Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.09.2005 13:26 | Teppo Niemi | ||
| Kirkkonummella on nähty tavarajunia aina Kelan liikenteen loppumiseen ja Hyvinkää - Karjaa radan perusparannuksen valmistumiseen saakka. 1990-luvulla mm Hämeenlinna - Lappohja tavarajuna kiersi Pasilalan kautta (Tässä suunnassa, kuormassa´, syy vaunujen akselipaino) | ||||
|
22.09.2005 08:07 | Teppo Niemi | ||
| En yhtään ihmettele, että suurelta yleisöltä ja lehtien toimittajilta menee rataverkon omistus- ja liikennöintiasiat sekaisin. | ||||
|
22.09.2005 08:05 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän sen pitäisi mennä Tampereen ohi (Tampere Järvensivusta Tampere Tavaraan)perjantai-iltana. Olen lähdössä tänään lämmittämään höyryveturia veturin esilämmitystä varten. | ||||
|
21.09.2005 15:43 | Teppo Niemi | ||
| Kuvassa näkyy myös vanhan Halikonjoen sillan ristikkojänne. | ||||
|
20.09.2005 09:33 | Teppo Niemi | ||
| Ja täydennetään vielä hieman Yppistä: Leningradin yöjunan aikana leningradin makuuvaunu(t)hti Helsingistä joko Joensuun tai Kontiomäen yöjunan matkassa. Kontiomäen junassa vaunu(t) olivat etumaisina. Kouvolasta Vainikkalaan vaunu(t) jatkoivat tavarajunassa(T). Moskova - Turun Satama makuuvaunu kulki Helsingin ja turun välissä junissa 31 /32. | ||||
|
20.09.2005 08:15 | Teppo Niemi | ||
| Eero, eivät nämä sävyt ole enää pohjavärejä. Ja Juhallekin on pakko tuottaa pettymys, näihin tuskin tulee Esson/Shellin tekstejä, koska vaunut eivät ole olleet koskaan näiden yhtiöiden väreissä. Yksi on ollut Gob -sarjan bensiinivaunu, yksi BGo - sarjan virkatarvevaunu alusta lähtien ja vain yksi yksityisvaunu. Haarmaan säiliön omaava vaunu on ollut Oy Alko Ab:n väkiviinavaunu sarjatunnuksella Sal. Mitä näihin pitää vielä tehdä? Ainakin uudet päätytolpat ja merkinnät. | ||||
|
19.09.2005 16:38 | Teppo Niemi | ||
| Ratahallintokeskuksen verkkoselostuksen mukaan kohtausmahdollisuus on Alavudella, Ähtärissä, Pihlajavedellä, Haapamäellä, Keuruulla, Petäjävedellä, Vilppulassa, sekä Korkeakoskella. Näissä Alavudella ja Keuruulla on käsivaihteet, jotka pitää kääntää paikallisesti, vaikka opastimet asetetaan keskitetysti Seinäjoelta. | ||||
|
19.09.2005 08:30 | Teppo Niemi | ||
| TommiH kysyy vaikeita. Ilmeisesti niin veturin valmistajan kuin tilaajan arkistot ovat siivotut moneen kertaan. Niistä löytyisi vastaus TommiH:n kysymykseen. Tietenkin vanhat, 1950-luvun valokuvat auttavat asiaa. Oma veikkaukseni on, että ne ovat jälkiasennettuja. | ||||
|
|
19.09.2005 08:25 | Teppo Niemi | ||
| 1990-luvun alussa MRY teki syysretken, jossa Vainikkalaan tultiin Lappeenrannasta Hytin kautta Dv15 vedolla. Vainikkalassa puukoriset makuuvaunut kytkettiin Leningradista tulleen päiväpikajunan (venäläiset vaunut) perään. Vainikkalassa oli apulenkkisulkeiset: Matkatavarakärryllinen apulenkkejä: Yksi kerrallaan niitä annettiin kytkijälle ja raiteiden väliin alkoi kertyä kasa sopimattomista lenkeistä, kunnes sopiva löytyi. Yksi syy tähän oli, että matkustajavaunujen kytkimet ovat tehty pienemmille välyksille kuin tavaravaunujen kytkimet. Ja kun sopivaa matkustajavaunun kitaan meneevää apukytkintä ei Turusta löytynyt, ongelma ratkottiin Hkba:lla. | ||||
|
19.09.2005 08:17 | Teppo Niemi | ||
| Itse veikkaisin jotakin 1980-luvun alkua (Viikonloppujuna P134 Turku - Helsinki, jonka lähtöaika Salosta oli ilta kahdeksan kieppeillä.) | ||||
|
16.09.2005 14:31 | Teppo Niemi | ||
| Kauppaehdot ovat mielestäni olleet täysin kohtuulliset. Ja lisäksi on muistettava, että Tr1 1051 myyjä ei ole ollut VR vaan Keuruun Matkailu Oy. Korpivaaran perikunta sai vuoden jatkoajan siirtoon viime syyskuussa, mitään vaan ei ole tapahtunut. Ja lisäksi suuri yleisö mieltää kaiken kaluston kuuluvan VR:lle (kuten myös rataverkonkin). Ja valitukset "ratapihan laidan romuista" menevät VR:lle. Mietihän asiaa myös VR:n kannalta. Käykääpä katsomassa miten "edustavia" ovat Höyryveturipuistossa tai sen aidan ulkopuolella aikaisemmassa viestissä mainitsemani kalusto. | ||||
|
|
16.09.2005 14:31 | Teppo Niemi | ||
| Kauppaehdot ovat mielestäni olleet täysin kohtuulliset. Ja lisäksi on muistettava, että Tr1 1051 myyjä ei ole ollut VR vaan Keuruun Matkailu Oy. Korpivaaran perikunta sai vuoden jatkoajan siirtoon viime syyskuussa, mitään vaan ei ole tapahtunut. Ja lisäksi suuri yleisö mieltää kaiken kaluston kuuluvan VR:lle (kuten myös rataverkonkin). Ja valitukset "ratapihan laidan romuista" menevät VR:lle. Mietihän asiaa myös VR:n kannalta. Käykääpä katsomassa miten "edustavia" ovat Höyryveturipuistossa tai sen aidan ulkopuolella aikaisemmassa viestissä mainitsemani kalusto. | ||||
|
|
16.09.2005 10:43 | Teppo Niemi | ||
| Perttu: Olisikohan syynä "kielteisyyteen" esim. Korpivaaran perikunnaan 1111, Laaksomiehen 1130 (nämä myytiin heille jo 1998) sekä 2003 elokuussa Koskiselle myyty Tr1 1051 sekä Eims-vaunut, joka olisi tietääkseni kauppaehtojen mukaan pitänyt siirtää pois v. 2003 marraskuun loppuun mennessä. Ei liene jatkonkaan kannalta hyvä asia, että sopimuksista ei pidetä kiinni. Tk3 1111 jäänti edelleen Haapamäkeen ei ainakaan vakuuta VR-yhtymää siitä, että kalustoa voitaisiin luovuttaa. | ||||
|
16.09.2005 10:29 | Teppo Niemi | ||
| "Ensimmäisen" sarjan Cht-vaunut ovat kaikki romutettu lukuunottamatta vaunua 2365, joka on museovaununa Haapamäellä. Eht-vaunuista muutetut Cht-vaunut modernisoitiin Ci-vaunuiksi, josta ne "alennettiin" toiseen luokkaan sarjaan Eipt. Kuvahan on otettu HMVY:n museoajolla Haapamäki - Riihimäki 10.9.2005. | ||||
|
16.09.2005 10:12 | Teppo Niemi | ||
| Ovat pysähtymissektoreita, eli kertovat, mihin kohtaan vaunut pysähtyvät. (Eli mitkä vaunut tulevat alueelle A, B, C jne kerrotaan joko raidenäytössä tai erillisessä vaunustotaulussa. Hyvin yleinen järjestelmä esim. Saksassa) | ||||
|
07.09.2005 15:21 | Teppo Niemi | ||
| Ja mitä ilmeisimmin vielä 2 kpl (Toinsen pakoputket ja konepeitto, toisen hytti) | ||||
|
07.09.2005 15:20 | Teppo Niemi | ||
| Kaikissa CEit-vaunuissa oli MK-telit. Näiden saksalaisvaunujen lisäksi MK-telit vaihdetiin 3-akselisten telien sijaan A 100 ja A7-telien sijaan A 30 ja 90 vaunuihin. | ||||
|
|
07.09.2005 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Cit-vaunussa ollut SiG;n telit? Ainakin Eit 23000ssa oli, vaunuhan muutettiin Cit-vaunusta. Mitenkä meni Saksasta hankittujen vaunujen telit: CEi + Eit 23001-23003(?) Wegmanin eli Mynshen-Kassel telit. Mutta missä numeroissa oli Miden-Deuz (sivukantoiset) telit ja missä SIG:n telit. Näillä tiedolla voisi rajata vaihtoehtoisia vaunuja nyt tarjolla olevasta 15 vaunusta. | ||||
|
05.09.2005 08:21 | Teppo Niemi | ||
| Tunnelissa olevan Pohjankurun tulovaihteen osavaihteilla oli kummlallakin omat numerot, matemaattisten pisteiden väli oli 12,07 m. Lisää tietoaPohjankurun tulovaihteen rakenteesta löytyy RAMOn (Ratatekniset määräykset ja ohjeet) kohdasta 4: http://www.finlex.fi/data/normit/11490-RAMO_4.pdf tai M. Nummelinin teoksesta Rautatievaihteet. | ||||
|
02.09.2005 15:20 | Teppo Niemi | ||
| Joona, veikkaanpa, että kyseessä on Keski-Eurooppalaisen profiilin "pehmeä" 1 lk makuuvaunu. (Pienoismalli esim Tillig 74405 (RZD ). Tällaisia vaunuja oli 1980-ja 1990-luvulla Moskovan junassa 1 -3 kpl ja Pietarin venäläisessä junassa 1 kpl | ||||
|
01.09.2005 12:43 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä nelosraide on purettu Keuruulta jo 1990-luvulla, muistaakseni samassa yhteydessä kun ratapihaa muutenkin kunnostettiin. | ||||
|
31.08.2005 16:20 | Teppo Niemi | ||
| Vanhan Asema- ja junapalvelusohjesäännön mukaan kaikkien liput piti tarkastaa, kun juna lähtee - Suurelta risteysasemalta - Henkilökunnan vaihdon jälkeen. Myöhemmin vastaavan sisältöinen määräys oli liikenneosaston toimintaohjeissa. Eli Arton ja Paulin tapauksissa lienee kyse tällaisesta tapauksesta. Tällöin konduktöörille muodostuu mieleen kuva junasta. |
||||
|
31.08.2005 10:45 | Teppo Niemi | ||
| Tälläistahan on harrastettu mm Taivalkosken radalla, jossa veto- ja liitevaunun käsittänyt kiskoautojuna käännettiin Taivalvaaran kolmioraiteella. | ||||
|
30.08.2005 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Riihimäellä ole pitkä vaihde ratapihan pohjoispäässä, jonka poikkeava raide johtaa raiteelle 3, jolta päästään suorilla vaihteilla kohti Helsinkiä, Ja 1. rateelta lähdettäessä on tas poikkeavia vaihteita Vantaan joen sillan korvilla. Eikä Kouvolasta pääse ilman poikkeavia vaihteita kun Hakosiltaan ja oikoradan valmistuttua Keravalle. | ||||
|
30.08.2005 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaan, että radan itäpuolelta. | ||||
|
30.08.2005 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Viimeiset puukoristen päivävaunujen osalta kyllä, mutta esim. CEm 2463 19.2.1955, Em vaunut 2764 5.9.1957 ja 2763 31.8.57. Näidenkin jälkeen on tehty vielä postivaunuja. Haapamäen Höyryveturipuistossa oleva Keuruun matkailun hallinnassa oleva Po on viimeinen tehty puukorinen vaunu vuodelta 1959. | ||||
|
30.08.2005 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Pääskylahti: Katsohan oikeassa laidassa olevaa pääopastinta, sen mastossahan on esiopastin, joka tässä tapauksessa on Kyrönsalmen sillan rataopastimen esiopastin. Pääskylahtihan oli muuten varmistuslukko- opastinturvalaitospaikka. | ||||
|
|
29.08.2005 13:56 | Teppo Niemi | ||
| Ei 22800 ei ole edes viimeinen puurakenteinen Ei, vaikka numero näin viittaa: Vaunu on valmistunut vuonna 1953 ja romutettu vuonna 1987. Vuonna 1954 valmistuivat lähdetietojeni mukaan vaunut 22781 - 22790, 22798 | ||||
|
29.08.2005 09:47 | Teppo Niemi | ||
| Siltähän se näyttää, ja niin minä olen ymmärtänyt käymieni keskustelujen ja viestinvaihdon perusteella. Itse veikkaisin sarjoja 11-260 tai 270. VR-Cargon sivuulla http://www.vr.fi/fincargo/kalusto_osion_uusiminen/vgobo.shtml löytyy säiliövaunujen sarjatunnuksia. Vok-vaunujen osalta (http://www.1520mm.com/r/w/open.html) asia käy hyvin ilmi: Vok-vaunujen numerothan alkavat 6xx. Numeroiden saloista löytyy tietoa http://www.1520mm.com/r/w/digisigns.html, jopa miten 8. numero määrytyy. |
||||
|
|
26.08.2005 16:26 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä vaunussa on vinot eteiset, ellei vaunuun ole vaihdettu A7 telejä, Numerosarja olisi 22391 - 22400, mutta ei kuitenkaan vaunut 22393 (A7 telit, päätyikkunat), 22394 (A8-telit, päätyikkunat), (22395 ja 22400) A8 telit | ||||
|
26.08.2005 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Venäjän rautateiden Lokakuun rautateiden rautatiemuseon amanuenssin antamaien tietojen mukaan sarjatunnus on 11-280 eli kaksi ensimmäistä kertoo perustyypin (11=katettu vaunu) ja loppuosa sarjan. Venäläisten vaunujen "litterat" löytyvät mm linkistä http://www.1520mm.com/r/w/ . Sivu on ikävä kyllä venäjänkielinen, mutta onneksi sentään linkeissä on käytetty englanninkielisiä nimityksiä. | ||||
|
25.08.2005 14:25 | Teppo Niemi | ||
| Olen törmännyt matkustajajunien (M ja MV) aikatauluissa jarrulajiin G, jopa tänä uuden JT:n voimassaoloaikana. JT:n sivulla 38 kerrotaan matkustajajunan jarrulajin olevan R tai P. Junien numerot olivat miehitetyjen matkustajajunien sarjasta. En tosiaankaan ihmettele, miksi junalaji olisi T, etenkin jos alkuun suunniteltiin vain autovaunujen vientiä. | ||||
|
25.08.2005 08:56 | Teppo Niemi | ||
| Osasyynä lienee käytetty sähköradan virtajärjestelmä (= 3 kV tasavirtaa), ja siitä johtuvat suuret virrat. | ||||
|
19.08.2005 08:26 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa että kyseessä on pakettikatkoilta. (Vrt https://vaunut.org/kuvasivu.php/15596.html) | ||||
|
18.08.2005 09:58 | Teppo Niemi | ||
| Ellen väärin muista, niin jään hakkaaminen letkuliittimistä. | ||||
|
17.08.2005 13:01 | Teppo Niemi | ||
| Kelassa oli ennen rataoikaisua vaihteet myös itäpäässä lähellä purosiltaa. Samoin Kelassa oli erillinen lastausraide. Siihen aikaan Kela-Pikkala väli kuljettiin työntämällä, eli Kelan ympäriajomahdollisuutta ei hyödynnetty. | ||||
|
17.08.2005 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Enpä osaa sanoa, riippuu ihan siitä, mistä vaunusta se on tehty, mutta ikähaitariksi päättelen 48 - 57 vuotta. | ||||
|
15.08.2005 14:23 | Teppo Niemi | ||
| Paluu oli Hy klo 16.00, Tl IC 55 sivuutuksen ja rahdin perään Perkiöön, suoraan Oriveteen , jostaM428 kohtauksen jälkeen Haapamäkeen. Ennen kuin pääsimme jatkamaan matkaa Orivedeltä, niin meidät sivuutti rahti Jyväskylän suuntaan. Pääsimme lähtemään hieman etusessa, ja siten läpi Perkiön. Haapamäen ratapihalle tulimme n. 20.45. | ||||
|
15.08.2005 10:02 | Teppo Niemi | ||
| Museolla oli myynnissä "kuljetuskaluston tunteminen" julkaisua. Siinä on kerrottu, mitä on huomioitava, kun puukorinen ja teröskorinen vaunu kytketään yhteen. Esim. ylikulkusillan rajoittimien "apupalat". Sähköjen kanssa tulee ongelmia, "kerrostalojen" kanssa, sillä puukorisissa vaunuissa ei, lähiliikenteen vaunuja lukuunottamatta ole ollut 1500 V johtoja. Nykyisin jäljellä olevien vaunujen osalta 1500 V kaapeli on erikseen tarkastettava. | ||||
|
15.08.2005 09:53 | Teppo Niemi | ||
| Yöpymisen lisäksi Po palvelee kalustihuollon tarpeita (liitäntäkaapelit, öljyt, työkalut) | ||||
|
12.08.2005 08:28 | Teppo Niemi | ||
| pjh:lle: Aimo tarkoittanee ilmaisjunalla sitä, että siinä matkustaminen on ollut ilmaista, eli Riihimäen asema¨tapahtuman järjestäjät ovat kustantaneet tämän junan. Huhut kertovat, että myös tänä syksynä olisi vastaava tapahtuma junamatkoineen Rautatiemuseolle Hyvinkäälle. |
||||
|
10.08.2005 15:30 | Teppo Niemi | ||
| Et ole ainoa, jolla on sama tilanne. | ||||
|
10.08.2005 15:29 | Teppo Niemi | ||
| 427 on vaunun myyntinumero. Vielä 1990 luvun alussa päivävunuissa ne olivat pääsääntöisesti kolminumeroisia, josta ne lyhentyivät yksi- ja kaksinumeroisiin. Nykyisin IC-junissa 1 lk vaunulla on 1 ja myöskin pikajunissa ensimmäinen koko 2 lk vaunu on no 2. | ||||
|
10.08.2005 10:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja 14.8.05 pitäisi Suomen rautatiemuseolla olla käynnissä sekä Dr12 2216 että Dr13 2349. Lisää tietoa päivistä: http://www.rautatie.org/web/fi/eventdet.asp?id=3 | ||||
|
10.08.2005 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Onnettomuuden tapahtuessa uusittiin Pasilan tavararatapihalla raiteita. Kaikki rantaradan junarungot jouduttiin siirtämään Nordenskiöldin kadun sillalla olevien vaihteiden kautta laskumäkiraiteille. Veturin jarrut eivät riittäneet junan pysäyttämiseen alamäessä. | ||||
|
10.08.2005 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Iisalmen eteläpuolella (Iisalmen ja Peltosalmen (Taipale) välillä) Ohenmäessä oli yksi kolmesta kriisivarastosta. | ||||
|
09.08.2005 13:11 | Teppo Niemi | ||
| Mutta on Myllymäellä ollut mm. Tka3 -veturi. Ja 1990-luvun alussa, kun Haapamäen Tka3 oli remontissa, käytiin Mäntän sunnuntaivaihtotyöt tekemässä Myllymäen Tka3 -veturilla. Eli kylla Valtterin kysymys on ihan aiheellinen, kuten Kutvosen ekasta kommentista selviää. | ||||
|
08.08.2005 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Ja Saksassa 1990 ja 2000 luvun vaihteessa Br103 veturit vetivät myös tavara- ja paikallisjunia, vaikka vaturit vetivätkin pääasiassa junia, joiden sn oli 160-200 km/h. Ohjausvaunujen myötä veturien vuorokausikilometrit olivat tosi hurjia. | ||||
|
05.08.2005 14:53 | Teppo Niemi | ||
| Tuskin Espoossa on liikkunut M62. Veikkaanpa, että Valtteri kuvasi Hr1:n. Ainakin monet seikat puoltavat tätä. Ja seuraava Hr1 vetoinen juna lienee 14.8.05 Hyvinkäältä Rajamäkeen. | ||||
|
05.08.2005 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin kuvien https://vaunut.org/kuvasivu.php/15626.html ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/15596.html kommenteissa kerrotaan mistä tälläinen "poikkeus". Minusta se oli vielä ennemminkin sääntö kuin poikkeus tiettynä viikonpäivänä. | ||||
|
04.08.2005 10:23 | Teppo Niemi | ||
| Itselläni on havaintoja radio-ohjauksesta jopa henkilöliikenteeseen liittyen Saksasta 1990-luvun puolivälistä: Lyypekin henkilöaseman päivystäjänä toiminutta Köf-pienveturia ajettiin laiturilla istuen, samoin Hamburg Hbf:n päivystäjä Br 365 sarjan veturi liikkui radio-ohjauksella. Ja nykyisin laskumäkikoneita Br 294 ja 295 ohjataan radio-ohjauksella. | ||||