Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 05.11.2023 10:22 Teppo Niemi  
  Tuo, että määraasemakilvessä on kaksi kauttakulkuasemaa, niin sillä ja sähköistämättömällä yksiraiteisella radalla saadaan jo paikkoja rajattua.
Nuo kaksi kauttakulkuasemaa olivat hyvian tyypillisiä Jämsän radan katta kulkeville junille. Eli jossakin Turku - Toijala, Orivesi - Pieksämäki -.Joensuu tai jopa epätodennäköinen Siilinjärvi - Viinijärvi väleiltä kuvauspaikan pitäisi löytyä.
Mutta K54 kiskotuksella ei taideta saada lisää rajauksia

Olisiko kaikki kolme kuvaa kuvattu samoina aikoina? Tuo tieto auttaisi kaikkien kolmen kuvan tunnistuksessa.

Onko kuvan kuvanneelta henkilöltä kysytty apuja kuvan tunnistukseen? Etenkin kun kuva lisätessä todettiin olevan pikajuna.
Väärä junatyyppi voi rajata kuvantunnistuksessa pois sellaiset henkilöliikenteelle avatut rataosat, joilla ei kulkenut kuin pikajunia tai päinvastoin.
kuva 05.11.2023 09:22 Teppo Niemi  
  Eikös Pieksämäki - Joensuu välillä kulkenut myös veturivetoisia henkilöjunia, joita nykyisin kutsuttaisiin taajamajuniksi.
Vaunun määräasemana kun näyttäisi olevan Joensuu.
kuva 05.11.2023 09:19 Teppo Niemi  
  Millä perusteella pikajuna? Kyseessä voi olla myöskin henkilöjunakin. Vaikka vetovoimana on 2 Dv12, ei sillä pysty päättelemään junatyyppiä. Esimerkiksi Vaasa - Jyväskylä junissa oli usein ylimääräinen veruri, joka oli menossa raakapuujunaan.
kuva 04.11.2023 20:15 Teppo Niemi  
  Taitaapa kuvaan päässyt myös Turun kiskoliikennekerhon lahjoittama Lokomon valmistama Bjuström-tyyppinen veturi, joka aikoinaan palveli Turun rautatehtaalla.
kuva 03.11.2023 11:15 Teppo Niemi  
  Ja tuohon aikaan raide- ja laiturinumrot eivät vastanneet toisiaan. Eli Turusta tulevien junathan tulivat laituriin 1 joka taas aikataulukirjassa oli merkitty II eli roomalaisella kakkosella. Helsingistä tulevilla taas tuloraidemerkintä oli III
kuva 03.11.2023 07:45 Teppo Niemi  
  Eikös Sr2 3201 ole jo hylätty?

Ja onhan noita veturinumeroita VR käyttänyt uudestaan (joskin siihen aikaan se oli virasto)
kuva 02.11.2023 09:01 Teppo Niemi  
  Gd-vaunuissa lienee tullut tavaraa varikolle. Numerosta päätellen, ne olivat vielä tuolloin yleisessä liikenteessä.
kuva 01.11.2023 21:46 Teppo Niemi  
  Tai aluskehys kiertoon jonkin korin uudeksi aluskehykseksi....
kuva 31.10.2023 09:58 Teppo Niemi  
  Siirtyykös tässä rantaradan liikenne omille raiteilleen Helsingin ja Pasilan välillä. Rantaradan liikenne taisi kulkea alapihan kautta.
kuva 30.10.2023 14:56 Teppo Niemi  
  Ainakin Valtionrautatiet 1912 - 1937 -teoksen mukaan tuo K43 -kisko on venäläistä alkuperää. Taisipa jopa Terijoki - Koivisto radan kiskoista osa tulla Venäjältä.
kuva 30.10.2023 12:33 Teppo Niemi  
  Eikös tuolla suunnalla kiskotus ollut vuonna 1939 K30? Kiskotus näyttää kyllä tuota järeämmältä.
kuva 30.10.2023 09:00 Teppo Niemi  
  Eli Sortavalan aseman ja Sortavalan satamaradan erkanemisvaihteen välillä. Kuvauspaikanhan voisi karkeasti selvittää käytetystä veturista. Eiköhän SKS anna hyviä vinkkejä käytettyjen veturien veto-osuuksista. Ja päiväksi voisi tarkentaa kaikissaJoensuu -Niirala - Matkaselkä - Sortavala - Elisenvaara osuuden kuvissa 05.09.1992. Yöpyminenhän tapahtui Elisenvaarassa, josta oli aikoinaan liikkeellä mitä erikoisempia tarinoita.
Ja vastaavasti siis Elisenvaara - Hiitola - Antra -Viipuri -Vainikkala tapahtui 06.09.1992. Näillä tiedoilla saisi monta tunnistustekijää kerralla oikein.
kuva 30.10.2023 06:37 Teppo Niemi  
  Olisikohan Resiina 4/1992 ja 1/1993 apuja tunnistukseen? Todennäköisesti jommassa kummassa numerossa MRYn palstala olisi luettavissa retken matkakertomus,.
kuva 30.10.2023 06:00 Teppo Niemi  
  Kun lukee, mitä Museorautatieyhdistys Ry:n kotisivujen Retket -välilehdellä reitistä lukee, niin Viipurin asemaltahan tuo on.
kuva 27.10.2023 08:39 Teppo Niemi  
  Tuohon aikaan Museorautatieyhdistys ry:n toimintakertomukset julkaistiin säännöllisesti Resiina-lehdessä, eli sieltä löytyisi varmasti apuja tunnistukseen ja ajoitukseen. Myös Minkiön työkirjoista olisi varmasti apuja. Etenkin kun kuvien lisäys tapahtuu Museorautatieyhdistys ry:n toimesta, niin toivoisin hieman taustatyötä tehtäväksi ennen julkaisua, etenkin kun kommenteihin tulee näin helposti tietoja.
kuva 26.10.2023 10:24 Teppo Niemi  
  Muistaakseni tätä tarjottiin aikoinaan myös Museorautatieyhdistykselle. Mutta silloin ei ollut resursseja tämän siirtämiseksi.
kuva 25.10.2023 07:34 Teppo Niemi  
  Mahtaisikohan tuota sähköratapylvään numeroa näkyä alkuperäisestä kuvasta paremmin. Veikkaanpa, ettei kuva ole Pieksämäen liikennepaikalta ja kuntakin voi olla toinen.
kuva 23.10.2023 12:32 Teppo Niemi  
  Olisikohan neljästi.
kuva 22.10.2023 21:22 Teppo Niemi  
  Tuo junanvaihto Joensuusta tulevaan P 2:een on tullut tehtyä parikin kertaa.
kuva 15.10.2023 07:15 Teppo Niemi  
  Loviisan rautatien leveäraiteiseksi muuttamisen jälkeen Jolioisten rautatie hankki pyöräsorvin Forssan veturitalliin.
kuva 09.10.2023 12:04 Teppo Niemi  
  Eikös tuo ole viralliselta nimeltään kaksoisvaihde.
kuva 08.10.2023 23:25 Teppo Niemi  
  Ainakin A 100 näytti kärsineen tuossa vaurioita. Päädyssä näkyi vielä illalla vaunuun kuulumatonta puuta.
kuva 06.10.2023 18:52 Teppo Niemi  
  Kun tietäisi.... Vaunun 'pomppisesta' jarrumiehet ovat ilmoitelleet ainakin vuodesta 2015. Ja ongelma on pahentunut siitä. Vika on paikallistettu yhteen pyöräkertaan muutama vuosi sitten, josta alkaen vaunu on ollut käyttökiellossa.
kuva 05.10.2023 19:47 Teppo Niemi  
  Ja olipa lauantaina myös valtiollisen operaattorin ja museojunan kohtauskin tuolla radalla.
kuva 03.10.2023 20:01 Teppo Niemi  
  Ja tuo Netinera-konseri on 100 % Ferrovie dello Stato Italianne S.p.A:n omistama.
kuva 03.10.2023 19:46 Teppo Niemi  
  Ja jos tarkkoja ollaan niin rata käy kahdesti Hagenwerderin ja Hirsfeldenin välillä Puolan puolella. Ensimmäinen osuus on noin 10 km ja sitten palataan Saksan puolelle 200 m matkalla ja jälleen Puolan puolella 1,4 km.
kuva 25.09.2023 17:32 Teppo Niemi  
  Olikohan jossain valmistumisajankohdan lieppeillä ilmestyneessä Rautatieliikenne -lehdessä julkaistu tuon piirustukset.
kuva 22.09.2023 20:41 Teppo Niemi  
  Eikös HKL ja myös HRO käyttäneet tuosta jälkimmäisestä vaunusta perävaunu?
kuva 21.09.2023 08:58 Teppo Niemi  
  Ja mitä todennäköisimmin juna on menossa Helsingin suuntaan. Liikennepaikan liikeinöimistapa lienee henkilöliikenne ilman lipunmyyntiä ja tavaraliikenne vaunukuormin ((HilTt).
kuva 18.09.2023 22:59 Teppo Niemi  
  Jotkut viikonloppujunien rungot vedettiin Dv15 sarjan vetureilla Ilmalaan.
kuva 15.09.2023 07:04 Teppo Niemi  
  Haapsalun rautatieliikenne on päättynyt 1990-luvun puolivälissä. Nykyison siis asemarakennuksessa toimii Rautatie ja tietoliikennemuseo.
kuva 13.09.2023 15:49 Teppo Niemi  
  Entäpä jos kyseessä olisi vuonna 1914 valmistununeen vaunun alusta, joka olisi saatu Karjalan takaisinvaltauksen yhteydessä?
kuva 13.09.2023 10:41 Teppo Niemi  
  Mitenkähän tuo on on merkitty aikanaan kalustokorttiin? Onkohan noita säästössä?
kuva 12.09.2023 07:55 Teppo Niemi  
  Tuo viittaa siihen, että se odottaa vielä kiskohitsareita. RATO 19 kertoo asiasta lisää.
kuva 11.09.2023 14:14 Teppo Niemi  
  Olikohan se säiliövaunu Nobel & Standardin vaunu alkuaan Lovisa Vesijärvi radalla, josta vaunu siirrettiin Jokioisten rautatielle.
kuva 11.09.2023 11:18 Teppo Niemi  
  Kyröskosken sähkörautatien (Kyro Oyn tehdasta Kyröskoskella) liikenne loppui vuonna 1989.
kuva 11.09.2023 11:13 Teppo Niemi  
  Noiden Humppilan sahan vaunujen raideleveys on kyllä poikkeuksellinen, ainakin siihen, mihin olen tottunut. Pyöräkerroista mitattuna raideleveys on ollut 940 ... 950 mm. Pyöräkerrat näyttävät olevan joko levenneettyjä tai kavennettuja muusta leveydestä.

Näiden lahoratapölkkyvaunujen rungot ovat siis tehty kahdesta Humppilan sahan vaunusta liittämällä runkopalkit hitsaamalla yhteen.

Näiden vaunujen jälkeen on mahdollista rakentaa vielä kolme vaunua vastaavalla tavalla.
kuva 09.09.2023 23:30 Teppo Niemi  
  Kyllä se oli käytössä, ja sillä annettiin aja-opaate Lavasaaresta Muramaalle saapuville museojunalle. Opastinta käytetään vaihdekojun luona olevasta asetinpukista.
kuva 09.09.2023 17:10 Teppo Niemi  
  Kyseessä on 10. peltorata. Rata on jatkunut ainanaa Tootsiin varayhteytenä
kuva 09.09.2023 16:39 Teppo Niemi  
  Ja kuvattuna siis Muramaan ja Lavassaaren liikennepaikkojen välillä. Veturin numeroiksi voisi laittaa 332.
kuva 09.09.2023 16:33 Teppo Niemi  
  Liikennepaikan tiedoksi voisi laittaa Muramaa. (tosin pisteet u:n sakaroiden päälle)
kuva 03.09.2023 21:39 Teppo Niemi  
  Todella hyvä kuva, jonka kruunaa lammikossa näkyvä peilikuva. Kiitoksia.
kuva 02.09.2023 18:27 Teppo Niemi  
  Sijoituspaikkalistat näyttävät tulevan Jimin veikkausta.
Kuvasarja:
Jokirannan rataprojekti Jokioisten museorautatiellä
 
02.09.2023 18:19 Teppo Niemi  
  Linkki ratasuunnitelman löytyy nykyisin https://bin.yhdistysavain.fi/1605615/1JZ​hhbgTVmPlGkhIYIMK0VJnnD/rautatietekniikk​a_4-2013.pdf .

Sieltä pystyneet päättelemään vastauksen Veli-Matin yli 5 vuotta sitten esittämään kysymykseen.
kuva 02.09.2023 18:06 Teppo Niemi  
  Rautatietekniikka -lehdessä noin 10 vuotta sitten julkaistun ratasuunnitelman mukaan olisi jäämässä junakohtauspaikaksi. Myös höyryveturien vesitys tapahtunee jatkossa edelleenkin siellä.

Kuvasarjan etusivulla oleva linkki ei kuitenkaan näyttänyt enää toimivalta.Nykyisin tuo lehti löytyy https://bin.yhdistysavain.fi/1605615/1JZ​hhbgTVmPlGkhIYIMK0VJnnD/rautatietekniikk​a_4-2013.pdf
kuva 01.09.2023 21:18 Teppo Niemi  
  L vaturi 5049. Paikkakunnalla on myös toinenkin saman sarjan veturi muistomerkkiä. Käsittääkseni kyseinen veturi on jopa vetänyt MRYn syysretken junaa.
Kuvasarja:
Eesti Kaevandusmuuseum
 
01.09.2023 21:13 Teppo Niemi  
  Kaivoksen radan raideleveys on 900 mm.
kuva 01.09.2023 20:47 Teppo Niemi  
  Vaunuja on kuulunut As Pölevkiviraudteelle.
kuva 01.09.2023 20:44 Teppo Niemi  
  Ja aseman tavaramakasiinin seinästä löytyvä infotaulu kertoo viimeisen junan lähteneen 21.3.1972 klo 22.15.
kuva 01.09.2023 19:27 Teppo Niemi  
  Oletno lukenut SKSn kustantamaa Radoilta ja Ratojen varsilta (Forssa 1963)? Sen ensimmäisessä kirjoituksessa kerrotaan Kouvolan laiturivaihteen synnystäkin vuonna 1873. "Pieni odotushuone ja 'telekraffi'-konttori.
Kuvasarja:
Eesti Kaevandusmuuseum
 
01.09.2023 15:55 Teppo Niemi  
  Kaivosmuseon sivut löytyvät https://kaevandusmuuseum.ee/fi/ . Sieltä löytyy tieto, että kaivos oli käytössä vuoteen 2001 saakka.