Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	17.11.2005 08:19	Teppo Niemi
		Ari, eikö JR sinulle kertonut sen yllä. Eli Kiitotavarajuinien (TK) lähtöraide.
	17.11.2005 08:17	Teppo Niemi
		Ja tässäkin päässä EFi (numerosarjasta 22391-22400), ja A8 teleillä, ilman päätyikkunoita. Sarjan useimmissa A8 telisissä vaunuissa oli päätyikkunat, eli numerolle ei juuri löydy montaakaan vaihtoehtoa.
	17.11.2005 08:08	Teppo Niemi
		Toisena vaununa näyttää olevan Cht-vaunu.
	16.11.2005 14:33	Teppo Niemi
		Aikataulukirjan A-osa lisäys 3 15.7.1967 antaa junapainoksi 12,5 o/oo määrävän nousun omavaavalle radalle (taulukko II) perusnopeuden ollessa alle 44 km/h sarkkeessa 1 925 tn, sarakkeessa 2 1000 tn ja alle 40 km/h sarakkeessa 3 1050 tn.
	15.11.2005 08:03	Teppo Niemi
		tks:lle: Asemalla toimi silloin muistaakseni vain junasuoritus tarvittaessa. Lipunmyynti oli todennäköisesti loppunut hieman aikaisemmin. Ja kohta myös junasuorituskin siirtyi historiaan alueasetinlaitteen ja kauko-ohjauksen myötä.
	14.11.2005 08:35	Teppo Niemi
		Sivulta http://www.1520mm.com/r/w/platforms.html löytyy näiden vaunujen venäläiset sarjatunnunnukset. Eli 12-xxxx. Pitkiä tyyppejä ovat esim. 13-470, 13-935, 13-9007, lyhutä taas esim. 13-4012-09. Kuvassa on vaunu numero 94873049.
	11.11.2005 17:24	Teppo Niemi
		Tätä laitetta käytettiin höyryveturien polttoainetäydennysten tekemiseen. Katso esim. https://vaunut.org/kuvasivu.php/17828.html ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/6106.html
	09.11.2005 08:08	Teppo Niemi
		Kyseessä lienee Kilon laiturivaihde. Olisikohan Kilo toiminut silloin puhelinvartiopaikkana sähköistyksen juhlajunalle. Joka tapauksessa sähköjuna liikenne Kirkkonummelle alkoi tällöin. Taustalla Lindholmin sahan valmistamia uusia kaapelikeloja, ja pilkistääkö Sm:n keulan takaa vielä vanha Varubodenin kaupan kulma. Rakennus han toimi sähköistystöiden aikana työmaatukikohtana ja puretiin töiden valmistuttua.
	03.11.2005 09:59	Teppo Niemi
		Eero, Sabonlinna - Parikkala välin henkilöjunan vaunustohan vaihdetaan tavarajunalla Imatra T - Savonlinna välillä. Itsekin olet kuvannut kyseisten vaunujen vaihtoa ( https://vaunut.org/kuvasivu.php/15135.html ) viime kesänä
	01.11.2005 13:38	Teppo Niemi
		Kuvahan oli Tr1 1033 ohittamassa Oriveden asemaa.
	27.10.2005 15:20	Teppo Niemi
		Tässä vaunussa kuten myös A 30, CEit-vaunuissa 2651 - 2654 ja Eit-vaunuissa 23001-23004 on München-Kassel-telit (M-K). Vaunussa A 90, ennen sen museointia Mikkeliin oli myöskin München-Kassel-telit.
	26.10.2005 13:40	Teppo Niemi
		Kuopion konepajalla on korjattu Dr14, Dv11, Dv15, Dv16, ja osa Dv12 vetureista sekä Vaasan konepajan loputtua Tve1-3 ja Tka:t. Tve4 on muistaakseni ollut koko ajan Kuopion korjauskierrossa. tks:lle: Kuopion varikon vemput olivat Pieksämäen kirjoilla.
	24.10.2005 16:54	Teppo Niemi
		Kyllä EK- /EP juna Savonia oli juuri vastaava. Valtionrautateiden julisteessa on komea kuva Savoniasta Pitkälahden vanhalla linjalla, veturina Dr13.
	18.10.2005 10:29	Teppo Niemi
		Jossakin korjausmerkintöjä käsittelevässä ohjeessa oli, että välikorjausmerkinnässä merkitään lyhenteen perään k, jos korjauksen suoritajana oli konepaja, erotuksena vaunukorjaamon (varikon) suorittamasta korjauksesta. Itse olen havainnut Pmk:n lisksi myös Olk-lyhenteen.
	18.10.2005 08:29	Teppo Niemi
		Kyllähän se ihan K4-teliltä näyttää, vaikka edessä olevalla palkilla yritetäänkin hämätä.
	14.10.2005 14:07	Teppo Niemi
		Arvataanpa: Porvoosta, Nykyisestä Porvoon keskustan liikennepaikasta n. 100 m joen suun suuntaan.
	14.10.2005 10:09	Teppo Niemi
		Viimeiset valmistuneet puukoriset postivaunut ovat 9842 ja 9843, jotka on merkitty valmistuneeksi 18.12.1959
	12.10.2005 13:31	Teppo Niemi
		Tekevät käsittääkseni kevyenliikenteen reittiä välille Kutojanpolku - Lansanpurontie. (Reitti ylittänee Kutojanpolun entistä SOK:n raiteen ratasiltaa pitkin.)
	11.10.2005 16:20	Teppo Niemi
		VR:lle (Nykyisin VR Oy) toimitettujen lisäksi näitä on toimitettu muutamia kappaleita eri yhtiöille tunnuksella Move250B. (1524 mm raideleveydllä mm Yhtyneet sahat Oy, Seikun saha, Pori ja 1435 mm AB Storstockholms Lokaltrafikille Saltsjöbananin Igelbodanin varikolle)
	11.10.2005 15:05	Teppo Niemi
		RHK:n nettisivuilta löytyy JTT:n pdf-versio: Sen kohdassa 2.33 on luettelo avattavista silloista. Siinä ei ole mainintaa Lieksan joesta, jotanka silta lienee hitsattu/pultattu kiinni.
	11.10.2005 14:20	Teppo Niemi
		Salonki on vaunujen 2373-2382 (alunperin Eht v.1976, muutettu 1985) salonki. Pohjapiirros, samoin kuin hytin ja vaunun kuva ovat vanhemmasta eli alun alkaenkin 1. lk hyttivaunuksi rakennettusta vaunusta 2360 - 2366, jollainen on myös Haapamäen Cht.
	11.10.2005 11:30	Teppo Niemi
		Itse kuulin kyseisen lempinimen ekan kerran eräältä ajonäytteitä vastaanottamaan tulleelta, nyt jo eläkkeellä olevalta matkaneuvojalta. Juna kun oli " jäätynyt" hänen asemapaikalleen ensi vierailullaan. Ilmeisesti musiikkikappale vaikutti asiaan.
	11.10.2005 11:26	Teppo Niemi
		Ja nyt se on uudessa kalustohallissa (Lipunmyynnistä tultaessa perimmäisen hallin vasemmanpuoleisimmalla raiteella.)
	11.10.2005 10:17	Teppo Niemi
		Nykyisin pääsääntöisesti junat ovat numeroitu "pääliikennesuuntien" mukaisesti, eli parittomat junat kulkevat Hangosta Riihimäelle (näin on saatu pääsääntöisesti parittomat junat Hyvinkää-Riihimäki välille). Parittomien junien kulkusuunnat ovat vaihdelleet eräillä radoilla: Esimerkkinä käynee esim. Haapamäki-Jyväskylä (Aikoinaan parittomat Haapamäki - Jyväskylä, nyt päin vastoin). Lisäksi on muistettava, että pitkämatkaiset junat saattoivat kulkea vastakkaiseen suuntan kuin numero kertoo. Esim. 5038 kulkee Tampereelta Raumalle, vaikka pääsääntöisesti parittomat junat kulkevat tähän suuntaan.
	11.10.2005 08:26	Teppo Niemi
		Dakkus, vierailehan Suomen Rautatiemuseossa, siellä pääset havainnoimaan millainen A30 väritys oli silloin kuin se oli presidentin vaununa. Vaunuhan on nyt maalattu takaisin siihen asuun.
	11.10.2005 08:24	Teppo Niemi
		Mutta Dm9ssä oli kiinteät, ja jatkettavat pöydät penkkien välissä, ja CEiv:n 1 lk osatossa oli normaalit tarjoilupöydät.
	11.10.2005 08:18	Teppo Niemi
		Hr3 ?? Hr3 oli hurrikaani, siis Ruotsista (SJ) käytettynä ostettu veturi sota-aikana. Oikea sarja on Hv3, eli väliraskas henkilöliikenneveturi 3. Jack:lle voisin kertoa, että joskus Hesarikin uutisoi veturin "lämmitysyrityksistä" edellisellä seisontapaikalla, eli siitä voinee päätellä jotain....
	11.10.2005 08:11	Teppo Niemi
		Vaunuhan on Mikkelin asemalla, hieman asemarakennuksen pohjoispuolella. Suositelen jiin Joukolle kuin Jackllekin vierailua Mikkelissä kesäkuussa puolustusvoimien lippujuhlapäivänä.... (Vilkaiskaapa: https://vaunut.org/kuvasivu.php/14285.htm https://vaunut.org/kuvasivu.php/14284.htm https://vaunut.org/kuvasivu.php/14283.htm https://vaunut.org/kuvasivu.php/14282.htm ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/14281.htm)
	10.10.2005 16:44	Teppo Niemi
		Jos unohdetaan aivan vanhat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa rakennetut, niin 1920-luvulla ja sen jälkeenkin tehtiin avosiltaisia F-sarjan konduktöörivaunuja. Näitä vaunuja oli käytössä vielä 1970-luvulla. Lisäksi Fh-vaunut voitaneen lukea myös avosiltaisiin vaunuihin. Matkustajavaunuista avosiltaisia ovat vain 1940-luvun puolivälissä makuuvaunuista muutetut A91 ja A99.
	10.10.2005 14:11	Teppo Niemi
		Pasilan konepajaa vastaan sotii se, että Pasila korjasi ja rakensi lähinnä vaunu- ja moottorikalustoa. Höyryveturit taas kuuluivat Helsingin konepajalle, joka sijaitsi nykyisten Nykytaiteen museon ja Sanomatalon paikalla
	10.10.2005 09:55	Teppo Niemi
		Ja ennen A1 (2. A1!) vaunun käyttööntuloa 1972 väri oli myöskin sininen. Eli vaunu on maalattu presidentin vaunun väreihin. Vain ollessaan "normaali" salonkivaunu se oli ruskea.
	10.10.2005 08:28	Teppo Niemi
		Ja lisäksi Sachsenmodelle GmbH on tehnyt 4 erikoissarjaa "Sonderzug nah Pankow (pituusmittakaavaan 1:100) Sarjojen vaunuista puolet on vierailut Suomessa.
	10.10.2005 08:16	Teppo Niemi
		Teoksen K. Bossing: Regierungszüge der DDR: Reitti kulki Berlin Ostbahnhofilta Varsovan, Brestin ja Lenigradin kautta. Saman kirjan mukaan paluumatkalla vaunu 89-80 008 vaurioitui Viipurissa. Kaiken kaikkiaan kyseessä oli 14 vaunun runko.
	10.10.2005 08:07	Teppo Niemi
		Siellä samassa paikassa, jossa veikkasir Eikd:n olevan. Eli Suomen rautatiemuseossa Hyvinkäällä
	07.10.2005 16:03	Teppo Niemi
		Näyttävät kovaskikin entisiltä DB:n 1950- luvun lopun ja 1960-luvun teräskorisita Bm-sarjan vaunuilta.
	04.10.2005 10:30	Teppo Niemi
		Jos puhelinlinjat noudattavat yleistä rakennustapaa, niin juna on menossa kohti Lahtea. (Asian voisi tarkastaa vaikkapa VR:n vanhasta ohjesäännöstä Kenttäpuhelimen käyttöohjeet, sinne on merkitty kummalla puolen rataa VR:n linja on kulkenut. Pääsääntö on, että km-luvun kasvusuuntaan nähden katsottuna oikealla puolen rataa.)
	03.10.2005 13:55	Teppo Niemi
		Ja asemahan palvelee myös muita liikennöitsijöitä kuin VR Oytä (kuten esim museoliikenteen vapauduttua: PMR, Porha, Höyryveturimatkat 1009 Oy, Höyryraide Oy...) Esim. kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/16878.html Veturin 2216 vetämän junan liikennöitsijä (operaattori) on Haapamäen museoveturiyhdistys ry eikä VR oy. Ja EU vaatinee lisää vapautusta rautatieliikenteeseen, jotenka on odotettavissa operaattorien määrän kasvua.
	03.10.2005 13:39	Teppo Niemi
		Siksi se höyryää kun kanasta tuleva vesi on kuumaa.
	03.10.2005 12:28	Teppo Niemi
		Vastakysymyksenä, miksi niissä pitäisi olla VR:n logo? Eihän VR (VR Oy, VR-Yhtymä Oy, VR-Rata OY) ole kymmeneen vuoteen omistanut kuin muutaman asemarakennuksen. Kaikki muut ovat muiden tahojen omistuksessa Ison osan omistaa, samoin kuin rataverkonkin Ratahallintokeskus. Eikä kaikissa aemarakennuksissa ole enää mitään VR:n toimintaa, vaikkakin niissä on liikenteenohjauksessa tarvittavia laitteita.
	27.09.2005 09:10	Teppo Niemi
		Rautaruukin malmin kuljetusvaunut ovat riippuvaisia siitä, mistä malmi on tullut. Aikoinaan Otanmäestä malmi kuljetettiin Om-vaunuilla, Rautuvaarasta (Kolari) taas Eao ja Eaov-vaunulla, joista jälkimmäiset muistuttavat Vok-vaunuja. Kostamuksesta (Venäjältä) Vok vaunuissa, Kiirunasta taas Ob-tyyppisiin vaunuihin lastatuilla kuljetussäiliöillä. Eli vastauksena Joonalle: Siitä lähtien kun malmitoimitukset Venäjältä / Neuvostoliitosta alkoivat.
	26.09.2005 11:21	Teppo Niemi
		Ja minun mielikuvani oli, että Hakosillassa olimme jo oikealla (eli eteläisellä) raiteella.
	26.09.2005 10:29	Teppo Niemi
		Aikataulun mukainen Ilmalan ratapihalta lähtöaika oli 10.20, mutta matka Helsingin liikennepaikan rajalle vei uskomattoman paljon aikaa. Järvenpäässä olimme jäljessä taulusta n. 40 min. Tampere Tavaralta (Käytännössä Perkiöstä) jakoimme klo 15 ja Haapamäelle tultiin hieman klo 17 jälkeen.
	22.09.2005 13:26	Teppo Niemi
		Kirkkonummella on nähty tavarajunia aina Kelan liikenteen loppumiseen ja Hyvinkää - Karjaa radan perusparannuksen valmistumiseen saakka. 1990-luvulla mm Hämeenlinna - Lappohja tavarajuna kiersi Pasilalan kautta (Tässä suunnassa, kuormassa´, syy vaunujen akselipaino)
	22.09.2005 08:07	Teppo Niemi
		En yhtään ihmettele, että suurelta yleisöltä ja lehtien toimittajilta menee rataverkon omistus- ja liikennöintiasiat sekaisin.
	22.09.2005 08:05	Teppo Niemi
		Kyllähän sen pitäisi mennä Tampereen ohi (Tampere Järvensivusta Tampere Tavaraan)perjantai-iltana. Olen lähdössä tänään lämmittämään höyryveturia veturin esilämmitystä varten.
	21.09.2005 15:43	Teppo Niemi
		Kuvassa näkyy myös vanhan Halikonjoen sillan ristikkojänne.
	20.09.2005 09:33	Teppo Niemi
		Ja täydennetään vielä hieman Yppistä: Leningradin yöjunan aikana leningradin makuuvaunu(t)hti Helsingistä joko Joensuun tai Kontiomäen yöjunan matkassa. Kontiomäen junassa vaunu(t) olivat etumaisina. Kouvolasta Vainikkalaan vaunu(t) jatkoivat tavarajunassa(T). Moskova - Turun Satama makuuvaunu kulki Helsingin ja turun välissä junissa 31 /32.
	20.09.2005 08:15	Teppo Niemi
		Eero, eivät nämä sävyt ole enää pohjavärejä. Ja Juhallekin on pakko tuottaa pettymys, näihin tuskin tulee Esson/Shellin tekstejä, koska vaunut eivät ole olleet koskaan näiden yhtiöiden väreissä. Yksi on ollut Gob -sarjan bensiinivaunu, yksi BGo - sarjan virkatarvevaunu alusta lähtien ja vain yksi yksityisvaunu. Haarmaan säiliön omaava vaunu on ollut Oy Alko Ab:n väkiviinavaunu sarjatunnuksella Sal. Mitä näihin pitää vielä tehdä? Ainakin uudet päätytolpat ja merkinnät.
	19.09.2005 16:38	Teppo Niemi
		Ratahallintokeskuksen verkkoselostuksen mukaan kohtausmahdollisuus on Alavudella, Ähtärissä, Pihlajavedellä, Haapamäellä, Keuruulla, Petäjävedellä, Vilppulassa, sekä Korkeakoskella. Näissä Alavudella ja Keuruulla on käsivaihteet, jotka pitää kääntää paikallisesti, vaikka opastimet asetetaan keskitetysti Seinäjoelta.
	19.09.2005 08:30	Teppo Niemi
		TommiH kysyy vaikeita. Ilmeisesti niin veturin valmistajan kuin tilaajan arkistot ovat siivotut moneen kertaan. Niistä löytyisi vastaus TommiH:n kysymykseen. Tietenkin vanhat, 1950-luvun valokuvat auttavat asiaa. Oma veikkaukseni on, että ne ovat jälkiasennettuja.
	19.09.2005 08:25	Teppo Niemi
		1990-luvun alussa MRY teki syysretken, jossa Vainikkalaan tultiin Lappeenrannasta Hytin kautta Dv15 vedolla. Vainikkalassa puukoriset makuuvaunut kytkettiin Leningradista tulleen päiväpikajunan (venäläiset vaunut) perään. Vainikkalassa oli apulenkkisulkeiset: Matkatavarakärryllinen apulenkkejä: Yksi kerrallaan niitä annettiin kytkijälle ja raiteiden väliin alkoi kertyä kasa sopimattomista lenkeistä, kunnes sopiva löytyi. Yksi syy tähän oli, että matkustajavaunujen kytkimet ovat tehty pienemmille välyksille kuin tavaravaunujen kytkimet. Ja kun sopivaa matkustajavaunun kitaan meneevää apukytkintä ei Turusta löytynyt, ongelma ratkottiin Hkba:lla.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset