3824-166082 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 09.11.2007 16:04 Teppo Niemi  
  Kyllä näin on ollut mahdollista, mitä Lari kyselee. Enpä satu muistamaan mikä on A 19 vaunun alkuperäinen numero, se on ollut alkuaan Ci-vaunu ja ollut mukana viimeisen Suomessa rakennetun höyryveturin Tr1 1096 luovutuskoeajossa hieman vajaat 50 vuotta sitten. VR:n 125-vuotis teema-Resiinassa on ollut erittäin hyvä puukorisia vaunuja koskeva artikkeli.
kuva 09.11.2007 15:46 Teppo Niemi  
  Ei, vaan sitä, että tietojen myöhenpään käytettävyyden vuoksi pitäisi löytyä parempi foorumi. Sillä veikkaanpa, attä siitä voisi syntyä pitkällinen viestiketju joka menee reilusti ohi tämän kuvan aiheen. Ellei sinne T. Keränen (ja muut aikaisemmin vaunujen tyyppikuvia ottaneet) tuo kuviaan vaunut.org:iin. (vieno toivomus Tapsalle). Olen antanut asiaa koskevan kehitysehdotuksen myöskin ylläpidolle.
kuva 09.11.2007 14:56 Teppo Niemi  
  Ei-sarja sisältää useita eri ikkunajakoja (ja siis myös paikkalukuja: 100 p, 94 p, 90 p, 83 p sekä 72 p) sekä käytännössä neljää eri alustapituutta. Lisäsi jotkut poikkeavat ikkunajaoltaan vielä rakennus- / muutostyöajankohtien mukaan. Lisäksi samaan sarjaan on kuuluneet myös sairasosastolla varustetut vaunut, jotkä myöhemmin siirretiin omaksi Eis sarjaksi. Ci- (Di) sarjaa on ollut kolmea eri alustapituutta, kun otetaan vielä huomioon I ja II lk hyttivaunuista (Ci) kokonaan II lk vaunuiksi alennetut. Pikakurssiin puukoristen Ei-vaunujen ikkunajaosta vaunut.org on mielestäni väärä sivusto.
kuva 09.11.2007 14:06 Teppo Niemi  
  Niin montako ikkunaa on Ci- vaunuissa kautta aikojen eri rakennussarjassa ollut? Entä montako ikkunaa on 72-paikkaisessa Ei-vaunussa. 72-paikkaisen vaunun tietoja: https://vaunut.org/kuvasivu/17437 . Suosittelen todellakin Pasille perehtymistä suomalaisiin puukorisiin vaunuihin entistä painokkaammin.
kuva 09.11.2007 13:30 Teppo Niemi  
  Suosittelen Pasille perehtymistä hieman tarkemmin suomalaisiin puukorisiin vaunuihin. 1980-luvulle tultaessa viimeiset Ci-vaunut on muutettu virkatarvevaunuiksi tai romutettu. Vasemmanpuoleinen vaunu on EFi 22390 (yhdistetty konduktööri ja 2. (III) lk:m päivävaunu) ja , ja oikeanpuoleisimman numeroksi tulkitsen 22767, joka on 72-paikkainen Ei-vaunu (2. (III) luokan päivävaunu) vuodelta 1952. Jossakin Junat-lehden numerossa oli Tapio Keräsen kirjoittama artikkieli Ci-vaunuista. Viimeiset Ci-vaunut olivat 1.(II) lk:n päivävaunuja. Näiden sarjamerkki oli ennen vuotta 1956 Di.
kuva 08.11.2007 13:31 Teppo Niemi  
  Yritetäänpä täydentää hieman Larin vastausta. Mankki - Luoma väli on todellakin entistä merenpojaa ja lisäksi savikerros on yllättävän paksu. Näistä aiheutuu radalla painumaongelma, kunnes rata on rakennettu paalulaatan varaan (= eräänlaiselle sillalle). Rataa joudutaan tukemaan säännöllisesti ja ajoittain jopa kiilamaan silloin kun tukeminen ei ole mahdollista. Nämä lienevät syyt, miksi kyseisellä osuudella suositaan puupölkkyjä.
kuva 06.11.2007 14:22 Teppo Niemi  
  Eikös Nom-vaunutkin ole valmetin kiskokalustotehtaan eli entisen lentokonetehtaan tekeleitä, vaikkei niissä olekkaan SIG-telejä?
kuva 26.10.2007 16:02 Teppo Niemi  
  Viimeinen lähtösemafoori oli käytössä Huutokoskella ( https://vaunut.org/kuvasivu/3960 ), joskinn se oli kaksisiipinen. Viimeinen yksisiipinen lähtösemafoori oli käytössä taas Suinulassa.
kuva 25.10.2007 16:14 Teppo Niemi  
  MUTU-tietoa: Jossakin vanhemmassa (1970-luvun?) Resiinassa oli juttua Kupittaan Saven kettäradasta. Olisikohan se kyseinen rata. Ratahan ylitti jossakin vaiheessa myös Aurajoen.
kuva 22.10.2007 15:02 Teppo Niemi  
  Kolmioraiteen aluetta tutkiville tiedoksi, että alue on yksitysomistuksessa ja osin myös pihapiiriäkin
kuva 08.10.2007 16:39 Teppo Niemi  
  Liikennepikkamerkki2, joka poistui JT:stä 1990-luvun puolivälissä. Sitä käytettiin ilmaisemaan tulo-opastimetonta liikennepaikkaa, jolla voitiin järjestää junakohtauksia. Ylemmässä on suurin sallittu nopeus liikenepaikalla vaihteiden olessa käännettynä suoralle ja alemmassa taas 35, joka on suurin sallittu nopeus poikkeavalle raiteelle kuljettaessa.
kuva 02.10.2007 17:29 Teppo Niemi  
  Missä 1960-luvun alkupuolella on otettu käyttöön releasetinlaitteita? Muutamat paikat putoavat pois tämän seurauksena, kuten juuri Kauklahti. Entä Kauniainen? Kuvassahan on lennätinlinja, joka oli radan pohjoispuolella. Ei siis Fasaaninpolkukaan eikä myöskään Trumannin puistotie. Masala? Siellähän oli alikulkutyömaan vuoksi väistöraiteen aikana semafoorit. Muuta ei osaa tarjota kuin Masalaa.
kuva 01.10.2007 12:10 Teppo Niemi  
  Ja paikan varmistukseen lisätieto: Missäs rantaradalla on kuumakäyntiilmaisimia?
kuva 01.10.2007 12:07 Teppo Niemi  
  Nämäkin taitavat pian vähetä, kun Lyypekin radan sähköistys valmistuu. Miten Sen jälkeen hoidetaan Kielin RE-junat?
kuva 01.10.2007 12:03 Teppo Niemi  
  Aikoinaan asia oli mainittu yleensä sillan käyttösäännöissä. Molempia käytäntöjä on niissä ilmennyt.
kuva 01.10.2007 11:55 Teppo Niemi  
  Minkäslaine turvalaitos oli Loviisassa? Kuvassahan näkyy pätemättömyysmerkillä varustetu (ilmeisestikin käyttöönotettava) yksivaloinen pääopastin, joka ilmeisestikin on lähtöopastin.
kuva 01.10.2007 11:51 Teppo Niemi  
  Ja nykyisin ne ovat Hoyryraide OY:n omistusessa ja sijoituspaikkana Suolahden satama. Pikkukaupunkilainen-lehden keskiviikon 26.9. numeron mukaan ne olivat veturitallin avoimien ovien tapahtumassa esillä.
kuva 28.09.2007 11:57 Teppo Niemi  
  Lisäksi toinen rajoittava seikka, joka lienee oleellisempi on Tammisaari - Hanko välillä vanhoista Pohjan silloista (vai pitäisikö sanoa vanhoista jänteistä) johtunut akselipainorajoitus. Karjaa - Tammisaari välillä oli jopa Dm8/9 junien ajo sallittu, mutta Tmmisaarta pidemmälle se ei ollut sallittua.
kuva 26.09.2007 08:23 Teppo Niemi  
  Otsolle voisi astata, että veturi vesitettiin viskurista Suomen Rautatiemuseolla 11. ja 12.8.2007. Kyllä se onnistui ihan ongelmitta, sillä vanha vedentäyttöluukkukin on jäljellä. Siitä lisätään mm. vedenkäsittelyaine. Ja myös Samin kommenttiin voi todeta, että käytännössä menetelmä on lähes ainoa vesitystapa matkalla ollessa, siilä vesiposteja on harvassa ja toimivia viskureita vieläkin harvemmassa. Letkun koosta voidaan olla montaa mieltä, mutta tenderissä on "standardi" 2" liitin.
kuva 26.09.2007 08:09 Teppo Niemi  
  Tähtelässähän vaihdettinn vielä hieman yli 51 vuotta sitten veturia, matkustettaessa Helsinkiin. Ja mitä Jarmo kirjoitti pätkäkiskoista pien ne alkaisivat. Ja ennen kaikkea kaarteissa tästä etenpäin tuntui olevan lyhyet kiskot. todella lyhyet kiskot. Liekö 1940-luvun lopunlla ja 1950-luvun alulla jotain tekemistä asian kanssa?
kuva 21.09.2007 14:22 Teppo Niemi  
  Jonin kysymykseen löyttyy lisätietoja kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/41882 kommenteista. Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/41562 22627 Ei vaunu on ollut kaasuvalaistuksella aina lähiliikennemuutokseen saakka v. 1974.
kuva 19.09.2007 12:52 Teppo Niemi  
  Aivain kuin joku yritäisi hämätä: Kun unohdin rantaradan, tuli ensiksi mieleen (Lohja) Virkkala - Kirkniemi, ja siinä välillä olevat tehtaat. Kuvassa olevat vaunut ovat loko Mal tai Mak-hiilivaunuja.
kuva 18.09.2007 17:10 Teppo Niemi  
  Lomakehan on painettu 1990 kesäkuussa, eli Otpa on Hyvinkään konepajan alueella toiminut VR:n omatarvepaino.
kuva 14.09.2007 16:07 Teppo Niemi  
  Eipä taida vielä olla. Ensiksi täytyy painelaitteidenn (kattilan) katsastus olla kunnossa. Sen jälkeen, kun veruri on liikennekelpoinen, voidaan tilata liikennekelpoisuuskatsastus VR OY Engineeringiltä. Ja jotta tarvittava koeajo onnistuisi, sekin vaatii Rautatieviraston luvan. Veikkaanpa, että katsastukseen kuluu vielä hetki aikaa.
kuva 13.09.2007 16:47 Teppo Niemi  
  Minun laskujeni mukaan vain kaksi. Ei 22272 (VR Oy, katto risana, odottaa päätöksiä) ja EFi 22376 (Pieksämäki). 22641 on romutettu.
kuva 13.09.2007 11:47 Teppo Niemi  
  Ja vielä yksi kuva Karjaan järjestelyistä https://vaunut.org/kuvasivu/13170 . Siinä on Hangon juna lähdössä laiturin vastakkaiselta puolelta. Liekö Viitamäen kuvassa vaunut tulleet pikajunassa Helsingistä?
kuva 13.09.2007 11:37 Teppo Niemi  
  Hans lienee sen verran nuori, että Karjaan ennen Karjaa - Pohjankuru oikaisua ja sähköistystä käytössä ollut raidejärjestely ja 'vakio'lähtöraitteet Karjaall ovat täysin tuntemattomia käsitteitä. Katso kuvaa https://vaunut.org/kuvasivu/29820 ja lue sen kommentit läpi.
kuva 13.09.2007 10:06 Teppo Niemi  
  Silloinen Imatran asemarakennus sijaitsi vajaat 100 m Imatra T:n nykyista asemaa pohjoisempana. (Ja Imatra T:llä on ollut useita nimiä historiansa aikana.)
kuva 13.09.2007 10:03 Teppo Niemi  
  Esim RE 2082 on suora juna Hamburg-Altonaan. Junan tyyppi muuttuu matkalla (Freilassing) IC-junaksi. Täällä Suomessakin on ollut aikoinaan useita junia, joiden tyyppi on muutunut matkalla kaluston ollessa sama.
kuva 13.09.2007 08:14 Teppo Niemi  
  Ihan oikein päätelty Tommi. Kesäkaudella ei ollut niinkään väliä mitä vaunuja junassa käytettiin. Kuvan ottamisen aikoihin aikoihin ainoita vaunuja joita ei voitu lämmityskautena käyttää, oli Ei 22601 22641. Lämmitys hoitui siten, että konduktööri lisäsi puita kattilaan.
kuva 12.09.2007 15:08 Teppo Niemi  
  Kyllä Hankoon ajettiin Vv15 (Dv15) vetoisia henkilöjunia Hv-sarjan poistuttua. Syynä oli radan kevyt (K30) kiskoitus ja heikot Pohjan sillat, jotka rajoittivat akselipainon 15 tn. Ja joskus henkilöjunan keulilla oli jopa tuplavemput. Viikonloppuisinhan oli kulussa yhdessä pikajunassa myös suoria vaunuja Hankoon. Ja juuri tästä johtuen jotkut junat vedettiin vempuilla, muiden junien ollessa lättiä.
kuva 28.08.2007 11:13 Teppo Niemi  
  Jaa että kevyttä. Imatrankosken asemalta olen kuullut 1990-luvun lopulla venäjältä tullleen suomalaisvaunun hurjasta akselipainosta: noin 30 tn! Mitä, ja millaista puuta se sitten lienee ollutkin.
kuva 27.08.2007 15:00 Teppo Niemi  
  Näistä vaunuista on keskusteltu usean kuvan yhteydessä, ja niistä saanee myös Tuukan kysymyksiin vastaukset: https://vaunut.org/kuvasivu/28247 (Täältä löytyy täsmällistä tietoa) ja https://vaunut.org/kuvasivu/38162 . Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/38577 kommenteista selviää, että ne ovat yhä olemassa.
kuva 27.08.2007 13:03 Teppo Niemi  
  juna oli siis 628-sarjan dieselmoottorijuna, jonka ohjausvaununa oli 928 632-9
kuva 27.08.2007 13:02 Teppo Niemi  
  928-sarja on moottorittomien ohjausvaunujen sarja (vrt. suomalainen Eio). Moottorivaunujen sarja on 628.
kuva 27.08.2007 08:05 Teppo Niemi  
  Käsittääkseni ei ollut Suupohjan radan ensimmäinen, vaikka se Kaskisiin asti olikin ensimmäinen.
kuva 09.08.2007 08:26 Teppo Niemi  
  Eipä Tervo arvaus opastimesta tainnut mennä oikeaan: Eiköhän se liene vaihdonkielto-opastin, jollainen on kyllä ollut Tikkurilassa.
kuva 08.08.2007 12:29 Teppo Niemi  
  Ja lisääkin niitä vielä löytyy, jopa Helsingin ja Pasilan väliltä, Djurgården. Ja onhan Kytömaakin hengissä, joskin se on Keravan liikennepaikan osa. Monnin ja Riihimäen välillä oli Arolampi niminen seisake. Ja nykyisin Arolampi on Riihimäen liikennepaikan osa. Sekä Kytömaa että Arolmmpi löytyvät graaffisista aikatauluista. Vieläköhän löytyy lisää pääradan ainakin kertaalleen lakkautettuja liikennepaikkoja?
kuva 08.08.2007 08:05 Teppo Niemi  
  Eilen, eli 7.8.2007 tässä paikassa oli Vok 65815466 toisen puolen pyörät pudonneet kiskojen väliin, ja VR Oy:n raivausauto oli hommissa illalla vähän ennen klo 18. Liekö syy huonoissa kiinityksissä, hellekäyrässä, jäykissä telikeskiöissä vaiko kaikissa näissä yhdessä.
kuva 01.08.2007 15:12 Teppo Niemi  
  Kyllä sen gardaanin tarkoitus liittyy sähkön tuottamiseen. Teräskorisissa vaunuissa (poislukien Not) sekä osassa Fo vaunuja on käytetty akselin päässä olevaa käyttölaitetta ja kardania pyörittämään generaattoria. Useimmissa puukorisissa vaunuissa käyttölaite on akselilla pyöräkertojen välissä. Venäläisissä matkustajavaunuissa sekä vanhimmissa 4 akselisissa puukorisissa vaunuissa, kuten myös sodan jälkeem rakennetuissa sähkövalaistujen Ek-vaunujen generaattoria on pyöritetty hihnavälituksellä.
kuva 01.08.2007 13:38 Teppo Niemi  
  Etualalla oikealla on näkyvissä kolme aukiajettavaa, tasapuolista vaihdetta, jotka olivat tarkoitetut helpottamaan saapuneen junan veturin siirtymistä joko talleille tai junen toiseen päähän.
kuva 31.07.2007 11:21 Teppo Niemi  
  Ja myös tasaista pyörien kulumista. (ihan tasan se ei mene, mutta edes sinne päin.). Ja kun juna pysähtyi, ei siinä jäänyt aikaa juurikaan kuvaukseen. Tk3 voitelu, laakerilämpöjen mittaus veturista ja ainakin liukulaakerivaunusta pitivät kiirettä yllä. Ja liikkeellä ollessa, ellet vahtinut Tk:ssa, niin sait tehdä uusia veekoja (laitahan pari lankaa lisää, kun taas kuppi on mennyt tyhjäsi liian nopeasti...). Ja aamun lähtöä edeltävät puolitoista tuntia olivat todellakin työntäyteisiä. Nautinto matkasta olisi kaukana jos yksikin laakereista olisi innostunut todella lämpiämään. Eikä se voitelu ole mitenkään mielyttävää sadekuuron iskiessä. (onneksi sattui mittaushuki). Eipä siinä Koivun lähellä ehtinyt kuin pestä kädet Kemijoessa voitelun jälkeen, kun oli jo kiirehdittävä kohti Muurolan kohtausta. Onneksi kuljettaja ja Dv16 huollosta vastanneet ehtivät ottamaan muutaman kuvan matkasta muistoksi.
kuva 25.07.2007 13:00 Teppo Niemi  
  Ilari on lisännyt kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/39547 kommettiin linkin: http://www.santa-holidays.com/html/2_day_all_aboard_the_arctic_ex.html . Sitä kautta voisi saada lisätietoja asiasta.
kuva 25.07.2007 11:09 Teppo Niemi  
  Itse kylläkin veikkaisin kyseessä olevan illalla n. klo 19.00 Korkeakoskelle saapuvan junan, joka kohtasi Seinäjoelle menevän Tampereelta n. 18.20 lähteneen junan. Kun en ole varma noista junien numeroista, lienee parempi etten esitä arvauksia.
kuva 25.07.2007 11:05 Teppo Niemi  
  Kuten kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/39474 Vaittisen Timpan kommentissaan kirjoitti: "Tilaajan toiveesta emme ole julkaisseet aikataulua täällä emmekä muuallakaan."
kuva 25.07.2007 09:09 Teppo Niemi  
  Kyllä vaunu on tallessa. Sen säilytyspaikka on Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäällä. Vaunu on maalattu siniseksi, jossa värissä vaunu oli toimiessaan tasavallan presidentin virkavaununa. Teleinä on edelln M-K-telit.
kuva 25.07.2007 08:04 Teppo Niemi  
  Veturin värityksestä on kommentteja jo aikaisemmin: https://vaunut.org/kuvasivu/8962
kuva 24.07.2007 16:26 Teppo Niemi  
  ´Tulee jotenkin mieleen itärajan takaiset M62-veturiperheen veturit tai höyryveturi. Toivottavasti pääsee Vaasaan saakka.
kuva 24.07.2007 12:07 Teppo Niemi  
  Ei muuta kuin museojunissa, kuten tässäkin kuvassa. Seuraan kerran todennäköisesti Kaskisiin. Kaskisten matkasta löytyy lisää tietoja havainnoista: https://vaunut.org/havainto/3317 ja https://vaunut.org/havainto/3264
kuva 24.07.2007 11:53 Teppo Niemi  
  Villelle kiitos, kun laittoi kuvia. Itselläni kun ei ollut mahdollisuutta kuvata tilannetta kun Tk:n etupää oli lavalla. Lähtöön edessä oleva aika kun on hupeneva luonnonvara. Eikä sitä todellakaan ollut yhtään liikaa.
kuva 24.07.2007 08:15 Teppo Niemi  
  Pirkko, luitko Vaittisen Timpan kommentin, eli siirtokuljetuksen aikataulusta haluta kertoa enempää.
<<   >>