Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	07.03.2007 15:50	Teppo Niemi
		Ja Mika ilmeisestikin ehti vaihtamaan kuvan kommenttia kirjoittaessani....
	07.03.2007 15:49	Teppo Niemi
		Eipä sovi sähköistetty rautatie mitenkään Huutokoskeen, eikä myöskään sähköratapylvään tunnus 32-45. Ei kai vaan Kytömaa ja Huutokoski ole menneet sekaisin?
	07.03.2007 08:50	Teppo Niemi
		Uskon Hovinsaarella tarkoitettavan km 240+400 sijatsevaa Kotka Hovinsaari nimistä Kotkan osiin jaetun liikennepaikan osaa. Kotkan "pääasemalla" Oskari tarkoittanee km 242+775 sijatsevaa Kotka asemaa. Lisätietoja löytyy mm. http://www.rhk.fi/@Bin/32659/Rhk-f105.pdf
	07.03.2007 08:39	Teppo Niemi
		Eihän Graffisista aikataulusta, mutta Vakinaisen liikenteen kulkupäivät-taulukosta, ilman kulkupäiviä, löytyy myös juna608 seuraavin tiedoin: 608 JNS-HKI lähtö 1210 tulo 1648 sn 200 väli JNS - HKI. Junannumeroita 6XX käytetään, kun pendoliinojuna on jaettu kahdeksi junaksi toiselle junalle. Valitettavasti näiden kulusta ei taida saada tilastotietoa mistään julkisesta lähteestä.
	07.03.2007 08:31	Teppo Niemi
		Olen seurannut junaa 235 Helsingissä lähes kahden kuukauden ajan säännöllisesti. Sinä aikana se on ollut aina Sr2-vetoinen. Nyt olisi kiva kuulla Miikalta ne päivät milloin 235 on vedetty Sr1 vedolla. Vai vaujdetaanko veturi matkalla?
	28.02.2007 15:51	Teppo Niemi
		Jos kerran halutaan 1. lk liput on myös tunnustettava että niiden valmistus ja käsittely lisäävät työtä ja myöskin kustannuksia, ellei joku halua lahjoittaa valmiita verohallinnon määräykset täyttäviä lippuja, joiden tilityskin pitäisi olla mahdollisimman yksinkertaista. Ei se ole mikään VOI VOI. Juhanin, Ollin ja Otson toiveiden samanaikainen täyttäminen lienee mahdotonta. Ja tilausjunissa, joissa tilaaja myy liput lipunhinnat ja kelpoisuus on täysin tilaajan asia (Esim SRHS).
	19.02.2007 15:47	Teppo Niemi
		Oma veikkaukseni risteyssilasta: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Risteyssilta&y=6751111&x=3487907&lang=FI Jos se on oikea, niin toivottavasti tämä Kouvolan itäpään paikka selvinnee.
	19.02.2007 12:35	Teppo Niemi
		Itselläni tuli Niilan kommenteista mieleen 1990-luvun lopun joulua edeltänyt perjantai-ilta Hmpurin Hbf:llä. Etelään lähtevän pikajunan, jossa lopussa oli autojenkuljetusvaunuja, veturi hajosi lähdössä. Uutta veturia tuotaessa junaan kiinniajo ei tapahtunut aivan oppituntien mukaan. Seurauksena oli koma torvi ja vilkkuvaloefekti autovaunussa. Jarrujen tarkastuksen jälkeen juna jatkoi keskeytynttä matkaansa autojen valot vilkkuen ja torvien soidessa....
	19.02.2007 08:32	Teppo Niemi
		Ja vaunun numero on 22763
	14.02.2007 08:22	Teppo Niemi
		Pendohavainnotsijoille tiedoksi: Junat 7X04 ja 7X07 olivat eilen (13.2.07) S91 kääntyneinä siten, että bisnesluokka (vaunu 71XX) on pohjoisessa. Sm3 7X07 oli kääntyneenä jo 12.2. junassa S653. Onko muita kääntyneitä junayksikköjä?
	09.02.2007 13:20	Teppo Niemi
		Kyllähän niitä saapuu ja muistaakseni myös lähtee raiteelta 12. Esim tänä aamuna IC70123 eli S123 korvaava IC-kalustolla ajettu pendovuoro turkuun käytti raidetta 12. Samoin sen paluuvuoro. VR Oyn sivulta http://www.vr.fi/heo/aika/asemakohtaiset_2007-01/helsinki.pdf katsottuna normaalitapauksessa raiteelta 12 lähteviä kaukojunai on IC2 169 klo 11.03, IC2 155 sunnuntaisin klo 13.03, P135 ma-pe klo 14.03, IC2 145/S167 klo 19.03 sekä iIC2 151 su-to klo 22.03.
	09.02.2007 11:27	Teppo Niemi
		Jossakin vaiheessa ennen uutta juna-aikaa, joka sentään paransi Sr2 kiertoa huomattavastikin, niin 3/7 kierron vaatimista vetureista seisoi odettamassa uutta vedettävää. Ohjausvaunuin saataisiin vielä vapautettua 1/3 kierron vaatimista vetureista, lisäksi kääntöajat lyhentyisivät omien München Hbf:n havaintojen perusteella.
	09.02.2007 11:16	Teppo Niemi
		Borkkas, et kai vain ole nukkunut matemaatiikan tunnilla? :) Eikö tässä tykissä ole myös toisessakin päässä yhtä monta akselia, eli akseliluku on 2 x 8 kaselia eli ei se akselipaino yllä kuin 21,25 tn.
	09.02.2007 10:38	Teppo Niemi
		Niinhän se on ollut. Sinne on ajettu jopa höryvetoinen tilausjunakin 1990-luvulla....
	08.02.2007 08:57	Teppo Niemi
		En uskalla sanoa mitään Judgen kysymykseen, mutta olen nähnyt tällaisen liikkuvan muutamia vuosia sitten juuri Lichtenbergin aseman lähellä sijatsevan vetokalustovarikon raiteistolla kulkiessani RE-junalla ohi kiertäessäni junalla Berliinin ympäri suurelta osin Aussenringia pitkin
	08.02.2007 08:45	Teppo Niemi
		Luehan kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/17448 kommentit. Eiköhän asia ala valjeta. Kommenttien hakusanaksi helmapellit niin saat lisää tietoa vaunujen helmapelleistä.
	07.02.2007 09:40	Teppo Niemi
		Niin normaalisti kahdella yksiköllä, mutta eilen, kuten myös to 25.1.07 vain yhdellä (Jyväskylän yksikön, vaunut 7-12 puuttuessa). Muuten Kouvolaan lähtevän Eil-paikun (josta puhtaan Lahden suunnalla aavejunana oli suljettuna sininen ravintolavaunu. Nyt pakkaskautena saattaa saada kuvatuksi erikoisuuksiakin, kuten vuonna 1987 huruvetoisia pikajunia ja pohjoisesta saapuvassa yöjunassa turkuun kilvitetyn vaunun Helsingissä.
	06.02.2007 15:45	Teppo Niemi
		Ja jälleen kerran asiaa tuntemattomat antavat asiatuntijalausuntoja. Muistutan, että ennen tupakkalain muutosta 1990 alkupuolella niin Eit, Eip ja Ein vaunut kuuluivat sarjaan Eit. Sisäkaton kaarevuus ja ulkokaton sileäkattoisuus kuuluvat tiettyihin rakennussarjojen vaunuihin.
	05.02.2007 16:27	Teppo Niemi
		Tästä asiasta on keskusteltu jo Juhan kanssa lokakuussa. Uskon, että Otson toive 50 % korotetuista hinnoista 1. lk lipuissa on mahdollista toteuttaa. (Eli 1 lk lipuista on myös lisätyötä ja se näkyköön hinnoissa. Ja tietenkin sitten alennettu hinta yhdistyksen jäsenille olisi tarkoitettu vain 2. luokkaan. Eli 1. lk matkustavat maksaisivat aina täyden hinnan.
	01.02.2007 08:49	Teppo Niemi
		Kyllä sitä hiiltä tuodaan muualtakin. Espa-proomua käytetään hiilikuljetuksissa siten, että täyteen hiililastiin lastattu alus ei pääse laituriin ilman, että osa sen lastista siirretään ensin Espa-proomuun Suomenlahdella Helsingin edustalla. Olen päässyt näkemään kyseisen operaation muutaman kerran matkatessani laivalla Helsingistä Ruotsiin tai Saksaan.
	01.02.2007 08:45	Teppo Niemi
		Juhanin kommetti on ihan oikea. Ja se maalaus tehtiin Haapamäellä sen jälkeen kun Höyrykoneyhdistyksen jäsenet ostivat veturit.
	30.01.2007 14:29	Teppo Niemi
		Minulla on tähän liittyen muistikuvia toimiessani kesäapulaisena Ilmalan varikolla: Dv15/16 veturiehin oli alkanut SA3-kytkimien asennustyö, eikä Sm1-2 junien apukytkintä voitu silloin kytkeä SA3-kytkimeen. Tällöin oli tulossa tilanne, ettei Martinlaakson radalla olisi voitu hoitaa liikennettä jännitekatkojen aikana ilman Dr13 vetureita. Varikolla tehtiin kuitenkin samoihin aikoihin protokytkin, joka sopi SA3-kytkimeen ja tilanne oli sillä ratkaistu. Eli Dr13 vetureita ei tarvittu Martinlaakson radan jännitekatkojuniin.
	26.01.2007 08:32	Teppo Niemi
		Suurinmassa osassa nyt käytössä olevista museovetureista on sähkövalot. Osassa ne ovat olleet veturissa jo uudesta lähtien (Kapearaiteisista Jokioisten rautatie 4, leveäraiteisista esim. juuri Hr1 sarja). 1980-luvulla Hyvinkään Karkkilan rautatien 5 oli öljyvalot, jotka laitettiin siihen aikaisemmin olleen asetyleenivalaistuksen sijalle. Vr1 789 ja 665 ovat saaneet sähkövalot museoveturiaikaan. Yhtenä syynä on ollut samalla saatava linjaradion sähkönsyöttö.
	23.01.2007 08:27	Teppo Niemi
		Ja kirjoitin pieleen Wedel(Holst) on tarkkoittamani radan pääte-asema. Sen sijaan Blankenese on pussiasema, ja junan kulkusuunta vaihtuu matkustettaessa Hamburg-Altonasta Wedeliin.
	22.01.2007 11:13	Teppo Niemi
		Ja kun aletaan keräämään isoja "pussiasemia" niin niihin kuuluu, kun S-bahn jätetään homiotta, ésim. München Hbf, Hamburg Altona, Stuttgart Hbf, Frankfurt(Main)Hbf... Pienemmistä tulee mielen esim. Hamburg-Vedel.
	19.01.2007 08:17	Teppo Niemi
		Tauno, ainoa vain, että nuo raiteet eivät ole HMVY:n hallinnassa. Niille kun on muuta käyttöä, vaikkakin ne johonkin aikaan vuodesta ovat tyhjiä, niin keväällä ne ovat yleensä täynnä ympäri rataverkkoa lähtevää radan kunnossapidossa tarvittavalla "tavaralla" lastattuja vaunuja. Mutta uskon, että halliavustukset kelpaavat kyllä HMVY:lle. (Ja jos halutaan jatkaa "alasampumista", niin Keuruulla on ollut hanke, jossa haapamäkeä pyritään saada maailmanperintölistalle. Siitä voi tulla lisämurheita hallihankeelle jatkossa)
	18.01.2007 11:58	Teppo Niemi
		Eikös Vilppulaan kuuluva Kolho ole jo nyt rautatieliikennepaikka. Missään aikaisemmin ei ole rajattu koskemaan vain henkilöliikennettä. Yksi mielenkiintoisimmista rautatiekunnista lienee Anjalankoski.
	18.01.2007 11:54	Teppo Niemi
		Pitääköhän taas olla ilkä ja apua lentäjät maanpinnalle: Ensinnäkin Jyrkin Virtojen rata: 1.Radan hallinta on Keskisuomen elämysrautatie ry:llä 2. Rata-alue on merkitty Keski-Suomen maakuntakaavassa moottorikelkkareitin paikaksi. 3. RHK (ja oletettavasti myös Rautatievirasto) ei hyväksy moottorikelkkailua rautatiealueella. 4. Virtojen rata alkaa vaatiimaan myös kunnossapitotoimenpiteitä, jos sinne aijotaan vielä junalla kulkea. Ja sitten Tane: 1. Helsingin, Turun ja Tampereen seudulla raiteellista hallitilaa lienee niukalti saatavissa. 2. Hallitila maksaa, ja sen kustannukset pitää saada katetuksi jostakin. Raha ei kasva puussa!.
	18.01.2007 08:23	Teppo Niemi
		Palopuro ja Hanala ovat nykyisin puolenvaihtopaikkoina käytössä, joskin Palopuro on n. 1,5 km entistä asemaa pohjoisempana. Muistaakseni hetken aikaa oli "kaksi" Palopuroa yhtäaikasa. Lisäksi sähköistystöiden aikana on ollut tilapäisiä puolenvaihtopaikkoja, kuten esim. Etelä-Savio, Etelä-Ristinummi ja Pohjois-Purola.
	17.01.2007 08:34	Teppo Niemi
		Onkohan Pirttilahti pätkinyt yhtäkään porkkanajunaa? Kommentista päätellen ei ole. Jos unohdetaan ylikulkutunneli, niin Dm9:ssä on samanlainen kytkin takapäässa kuin keulassakin. Vain paineilmatoiminen irroitus puuttuu. Dm8 välien kytkentä vaati jo hiekan työkalujakin: hylsy, lyhyt tai pitkä jatko, räikkä, rekkari/vasara.
	11.01.2007 08:19	Teppo Niemi
		Lisää tietoa löytyy kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/14829 kommenteista.
	10.01.2007 08:10	Teppo Niemi
		1. Multamäki, jossa raiteelta 3 lähdettiin suorilla Voikoskelle ja uusankoskelle ja poikkeaville Kouvolaan. 2. Mynttilä (saanut ne vasta Ristiinan radan yhteydessä), jolloin raiteelta 2 pääsi suorilla Ristiinaan.
	09.01.2007 12:32	Teppo Niemi
		lisäyksenä edelliseen kommenttiin: asiasta on keskusteltu muvan https://vaunut.org/kuvasivu/24613 yhteydessä.
	09.01.2007 12:28	Teppo Niemi
		Junien tyyppihän oli alussa erikoiskiitojuna (EK), joka muutettiin myöhemmin erikoispikajunaksi (EP).
	09.01.2007 08:25	Teppo Niemi
		Otso, ei tämän siirtelyyn tarvita 1991:tä, kyllä sitä on siirelty noihin aikoihin yleensä Tve1 422:lla, ja ellen aivan väärin muista niin myös 789:llä. Jokin siirto on saatettu tehdä myös 1991:llä. Romupaikalle tämän vei 422.
	29.12.2006 15:40	Teppo Niemi
		Ja ilmaintaulukin näyttää sopivan Jyväskylän etelä (eli länsipäähän).
	27.12.2006 16:20	Teppo Niemi
		Palattuaan kotivarikolle kuljettaja antaa nauhan matkaneuvojalle (vai pitäisikö sanoa vetokalustoasiantuntijalle) tarkastusta varten.
	27.12.2006 12:36	Teppo Niemi
		Sami, aikoinaan ennen kaupunkiradan valmistumista oli ns. pakettikatko (perinteisesti torstai-perjantai välisenä yönä), jollloin myöhäisillan ja yön L-junat ajettiin kokoonpanolla Dv12 ja 2-3 matkustajavaunua. 1970- ja 1980-luvun alussa vaunut olivat puukorisia, myöhemmin teräskorisia. Pääradalla vastaava katko oli aikoinaan maanantain ja tiistain välisenä yönä, myöhemmin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Kuvia pakettikatkon junista: https://vaunut.org/kuvasivu/5565 ja https://vaunut.org/kuvasivu/19287
	07.12.2006 13:07	Teppo Niemi
		Eipä ole, vaan kyllä ihan Neuvostoliitossa tehty. Tilaus allekirjoitettiin erään liikenneministerin vierailulla. Vaunuilla oli tarkoitus kuljettaa malmia Kostamuksesta. Mutta vaunut eivät kelvanneetkaan siihen. Sarjaan tehtiin lukuisia parannuksia mm. lämpöeristys, jotta käytettävyys parani. Sarjaa käytettiin Rautuvaaran ja Raahen välisessä malmiliikenteessä.
	07.12.2006 08:33	Teppo Niemi
		Alex: Kaikki on mahdollista, mutta se vaatii resursseja (tekijöitä, rahoitusta). Ja niistä on aina pula. Samoja resursseja syövät kaluston lisäksi myös talli ja raiteet. Tervetuloa mukaan toimintaan johonkin museokalustoa kunnostavaan yhteisöön.
	07.12.2006 08:29	Teppo Niemi
		Arin kysymykseen löytyy lisää tietoa: http://www.finlex.fi/data/normit/24137-RAMO_16_Laiturit.pdf 27.9.2005 Dnro 1267/731/02: Ramon oasn 16 Laiturit kohdan 16.2.6.5.Laituripolut siirtymäkautta jatketaan yhdellä vuodella eli 31.12.2006 saakka. Mitä sitten siinä sanotaan: Matkustajien käyttöön tarkoitettuja laituripolkuja voidaan luvanvaraisesti sallia siirtymäkauden päättymisen 31.12.2006 jälkeen vain, jos raiteella kulkevien junien suurin sallittu nopeus on 80 km/h. Tämä edellyttää pääraiteilla yleensä nopeusrajoituksen" Tämä Ramon osa 16 on 4.9.2002 ja on tullut voimaan 23.9.2002 lukien. Voimaantullessa siirtymäaika olisi päättynyt 31.12.2005.
	29.11.2006 15:44	Teppo Niemi
		Yppis: Eipä ole, vaan niiden omistaja on VR oy, jonka omaisuudeksi ne siirreettiin VR OY:tä perustettaessa. Siihen ei vaikuta, kuinka paljon VR oy:n osakkeista valtio omistaa. Valtiolla, VR-yhtymä OY:llä, VR OY:llä sekä VR-Rata OY:llä on omat y-tunnukset. Sama tilanne on esim. Sähkömarkkinalain vaatimuksesta yhtiöitetyillä sähköverkoilla, vaikka ne omistaiasikin kunta 100 %, niin niiden sähköverkoa ei omista enää kunta.
	29.11.2006 11:59	Teppo Niemi
		Ei valtiolla tarvitse olla ensimmäistäkään, koska sillä ei ole ollut vuosiin omia vetureita. Ne ovat kaikki operaattorin (-rien).
	23.11.2006 16:03	Teppo Niemi
		Olli Allolle: Kaikissa suomalaisissa linja- ja järjestelyvetureissa on Dr13 sarjan poistumisen jälkeen SA3 automaattikytkimet. Sr2- ja uusinpia Sr1 vetureita lukuunottamatta ne on asennettu muutostöinä. Pienvetureissa kytkimet ovat olleet VR OY:llä vain Tve4-sarjassa. VR-Rata OY:n vetokalustosta ainoastaan Tve4 sarjasta muutettu Tka8 on varustettu automaatikytkimin. Mutta kaikkissa vetureissa, joihin on asennettu automaattikytkin se ei ole ollut veturissa SA3, ja veturikin on palannut välillä ruuvikytkimelle.
	17.11.2006 08:26	Teppo Niemi
		Asia selvinnee kuvasta https://vaunut.org/kuvasivu/14170. Oltkos Sakari koskaan kätyttänyt sivujen hakutoimintoja?
	16.11.2006 16:08	Teppo Niemi
		Ja Dv15 1991 kuului juuri ensimmäisessä erässä hylättyihin.
	16.11.2006 16:06	Teppo Niemi
		Arton muistikuva on ihan oikea. Eli 1944 syksystä, kun Porkkalan alue jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, siihen saakka kun kauttakulkusopimus Porkkalan kautta solmittiin, kaikki Helsingin ja Turun väliset junat joutuivat kiertämään joko Toijalan tai Lohjan kautta.
	16.11.2006 14:12	Teppo Niemi
		Tapio: Pasila - Karjaa väli valmistui vasta 1903. Sen sijann Turku - Karjaa valmistui 1899, jolloin tuli mahdolliseksi kulkea myös Lohjan kautta aikaisemman Toijalan kautta olleen yhteyden lisäksi.
	15.11.2006 16:46	Teppo Niemi
		Manu, se lienee ilmastointilaite, eli kyseessä on saneerattu veturi.
	15.11.2006 16:44	Teppo Niemi
		Lähiliikenneversio (eli siis paikallisjunavaunu) Tällaisia ovat olleet kaksiakselinen Ek (olikohan se 64 paikkaa) sekä neliakselinen vuosina 1939 -1941 rakennettu 94 paikkainen Ei numerosarjassa 22601 -22641. Vuonna 1973 muutettiin 10 kpl 100 paikkaisia Ei vaunuja (alkup. numerot 22299 ... 22335) 94 paikkaiseksi numerosarjaan 22651 -22660 rakentamalla niihin mm pariovet. Lisäksi muutettiin 83 paikkaiseksi lähiliikennevaunuiksi vuosina 1971 - 1973 numeroiden 22292 ... 22337 väliltä 31 kpl, numeroiden säilyessä entisinä.
	14.11.2006 16:49	Teppo Niemi
		Oskari tarkoittanee ilmeisesti Outokummusta tulevaa malmijunaa

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset