Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 28.11.2005 11:23 Teppo Niemi  
  Ratikka joka siitä kulki silloin on 3 (3B / 3T) ja reitti on näillä kohdin sama kuin nykyisinkin Töölöstä Kallioon eli : Nordenskiöldinkatu - Viipurinkatu - Porvoonkatu. JR: Muistaakseni teksti nopeusmerkin lisäkilvessä oli Pääradalle.
kuva 28.11.2005 11:19 Teppo Niemi  
  Tapio: Pot on teräskorinen postivaunu. Kolme uusinta on muutettu sotilaskuljetusvaunuiksi (Ems) ja yksi vanhan sarjan vaunuista 10002 on museoitu.
kuva 28.11.2005 09:16 Teppo Niemi  
  Onko täällä sivustolla vierailevia PORHAlaisia? He voinevat kertoa jotakin tämän omistus/hallintasuhteesta. On parempi etten arvaile.
kuva 28.11.2005 08:30 Teppo Niemi  
  Ennen sähhköistystä "välivaihteet" olivat raiteiden 7 ja 8 välillä. Silloisen raiteen 9 paikalla on nykyisin raide 11 (mutta silloin sillä oli laiturit molemmin puolin kuten raiteella 2). JE:n kommentiin voisi lisätä, että yhdysraide, samoin kuin raiteiden 5 ja 6 välissä ollut kulkuraidekin poistui sähköistyksen yhteydessä tehtyjen ratapihamuutosten yhteydessä.
kuva 25.11.2005 13:01 Teppo Niemi  
  1994 oli HMVYn ja Keitelemuseon lätät Petroskoin matkalla, 1990 MRYn reissu olisi ollut Ilomatsi ( https://vaunut.org/kuvasivu.php/3071 ) ja 1991 (Helsinki-)Pieksämäki - Savonlinna-Imatra T-Mustola-Hytti-Vainikkala (-Helsinki), niin se olisi joko 1992 tai 1993.
kuva 25.11.2005 09:16 Teppo Niemi  
  Saksassa lähtölupa annetaan usein valo-opastimella, jossa ov valaistu vihreä ympyrä. Ja punalakkiset ovat todellakin asiakaspalvelijoita, neuvotaan vaikka ulkolaiseia turisteja poikkeusjärjestelyjen aikana oikeaan junaan ja edelleen bussiin. Eräillä liikennepaikoilla samat henkilöt toimivat myös junasuorittajina (tällainen oli 1990-luvun puolivälissä esim Nuernberg-Ost). Junissa tälläisilla liikennepaikoílla, jossa punalakit toimivat, he ilmoittavat konduktöörille pillillä junan lähtövuorosta ja ovien sulkemisesta. Konduktöörit huolehtivat ovien sulkemisesta, ja ilmottavat punalakikkiselle junan olevan heidän puolestaan valmis.
kuva 24.11.2005 11:49 Teppo Niemi  
  DB:n aikatauluhaun mukaan juna olisi Bremerhaven-Lehe n asemalta ja matkalla Osnabrück Hbflle. Cuxhavenista tullessa junanvaihto Bremerhaven-Lehenin tai Bremerhafen Hbfn liikennepaikalla.
kuva 23.11.2005 16:58 Teppo Niemi  
  Ja nythän henkilövaunujen tunnusten ensimmäiset kirjaimet ovat: A = Virka- salonki ja näyttelyvaunut, (B virkatarvevaunut) C = 1. luokan vaunut, (D Ei käytössä), E = 2. luokan vaunu.
kuva 23.11.2005 16:29 Teppo Niemi  
  Ja jos mennään vielä tarkemmaksi, niin ennen 1956 oli A = Virkavaunut (vallasvaunut) B = I (1.) luokka, C yhdistetty I ja II (1. ja 2.) luokka, D = II (2.) luokka ja E = III (3. luokka). Luokkatunnukset olivat ennen vuotta 1956 roomalaisin numeroin ja sen jälkeen arabialaisin numeroin. Käytännössä viimeiset pelkät I luokan vaunut (sajatunnus B) poistuivat jo 1930-luvulla, jolloinka ne alennettiin joko C tai D sarjoihin. Muita matkustajavaunujen yhteydessä käytettyjä isoja kirjaimia olivat F (= Konduktöörivaunu tai -osasto), P (= Postivaunu tai -osasto) T (= Työläisvaunu), R (=Ravintolavaunu tai -osasto) S = Sairasvaunu (AS, myöhemmin ES). 1950-luvulta 1970-luvulle myöskin K (= Kiitojuna)
kuva 23.11.2005 13:40 Teppo Niemi  
  Kuvan otto aikoihin oli Dr12 vetureissa samoin kuin Liedossakin linjaradiot, mutta sivuuttavalle junalle ei lähtölupaa saanut vielä silloin antaa radiolla. Muutos tapahtui muistaakseni 1990-luvun puolivälissä.
kuva 21.11.2005 14:33 Teppo Niemi  
  Eipä ollut. Siksi juuri näin päin, eli Ruotsiata Suomeen. (Ja Nokiahan on edelleenkin liikennepaikan nimenä sekä Saksassa (Bochum NOKIA), että Suomessa (Nokia) DB:n aikatauluhaku antaa matka-ajaksi 31 h 41 min)
kuva 21.11.2005 14:10 Teppo Niemi  
  Leo: Hkba on rekistöröity Suomeen ja omistaja on Vr Oy. Ei SA3-kytkin tee kalustosta venäläistä (Vrt esim Dv12, Dv16, Dr14). Ei, vaikka vaunu kävisikin Venäjällä (esim. Ohna, Spar)
kuva 21.11.2005 11:02 Teppo Niemi  
  Kansainvälisessä liikenteessä: Koivukylä - Björkby, eli mistä mihin? Harmi vain, että liikenne on loppunut....
kuva 21.11.2005 08:51 Teppo Niemi  
  Eikös joskus ollut aikatauluissa Metelin kohdalla kolmio ja alaviite Sillan varmistuksen takia (Kiehimän joen siltahan oli silloin yhdistetty rautatie- ja maantiesilta). Vastaavia merkintöjä oli aikoinaan myös Paukkajan kohdalla.
kuva 21.11.2005 08:33 Teppo Niemi  
  Ainakin heti mieleen tulleita: IVO / Hämeenlinna, Tampere, VR konepaja / Helsinki.
kuva 21.11.2005 08:14 Teppo Niemi  
  Puskimet asennettu Vainikkalassa?? Minulle on jäänyt mielikuva Käskylehtien yms perusteella, että puskimet asennettiin Viipurissa, Värtsilässä ja Kamennogorskissa. SZD peri siitä lisäksi maksun.
kuva 18.11.2005 15:36 Teppo Niemi  
  Niin minäkin muistelisin, että muutama pikajuna pysähtyi aikoinaan Paimiossa. Eräs tälläinen oli muistaakseni silloinen P131, joka lähti Helsingistä n. 21.10.
kuva 18.11.2005 15:34 Teppo Niemi  
  Ylivieskan pohjoisen esiopastimen lähellä. Juna on matkalla kilometrilukujen kasvusuuntaan, ja kaarteessa oleva sähköistämätön rata menisi Haapajärvelle.
kuva 18.11.2005 15:30 Teppo Niemi  
  Tuomas: Kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/4238.html on viimeinen ajojohdinpylväs Kevijärven (Kelloselän) suuntaan. Eli kyllä paikka löytyy toisesta suunnasta Laurilan ja Oulun väliseltä radalta Myllykankaan ja Iin välistä.
kuva 18.11.2005 10:14 Teppo Niemi  
  JT ja ohjesäännöt ovat muuttunut aikojen kuluessa. Joidenkin muutosten taustalla on vakavat onnettomuudet, kuten Onnettomuustutkintakeskuksen sivuiltakin olemme saattaneet lukea. (Esim. takaohjaamosta ajo). Ehkäpä 20 vuoden päästä ihmetellään loppuopastelevyjä ja -luhtyjä. Toimintatapoja on myös kyettävä tarkastelemaan kuvanottohetkellä voimassaolevien säännösten mukaan, eikä verrata niitä nykymääräyksiin. Sama asia koskee myös ulkomaihin, menettelyä on kyettävä vertaamaan myös kyseisen maan säädösiin.
kuva 17.11.2005 11:41 Teppo Niemi  
  Junasuorittaja-nimitys tuli vasta Junaturvallisuussäännön muutoksen yhteydessä 1.12.1969. Jos kuva olisi otettu tämän päivän jälkeen, kyseessä olisi ollut asemamiessuorittaja. Mutta nyt hän ilmeisestikin toimi puhelinvartiopaikan hoitajana.
Mitä taas yppis kysyy, niin eroa oli mm. palvelussuhteen muodoissa ja koulutuksesa. Liitokin oli eri näillä henkilöryhmillä.
kuva 17.11.2005 10:00 Teppo Niemi  
  Jos kuva on otettu 1970, niin katolla olivat raiteiden 1, 2 ja 3 junanlähetysopastimet. Sähköjunaliikenteen alkaessa raiteilla oli uudet laiturit, yhteys sisäpijalle poikki. Silloin raiteiden numerot olivat 1u, 2u, 3u
kuva 17.11.2005 09:40 Teppo Niemi  
  Niin JT on sanonut viimevuosina. Mutta kun pohditaan kuvan tilannetta, pitäisi kaivaa esille v. 1969 JT /JTO ja siihen vuoteen 1973 tehdyt korjaukset. Mutta nyt MUTU-tietoa: Henkilövaunulle ei ollut heiton suhteen mitään erityismääräyksiä. Yleisissä heittoa koskevissa ohjeissa sanottiin ettei vaunua, jossa on matkustajia, saa heittää.
kuva 17.11.2005 08:19 Teppo Niemi  
  Ari, eikö JR sinulle kertonut sen yllä. Eli Kiitotavarajuinien (TK) lähtöraide.
kuva 17.11.2005 08:17 Teppo Niemi  
  Ja tässäkin päässä EFi (numerosarjasta 22391-22400), ja A8 teleillä, ilman päätyikkunoita. Sarjan useimmissa A8 telisissä vaunuissa oli päätyikkunat, eli numerolle ei juuri löydy montaakaan vaihtoehtoa.
kuva 17.11.2005 08:08 Teppo Niemi  
  Toisena vaununa näyttää olevan Cht-vaunu.
kuva 16.11.2005 14:33 Teppo Niemi  
  Aikataulukirjan A-osa lisäys 3 15.7.1967 antaa junapainoksi 12,5 o/oo määrävän nousun omavaavalle radalle (taulukko II) perusnopeuden ollessa alle 44 km/h sarkkeessa 1 925 tn, sarakkeessa 2 1000 tn ja alle 40 km/h sarakkeessa 3 1050 tn.
kuva 15.11.2005 08:03 Teppo Niemi  
  tks:lle: Asemalla toimi silloin muistaakseni vain junasuoritus tarvittaessa. Lipunmyynti oli todennäköisesti loppunut hieman aikaisemmin. Ja kohta myös junasuorituskin siirtyi historiaan alueasetinlaitteen ja kauko-ohjauksen myötä.
kuva 14.11.2005 08:35 Teppo Niemi  
  Sivulta http://www.1520mm.com/r/w/platforms.html löytyy näiden vaunujen venäläiset sarjatunnunnukset. Eli 12-xxxx. Pitkiä tyyppejä ovat esim. 13-470, 13-935, 13-9007, lyhutä taas esim. 13-4012-09. Kuvassa on vaunu numero 94873049.
kuva 11.11.2005 17:24 Teppo Niemi  
  Tätä laitetta käytettiin höyryveturien polttoainetäydennysten tekemiseen. Katso esim. https://vaunut.org/kuvasivu.php/17828.html ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/6106.html
kuva 09.11.2005 08:08 Teppo Niemi  
  Kyseessä lienee Kilon laiturivaihde. Olisikohan Kilo toiminut silloin puhelinvartiopaikkana sähköistyksen juhlajunalle. Joka tapauksessa sähköjuna liikenne Kirkkonummelle alkoi tällöin. Taustalla Lindholmin sahan valmistamia uusia kaapelikeloja, ja pilkistääkö Sm:n keulan takaa vielä vanha Varubodenin kaupan kulma. Rakennus han toimi sähköistystöiden aikana työmaatukikohtana ja puretiin töiden valmistuttua.
kuva 03.11.2005 09:59 Teppo Niemi  
  Eero, Sabonlinna - Parikkala välin henkilöjunan vaunustohan vaihdetaan tavarajunalla Imatra T - Savonlinna välillä. Itsekin olet kuvannut kyseisten vaunujen vaihtoa ( https://vaunut.org/kuvasivu.php/15135.html ) viime kesänä
kuva 01.11.2005 13:38 Teppo Niemi  
  Kuvahan oli Tr1 1033 ohittamassa Oriveden asemaa.
kuva 27.10.2005 15:20 Teppo Niemi  
  Tässä vaunussa kuten myös A 30, CEit-vaunuissa 2651 - 2654 ja Eit-vaunuissa 23001-23004 on München-Kassel-telit (M-K). Vaunussa A 90, ennen sen museointia Mikkeliin oli myöskin München-Kassel-telit.
kuva 26.10.2005 13:40 Teppo Niemi  
  Kuopion konepajalla on korjattu Dr14, Dv11, Dv15, Dv16, ja osa Dv12 vetureista sekä Vaasan konepajan loputtua Tve1-3 ja Tka:t. Tve4 on muistaakseni ollut koko ajan Kuopion korjauskierrossa. tks:lle: Kuopion varikon vemput olivat Pieksämäen kirjoilla.
kuva 24.10.2005 16:54 Teppo Niemi  
  Kyllä EK- /EP juna Savonia oli juuri vastaava. Valtionrautateiden julisteessa on komea kuva Savoniasta Pitkälahden vanhalla linjalla, veturina Dr13.
kuva 18.10.2005 10:29 Teppo Niemi  
  Jossakin korjausmerkintöjä käsittelevässä ohjeessa oli, että välikorjausmerkinnässä merkitään lyhenteen perään k, jos korjauksen suoritajana oli konepaja, erotuksena vaunukorjaamon (varikon) suorittamasta korjauksesta. Itse olen havainnut Pmk:n lisksi myös Olk-lyhenteen.
kuva 18.10.2005 08:29 Teppo Niemi  
  Kyllähän se ihan K4-teliltä näyttää, vaikka edessä olevalla palkilla yritetäänkin hämätä.
kuva 14.10.2005 14:07 Teppo Niemi  
  Arvataanpa: Porvoosta, Nykyisestä Porvoon keskustan liikennepaikasta n. 100 m joen suun suuntaan.
kuva 14.10.2005 10:09 Teppo Niemi  
  Viimeiset valmistuneet puukoriset postivaunut ovat 9842 ja 9843, jotka on merkitty valmistuneeksi 18.12.1959
kuva 12.10.2005 13:31 Teppo Niemi  
  Tekevät käsittääkseni kevyenliikenteen reittiä välille Kutojanpolku - Lansanpurontie. (Reitti ylittänee Kutojanpolun entistä SOK:n raiteen ratasiltaa pitkin.)
kuva 11.10.2005 16:20 Teppo Niemi  
  VR:lle (Nykyisin VR Oy) toimitettujen lisäksi näitä on toimitettu muutamia kappaleita eri yhtiöille tunnuksella Move250B. (1524 mm raideleveydllä mm Yhtyneet sahat Oy, Seikun saha, Pori ja 1435 mm AB Storstockholms Lokaltrafikille Saltsjöbananin Igelbodanin varikolle)
kuva 11.10.2005 15:05 Teppo Niemi  
  RHK:n nettisivuilta löytyy JTT:n pdf-versio: Sen kohdassa 2.33 on luettelo avattavista silloista. Siinä ei ole mainintaa Lieksan joesta, jotanka silta lienee hitsattu/pultattu kiinni.
kuva 11.10.2005 14:20 Teppo Niemi  
  Salonki on vaunujen 2373-2382 (alunperin Eht v.1976, muutettu 1985) salonki. Pohjapiirros, samoin kuin hytin ja vaunun kuva ovat vanhemmasta eli alun alkaenkin 1. lk hyttivaunuksi rakennettusta vaunusta 2360 - 2366, jollainen on myös Haapamäen Cht.
kuva 11.10.2005 11:30 Teppo Niemi  
  Itse kuulin kyseisen lempinimen ekan kerran eräältä ajonäytteitä vastaanottamaan tulleelta, nyt jo eläkkeellä olevalta matkaneuvojalta. Juna kun oli " jäätynyt" hänen asemapaikalleen ensi vierailullaan. Ilmeisesti musiikkikappale vaikutti asiaan.
kuva 11.10.2005 11:26 Teppo Niemi  
  Ja nyt se on uudessa kalustohallissa (Lipunmyynnistä tultaessa perimmäisen hallin vasemmanpuoleisimmalla raiteella.)
kuva 11.10.2005 10:17 Teppo Niemi  
  Nykyisin pääsääntöisesti junat ovat numeroitu "pääliikennesuuntien" mukaisesti, eli parittomat junat kulkevat Hangosta Riihimäelle (näin on saatu pääsääntöisesti parittomat junat Hyvinkää-Riihimäki välille). Parittomien junien kulkusuunnat ovat vaihdelleet eräillä radoilla: Esimerkkinä käynee esim. Haapamäki-Jyväskylä (Aikoinaan parittomat Haapamäki - Jyväskylä, nyt päin vastoin). Lisäksi on muistettava, että pitkämatkaiset junat saattoivat kulkea vastakkaiseen suuntan kuin numero kertoo. Esim. 5038 kulkee Tampereelta Raumalle, vaikka pääsääntöisesti parittomat junat kulkevat tähän suuntaan.
kuva 11.10.2005 08:26 Teppo Niemi  
  Dakkus, vierailehan Suomen Rautatiemuseossa, siellä pääset havainnoimaan millainen A30 väritys oli silloin kuin se oli presidentin vaununa. Vaunuhan on nyt maalattu takaisin siihen asuun.
kuva 11.10.2005 08:24 Teppo Niemi  
  Mutta Dm9ssä oli kiinteät, ja jatkettavat pöydät penkkien välissä, ja CEiv:n 1 lk osatossa oli normaalit tarjoilupöydät.
kuva 11.10.2005 08:18 Teppo Niemi  
  Hr3 ?? Hr3 oli hurrikaani, siis Ruotsista (SJ) käytettynä ostettu veturi sota-aikana. Oikea sarja on Hv3, eli väliraskas henkilöliikenneveturi 3. Jack:lle voisin kertoa, että joskus Hesarikin uutisoi veturin "lämmitysyrityksistä" edellisellä seisontapaikalla, eli siitä voinee päätellä jotain....
kuva 11.10.2005 08:11 Teppo Niemi  
  Vaunuhan on Mikkelin asemalla, hieman asemarakennuksen pohjoispuolella. Suositelen jiin Joukolle kuin Jackllekin vierailua Mikkelissä kesäkuussa puolustusvoimien lippujuhlapäivänä.... (Vilkaiskaapa: https://vaunut.org/kuvasivu.php/14285.htm https://vaunut.org/kuvasivu.php/14284.htm https://vaunut.org/kuvasivu.php/14283.htm
https://vaunut.org/kuvasivu.php/14282.htm ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/14281.htm)