604-21117 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.01.2006 12:04 Teppo Niemi  
  Kyllähän ne olivat signaaliohjesäännön aikoina juuri samoin kuin nyt Ruotsissa. Opastinvärit muuttuivat päinvastaisiksi ensimmäisen junaturvallisuussäännön tullessa voimaan 1930-luvun lopulla. Ja Vek89 on oikeassa siinä, että aikoinaan iso osa opastintekniikkaa on peräisin Ruotsista.
kuva 03.01.2006 08:12 Teppo Niemi  
  Näinhän siinä kävi. Oikea vuosi on 1980 ja kuukausi toukokuu. Dm-huolto oli silloin ekaa kesää Ilmalassa, ja itsekin pääsin tähän muutostyöhön. Tupakointirajoitukset tulivat vasta tupakkalain myötä.
kuva 02.01.2006 16:16 Teppo Niemi  
  Dm8-junan keskivaunussa CEikv on ollut keittiö koko niiden käyttöajan. 1990 vaihdettiin 1 lk tupakoivien ja tupakoimattomien osastot keskenään.
kuva 29.12.2005 08:04 Teppo Niemi  
  Kilon järjestyksessä kolmas liikennepaikkarakennus ja toinen nykyisen linjan varressa.
kuva 28.12.2005 09:22 Teppo Niemi  
  Niissä on kerrottu suurin junapaino 10 promillen (200 tn) ja 12,5 promillen (160 tn) määräävän nousun radoilla.
kuva 28.12.2005 08:22 Teppo Niemi  
  Blokkiasemat ovat suojastuspaikkoja. Niistä itsetoimisia (eli yksivaloisella (punainen ja vihreä valo!) pääopastimella varustettuja) jälkimmäinen Helsingin ja Pasilan välillä (kuva VR:n 75-vuotishistoriikin II-osassa) sekä Viipurin ja Liimatan välillä sijainneet. Muut olivat käsin hoidettavia. (Sorvalin blokkiasemasta on myös kuva VR:n 75-vuotis historiikin II-osassa.)
kuva 28.12.2005 08:07 Teppo Niemi  
  Vai olisikohan sarja ERs?
kuva 28.12.2005 08:01 Teppo Niemi  
  Ja numero 7574, näyttäsi kuuluvan Lokakuun rautateille.
kuva 27.12.2005 16:34 Teppo Niemi  
  Sn EI OLE 64, vaan V0 on perusnopeus, (eli on se nopeus jolle aikataulu on laadittu. Eli nopeudella 64 km/h junan pitäisi teoreettisesti pysyä aikataulussaan.
kuva 27.12.2005 10:30 Teppo Niemi  
  Valtterille: Vaunu on Haapamäen ratapihan raiteella 41.
kuva 27.12.2005 08:21 Teppo Niemi  
  Kokardin väri punainen = Liikenneosasto. Ja hammastus kertoi muistaakseni korkeammasta virka-asemasta.
kuva 23.12.2005 09:41 Teppo Niemi  
  Tallissa olevien lukuhan on kerrottu yllä, vai tarkoitatko tallialueelle ja / tai puistossa olevia yhteensä?
kuva 23.12.2005 09:40 Teppo Niemi  
  Tuomas, olisikohan Vr1 789 ja Valmet Move51h (Seikun saha) vasemman puoleisessa (eli pilttuussa 12) ja Dm7 4215 oikean puoleisessa (eli pilttuussa 14)
kuva 22.12.2005 15:59 Teppo Niemi  
  Eikä ahjossakaan ole tulta. Tallissa on kaksi purettua ja neljä "nipussa" olevaa höyryveturia. Niistä vain yksi olisi käyttökunnossa (joskin nyt talven ilman vesiä).
kuva 20.12.2005 13:00 Teppo Niemi  
  Yksi matkakuvaus löytyy Haapamäen museoveturiyhdistys ry:n 10 vuotishistoriikista Matkalla museovarikoksi (ISBN 952-916788-1) vuodelta 2003. Täällä vaunut.orgssa on myös muutama kuva matkalta: https://vaunut.org/kuvasivu.php/2584.html , https://vaunut.org/kuvasivu.php/2577.html ,
https://vaunut.org/kuvasivu.php/2576.html ,
https://vaunut.org/kuvasivu.php/2570.html , https://vaunut.org/kuvasivu.php/2568.html ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/2476.html . Reittihän oli (Haapamäki - / Suolahti - Jyväskylä - Viinijärvi - Joensuu - Niirala - Värtsilä - Matkaselkä - Suojärvi - Petrozavodsk-Pass (eli Petroskoi-henkilöasema).
kuva 15.12.2005 15:16 Teppo Niemi  
  Ainakin Vr1 789 oli ilman nopeusmittaria kevääseen 2005 saakka, jolloin sellainen asennettiin veturimiesten toiveesta. Havaintojeni mukaan muissakaan Vr1 sarjan vetureissa ole ollut nopeusmittaria, ainakaan 1990-luvulla Haapamäellä seisseissä en ole havainnut siihen viittaavia rakenteita missään sarjan veturissa. Tietääkseni myös Vr1 665 nopeusmittari on jälkiasennus.
kuva 13.12.2005 15:08 Teppo Niemi  
  Tietääkseni vaunuissa ei ole matkustajapaikkoja. Vaunut kulkivat erityisissä kiitotavarajunissa Tampere - Riihimäki - Imatra / Helsinki, sekä normaalissa henkilöjunassa Tampere - Pori välillä.
kuva 13.12.2005 15:06 Teppo Niemi  
  Ja Kölnin ympäristössä käyttävät samaa 1435 mm raideleveyttä niin kölniläiset raitiovaunut kuin HGK:n tavarajunat. Tavarajunat kulkevat diesel-vedolla ja ratikat tasasähköllä. (Rataosuudet ovat entisiä KBE:n ratoja.)
kuva 12.12.2005 10:39 Teppo Niemi  
  Ja ilmeisen haluttuja. Itselläni on kaksi kokemusta, kun Pienoisrautatiekerhon rata oli näytillä Dortmundissa. Ensimmäisellä kerralla konduktööri halusi vaihtaa kolikkoja, kun olin jäämässä pois junasta ja toisella kerralla samalla asialla olivat paikalliset matkalippujen tarkastajat. Kiitos heille, he järjestivät mahdollisuuden matkustaa veturissa, kun olivat saaneet kaikki loput Suomikolikkoni.
kuva 02.12.2005 12:40 Teppo Niemi  
  Eipä ilmeisestikään lipunmyyntiä ollut muilla kuin yhdellä väliliikennepaikalla (jossa juna pysähtyi vain tarpeen vaatiessa). Tämä liikennepaikka oli miehitetty (eli siellä oli suorittaja. (Valoista päätellen myös toinen asetinlaite oli miehitettynä.) Sillä liikennepaikalla, missä kokoonpano muuttui, toisen radan junan myöhässäolon takia oli aikaa käydä pikaisesti asemalla Kuljettaja kun kuulutti, että joudumme odottamaan 5 min yhteysjunaa. Ja lipunmyynti oli kiinni. (Junahan kulki lauantaina n. klo 16 - 18 matkustajia junassa oli kohtuullisesti, eli n. 30 % paikoista täynnä). Väliseisakkeilla en havainnut edes lippuautomaattia. Mutta tässä keskustelussa, ottakaa huomioon myös, mitä Eero kirjoitti. Ja Eeron mainitsema muutos tapahtui Haapamäen lipunmyynnin loputtua. (Olen seurannut, että joskus Vilppulan jälkeen kolmen vaunun junassa konduktöörit 2kop eivät ehdi vastakkain ennen Juupajokea). Ja jos ratkaisuvaihtoehtoja haluttaisiin etsiä, niin mitenkähän esim . Hampurin lähistöllä liikennöivät EWB ja AKN ovat ratkaisseet asian? Voisi olla mielenkiintoinen tutustumiskohde kaikille asiaa kommentoinneille.
kuva 02.12.2005 11:18 Teppo Niemi  
  Itse olen matkustanut DB AGn kahdesta 610-dieselmoottorijunayksiköstä muodostetulla junalla Schwandorfista Nürnberg Hbf:lle hemikuussa vuonna 2004. (Neukirchen(b Sulzb) - Nürnberg Hbf 3 x 610) Miehistönä kuljettaja ja konduktööri. Eikä kuski myynyt lippuja. Miten DB AG on ongelman ratkaissut? (vrt. Nummijoen kommetti). Kiitos vinkeistä, täytyykin seuraavilla ulkomaanmatkoilla seurata tarkemmin eri menettelytapoja eri liikenöitsijöillä). Muutenkin koko junamatka, johon tämä liittyi osana, oli avartava. (Aiheesta ulos: Talous-sanomissa tänään mielenkiintoinen kolumni taksiliikenteen muutoksista).
kuva 30.11.2005 09:03 Teppo Niemi  
  Mitenkähän lähtövalmiuden ilmoittaminen hoidettaisiin suomalaisella systeemillä jyrkähkössä kaarteessa sijaitsevilla ulkokaarteen puoleisilla laitureilla, kuten esim. Dortmund-Dorstfeldin, Essen-Eibergin ja Essen-Steele Ostin liikennepaikoilla. Junapituushan on 5-7 vaunua, joista viimeinen ohjausvaunu (Sisäkaarteen puolella on näkemäesteinä taas esim porras- / hissikuilu yms). Enpä havainnut siellä ilkivaltaa yhtaaän sen enempää kuin Hampurin veturivetoisessa lähiliikenteessä (pohjoiseen), vaikka niissä junissa oli rahastajat ja konduktöörit. Ja eikös Suomessakin viime kesäkuuhun saakka JT sallinut eräin edellytyksin lähdön matkustajapysähdyksestä ilman junanmiehistön vastaavan valmis lähtöön- opastetta?.
kuva 30.11.2005 08:13 Teppo Niemi  
  Mutta onko kukaan matkustanut Saksassa S-bahn-junilla Essen Hbf - Dortmund Hbf? Missä on konduktöörit veturijunassa? Siellä kuljettaja huolehtii myös veturivetoisissa junissa lähtövalmiudesta ja ovien sulkemisesta yksin TV-kameroiden ja monitorien avulla.
kuva 30.11.2005 08:09 Teppo Niemi  
  Mutta on minullakin kokemuksia kunnon etuajassa saapumisessa 1970-luvun lopulta: Jämsänkosken radalla kulkenut yöjuna P110 Joensuu - Turku Satama oli Jämsässä lähes tunnin etuajassa. Ja syynä kohtausjärjestelyt Muuramessa ja Saakoskella: Eipä tarvinnut odotella vastaantulijoita. Lisäksi juna oli todella kevyt (Em + EFi + Eit), kiitotavaravaunut puuttuivat.
kuva 29.11.2005 09:18 Teppo Niemi  
  Tutkin PRK:lla vanhoja Resiina-lehtiä, ja niistä löysin vuodeksi 1992, jolloin MRY:n syysretki suuntautui Joensuusta Niiralan, Matkaselän, Elisenvaaran ja Antrean kautta Viipuriin.
kuva 28.11.2005 14:50 Teppo Niemi  
  Kotala, Vaihde?!?. Ei kotalassa ole ollut vaihdetta sitten radan liikenteen lopun, jolloin kaikki K43 vaihteet kerättiin kierrätykssen. Mistäköhän vaihde on peräisin? Mahtaakohan radan omistajakaan eli RHK tietää asiasta?
kuva 28.11.2005 14:05 Teppo Niemi  
  Villen kuvan vasemmassa alareunassa radan suuntainen katu on Vauhtitie, joka päättyy Nordenskjöldin katuun.
kuva 28.11.2005 11:23 Teppo Niemi  
  Ratikka joka siitä kulki silloin on 3 (3B / 3T) ja reitti on näillä kohdin sama kuin nykyisinkin Töölöstä Kallioon eli : Nordenskiöldinkatu - Viipurinkatu - Porvoonkatu. JR: Muistaakseni teksti nopeusmerkin lisäkilvessä oli Pääradalle.
kuva 28.11.2005 11:19 Teppo Niemi  
  Tapio: Pot on teräskorinen postivaunu. Kolme uusinta on muutettu sotilaskuljetusvaunuiksi (Ems) ja yksi vanhan sarjan vaunuista 10002 on museoitu.
kuva 28.11.2005 09:16 Teppo Niemi  
  Onko täällä sivustolla vierailevia PORHAlaisia? He voinevat kertoa jotakin tämän omistus/hallintasuhteesta. On parempi etten arvaile.
kuva 28.11.2005 08:30 Teppo Niemi  
  Ennen sähhköistystä "välivaihteet" olivat raiteiden 7 ja 8 välillä. Silloisen raiteen 9 paikalla on nykyisin raide 11 (mutta silloin sillä oli laiturit molemmin puolin kuten raiteella 2). JE:n kommentiin voisi lisätä, että yhdysraide, samoin kuin raiteiden 5 ja 6 välissä ollut kulkuraidekin poistui sähköistyksen yhteydessä tehtyjen ratapihamuutosten yhteydessä.
kuva 25.11.2005 13:01 Teppo Niemi  
  1994 oli HMVYn ja Keitelemuseon lätät Petroskoin matkalla, 1990 MRYn reissu olisi ollut Ilomatsi ( https://vaunut.org/kuvasivu.php/3071 ) ja 1991 (Helsinki-)Pieksämäki - Savonlinna-Imatra T-Mustola-Hytti-Vainikkala (-Helsinki), niin se olisi joko 1992 tai 1993.
kuva 25.11.2005 09:16 Teppo Niemi  
  Saksassa lähtölupa annetaan usein valo-opastimella, jossa ov valaistu vihreä ympyrä. Ja punalakkiset ovat todellakin asiakaspalvelijoita, neuvotaan vaikka ulkolaiseia turisteja poikkeusjärjestelyjen aikana oikeaan junaan ja edelleen bussiin. Eräillä liikennepaikoilla samat henkilöt toimivat myös junasuorittajina (tällainen oli 1990-luvun puolivälissä esim Nuernberg-Ost). Junissa tälläisilla liikennepaikoílla, jossa punalakit toimivat, he ilmoittavat konduktöörille pillillä junan lähtövuorosta ja ovien sulkemisesta. Konduktöörit huolehtivat ovien sulkemisesta, ja ilmottavat punalakikkiselle junan olevan heidän puolestaan valmis.
kuva 24.11.2005 11:49 Teppo Niemi  
  DB:n aikatauluhaun mukaan juna olisi Bremerhaven-Lehe n asemalta ja matkalla Osnabrück Hbflle. Cuxhavenista tullessa junanvaihto Bremerhaven-Lehenin tai Bremerhafen Hbfn liikennepaikalla.
kuva 23.11.2005 16:58 Teppo Niemi  
  Ja nythän henkilövaunujen tunnusten ensimmäiset kirjaimet ovat: A = Virka- salonki ja näyttelyvaunut, (B virkatarvevaunut) C = 1. luokan vaunut, (D Ei käytössä), E = 2. luokan vaunu.
kuva 23.11.2005 16:29 Teppo Niemi  
  Ja jos mennään vielä tarkemmaksi, niin ennen 1956 oli A = Virkavaunut (vallasvaunut) B = I (1.) luokka, C yhdistetty I ja II (1. ja 2.) luokka, D = II (2.) luokka ja E = III (3. luokka). Luokkatunnukset olivat ennen vuotta 1956 roomalaisin numeroin ja sen jälkeen arabialaisin numeroin. Käytännössä viimeiset pelkät I luokan vaunut (sajatunnus B) poistuivat jo 1930-luvulla, jolloinka ne alennettiin joko C tai D sarjoihin. Muita matkustajavaunujen yhteydessä käytettyjä isoja kirjaimia olivat F (= Konduktöörivaunu tai -osasto), P (= Postivaunu tai -osasto) T (= Työläisvaunu), R (=Ravintolavaunu tai -osasto) S = Sairasvaunu (AS, myöhemmin ES). 1950-luvulta 1970-luvulle myöskin K (= Kiitojuna)
kuva 23.11.2005 13:40 Teppo Niemi  
  Kuvan otto aikoihin oli Dr12 vetureissa samoin kuin Liedossakin linjaradiot, mutta sivuuttavalle junalle ei lähtölupaa saanut vielä silloin antaa radiolla. Muutos tapahtui muistaakseni 1990-luvun puolivälissä.
kuva 21.11.2005 14:33 Teppo Niemi  
  Eipä ollut. Siksi juuri näin päin, eli Ruotsiata Suomeen. (Ja Nokiahan on edelleenkin liikennepaikan nimenä sekä Saksassa (Bochum NOKIA), että Suomessa (Nokia) DB:n aikatauluhaku antaa matka-ajaksi 31 h 41 min)
kuva 21.11.2005 14:10 Teppo Niemi  
  Leo: Hkba on rekistöröity Suomeen ja omistaja on Vr Oy. Ei SA3-kytkin tee kalustosta venäläistä (Vrt esim Dv12, Dv16, Dr14). Ei, vaikka vaunu kävisikin Venäjällä (esim. Ohna, Spar)
kuva 21.11.2005 11:02 Teppo Niemi  
  Kansainvälisessä liikenteessä: Koivukylä - Björkby, eli mistä mihin? Harmi vain, että liikenne on loppunut....
kuva 21.11.2005 08:51 Teppo Niemi  
  Eikös joskus ollut aikatauluissa Metelin kohdalla kolmio ja alaviite Sillan varmistuksen takia (Kiehimän joen siltahan oli silloin yhdistetty rautatie- ja maantiesilta). Vastaavia merkintöjä oli aikoinaan myös Paukkajan kohdalla.
kuva 21.11.2005 08:33 Teppo Niemi  
  Ainakin heti mieleen tulleita: IVO / Hämeenlinna, Tampere, VR konepaja / Helsinki.
kuva 21.11.2005 08:14 Teppo Niemi  
  Puskimet asennettu Vainikkalassa?? Minulle on jäänyt mielikuva Käskylehtien yms perusteella, että puskimet asennettiin Viipurissa, Värtsilässä ja Kamennogorskissa. SZD peri siitä lisäksi maksun.
kuva 18.11.2005 15:36 Teppo Niemi  
  Niin minäkin muistelisin, että muutama pikajuna pysähtyi aikoinaan Paimiossa. Eräs tälläinen oli muistaakseni silloinen P131, joka lähti Helsingistä n. 21.10.
kuva 18.11.2005 15:34 Teppo Niemi  
  Ylivieskan pohjoisen esiopastimen lähellä. Juna on matkalla kilometrilukujen kasvusuuntaan, ja kaarteessa oleva sähköistämätön rata menisi Haapajärvelle.
kuva 18.11.2005 15:30 Teppo Niemi  
  Tuomas: Kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/4238.html on viimeinen ajojohdinpylväs Kevijärven (Kelloselän) suuntaan. Eli kyllä paikka löytyy toisesta suunnasta Laurilan ja Oulun väliseltä radalta Myllykankaan ja Iin välistä.
kuva 18.11.2005 10:14 Teppo Niemi  
  JT ja ohjesäännöt ovat muuttunut aikojen kuluessa. Joidenkin muutosten taustalla on vakavat onnettomuudet, kuten Onnettomuustutkintakeskuksen sivuiltakin olemme saattaneet lukea. (Esim. takaohjaamosta ajo). Ehkäpä 20 vuoden päästä ihmetellään loppuopastelevyjä ja -luhtyjä. Toimintatapoja on myös kyettävä tarkastelemaan kuvanottohetkellä voimassaolevien säännösten mukaan, eikä verrata niitä nykymääräyksiin. Sama asia koskee myös ulkomaihin, menettelyä on kyettävä vertaamaan myös kyseisen maan säädösiin.
kuva 17.11.2005 11:41 Teppo Niemi  
  Junasuorittaja-nimitys tuli vasta Junaturvallisuussäännön muutoksen yhteydessä 1.12.1969. Jos kuva olisi otettu tämän päivän jälkeen, kyseessä olisi ollut asemamiessuorittaja. Mutta nyt hän ilmeisestikin toimi puhelinvartiopaikan hoitajana.
Mitä taas yppis kysyy, niin eroa oli mm. palvelussuhteen muodoissa ja koulutuksesa. Liitokin oli eri näillä henkilöryhmillä.
kuva 17.11.2005 10:00 Teppo Niemi  
  Jos kuva on otettu 1970, niin katolla olivat raiteiden 1, 2 ja 3 junanlähetysopastimet. Sähköjunaliikenteen alkaessa raiteilla oli uudet laiturit, yhteys sisäpijalle poikki. Silloin raiteiden numerot olivat 1u, 2u, 3u
kuva 17.11.2005 09:40 Teppo Niemi  
  Niin JT on sanonut viimevuosina. Mutta kun pohditaan kuvan tilannetta, pitäisi kaivaa esille v. 1969 JT /JTO ja siihen vuoteen 1973 tehdyt korjaukset. Mutta nyt MUTU-tietoa: Henkilövaunulle ei ollut heiton suhteen mitään erityismääräyksiä. Yleisissä heittoa koskevissa ohjeissa sanottiin ettei vaunua, jossa on matkustajia, saa heittää.
kuva 17.11.2005 08:19 Teppo Niemi  
  Ari, eikö JR sinulle kertonut sen yllä. Eli Kiitotavarajuinien (TK) lähtöraide.
<<   >>