![]() |
13.09.2007 10:06 | Teppo Niemi | ||
Silloinen Imatran asemarakennus sijaitsi vajaat 100 m Imatra T:n nykyista asemaa pohjoisempana. (Ja Imatra T:llä on ollut useita nimiä historiansa aikana.) | ||||
![]() |
13.09.2007 10:03 | Teppo Niemi | ||
Esim RE 2082 on suora juna Hamburg-Altonaan. Junan tyyppi muuttuu matkalla (Freilassing) IC-junaksi. Täällä Suomessakin on ollut aikoinaan useita junia, joiden tyyppi on muutunut matkalla kaluston ollessa sama. | ||||
![]() |
13.09.2007 08:14 | Teppo Niemi | ||
Ihan oikein päätelty Tommi. Kesäkaudella ei ollut niinkään väliä mitä vaunuja junassa käytettiin. Kuvan ottamisen aikoihin aikoihin ainoita vaunuja joita ei voitu lämmityskautena käyttää, oli Ei 22601 22641. Lämmitys hoitui siten, että konduktööri lisäsi puita kattilaan. | ||||
![]() |
12.09.2007 15:08 | Teppo Niemi | ||
Kyllä Hankoon ajettiin Vv15 (Dv15) vetoisia henkilöjunia Hv-sarjan poistuttua. Syynä oli radan kevyt (K30) kiskoitus ja heikot Pohjan sillat, jotka rajoittivat akselipainon 15 tn. Ja joskus henkilöjunan keulilla oli jopa tuplavemput. Viikonloppuisinhan oli kulussa yhdessä pikajunassa myös suoria vaunuja Hankoon. Ja juuri tästä johtuen jotkut junat vedettiin vempuilla, muiden junien ollessa lättiä. | ||||
![]() |
28.08.2007 11:13 | Teppo Niemi | ||
Jaa että kevyttä. Imatrankosken asemalta olen kuullut 1990-luvun lopulla venäjältä tullleen suomalaisvaunun hurjasta akselipainosta: noin 30 tn! Mitä, ja millaista puuta se sitten lienee ollutkin. | ||||
![]() |
27.08.2007 15:00 | Teppo Niemi | ||
Näistä vaunuista on keskusteltu usean kuvan yhteydessä, ja niistä saanee myös Tuukan kysymyksiin vastaukset: https://vaunut.org/kuvasivu/28247 (Täältä löytyy täsmällistä tietoa) ja https://vaunut.org/kuvasivu/38162 . Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/38577 kommenteista selviää, että ne ovat yhä olemassa. | ||||
![]() |
27.08.2007 13:03 | Teppo Niemi | ||
juna oli siis 628-sarjan dieselmoottorijuna, jonka ohjausvaununa oli 928 632-9 | ||||
![]() |
27.08.2007 13:02 | Teppo Niemi | ||
928-sarja on moottorittomien ohjausvaunujen sarja (vrt. suomalainen Eio). Moottorivaunujen sarja on 628. | ||||
![]() |
27.08.2007 08:05 | Teppo Niemi | ||
Käsittääkseni ei ollut Suupohjan radan ensimmäinen, vaikka se Kaskisiin asti olikin ensimmäinen. | ||||
![]() |
09.08.2007 08:26 | Teppo Niemi | ||
Eipä Tervo arvaus opastimesta tainnut mennä oikeaan: Eiköhän se liene vaihdonkielto-opastin, jollainen on kyllä ollut Tikkurilassa. | ||||
![]() |
08.08.2007 12:29 | Teppo Niemi | ||
Ja lisääkin niitä vielä löytyy, jopa Helsingin ja Pasilan väliltä, Djurgården. Ja onhan Kytömaakin hengissä, joskin se on Keravan liikennepaikan osa. Monnin ja Riihimäen välillä oli Arolampi niminen seisake. Ja nykyisin Arolampi on Riihimäen liikennepaikan osa. Sekä Kytömaa että Arolmmpi löytyvät graaffisista aikatauluista. Vieläköhän löytyy lisää pääradan ainakin kertaalleen lakkautettuja liikennepaikkoja? | ||||
![]() |
08.08.2007 08:05 | Teppo Niemi | ||
Eilen, eli 7.8.2007 tässä paikassa oli Vok 65815466 toisen puolen pyörät pudonneet kiskojen väliin, ja VR Oy:n raivausauto oli hommissa illalla vähän ennen klo 18. Liekö syy huonoissa kiinityksissä, hellekäyrässä, jäykissä telikeskiöissä vaiko kaikissa näissä yhdessä. | ||||
![]() |
01.08.2007 15:12 | Teppo Niemi | ||
Kyllä sen gardaanin tarkoitus liittyy sähkön tuottamiseen. Teräskorisissa vaunuissa (poislukien Not) sekä osassa Fo vaunuja on käytetty akselin päässä olevaa käyttölaitetta ja kardania pyörittämään generaattoria. Useimmissa puukorisissa vaunuissa käyttölaite on akselilla pyöräkertojen välissä. Venäläisissä matkustajavaunuissa sekä vanhimmissa 4 akselisissa puukorisissa vaunuissa, kuten myös sodan jälkeem rakennetuissa sähkövalaistujen Ek-vaunujen generaattoria on pyöritetty hihnavälituksellä. | ||||
![]() |
01.08.2007 13:38 | Teppo Niemi | ||
Etualalla oikealla on näkyvissä kolme aukiajettavaa, tasapuolista vaihdetta, jotka olivat tarkoitetut helpottamaan saapuneen junan veturin siirtymistä joko talleille tai junen toiseen päähän. | ||||
![]() |
31.07.2007 11:21 | Teppo Niemi | ||
Ja myös tasaista pyörien kulumista. (ihan tasan se ei mene, mutta edes sinne päin.). Ja kun juna pysähtyi, ei siinä jäänyt aikaa juurikaan kuvaukseen. Tk3 voitelu, laakerilämpöjen mittaus veturista ja ainakin liukulaakerivaunusta pitivät kiirettä yllä. Ja liikkeellä ollessa, ellet vahtinut Tk:ssa, niin sait tehdä uusia veekoja (laitahan pari lankaa lisää, kun taas kuppi on mennyt tyhjäsi liian nopeasti...). Ja aamun lähtöä edeltävät puolitoista tuntia olivat todellakin työntäyteisiä. Nautinto matkasta olisi kaukana jos yksikin laakereista olisi innostunut todella lämpiämään. Eikä se voitelu ole mitenkään mielyttävää sadekuuron iskiessä. (onneksi sattui mittaushuki). Eipä siinä Koivun lähellä ehtinyt kuin pestä kädet Kemijoessa voitelun jälkeen, kun oli jo kiirehdittävä kohti Muurolan kohtausta. Onneksi kuljettaja ja Dv16 huollosta vastanneet ehtivät ottamaan muutaman kuvan matkasta muistoksi. | ||||
![]() |
25.07.2007 13:00 | Teppo Niemi | ||
Ilari on lisännyt kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/39547 kommettiin linkin: http://www.santa-holidays.com/html/2_day_all_aboard_the_arctic_ex.html . Sitä kautta voisi saada lisätietoja asiasta. | ||||
![]() |
25.07.2007 11:09 | Teppo Niemi | ||
Itse kylläkin veikkaisin kyseessä olevan illalla n. klo 19.00 Korkeakoskelle saapuvan junan, joka kohtasi Seinäjoelle menevän Tampereelta n. 18.20 lähteneen junan. Kun en ole varma noista junien numeroista, lienee parempi etten esitä arvauksia. | ||||
![]() |
25.07.2007 11:05 | Teppo Niemi | ||
Kuten kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/39474 Vaittisen Timpan kommentissaan kirjoitti: "Tilaajan toiveesta emme ole julkaisseet aikataulua täällä emmekä muuallakaan." | ||||
![]() |
25.07.2007 09:09 | Teppo Niemi | ||
Kyllä vaunu on tallessa. Sen säilytyspaikka on Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäällä. Vaunu on maalattu siniseksi, jossa värissä vaunu oli toimiessaan tasavallan presidentin virkavaununa. Teleinä on edelln M-K-telit. | ||||
![]() |
25.07.2007 08:04 | Teppo Niemi | ||
Veturin värityksestä on kommentteja jo aikaisemmin: https://vaunut.org/kuvasivu/8962 | ||||
![]() |
24.07.2007 16:26 | Teppo Niemi | ||
´Tulee jotenkin mieleen itärajan takaiset M62-veturiperheen veturit tai höyryveturi. Toivottavasti pääsee Vaasaan saakka. | ||||
![]() |
24.07.2007 12:07 | Teppo Niemi | ||
Ei muuta kuin museojunissa, kuten tässäkin kuvassa. Seuraan kerran todennäköisesti Kaskisiin. Kaskisten matkasta löytyy lisää tietoja havainnoista: https://vaunut.org/havainto/3317 ja https://vaunut.org/havainto/3264 | ||||
![]() |
24.07.2007 11:53 | Teppo Niemi | ||
Villelle kiitos, kun laittoi kuvia. Itselläni kun ei ollut mahdollisuutta kuvata tilannetta kun Tk:n etupää oli lavalla. Lähtöön edessä oleva aika kun on hupeneva luonnonvara. Eikä sitä todellakaan ollut yhtään liikaa. | ||||
![]() |
24.07.2007 08:15 | Teppo Niemi | ||
Pirkko, luitko Vaittisen Timpan kommentin, eli siirtokuljetuksen aikataulusta haluta kertoa enempää. | ||||
![]() |
19.07.2007 14:28 | Teppo Niemi | ||
Vastaus Olli Aaalon kysymykseen löytyy kuvista https://vaunut.org/kuvasivu/38692 ja https://vaunut.org/kuvasivu/38689 . | ||||
![]() |
19.07.2007 12:34 | Teppo Niemi | ||
Ja nostalgianälkäisille tiedoksi, että lauantaina 18. 8.2007 on mahdollisuus kokea ELht:n tunnelmaa Seinäjoen ja Kaskisten välillä, mikäli kaikki toteutuu suunnitellusti. | ||||
![]() |
16.07.2007 15:22 | Teppo Niemi | ||
Käytännössä kaikkia vaunuja, joissa on SA3-kytkin ja sivupuskimet, voidaan käyttää välivaunuina venäläisstandardin ja Suomen rataverkolla liikkuvien ruuvikytkinkaluston välissä. Säiliövaunuissa sivupuskimia oli joissakin vaunuissa vielä 1990-luvulla. Osassa Vgk vaunuja on vielä jäljellä sivupuskinten asennusmahdollisuus, esim osassa sarjaa 11-270. | ||||
![]() |
16.07.2007 14:36 | Teppo Niemi | ||
Eikös Vainikkala - Kouvola välillä junalaji ollt peräti T (tavarajuna)vaiko TH (sekajuna)?, vai muistanko aivan väärin? | ||||
![]() |
16.07.2007 14:34 | Teppo Niemi | ||
Ei Occ vaunuissa tarvitse olla SA3-kytkimiä, riittää, jos Vgk on varustettu sivupuskimin. Todennäköisimmin Vgk:ta vasten on joko Hkba tai Hkbar vaunut. Muuten 1960-luvun lopulla on ollut yksi Ob-vaunu varustettuna Unicoupler kytkimin!, kyseessä oli koevaunu. | ||||
![]() |
16.07.2007 11:01 | Teppo Niemi | ||
Rautatiemuseopäivien yhteydessä Suomen rautatiemuseolla on ollut kirjamyyntiä Fo-sarjan konduktöörivaunussa. Tänä vuonna rautatiemuseopäivä on 12.8. Mikäli vastaava myynti on tänä vuonna, niin kannattaa tulla ajoissa, sillä parhat viedään ensin.... | ||||
![]() |
16.07.2007 10:25 | Teppo Niemi | ||
Hyvin menneen Tk3 1136 'neitsytmatkan' jälkimainingeissa suunnitteltiin seuraavaa HMVY:n retkeä. Ja toiveissa on, että 1 lk tulee omat liput tietenkin 1.lk:n hinnoin kuten on toivottukin. | ||||
![]() |
16.07.2007 09:51 | Teppo Niemi | ||
Näihin aikoihin kulki kaksi matkustajunaa Suomeen. P22 Moskovasta ja P24 Leningradista. Ja yksi vaunuista on todellakin keskieurooppalaisen profiilin vaunu. Se on pehmeä eli 1. lk makuuvaunu. | ||||
![]() |
11.07.2007 15:51 | Teppo Niemi | ||
Käsittääkseni kuva on otettu vanhalta Anninkaisten sillalta itään päin. Oikeanpuoleisin raide johtaa Karjaalle, Keskimmäinen Toijalaan ja vasemmanpuoleisin (eli siis se, jolla Vv15 on) jatkuu teollisuusraitweena. | ||||
![]() |
09.07.2007 09:11 | Teppo Niemi | ||
Eräs jtt:n mainitsema käytännön syy on myös se, että Sr2 jarrupaino hinattaessa on 0 (nolla). | ||||
![]() |
09.07.2007 09:06 | Teppo Niemi | ||
Jonille: Seinäjoella järjestettiin 1990-luvun loppupuolella maatalousnäyttely. Siihen liittyen ajettiin kutsuvierasjuna Tervajoelle. Puupenkkisen vaunun suosio ylitti järjestäjät... | ||||
![]() |
06.07.2007 15:27 | Teppo Niemi | ||
Kyllä se on Pia Eemeli höyrynosturi. ja toinen Tapio muurisen mainitsemista nostureista on edellenkin jäljellä Haapamäen höyryveturipuistossa. Toinen (muistaakseni Kouvolan) höyrynosturi oli vielä 1990-luvun alussa jäljellä Malmilla sijaineessa romuliikkeessä. | ||||
![]() |
06.07.2007 13:12 | Teppo Niemi | ||
Olisikohan Tampellan sotakorvauksena Neuvostoliittoon toimittaman Pt4-kapearaidehöyryveturin laatta (raideleveyshän on 750 mm ja akselipaino 4 tn). Ja paikka voisi olla Tallinna, neuvostoliiton aikaisen rautatieoppilaitoksen piha. | ||||
![]() |
06.07.2007 10:51 | Teppo Niemi | ||
Mutta mihin Artolta on hiekka unohtunut. Siitä kun sanotaan jossain kaskussakin, että se on öljyn kanssa yhtä tärkeää, kunhan niitä vai ei käytetä samoissa paikoissa.... | ||||
![]() |
04.07.2007 15:52 | Teppo Niemi | ||
Mutta toivotaan, että PMR hankkii asiasta oikeuden ja vieläpä EUn ennakkoratkaisun. Ilman sitä ei ilmeisesti menettelytavat selviä. Mutta kumpi on saanut ensin kapasiteetin VR oy vaiko PMR RHK:lta. Ainakaan sille ei ole myönnetty säännöllisen liikenteen kapasiteettia RHK:n sivuilta löytyvien taulukkojen mukaan. Siitä taitaisi muodostua ratkaisevampi, kuin etusijajärjestyksestä. Etusijajärjestys tulee taas kyseeseen, kun ratrkotaan junien pääsyä esim vautiopaikan ohi. | ||||
![]() |
28.06.2007 13:51 | Teppo Niemi | ||
Ja rantaradallahan niitä löytyy (esim. Valimo S-Kaarre, Kera, Tuomarila, Tolsa...) Ja ulkokaarteen tähystysongelmiin on Saksassa kehitetty ratkaisuja, joihin voi tutustua esim. Hamburg Hbf:llä |
||||
![]() |
28.06.2007 13:47 | Teppo Niemi | ||
Oskari on tunnistanut ihan oikein. Kyseessä on alkupään rakennussarjan Hk-vaunu (numero 106XXX), kulmikkain pylväin ja kaksipainejarruin | ||||
![]() |
26.06.2007 13:39 | Teppo Niemi | ||
Onnettumuustutkintakeskus on julkaissut 29.6.07 Turvallisuusselvityksen tasoristeysonnettomuuksista http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/hx3veaad8.pdf jossa yhtenä tutkituista on juuri tämä onnettomuus | ||||
![]() |
21.06.2007 13:53 | Teppo Niemi | ||
Eipä taida enää VR-yhtymällä olla enää käytössä Mas- eikä myöskään Hka- vaunuja, sen sijaan Mas-vaunuja lienee edelleen käytössä HKL-Metroliikenteellä. Yleisen liikenteen vaunuista lähtisin etsimään vanhinta vaunua joko Oa tai Ob-vaunuista muutetuista Sgm- tai Hai- vaunuista. | ||||
![]() |
18.06.2007 16:52 | Teppo Niemi | ||
Vai odottaako konepajareissua. DB AG:n dieselveturipajahan on lähistöllä | ||||
![]() |
18.06.2007 16:52 | Teppo Niemi | ||
Näyttäisi olevan sukua V100-sarjalle eli jotakin 211 - 214 sarjan entinen veturi. Todennäköisesti 212 sarjaa | ||||
![]() |
18.06.2007 10:21 | Teppo Niemi | ||
Miten suuri lasku onkaan veturilla edessä. Eikös asiasta kirjoitettu viime Resiinassa. Toivottavasti Graniittitalossa ei seurata vaunut.org:a. | ||||
![]() |
15.06.2007 14:52 | Teppo Niemi | ||
Mutta oliko Tottolan oikaisulla (Jolla siis on Tottolan tunneli) vahtitupia?Jostakin on syntynyt mielikuva, että joko Tottolan päässä (jossa rata ylitti Salo-Perniö maantien tasoristeyksessä olisi ollut vahtitupa, oliko myös ylhäisten laiturivaihteella? Brödtorpin soravaihteella (kuva https://vaunut.org/kuvasivu/14289) Fiskari - Kuovila -välillä on ollut vahtitupa. | ||||
![]() |
15.06.2007 11:27 | Teppo Niemi | ||
Kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/37600 on P127 lopussa juuri P136 runko, josta mainitsin ed. kommentissani | ||||
![]() |
15.06.2007 11:20 | Teppo Niemi | ||
Oi joi. Perinteinen P136, mutta EFi vaan on korvaantunut EFit-vaunulla. CEi (1. ja 2. lk puukorinen päivävaunu) sentään on matkassa. Itse muistan tämän junan kokoonpanossa CEi + Eit + EFi. Paluu Turkuun oli klo 16.00 lähteneen junan lopussa. | ||||
![]() |
15.06.2007 11:10 | Teppo Niemi | ||
Nyt olen eri mieltä Tanen kanssa: Mielestäni Hr11 ja Hr12 (Dr12) jälkeen tulivat Dv12 ja Dv12 parit, joiden valtakausi kesti rantaradalla aina 1980-luvun lopuille, jolloin Pieksämäkeen siirretyillä Dr13 (Hr13) vetureilla alettiin ajamaan Tampere - Turku - Helsinki pikajunia. Ennen sähköistyksen valmistumista muutaman vuoden ajan käytännössä kaikki Turun junat olivat Dr13 vetoisia. | ||||
![]() |
14.06.2007 15:24 | Teppo Niemi | ||
Jotenkin muistelisin, että Haapamäen museoveturiyhdistys ry:n Tve1 422 olisi palvellut useita vuosia Salossa ennen sen sirtymistä Orivedelle. |