Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.06.2007 15:24 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin muistelisin, että Haapamäen museoveturiyhdistys ry:n Tve1 422 olisi palvellut useita vuosia Salossa ennen sen sirtymistä Orivedelle. | ||||
|
14.06.2007 15:15 | Teppo Niemi | ||
| Ja kuvasta selvinnee myös nollapisteen sijanti | ||||
|
14.06.2007 12:40 | Teppo Niemi | ||
| Ja jos muistan oikein, niin kyllä siellä Tehtaankadun tasoristeyksen toisella puolella olevalla teollisuusraiteen pätkällä oli eollisuuslaitoksen oma nosturi. Nosturi oli nostoteholtaan VR:n nosturia huomattavasti pienempi. | ||||
|
14.06.2007 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Tihrailtuani junan peräpäätä, viimeiset vaunut ovat puukorinen matkustajavaunu ja teräskorinen matkustajavaunu, molemmat kyllä suomalaisia | ||||
|
|
14.06.2007 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Onko junan numero oikein? Olisipa mukana "kenttäpuhelimen käyttöohjeet", niin saisi asiaa varmistettua. Tapio Muurisen kommentissa mainitussa kuvassa Juna on tulossa Helsingistä Turkuun ja junan numero on pariton. Jos luotan hataraan muistiin, rantarata noudatti yleissääntöä koko matkan, että rautatien puhelinlinja oli, katsottuna kilometrien kasvusuuntaan, oikealla. Tällä perusteella epäilen junan numeroa suuresti. | ||||
|
13.06.2007 14:22 | Teppo Niemi | ||
| Otso, ja Joni, Välivaunuista on keskusteltu aikaisemmin kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/18381 yhteydessä. Eräissä SA3 kytkimissä voítiin laittaa ruuvikytkimen sanka automaattikytkimen korvaan. Tämä kynkentätapa oli sallittu vain vaihtotöissä. | ||||
|
13.06.2007 10:42 | Teppo Niemi | ||
| Ja jarrupainoa taas tarvitaan junan jarrutuskyvyn määrittelyssä (jarrupainoprosentti). Se taas vaikuttaa suurinpaan sallittuun nopeuteen. | ||||
|
05.06.2007 10:12 | Teppo Niemi | ||
| Keuruun ystävyyskaupungin ja Keuruun kaupungin välisen vaihtokaupan seurauksena. Ja ainakin tonnit olivat voitolliset Suomen suuntaan. | ||||
|
11.04.2007 10:08 | Teppo Niemi | ||
| Ja jälleen kerran täytyy lainata edesmenneen vek E. Palojärven sanoja: "Asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja." Ovinapeista ei voinut enää päätellä 1980-luvulle tultaessa sitä, onko kyseessä Dm8 vai Dm9-juna. Aikoinaan myös Dm8-junathan saivat 1970-luvun lopussa myös paineilmalla toimivan ovien avaus- ja sulkemiskoneiston. Samalla ovien lukitusmekanismi muutettiin. | ||||
|
05.04.2007 08:17 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taideta uskoa tälläkertaa Tapiota. Raidehan on 7 joka vastaisi nykyistä 9). Raiteeet 7 - 9 olivat ennen sähköistysä kaukojunien tuloa kaukojunien tuloraiteita. 9. oli alkuaan pikatavararaide. Eli kyseessä on jokin MK, jonka ulo-aika helsinkiin on ollut n. klo 15, ja juna on lähdössä hultoon kotivarikolleen Pasilaan. | ||||
|
05.04.2007 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Jukalle: Ei tämä ollut mikään kertaluonteinen kokeilu vaan todella pitkäaikainen henkilöliikenne, jota viimeiset vuodet ajettiin Sm1-2 kalustolla. Hyvinkään ja Hyvinkään konepajan välillä, lähellä konepajan porttia oli vielä Sahanmäki niminen seisake. Vuoroja oli ma-pe junapari aamuilla ennen seitsemää ja toinen pari iltapäivällä klo 16 tienoilla. Itsekin tuli käytettyä näitä junia palatessani HKR 5:n kunnostustalkoista 1970 -luvun lopulla. Näihin aikoihin iltapäiväjuna jatkoi edelleen tyhjävaunujunana Keravalle. Asiaa sivutaan kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/31878 jtt:n kommentissa . | ||||
|
04.04.2007 09:51 | Teppo Niemi | ||
| Lisäsin numerotiedon kuvaan. Aikaisemmin ei ole tullut edes tutkittua numeroa. | ||||
|
02.04.2007 17:10 | Teppo Niemi | ||
| 6nen on tainut unohtaa kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/9278 koomenteissa kerrotut aurat, sillä tieto ei ainakaan näytä lisääntyneen. Eli muistuteetkoon nyt taas eräistä laatikko-auroita: Museoveturiseura ry Toijalassa, Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry Lahdessa ja Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäällä. Ja Haapamäen aurojen romutuksista voit lähettää kiitokset niille tahoille, jotka eivät ole saaneet siirretyksi "ostoksiaan" pois. |
||||
|
30.03.2007 08:08 | Teppo Niemi | ||
| Oikaisu on otettu käyttöön 1960-luvun alkuvuosina. vanhaa ratapenkkaa on havaittavissa enää vähän, Nymalmin talon pohjoispuolella ja ratarumpu heti Kilon aseman länsipuolella. Käsittääkseni ratalinjalle ei ole kuitenkaan rakennettu mitään. | ||||
|
28.03.2007 11:07 | Teppo Niemi | ||
| Junan ensimmäisenä vaununa on SZD:n Moskova - Turku Satama -makuuvaunu. | ||||
|
27.03.2007 08:26 | Teppo Niemi | ||
| Tarkennetaanpa hieman Pasin kommenttia: Ylhäällä ryhmityseristimien kohdalla on kytkentäryhmän (esim. 03, 04) numero | ||||
|
26.03.2007 15:11 | Teppo Niemi | ||
| 1970-luvulla muutti Helsingistä tultaessa kiskojen rytmi Vestan kulmilla, jolloin rataluokka muuttui C:stä B1:ksi. Muita vastaavia "kiinnekohtia olivat Vuohimäki, Siuntio, Käkelä ja Tyris. | ||||
|
21.03.2007 10:10 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan jostakin Tampereen ratapihan liikennöimissäännön liitteestä 1960-luvulta. | ||||
|
16.03.2007 10:02 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin tuntuu taas, kuten eräs edemennyt "rautatieharrastajien isähahmo" sanoisi, että asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja. Eiköhän kaikki Gbk ja Gbkk vaunut, kuten myöskin ensimmäinen yksilö Gbl-sarjaa (48001) olleet uutena mustan vihreitä. Konepajakorjausten yhteydessä uudelleen maalattaessa ne saivat kuitenkin punaruskean värityksen. Gbl 48002 eteenpäin vaunut ovat olleet uutenapunaruskeita, ovikehikot alumiinin värisiä. | ||||
|
|
16.03.2007 10:02 | Teppo Niemi | ||
| Jotenkin tuntuu taas, kuten eräs edemennyt "rautatieharrastajien isähahmo" sanoisi, että asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja. Eiköhän kaikki Gbk ja Gbkk vaunut, kuten myöskin ensimmäinen yksilö Gbl-sarjaa (48001) olleet uutena mustan vihreitä. Konepajakorjausten yhteydessä uudelleen maalattaessa ne saivat kuitenkin punaruskean värityksen. Gbl 48002 eteenpäin vaunut ovat olleet uutenapunaruskeita, ovikehikot alumiinin värisiä. | ||||
|
16.03.2007 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Kuvan vaunukalustosta havaitaan seuraavaa: Taustalla Hd (kuvan ottoaikaan ilmeisestikin vielä Hb) sarjan avovaunu (alettiin rakentamaan venäläisten vaatimusten mukaan kuten Gd (Gb) vaunuja) Oikealla olevassa umpivaunussa vaunun hevos ja miesmäärät merkitty myös venäjäksi Ilmajarrumerkinnät puuttuvat, eikä taustan avovaunuissa näyttäisi olevan ilmaletkuja. Näillä tiedoin aijoittaisin kuvan vuosisadan vaihteeseen. |
||||
|
09.03.2007 13:47 | Teppo Niemi | ||
| Ja Hesari on minullekin tuttu työasioiden tiedoitusväline. Esim. vuosi sitten erään projektin aikataulusta sain lukea ensiksi HESARIsta. Ja kuinka kauvan laituripolkujen nopeusrajoitusta koskevat määräyklset ovat olleet tiedossa, niin tietoa laituripolun rajoituksesta on saatavissta Finlexin säädöspankista (Viranomaiset, Ratahallintokeskus) http://www.finlex.fi/data/normit/24137-RAMO_16_Laiturit.pdf Lukekaa siitä pari ensimmäistä sivua. | ||||
|
09.03.2007 08:39 | Teppo Niemi | ||
| Otso, mitähän tarkoitin 5.2.07 16:27 kommentissa lisätyöstä? Ilmeisesti Otso haluaa valmistaa yhdistyksen seuraavalle ajolle verohallinnon laskumerkinnät ( http://www.vero.fi/nc/viewarticle.asp?article=2423&language=FIN#6 ) täyttävät liput. |
||||
|
07.03.2007 15:50 | Teppo Niemi | ||
| Ja Mika ilmeisestikin ehti vaihtamaan kuvan kommenttia kirjoittaessani.... | ||||
|
|
07.03.2007 15:49 | Teppo Niemi | ||
| Eipä sovi sähköistetty rautatie mitenkään Huutokoskeen, eikä myöskään sähköratapylvään tunnus 32-45. Ei kai vaan Kytömaa ja Huutokoski ole menneet sekaisin? | ||||
|
07.03.2007 08:50 | Teppo Niemi | ||
| Uskon Hovinsaarella tarkoitettavan km 240+400 sijatsevaa Kotka Hovinsaari nimistä Kotkan osiin jaetun liikennepaikan osaa. Kotkan "pääasemalla" Oskari tarkoittanee km 242+775 sijatsevaa Kotka asemaa. Lisätietoja löytyy mm. http://www.rhk.fi/@Bin/32659/Rhk-f105.pdf | ||||
|
07.03.2007 08:39 | Teppo Niemi | ||
| Eihän Graffisista aikataulusta, mutta Vakinaisen liikenteen kulkupäivät-taulukosta, ilman kulkupäiviä, löytyy myös juna608 seuraavin tiedoin: 608 JNS-HKI lähtö 1210 tulo 1648 sn 200 väli JNS - HKI. Junannumeroita 6XX käytetään, kun pendoliinojuna on jaettu kahdeksi junaksi toiselle junalle. Valitettavasti näiden kulusta ei taida saada tilastotietoa mistään julkisesta lähteestä. | ||||
|
07.03.2007 08:31 | Teppo Niemi | ||
| Olen seurannut junaa 235 Helsingissä lähes kahden kuukauden ajan säännöllisesti. Sinä aikana se on ollut aina Sr2-vetoinen. Nyt olisi kiva kuulla Miikalta ne päivät milloin 235 on vedetty Sr1 vedolla. Vai vaujdetaanko veturi matkalla? | ||||
|
|
28.02.2007 15:51 | Teppo Niemi | ||
| Jos kerran halutaan 1. lk liput on myös tunnustettava että niiden valmistus ja käsittely lisäävät työtä ja myöskin kustannuksia, ellei joku halua lahjoittaa valmiita verohallinnon määräykset täyttäviä lippuja, joiden tilityskin pitäisi olla mahdollisimman yksinkertaista. Ei se ole mikään VOI VOI. Juhanin, Ollin ja Otson toiveiden samanaikainen täyttäminen lienee mahdotonta. Ja tilausjunissa, joissa tilaaja myy liput lipunhinnat ja kelpoisuus on täysin tilaajan asia (Esim SRHS). | ||||
|
19.02.2007 15:47 | Teppo Niemi | ||
| Oma veikkaukseni risteyssilasta: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Risteyssilta&y=6751111&x=3487907&lang=FI Jos se on oikea, niin toivottavasti tämä Kouvolan itäpään paikka selvinnee. | ||||
|
19.02.2007 12:35 | Teppo Niemi | ||
| Itselläni tuli Niilan kommenteista mieleen 1990-luvun lopun joulua edeltänyt perjantai-ilta Hmpurin Hbf:llä. Etelään lähtevän pikajunan, jossa lopussa oli autojenkuljetusvaunuja, veturi hajosi lähdössä. Uutta veturia tuotaessa junaan kiinniajo ei tapahtunut aivan oppituntien mukaan. Seurauksena oli koma torvi ja vilkkuvaloefekti autovaunussa. Jarrujen tarkastuksen jälkeen juna jatkoi keskeytynttä matkaansa autojen valot vilkkuen ja torvien soidessa.... | ||||
|
19.02.2007 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Ja vaunun numero on 22763 | ||||
|
14.02.2007 08:22 | Teppo Niemi | ||
| Pendohavainnotsijoille tiedoksi: Junat 7X04 ja 7X07 olivat eilen (13.2.07) S91 kääntyneinä siten, että bisnesluokka (vaunu 71XX) on pohjoisessa. Sm3 7X07 oli kääntyneenä jo 12.2. junassa S653. Onko muita kääntyneitä junayksikköjä? | ||||
|
09.02.2007 13:20 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän niitä saapuu ja muistaakseni myös lähtee raiteelta 12. Esim tänä aamuna IC70123 eli S123 korvaava IC-kalustolla ajettu pendovuoro turkuun käytti raidetta 12. Samoin sen paluuvuoro. VR Oyn sivulta http://www.vr.fi/heo/aika/asemakohtaiset_2007-01/helsinki.pdf katsottuna normaalitapauksessa raiteelta 12 lähteviä kaukojunai on IC2 169 klo 11.03, IC2 155 sunnuntaisin klo 13.03, P135 ma-pe klo 14.03, IC2 145/S167 klo 19.03 sekä iIC2 151 su-to klo 22.03. | ||||
|
09.02.2007 11:27 | Teppo Niemi | ||
| Jossakin vaiheessa ennen uutta juna-aikaa, joka sentään paransi Sr2 kiertoa huomattavastikin, niin 3/7 kierron vaatimista vetureista seisoi odettamassa uutta vedettävää. Ohjausvaunuin saataisiin vielä vapautettua 1/3 kierron vaatimista vetureista, lisäksi kääntöajat lyhentyisivät omien München Hbf:n havaintojen perusteella. | ||||
|
09.02.2007 11:16 | Teppo Niemi | ||
| Borkkas, et kai vain ole nukkunut matemaatiikan tunnilla? :) Eikö tässä tykissä ole myös toisessakin päässä yhtä monta akselia, eli akseliluku on 2 x 8 kaselia eli ei se akselipaino yllä kuin 21,25 tn. | ||||
|
09.02.2007 10:38 | Teppo Niemi | ||
| Niinhän se on ollut. Sinne on ajettu jopa höryvetoinen tilausjunakin 1990-luvulla.... | ||||
|
08.02.2007 08:57 | Teppo Niemi | ||
| En uskalla sanoa mitään Judgen kysymykseen, mutta olen nähnyt tällaisen liikkuvan muutamia vuosia sitten juuri Lichtenbergin aseman lähellä sijatsevan vetokalustovarikon raiteistolla kulkiessani RE-junalla ohi kiertäessäni junalla Berliinin ympäri suurelta osin Aussenringia pitkin | ||||
|
08.02.2007 08:45 | Teppo Niemi | ||
| Luehan kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/17448 kommentit. Eiköhän asia ala valjeta. Kommenttien hakusanaksi helmapellit niin saat lisää tietoa vaunujen helmapelleistä. | ||||
|
07.02.2007 09:40 | Teppo Niemi | ||
| Niin normaalisti kahdella yksiköllä, mutta eilen, kuten myös to 25.1.07 vain yhdellä (Jyväskylän yksikön, vaunut 7-12 puuttuessa). Muuten Kouvolaan lähtevän Eil-paikun (josta puhtaan Lahden suunnalla aavejunana oli suljettuna sininen ravintolavaunu. Nyt pakkaskautena saattaa saada kuvatuksi erikoisuuksiakin, kuten vuonna 1987 huruvetoisia pikajunia ja pohjoisesta saapuvassa yöjunassa turkuun kilvitetyn vaunun Helsingissä. | ||||
|
06.02.2007 15:45 | Teppo Niemi | ||
| Ja jälleen kerran asiaa tuntemattomat antavat asiatuntijalausuntoja. Muistutan, että ennen tupakkalain muutosta 1990 alkupuolella niin Eit, Eip ja Ein vaunut kuuluivat sarjaan Eit. Sisäkaton kaarevuus ja ulkokaton sileäkattoisuus kuuluvat tiettyihin rakennussarjojen vaunuihin. | ||||
|
|
05.02.2007 16:27 | Teppo Niemi | ||
| Tästä asiasta on keskusteltu jo Juhan kanssa lokakuussa. Uskon, että Otson toive 50 % korotetuista hinnoista 1. lk lipuissa on mahdollista toteuttaa. (Eli 1 lk lipuista on myös lisätyötä ja se näkyköön hinnoissa. Ja tietenkin sitten alennettu hinta yhdistyksen jäsenille olisi tarkoitettu vain 2. luokkaan. Eli 1. lk matkustavat maksaisivat aina täyden hinnan. | ||||
|
01.02.2007 08:49 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä sitä hiiltä tuodaan muualtakin. Espa-proomua käytetään hiilikuljetuksissa siten, että täyteen hiililastiin lastattu alus ei pääse laituriin ilman, että osa sen lastista siirretään ensin Espa-proomuun Suomenlahdella Helsingin edustalla. Olen päässyt näkemään kyseisen operaation muutaman kerran matkatessani laivalla Helsingistä Ruotsiin tai Saksaan. | ||||
|
01.02.2007 08:45 | Teppo Niemi | ||
| Juhanin kommetti on ihan oikea. Ja se maalaus tehtiin Haapamäellä sen jälkeen kun Höyrykoneyhdistyksen jäsenet ostivat veturit. | ||||
|
30.01.2007 14:29 | Teppo Niemi | ||
| Minulla on tähän liittyen muistikuvia toimiessani kesäapulaisena Ilmalan varikolla: Dv15/16 veturiehin oli alkanut SA3-kytkimien asennustyö, eikä Sm1-2 junien apukytkintä voitu silloin kytkeä SA3-kytkimeen. Tällöin oli tulossa tilanne, ettei Martinlaakson radalla olisi voitu hoitaa liikennettä jännitekatkojen aikana ilman Dr13 vetureita. Varikolla tehtiin kuitenkin samoihin aikoihin protokytkin, joka sopi SA3-kytkimeen ja tilanne oli sillä ratkaistu. Eli Dr13 vetureita ei tarvittu Martinlaakson radan jännitekatkojuniin. |
||||
|
26.01.2007 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Suurinmassa osassa nyt käytössä olevista museovetureista on sähkövalot. Osassa ne ovat olleet veturissa jo uudesta lähtien (Kapearaiteisista Jokioisten rautatie 4, leveäraiteisista esim. juuri Hr1 sarja). 1980-luvulla Hyvinkään Karkkilan rautatien 5 oli öljyvalot, jotka laitettiin siihen aikaisemmin olleen asetyleenivalaistuksen sijalle. Vr1 789 ja 665 ovat saaneet sähkövalot museoveturiaikaan. Yhtenä syynä on ollut samalla saatava linjaradion sähkönsyöttö. | ||||
|
23.01.2007 08:27 | Teppo Niemi | ||
| Ja kirjoitin pieleen Wedel(Holst) on tarkkoittamani radan pääte-asema. Sen sijaan Blankenese on pussiasema, ja junan kulkusuunta vaihtuu matkustettaessa Hamburg-Altonasta Wedeliin. | ||||
|
|
22.01.2007 11:13 | Teppo Niemi | ||
| Ja kun aletaan keräämään isoja "pussiasemia" niin niihin kuuluu, kun S-bahn jätetään homiotta, ésim. München Hbf, Hamburg Altona, Stuttgart Hbf, Frankfurt(Main)Hbf... Pienemmistä tulee mielen esim. Hamburg-Vedel. | ||||
|
19.01.2007 08:17 | Teppo Niemi | ||
| Tauno, ainoa vain, että nuo raiteet eivät ole HMVY:n hallinnassa. Niille kun on muuta käyttöä, vaikkakin ne johonkin aikaan vuodesta ovat tyhjiä, niin keväällä ne ovat yleensä täynnä ympäri rataverkkoa lähtevää radan kunnossapidossa tarvittavalla "tavaralla" lastattuja vaunuja. Mutta uskon, että halliavustukset kelpaavat kyllä HMVY:lle. (Ja jos halutaan jatkaa "alasampumista", niin Keuruulla on ollut hanke, jossa haapamäkeä pyritään saada maailmanperintölistalle. Siitä voi tulla lisämurheita hallihankeelle jatkossa) | ||||
|
18.01.2007 11:58 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Vilppulaan kuuluva Kolho ole jo nyt rautatieliikennepaikka. Missään aikaisemmin ei ole rajattu koskemaan vain henkilöliikennettä. Yksi mielenkiintoisimmista rautatiekunnista lienee Anjalankoski. | ||||
|
|
18.01.2007 11:54 | Teppo Niemi | ||
| Pitääköhän taas olla ilkä ja apua lentäjät maanpinnalle: Ensinnäkin Jyrkin Virtojen rata: 1.Radan hallinta on Keskisuomen elämysrautatie ry:llä 2. Rata-alue on merkitty Keski-Suomen maakuntakaavassa moottorikelkkareitin paikaksi. 3. RHK (ja oletettavasti myös Rautatievirasto) ei hyväksy moottorikelkkailua rautatiealueella. 4. Virtojen rata alkaa vaatiimaan myös kunnossapitotoimenpiteitä, jos sinne aijotaan vielä junalla kulkea. Ja sitten Tane: 1. Helsingin, Turun ja Tampereen seudulla raiteellista hallitilaa lienee niukalti saatavissa. 2. Hallitila maksaa, ja sen kustannukset pitää saada katetuksi jostakin. Raha ei kasva puussa!. | ||||