Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 24.07.2007 08:15 Teppo Niemi  
  Pirkko, luitko Vaittisen Timpan kommentin, eli siirtokuljetuksen aikataulusta haluta kertoa enempää.
kuva 19.07.2007 14:28 Teppo Niemi  
  Vastaus Olli Aaalon kysymykseen löytyy kuvista https://vaunut.org/kuvasivu/38692 ja https://vaunut.org/kuvasivu/38689 .
kuva 19.07.2007 12:34 Teppo Niemi  
  Ja nostalgianälkäisille tiedoksi, että lauantaina 18. 8.2007 on mahdollisuus kokea ELht:n tunnelmaa Seinäjoen ja Kaskisten välillä, mikäli kaikki toteutuu suunnitellusti.
kuva 16.07.2007 15:22 Teppo Niemi  
  Käytännössä kaikkia vaunuja, joissa on SA3-kytkin ja sivupuskimet, voidaan käyttää välivaunuina venäläisstandardin ja Suomen rataverkolla liikkuvien ruuvikytkinkaluston välissä. Säiliövaunuissa sivupuskimia oli joissakin vaunuissa vielä 1990-luvulla. Osassa Vgk vaunuja on vielä jäljellä sivupuskinten asennusmahdollisuus, esim osassa sarjaa 11-270.
kuva 16.07.2007 14:36 Teppo Niemi  
  Eikös Vainikkala - Kouvola välillä junalaji ollt peräti T (tavarajuna)vaiko TH (sekajuna)?, vai muistanko aivan väärin?
kuva 16.07.2007 14:34 Teppo Niemi  
  Ei Occ vaunuissa tarvitse olla SA3-kytkimiä, riittää, jos Vgk on varustettu sivupuskimin. Todennäköisimmin Vgk:ta vasten on joko Hkba tai Hkbar vaunut. Muuten 1960-luvun lopulla on ollut yksi Ob-vaunu varustettuna Unicoupler kytkimin!, kyseessä oli koevaunu.
kuva 16.07.2007 11:01 Teppo Niemi  
  Rautatiemuseopäivien yhteydessä Suomen rautatiemuseolla on ollut kirjamyyntiä Fo-sarjan konduktöörivaunussa. Tänä vuonna rautatiemuseopäivä on 12.8. Mikäli vastaava myynti on tänä vuonna, niin kannattaa tulla ajoissa, sillä parhat viedään ensin....
kuva 16.07.2007 10:25 Teppo Niemi  
  Hyvin menneen Tk3 1136 'neitsytmatkan' jälkimainingeissa suunnitteltiin seuraavaa HMVY:n retkeä. Ja toiveissa on, että 1 lk tulee omat liput tietenkin 1.lk:n hinnoin kuten on toivottukin.
kuva 16.07.2007 09:51 Teppo Niemi  
  Näihin aikoihin kulki kaksi matkustajunaa Suomeen. P22 Moskovasta ja P24 Leningradista. Ja yksi vaunuista on todellakin keskieurooppalaisen profiilin vaunu. Se on pehmeä eli 1. lk makuuvaunu.
kuva 11.07.2007 15:51 Teppo Niemi  
  Käsittääkseni kuva on otettu vanhalta Anninkaisten sillalta itään päin. Oikeanpuoleisin raide johtaa Karjaalle, Keskimmäinen Toijalaan ja vasemmanpuoleisin (eli siis se, jolla Vv15 on) jatkuu teollisuusraitweena.
kuva 09.07.2007 09:11 Teppo Niemi  
  Eräs jtt:n mainitsema käytännön syy on myös se, että Sr2 jarrupaino hinattaessa on 0 (nolla).
kuva 09.07.2007 09:06 Teppo Niemi  
  Jonille: Seinäjoella järjestettiin 1990-luvun loppupuolella maatalousnäyttely. Siihen liittyen ajettiin kutsuvierasjuna Tervajoelle. Puupenkkisen vaunun suosio ylitti järjestäjät...
kuva 06.07.2007 15:27 Teppo Niemi  
  Kyllä se on Pia Eemeli höyrynosturi. ja toinen Tapio muurisen mainitsemista nostureista on edellenkin jäljellä Haapamäen höyryveturipuistossa. Toinen (muistaakseni Kouvolan) höyrynosturi oli vielä 1990-luvun alussa jäljellä Malmilla sijaineessa romuliikkeessä.
kuva 06.07.2007 13:12 Teppo Niemi  
  Olisikohan Tampellan sotakorvauksena Neuvostoliittoon toimittaman Pt4-kapearaidehöyryveturin laatta (raideleveyshän on 750 mm ja akselipaino 4 tn). Ja paikka voisi olla Tallinna, neuvostoliiton aikaisen rautatieoppilaitoksen piha.
kuva 06.07.2007 10:51 Teppo Niemi  
  Mutta mihin Artolta on hiekka unohtunut. Siitä kun sanotaan jossain kaskussakin, että se on öljyn kanssa yhtä tärkeää, kunhan niitä vai ei käytetä samoissa paikoissa....
kuva 04.07.2007 15:52 Teppo Niemi  
  Mutta toivotaan, että PMR hankkii asiasta oikeuden ja vieläpä EUn ennakkoratkaisun. Ilman sitä ei ilmeisesti menettelytavat selviä. Mutta kumpi on saanut ensin kapasiteetin VR oy vaiko PMR RHK:lta. Ainakaan sille ei ole myönnetty säännöllisen liikenteen kapasiteettia RHK:n sivuilta löytyvien taulukkojen mukaan. Siitä taitaisi muodostua ratkaisevampi, kuin etusijajärjestyksestä. Etusijajärjestys tulee taas kyseeseen, kun ratrkotaan junien pääsyä esim vautiopaikan ohi.
kuva 28.06.2007 13:51 Teppo Niemi  
  Ja rantaradallahan niitä löytyy (esim. Valimo S-Kaarre, Kera, Tuomarila, Tolsa...)
Ja ulkokaarteen tähystysongelmiin on Saksassa kehitetty ratkaisuja, joihin voi tutustua esim. Hamburg Hbf:llä
kuva 28.06.2007 13:47 Teppo Niemi  
  Oskari on tunnistanut ihan oikein. Kyseessä on alkupään rakennussarjan Hk-vaunu (numero 106XXX), kulmikkain pylväin ja kaksipainejarruin
kuva 26.06.2007 13:39 Teppo Niemi  
  Onnettumuustutkintakeskus on julkaissut 29.6.07 Turvallisuusselvityksen tasoristeysonnettomuuksista http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/hx3veaad8.pdf jossa yhtenä tutkituista on juuri tämä onnettomuus
kuva 21.06.2007 13:53 Teppo Niemi  
  Eipä taida enää VR-yhtymällä olla enää käytössä Mas- eikä myöskään Hka- vaunuja, sen sijaan Mas-vaunuja lienee edelleen käytössä HKL-Metroliikenteellä. Yleisen liikenteen vaunuista lähtisin etsimään vanhinta vaunua joko Oa tai Ob-vaunuista muutetuista Sgm- tai Hai- vaunuista.
kuva 18.06.2007 16:52 Teppo Niemi  
  Vai odottaako konepajareissua. DB AG:n dieselveturipajahan on lähistöllä
kuva 18.06.2007 16:52 Teppo Niemi  
  Näyttäisi olevan sukua V100-sarjalle eli jotakin 211 - 214 sarjan entinen veturi. Todennäköisesti 212 sarjaa
kuva 18.06.2007 10:21 Teppo Niemi  
  Miten suuri lasku onkaan veturilla edessä. Eikös asiasta kirjoitettu viime Resiinassa. Toivottavasti Graniittitalossa ei seurata vaunut.org:a.
kuva 15.06.2007 14:52 Teppo Niemi  
  Mutta oliko Tottolan oikaisulla (Jolla siis on Tottolan tunneli) vahtitupia?Jostakin on syntynyt mielikuva, että joko Tottolan päässä (jossa rata ylitti Salo-Perniö maantien tasoristeyksessä olisi ollut vahtitupa, oliko myös ylhäisten laiturivaihteella? Brödtorpin soravaihteella (kuva https://vaunut.org/kuvasivu/14289) Fiskari - Kuovila -välillä on ollut vahtitupa.
kuva 15.06.2007 11:27 Teppo Niemi  
  Kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/37600 on P127 lopussa juuri P136 runko, josta mainitsin ed. kommentissani
kuva 15.06.2007 11:20 Teppo Niemi  
  Oi joi. Perinteinen P136, mutta EFi vaan on korvaantunut EFit-vaunulla. CEi (1. ja 2. lk puukorinen päivävaunu) sentään on matkassa. Itse muistan tämän junan kokoonpanossa CEi + Eit + EFi. Paluu Turkuun oli klo 16.00 lähteneen junan lopussa.
kuva 15.06.2007 11:10 Teppo Niemi  
  Nyt olen eri mieltä Tanen kanssa: Mielestäni Hr11 ja Hr12 (Dr12) jälkeen tulivat Dv12 ja Dv12 parit, joiden valtakausi kesti rantaradalla aina 1980-luvun lopuille, jolloin Pieksämäkeen siirretyillä Dr13 (Hr13) vetureilla alettiin ajamaan Tampere - Turku - Helsinki pikajunia. Ennen sähköistyksen valmistumista muutaman vuoden ajan käytännössä kaikki Turun junat olivat Dr13 vetoisia.
kuva 14.06.2007 15:24 Teppo Niemi  
  Jotenkin muistelisin, että Haapamäen museoveturiyhdistys ry:n Tve1 422 olisi palvellut useita vuosia Salossa ennen sen sirtymistä Orivedelle.
kuva 14.06.2007 15:15 Teppo Niemi  
  Ja kuvasta selvinnee myös nollapisteen sijanti
kuva 14.06.2007 12:40 Teppo Niemi  
  Ja jos muistan oikein, niin kyllä siellä Tehtaankadun tasoristeyksen toisella puolella olevalla teollisuusraiteen pätkällä oli eollisuuslaitoksen oma nosturi. Nosturi oli nostoteholtaan VR:n nosturia huomattavasti pienempi.
kuva 14.06.2007 08:15 Teppo Niemi  
  Tihrailtuani junan peräpäätä, viimeiset vaunut ovat puukorinen matkustajavaunu ja teräskorinen matkustajavaunu, molemmat kyllä suomalaisia
kuva 14.06.2007 08:13 Teppo Niemi  
  Onko junan numero oikein? Olisipa mukana "kenttäpuhelimen käyttöohjeet", niin saisi asiaa varmistettua. Tapio Muurisen kommentissa mainitussa kuvassa Juna on tulossa Helsingistä Turkuun ja junan numero on pariton. Jos luotan hataraan muistiin, rantarata noudatti yleissääntöä koko matkan, että rautatien puhelinlinja oli, katsottuna kilometrien kasvusuuntaan, oikealla. Tällä perusteella epäilen junan numeroa suuresti.
kuva 13.06.2007 14:22 Teppo Niemi  
  Otso, ja Joni, Välivaunuista on keskusteltu aikaisemmin kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/18381 yhteydessä. Eräissä SA3 kytkimissä voítiin laittaa ruuvikytkimen sanka automaattikytkimen korvaan. Tämä kynkentätapa oli sallittu vain vaihtotöissä.
kuva 13.06.2007 10:42 Teppo Niemi  
  Ja jarrupainoa taas tarvitaan junan jarrutuskyvyn määrittelyssä (jarrupainoprosentti). Se taas vaikuttaa suurinpaan sallittuun nopeuteen.
kuva 05.06.2007 10:12 Teppo Niemi  
  Keuruun ystävyyskaupungin ja Keuruun kaupungin välisen vaihtokaupan seurauksena. Ja ainakin tonnit olivat voitolliset Suomen suuntaan.
kuva 11.04.2007 10:08 Teppo Niemi  
  Ja jälleen kerran täytyy lainata edesmenneen vek E. Palojärven sanoja: "Asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja." Ovinapeista ei voinut enää päätellä 1980-luvulle tultaessa sitä, onko kyseessä Dm8 vai Dm9-juna. Aikoinaan myös Dm8-junathan saivat 1970-luvun lopussa myös paineilmalla toimivan ovien avaus- ja sulkemiskoneiston. Samalla ovien lukitusmekanismi muutettiin.
kuva 05.04.2007 08:17 Teppo Niemi  
  Eipä taideta uskoa tälläkertaa Tapiota. Raidehan on 7 joka vastaisi nykyistä 9). Raiteeet 7 - 9 olivat ennen sähköistysä kaukojunien tuloa kaukojunien tuloraiteita. 9. oli alkuaan pikatavararaide. Eli kyseessä on jokin MK, jonka ulo-aika helsinkiin on ollut n. klo 15, ja juna on lähdössä hultoon kotivarikolleen Pasilaan.
kuva 05.04.2007 08:09 Teppo Niemi  
  Jukalle: Ei tämä ollut mikään kertaluonteinen kokeilu vaan todella pitkäaikainen henkilöliikenne, jota viimeiset vuodet ajettiin Sm1-2 kalustolla. Hyvinkään ja Hyvinkään konepajan välillä, lähellä konepajan porttia oli vielä Sahanmäki niminen seisake. Vuoroja oli ma-pe junapari aamuilla ennen seitsemää ja toinen pari iltapäivällä klo 16 tienoilla. Itsekin tuli käytettyä näitä junia palatessani HKR 5:n kunnostustalkoista 1970 -luvun lopulla. Näihin aikoihin iltapäiväjuna jatkoi edelleen tyhjävaunujunana Keravalle. Asiaa sivutaan kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/31878 jtt:n kommentissa .
kuva 04.04.2007 09:51 Teppo Niemi  
  Lisäsin numerotiedon kuvaan. Aikaisemmin ei ole tullut edes tutkittua numeroa.
kuva 02.04.2007 17:10 Teppo Niemi  
  6nen on tainut unohtaa kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/9278 koomenteissa kerrotut aurat, sillä tieto ei ainakaan näytä lisääntyneen. Eli muistuteetkoon nyt taas eräistä laatikko-auroita: Museoveturiseura ry Toijalassa, Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry Lahdessa ja Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäällä.
Ja Haapamäen aurojen romutuksista voit lähettää kiitokset niille tahoille, jotka eivät ole saaneet siirretyksi "ostoksiaan" pois.
kuva 30.03.2007 08:08 Teppo Niemi  
  Oikaisu on otettu käyttöön 1960-luvun alkuvuosina. vanhaa ratapenkkaa on havaittavissa enää vähän, Nymalmin talon pohjoispuolella ja ratarumpu heti Kilon aseman länsipuolella. Käsittääkseni ratalinjalle ei ole kuitenkaan rakennettu mitään.
kuva 28.03.2007 11:07 Teppo Niemi  
  Junan ensimmäisenä vaununa on SZD:n Moskova - Turku Satama -makuuvaunu.
kuva 27.03.2007 08:26 Teppo Niemi  
  Tarkennetaanpa hieman Pasin kommenttia: Ylhäällä ryhmityseristimien kohdalla on kytkentäryhmän (esim. 03, 04) numero
kuva 26.03.2007 15:11 Teppo Niemi  
  1970-luvulla muutti Helsingistä tultaessa kiskojen rytmi Vestan kulmilla, jolloin rataluokka muuttui C:stä B1:ksi. Muita vastaavia "kiinnekohtia olivat Vuohimäki, Siuntio, Käkelä ja Tyris.
kuva 21.03.2007 10:10 Teppo Niemi  
  Olisikohan jostakin Tampereen ratapihan liikennöimissäännön liitteestä 1960-luvulta.
kuva 16.03.2007 10:02 Teppo Niemi  
  Jotenkin tuntuu taas, kuten eräs edemennyt "rautatieharrastajien isähahmo" sanoisi, että asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja. Eiköhän kaikki Gbk ja Gbkk vaunut, kuten myöskin ensimmäinen yksilö Gbl-sarjaa (48001) olleet uutena mustan vihreitä. Konepajakorjausten yhteydessä uudelleen maalattaessa ne saivat kuitenkin punaruskean värityksen. Gbl 48002 eteenpäin vaunut ovat olleet uutenapunaruskeita, ovikehikot alumiinin värisiä.
kuva 16.03.2007 10:02 Teppo Niemi  
  Jotenkin tuntuu taas, kuten eräs edemennyt "rautatieharrastajien isähahmo" sanoisi, että asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja. Eiköhän kaikki Gbk ja Gbkk vaunut, kuten myöskin ensimmäinen yksilö Gbl-sarjaa (48001) olleet uutena mustan vihreitä. Konepajakorjausten yhteydessä uudelleen maalattaessa ne saivat kuitenkin punaruskean värityksen. Gbl 48002 eteenpäin vaunut ovat olleet uutenapunaruskeita, ovikehikot alumiinin värisiä.
kuva 16.03.2007 08:16 Teppo Niemi  
  Kuvan vaunukalustosta havaitaan seuraavaa:
Taustalla Hd (kuvan ottoaikaan ilmeisestikin vielä Hb) sarjan avovaunu (alettiin rakentamaan venäläisten vaatimusten mukaan kuten Gd (Gb) vaunuja)
Oikealla olevassa umpivaunussa vaunun hevos ja miesmäärät merkitty myös venäjäksi
Ilmajarrumerkinnät puuttuvat, eikä taustan avovaunuissa näyttäisi olevan ilmaletkuja.
Näillä tiedoin aijoittaisin kuvan vuosisadan vaihteeseen.
kuva 09.03.2007 13:47 Teppo Niemi  
  Ja Hesari on minullekin tuttu työasioiden tiedoitusväline. Esim. vuosi sitten erään projektin aikataulusta sain lukea ensiksi HESARIsta. Ja kuinka kauvan laituripolkujen nopeusrajoitusta koskevat määräyklset ovat olleet tiedossa, niin tietoa laituripolun rajoituksesta on saatavissta Finlexin säädöspankista (Viranomaiset, Ratahallintokeskus) http://www.finlex.fi/data/normit/24137-RAMO_16_Laiturit.pdf Lukekaa siitä pari ensimmäistä sivua.
kuva 09.03.2007 08:39 Teppo Niemi  
  Otso, mitähän tarkoitin 5.2.07 16:27 kommentissa lisätyöstä?
Ilmeisesti Otso haluaa valmistaa yhdistyksen seuraavalle ajolle verohallinnon laskumerkinnät ( http://www.vero.fi/nc/viewarticle.asp?article=2423&language=FIN#6 ) täyttävät liput.
kuva 07.03.2007 15:50 Teppo Niemi  
  Ja Mika ilmeisestikin ehti vaihtamaan kuvan kommenttia kirjoittaessani....