapuneen junan veturi siirtyi junan edestä kulkuraiteelle. liitä Sen sijaan lähtevän junan rungon liian pitkälle mennyt tuonti aiheutti onglmia, miten alla kääntyneestä vaihteesta selvitään. |
||||