1375-44111 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 18.01.2007 11:54 Teppo Niemi  
  Pitääköhän taas olla ilkä ja apua lentäjät maanpinnalle: Ensinnäkin Jyrkin Virtojen rata: 1.Radan hallinta on Keskisuomen elämysrautatie ry:llä 2. Rata-alue on merkitty Keski-Suomen maakuntakaavassa moottorikelkkareitin paikaksi. 3. RHK (ja oletettavasti myös Rautatievirasto) ei hyväksy moottorikelkkailua rautatiealueella. 4. Virtojen rata alkaa vaatiimaan myös kunnossapitotoimenpiteitä, jos sinne aijotaan vielä junalla kulkea. Ja sitten Tane: 1. Helsingin, Turun ja Tampereen seudulla raiteellista hallitilaa lienee niukalti saatavissa. 2. Hallitila maksaa, ja sen kustannukset pitää saada katetuksi jostakin. Raha ei kasva puussa!.
kuva 18.01.2007 08:23 Teppo Niemi  
  Palopuro ja Hanala ovat nykyisin puolenvaihtopaikkoina käytössä, joskin Palopuro on n. 1,5 km entistä asemaa pohjoisempana. Muistaakseni hetken aikaa oli "kaksi" Palopuroa yhtäaikasa. Lisäksi sähköistystöiden aikana on ollut tilapäisiä puolenvaihtopaikkoja, kuten esim. Etelä-Savio, Etelä-Ristinummi ja Pohjois-Purola.
kuva 17.01.2007 08:34 Teppo Niemi  
  Onkohan Pirttilahti pätkinyt yhtäkään porkkanajunaa? Kommentista päätellen ei ole. Jos unohdetaan ylikulkutunneli, niin Dm9:ssä on samanlainen kytkin takapäässa kuin keulassakin. Vain paineilmatoiminen irroitus puuttuu. Dm8 välien kytkentä vaati jo hiekan työkalujakin: hylsy, lyhyt tai pitkä jatko, räikkä, rekkari/vasara.
kuva 11.01.2007 08:19 Teppo Niemi  
  Lisää tietoa löytyy kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/14829 kommenteista.
kuva 10.01.2007 08:10 Teppo Niemi  
  1. Multamäki, jossa raiteelta 3 lähdettiin suorilla Voikoskelle ja uusankoskelle ja poikkeaville Kouvolaan. 2. Mynttilä (saanut ne vasta Ristiinan radan yhteydessä), jolloin raiteelta 2 pääsi suorilla Ristiinaan.
kuva 09.01.2007 12:32 Teppo Niemi  
  lisäyksenä edelliseen kommenttiin: asiasta on keskusteltu muvan https://vaunut.org/kuvasivu/24613 yhteydessä.
kuva 09.01.2007 12:28 Teppo Niemi  
  Junien tyyppihän oli alussa erikoiskiitojuna (EK), joka muutettiin myöhemmin erikoispikajunaksi (EP).
kuva 09.01.2007 08:25 Teppo Niemi  
  Otso, ei tämän siirtelyyn tarvita 1991:tä, kyllä sitä on siirelty noihin aikoihin yleensä Tve1 422:lla, ja ellen aivan väärin muista niin myös 789:llä. Jokin siirto on saatettu tehdä myös 1991:llä. Romupaikalle tämän vei 422.
kuva 29.12.2006 15:40 Teppo Niemi  
  Ja ilmaintaulukin näyttää sopivan Jyväskylän etelä (eli länsipäähän).
kuva 27.12.2006 16:20 Teppo Niemi  
  Palattuaan kotivarikolle kuljettaja antaa nauhan matkaneuvojalle (vai pitäisikö sanoa vetokalustoasiantuntijalle) tarkastusta varten.
kuva 27.12.2006 12:36 Teppo Niemi  
  Sami, aikoinaan ennen kaupunkiradan valmistumista oli ns. pakettikatko (perinteisesti torstai-perjantai välisenä yönä), jollloin myöhäisillan ja yön L-junat ajettiin kokoonpanolla Dv12 ja 2-3 matkustajavaunua. 1970- ja 1980-luvun alussa vaunut olivat puukorisia, myöhemmin teräskorisia. Pääradalla vastaava katko oli aikoinaan maanantain ja tiistain välisenä yönä, myöhemmin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Kuvia pakettikatkon junista: https://vaunut.org/kuvasivu/5565 ja https://vaunut.org/kuvasivu/19287
kuva 07.12.2006 13:07 Teppo Niemi  
  Eipä ole, vaan kyllä ihan Neuvostoliitossa tehty. Tilaus allekirjoitettiin erään liikenneministerin vierailulla. Vaunuilla oli tarkoitus kuljettaa malmia Kostamuksesta. Mutta vaunut eivät kelvanneetkaan siihen. Sarjaan tehtiin lukuisia parannuksia mm. lämpöeristys, jotta käytettävyys parani. Sarjaa käytettiin Rautuvaaran ja Raahen välisessä malmiliikenteessä.
kuva 07.12.2006 08:33 Teppo Niemi  
  Alex: Kaikki on mahdollista, mutta se vaatii resursseja (tekijöitä, rahoitusta). Ja niistä on aina pula. Samoja resursseja syövät kaluston lisäksi myös talli ja raiteet. Tervetuloa mukaan toimintaan johonkin museokalustoa kunnostavaan yhteisöön.
kuva 07.12.2006 08:29 Teppo Niemi  
  Arin kysymykseen löytyy lisää tietoa:
http://www.finlex.fi/data/normit/24137-RAMO_16_Laiturit.pdf

27.9.2005 Dnro 1267/731/02: Ramon oasn 16 Laiturit kohdan 16.2.6.5.Laituripolut siirtymäkautta jatketaan yhdellä vuodella eli 31.12.2006 saakka.

Mitä sitten siinä sanotaan:
Matkustajien käyttöön tarkoitettuja laituripolkuja voidaan luvanvaraisesti sallia siirtymäkauden päättymisen 31.12.2006 jälkeen vain, jos raiteella kulkevien junien suurin sallittu nopeus on 80 km/h. Tämä edellyttää pääraiteilla yleensä nopeusrajoituksen"

Tämä Ramon osa 16 on 4.9.2002 ja on tullut voimaan 23.9.2002 lukien. Voimaantullessa siirtymäaika olisi päättynyt 31.12.2005.
kuva 29.11.2006 15:44 Teppo Niemi  
  Yppis: Eipä ole, vaan niiden omistaja on VR oy, jonka omaisuudeksi ne siirreettiin VR OY:tä perustettaessa. Siihen ei vaikuta, kuinka paljon VR oy:n osakkeista valtio omistaa. Valtiolla, VR-yhtymä OY:llä, VR OY:llä sekä VR-Rata OY:llä on omat y-tunnukset. Sama tilanne on esim. Sähkömarkkinalain vaatimuksesta yhtiöitetyillä sähköverkoilla, vaikka ne omistaiasikin kunta 100 %, niin niiden sähköverkoa ei omista enää kunta.
kuva 29.11.2006 11:59 Teppo Niemi  
  Ei valtiolla tarvitse olla ensimmäistäkään, koska sillä ei ole ollut vuosiin omia vetureita. Ne ovat kaikki operaattorin (-rien).
kuva 23.11.2006 16:03 Teppo Niemi  
  Olli Allolle: Kaikissa suomalaisissa linja- ja järjestelyvetureissa on Dr13 sarjan poistumisen jälkeen SA3 automaattikytkimet. Sr2- ja uusinpia Sr1 vetureita lukuunottamatta ne on asennettu muutostöinä. Pienvetureissa kytkimet ovat olleet VR OY:llä vain Tve4-sarjassa. VR-Rata OY:n vetokalustosta ainoastaan Tve4 sarjasta muutettu Tka8 on varustettu automaatikytkimin. Mutta kaikkissa vetureissa, joihin on asennettu automaattikytkin se ei ole ollut veturissa SA3, ja veturikin on palannut välillä ruuvikytkimelle.
kuva 17.11.2006 08:26 Teppo Niemi  
  Asia selvinnee kuvasta https://vaunut.org/kuvasivu/14170. Oltkos Sakari koskaan kätyttänyt sivujen hakutoimintoja?
kuva 16.11.2006 16:08 Teppo Niemi  
  Ja Dv15 1991 kuului juuri ensimmäisessä erässä hylättyihin.
kuva 16.11.2006 16:06 Teppo Niemi  
  Arton muistikuva on ihan oikea. Eli 1944 syksystä, kun Porkkalan alue jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, siihen saakka kun kauttakulkusopimus Porkkalan kautta solmittiin, kaikki Helsingin ja Turun väliset junat joutuivat kiertämään joko Toijalan tai Lohjan kautta.
kuva 16.11.2006 14:12 Teppo Niemi  
  Tapio: Pasila - Karjaa väli valmistui vasta 1903. Sen sijann Turku - Karjaa valmistui 1899, jolloin tuli mahdolliseksi kulkea myös Lohjan kautta aikaisemman Toijalan kautta olleen yhteyden lisäksi.
kuva 15.11.2006 16:46 Teppo Niemi  
  Manu, se lienee ilmastointilaite, eli kyseessä on saneerattu veturi.
kuva 15.11.2006 16:44 Teppo Niemi  
  Lähiliikenneversio (eli siis paikallisjunavaunu) Tällaisia ovat olleet kaksiakselinen Ek (olikohan se 64 paikkaa) sekä neliakselinen vuosina 1939 -1941 rakennettu 94 paikkainen Ei numerosarjassa 22601 -22641. Vuonna 1973 muutettiin 10 kpl 100 paikkaisia Ei vaunuja (alkup. numerot 22299 ... 22335) 94 paikkaiseksi numerosarjaan 22651 -22660 rakentamalla niihin mm pariovet. Lisäksi muutettiin 83 paikkaiseksi lähiliikennevaunuiksi vuosina 1971 - 1973 numeroiden 22292 ... 22337 väliltä 31 kpl, numeroiden säilyessä entisinä.
kuva 14.11.2006 16:49 Teppo Niemi  
  Oskari tarkoittanee ilmeisesti Outokummusta tulevaa malmijunaa
kuva 13.11.2006 10:54 Teppo Niemi  
  Villen kysymykseen: Se pieni komero on mitä todennäköisimmin vastavirtakojeen (eli höyrylämmönvaihtimen) sijoituspaikka. Piirros näyttää kuitenkin viittaavan konduktöörivaunun kaminaan. Myöhemmin siihen tilaan on (osaan vaunuista?) asennettu lämmityskattila, jolloin vaunun lämmitys voi tapahtua myös kiinteää polttoainetta hyödyntäen). Ja täydentäen vielä Hannun vastausta A 91 on Haapamäen tallissa, ja A 99 Haapamäellä varaosalähteenä (=lähes lahonneena)
kuva 13.11.2006 10:42 Teppo Niemi  
  Olli, veikkaanpa, että puolet päätelmästäsi meni oikein. Hyllyitä päätellen 2.lk kuva on EFit-vaunusta.
kuva 13.11.2006 10:29 Teppo Niemi  
  Jarkolle: Ei Hr1 1004 osalta ole uutta kerrottavaa sitten kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/6049 kommenttien.
kuva 10.11.2006 08:23 Teppo Niemi  
  Olisikohan A91 tehty oheisen kuvan Cm vaunuista https://vaunut.org/kuvasivu/31118 ?
kuva 10.11.2006 08:20 Teppo Niemi  
  Otso, kaikissa Pasilan konepajan ja Valmet OY:n lentokonetehtaan ennen 1970-luvun puoltaväliä valmistamissa teräsvaunuissa oli helmapellit. Ja ne poistettiin 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun konepajakorjausten yhteydessä. Ensimmäinen helmaton Pasilan konepajan valmistama vaunusarja oli muistaakseni Eht (myöh. osa vaunuista Cht ja ELht sarjoihin). Pasissa Eslingenin vaunussa on ollut myös helmapellit.
kuva 09.11.2006 11:31 Teppo Niemi  
  Veturisarjahan on valmistettu Neuvostoliitossa Kolumnan tehtailla ja DDR:n aikoihin DR:n sarja oli 13x ja yhdistyneen saksan aikana 23x. Myöhemmin vetureita on modernisoitu ja varustettu uusilla Kolumnan että Catepillarin koneilla. Kokeilussa 1990-luvun puolivälissä oli myös MAK:n koneet, mutta ne eivät johtaneet jatkoihin.
Neuvostoliitossa ja Venäjällä sisarkoneiden sarja oli TEP109.
kuva 09.11.2006 10:27 Teppo Niemi  
  Jorma: Tämä kuva (vaikka onkin mustavalkoinen)paljastaa sen, että merkin keskusta ei ole valkoinen vaan oranssi, eli kommenttisi linkissä olevat kuvat kertovat merkin ensimmäisen version värityksestä 1952-1957. Tällöin loppumerrkkinä oli vihreä taustapuoli. Vuodesta 1957 JT:n mukaan taustapuoli on ollut harmaa.
kuva 09.11.2006 08:29 Teppo Niemi  
  Kyseessä on vaarallisen raideosuuden alkumerkki (käytössä 1957-1969), josta alkaen suurin sallittu nopeus on 15 km/h. Mutta missä, enpä tiedä
kuva 09.11.2006 08:24 Teppo Niemi  
  Tapio on oikeilla jäljillä, olisi pitänyt lukea viimeisen vuoden aikana ilmestyneet Resiina-lehdet tai v.1952 JT vuoden 1957 muutosten jälkeen tarkemmin, niin ei olisi tarvittu kysymysmerkkiä. Eli kyseessä on varovaisuuslevu ( (v.169 JTssä Nopeusmerkki3, joka kertoo että 700 m (myöh. 1200 m) päässä olevasta nopeusrajoituksen alkumerkistä ( https://vaunut.org/kuvasivu/31176 ) alkaen suurin sallittu nopeus on 15 km/h. Paikasta en osaa sanoa kyllä mitään
kuva 08.11.2006 13:00 Teppo Niemi  
  Tapani sivuaa asiaa. Mutta Mikalle: DR (Deutsche Reichsbahn) ja DB (Deutsch Bundesbahn) olivat 1990-luvun alussa molemmat olemassa yhdistyneessä Saksassa, ennen kuin ne yhdistettiin DB:ksi (Deutsche Bahn AG:ksi). 143 sarjan vetureita toimitettiin molemmille
kuva 08.11.2006 11:43 Teppo Niemi  
  Ei välttämättä. Muistaakseni Br143 toimitettiin myös DB:lle aikana, jolloin DR oli vielä olemassa.
kuva 07.11.2006 09:40 Teppo Niemi  
  Tuskin tämä on Forssan ja Jokioisten väliltä kapearaiteisen kanssa risteillyt turveratakaan.
kuva 06.11.2006 17:03 Teppo Niemi  
  Tommi ja Tauno, älkäähän vedelkö liian hätäisiä johtopäätöksiä. Ei kaikissa Move:issa ole kytkintankoja, tällaisia on esim Move90. Entäs Move250B? (Move oli Valmet OY:n lentokonetehtaan käyttämä tyyppimerkintä). Entäs Move 66
kuva 06.11.2006 13:50 Teppo Niemi  
  Sitä, joka alitti pääradan Leppäkosken eteläpuolella (samoin rautatien vierellä kulkeneen maantien).
kuva 06.11.2006 08:34 Teppo Niemi  
  Tarjotaanpa arvauskseksi Leppäkoski, savirata 600 mm. Muista en uskalla arvata mitään
kuva 03.11.2006 09:00 Teppo Niemi  
  Tämä on olut Hv3 (H9) sarjan tenderi, todennäköisemmin vielä Schwartzkopffin valmistaman Hv3:n. On tällä hetkellä yksitysiomistuksessa ja seisoo Haapamäellä
kuva 01.11.2006 16:58 Teppo Niemi  
  Juhani, ei välttämättä. Turulle on ollut tyypillistä 1980- ja 1990 luvuilla se, että sinne menee enemmän junia kiun sieltä lähtee. Eli kyseessä on normaali veturipalautus. Aikoinaan 1980-luvulla oli vitsi eräästä illan pikajunasta Turusta Tampereelle, että siihen arvotaan koneet avainastiasta. Kolmesta koneesta kaksi palasi Toijalasta Turkuun tavarajunien keulalla, taaimmaisen jatkaessa matkustajajunassa Tampereelle. Junassa saattoi nimittäin veturit olla eri kombinaatioissa Dv12, Dr13 ja/tai Dr13 sarjoista. Vastaavanlainen vakinaisesti vetovoimalla 4 x Dv12 (+vaunuja), juna kulki jossakin vaiheessa 1990-luvun alussa mm. rataosilla Kaskinen - Seinäjoki ja Kokkola - Ylivieska, jotka kummatkin olen kuvannut saman vuorokauden aikana.
kuva 01.11.2006 14:17 Teppo Niemi  
  Jussi: Ne suojapussit PITÄÄ ottaa pois, ennen kuin moottorivaunut kytketään ja laittaa takaisin kun vaunut ovat irroitettu. Ja kesäaikaan niitä ei tarvita, niin ne ovat toivottavasti varastoitu johonkin.
kuva 01.11.2006 10:40 Teppo Niemi  
  Äskettäin radiossa VR oy:n edustaja (olikohan Haapala), totesi, että taas lumipyry yllätti.... Tulee mieleen Juhanan ja Teemun kommenttiin liittyen, että onkohan suojapussit unohtuneet varikon varastoon säätiedotuksista huolimatta.
kuva 31.10.2006 17:14 Teppo Niemi  
  Aaltoselle tekisi hyvää tutustua esim Rantarataan (Pasila - Karjaa - Turku. Entäpä Vaasan rata = Tampere - Haapamäki - Vaasa). Myös Pohjanmaan radalla Seinäjoen ja Oulun välillä on runsaasti asemia oikealla puolella: Miten olisi esim. Tuomioja, Riippa... Ja Tve 4 teoria, miten esim poikkiratojen Haapamäki - Pieksämäki -Parikkala tai Ylivieska - Iisalmi radan asemat. Älkääpä nyt tehkö liian hätäisiä johtopäätöksiä MUTU-tuntumalla.
kuva 31.10.2006 08:32 Teppo Niemi  
  Heti toisella oikein, ja Perttu vielä tarkentaa. Lumiauran ja veturin välillä oli käytössä sähkösoittoopasteet. Vetureissahan ei normaalisti ollut mitään laitteita siihen. Eli se piti tuoda aurasta aina kulloiseenkin veturiin. Kyseessä on juuri veturiin vietävä sähkösoittokello + nappi. Tuulia-aurassa on lisäksi käytetty jossakin vaiheessa kenttäpuhelinta. Kurulle vastaan samalla, että kyllä siinä on ihan normaalin verkkovirtapistotulpan näköinen pistotulppa, miten se lieneekin kytketty, sitä en ole tutkinut.
kuva 30.10.2006 08:34 Teppo Niemi  
  Kyllähän se siltä näyttää, ellei sitten ole ajovalot unohtuneet takapäähän ja kuljetaan vasenta raidetta. Eli jos lädemme siitä, että ajovalot ovat oikeassa päässä, niin jun on menossa eteläistä raidetta Helsingin suuntaan.
kuva 26.10.2006 14:48 Teppo Niemi  
  Kahden yksikön 'toimivuus' yhdellä konduktöörillä vaihdellut suuresti, ainakin Tampereen ja Haapamäen välillä. Välillä on toinen yksikkö suljettu ja toisessa todella tiivis tunnelma. Silloin tuntuu, että VR OY pitää matkustajia ihan pilkkana ja haluaisi saada ne siirtymään pois rautateiden käytöstä.
kuva 26.10.2006 13:00 Teppo Niemi  
  Viimeisen vuoden aikana kuvattuja 'LASTENVAUNU'-tekstein olevia vaunuja ovat esim. 23320, 23321, 23323, 23324, 23325 (ilman kuvatarroja). Asiaa voi tutkia lisää laittamalla kuvahaussa hakusanaksi ELht.
kuva 26.10.2006 12:13 Teppo Niemi  
  Ainakin osassa vaunuja ne olivat ELht-vaunujen käytön loppuun asti. Yksi esimerkki tälläisesta on esim. Elht 23321. (kuva esim. https://vaunut.org/kuvasivu/29812). Osasta vaunuja teksti on kuitenkin poistettu jossakin vaiheessa.
kuva 26.10.2006 08:36 Teppo Niemi  
  Teit ainakin Ilarin tyytyväiseksi, hän kun kaipasi sisäkuvia Haapamäen vaunuista....
kuva 26.10.2006 08:31 Teppo Niemi  
  Otto: Raide 7 on vasemmallapuolella (se jolta vempu (Vv15) on lähtemässä vetämään saapunutta junarunkoa asetteluraiteelle. Vaunusiivoojat kulkevat veturien kulkuraidetta, (jonka numeroa en satu muistamaan) ja sen oikealla puolella on paikallisjunien käyttämä raide 5. Raiteella 4 näyttää olevan lähtevä pikajuna.
Otto, Kyllä Tapio tietää vanhat Helsingin aseman raiteet. Ja heitetäänpä kysymys nuoremmille pohdittavaksi: Minkä numeroiset raiteet olivat kuvanoton aikoihin NYKYISET raiteet 4 ja 11?
<<   >>