Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.08.2005 13:01 | Teppo Niemi | ||
| Kelassa oli ennen rataoikaisua vaihteet myös itäpäässä lähellä purosiltaa. Samoin Kelassa oli erillinen lastausraide. Siihen aikaan Kela-Pikkala väli kuljettiin työntämällä, eli Kelan ympäriajomahdollisuutta ei hyödynnetty. | ||||
|
17.08.2005 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Enpä osaa sanoa, riippuu ihan siitä, mistä vaunusta se on tehty, mutta ikähaitariksi päättelen 48 - 57 vuotta. | ||||
|
15.08.2005 14:23 | Teppo Niemi | ||
| Paluu oli Hy klo 16.00, Tl IC 55 sivuutuksen ja rahdin perään Perkiöön, suoraan Oriveteen , jostaM428 kohtauksen jälkeen Haapamäkeen. Ennen kuin pääsimme jatkamaan matkaa Orivedeltä, niin meidät sivuutti rahti Jyväskylän suuntaan. Pääsimme lähtemään hieman etusessa, ja siten läpi Perkiön. Haapamäen ratapihalle tulimme n. 20.45. | ||||
|
15.08.2005 10:02 | Teppo Niemi | ||
| Museolla oli myynnissä "kuljetuskaluston tunteminen" julkaisua. Siinä on kerrottu, mitä on huomioitava, kun puukorinen ja teröskorinen vaunu kytketään yhteen. Esim. ylikulkusillan rajoittimien "apupalat". Sähköjen kanssa tulee ongelmia, "kerrostalojen" kanssa, sillä puukorisissa vaunuissa ei, lähiliikenteen vaunuja lukuunottamatta ole ollut 1500 V johtoja. Nykyisin jäljellä olevien vaunujen osalta 1500 V kaapeli on erikseen tarkastettava. | ||||
|
15.08.2005 09:53 | Teppo Niemi | ||
| Yöpymisen lisäksi Po palvelee kalustihuollon tarpeita (liitäntäkaapelit, öljyt, työkalut) | ||||
|
12.08.2005 08:28 | Teppo Niemi | ||
| pjh:lle: Aimo tarkoittanee ilmaisjunalla sitä, että siinä matkustaminen on ollut ilmaista, eli Riihimäen asema¨tapahtuman järjestäjät ovat kustantaneet tämän junan. Huhut kertovat, että myös tänä syksynä olisi vastaava tapahtuma junamatkoineen Rautatiemuseolle Hyvinkäälle. |
||||
|
10.08.2005 15:30 | Teppo Niemi | ||
| Et ole ainoa, jolla on sama tilanne. | ||||
|
10.08.2005 15:29 | Teppo Niemi | ||
| 427 on vaunun myyntinumero. Vielä 1990 luvun alussa päivävunuissa ne olivat pääsääntöisesti kolminumeroisia, josta ne lyhentyivät yksi- ja kaksinumeroisiin. Nykyisin IC-junissa 1 lk vaunulla on 1 ja myöskin pikajunissa ensimmäinen koko 2 lk vaunu on no 2. | ||||
|
10.08.2005 10:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja 14.8.05 pitäisi Suomen rautatiemuseolla olla käynnissä sekä Dr12 2216 että Dr13 2349. Lisää tietoa päivistä: http://www.rautatie.org/web/fi/eventdet.asp?id=3 | ||||
|
10.08.2005 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Onnettomuuden tapahtuessa uusittiin Pasilan tavararatapihalla raiteita. Kaikki rantaradan junarungot jouduttiin siirtämään Nordenskiöldin kadun sillalla olevien vaihteiden kautta laskumäkiraiteille. Veturin jarrut eivät riittäneet junan pysäyttämiseen alamäessä. | ||||
|
10.08.2005 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Iisalmen eteläpuolella (Iisalmen ja Peltosalmen (Taipale) välillä) Ohenmäessä oli yksi kolmesta kriisivarastosta. | ||||
|
09.08.2005 13:11 | Teppo Niemi | ||
| Mutta on Myllymäellä ollut mm. Tka3 -veturi. Ja 1990-luvun alussa, kun Haapamäen Tka3 oli remontissa, käytiin Mäntän sunnuntaivaihtotyöt tekemässä Myllymäen Tka3 -veturilla. Eli kylla Valtterin kysymys on ihan aiheellinen, kuten Kutvosen ekasta kommentista selviää. | ||||
|
08.08.2005 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Ja Saksassa 1990 ja 2000 luvun vaihteessa Br103 veturit vetivät myös tavara- ja paikallisjunia, vaikka vaturit vetivätkin pääasiassa junia, joiden sn oli 160-200 km/h. Ohjausvaunujen myötä veturien vuorokausikilometrit olivat tosi hurjia. | ||||
|
05.08.2005 14:53 | Teppo Niemi | ||
| Tuskin Espoossa on liikkunut M62. Veikkaanpa, että Valtteri kuvasi Hr1:n. Ainakin monet seikat puoltavat tätä. Ja seuraava Hr1 vetoinen juna lienee 14.8.05 Hyvinkäältä Rajamäkeen. | ||||
|
05.08.2005 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin kuvien https://vaunut.org/kuvasivu.php/15626.html ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/15596.html kommenteissa kerrotaan mistä tälläinen "poikkeus". Minusta se oli vielä ennemminkin sääntö kuin poikkeus tiettynä viikonpäivänä. | ||||
|
04.08.2005 10:23 | Teppo Niemi | ||
| Itselläni on havaintoja radio-ohjauksesta jopa henkilöliikenteeseen liittyen Saksasta 1990-luvun puolivälistä: Lyypekin henkilöaseman päivystäjänä toiminutta Köf-pienveturia ajettiin laiturilla istuen, samoin Hamburg Hbf:n päivystäjä Br 365 sarjan veturi liikkui radio-ohjauksella. Ja nykyisin laskumäkikoneita Br 294 ja 295 ohjataan radio-ohjauksella. | ||||
|
03.08.2005 11:12 | Teppo Niemi | ||
| Harmi, että minulla ei ole julkaisulupaa eräisiin saamiini rantaradan pikajunakuviin. Mutta kaivakaapa tietoja, millä kalustolla ajettiin 1960 ja 1970-luvulla junaparia, joka lähti Helsingistä Turkuun n. klo 9 ja saapui Helsinkiin n. klo 18. Ja mikä oli junatyyppi? | ||||
|
03.08.2005 11:08 | Teppo Niemi | ||
| Tarkistelin asiaa. Vuoden 1969 JTT kertoo puukorisille 4-akselisille vaunuille suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 110 km/h ja kaksiakselisille F-vaunuille 95 km/h. Vuoden 1985 kaukojunien vaunustossa taas kerrotaan monille pikajunille Sntietona 120/110. Kenellä on aikataulukirjoja tallella 1970-luvulla voisi tutustua, millaisia suurinpia sallittuja nopeuksia (sn) on Helsinki - Tampere / Kouvola väleillä eri junilla. | ||||
|
02.08.2005 16:09 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän Niila laittoi pahan. Arvaukseksi menee, mutta olisiko se Louko? (Niin, ja se jälkimmäinen niistä kahdesta liikennepaikasta, jotka ovat olleet Louko-nimisiä...) | ||||
|
|
02.08.2005 14:48 | Teppo Niemi | ||
| Hr11 vetämistä moottoripikajunista löytyy kuviakin: https://vaunut.org/kuvasivu.php/13009.html, https://vaunut.org/kuvasivu.php/11418. Ainkin rantadadalla Hr11 oli normaali näky 1960-luvulla ja 1970-luvun ensimmäisinä vuosina. | ||||
|
|
02.08.2005 09:39 | Teppo Niemi | ||
| Porkkanoillahan (Dm8) ajetiin moottorikiitojunia MK, mutta erikoiskiitojunien (veturivetoisia, EK, myöhennin erikoispikajunia EP) tultua liikenteeseen ajettiin Dm8-9 kalustolla myös kiitojunia, jotka korvattiin pian erikoiskiitojunilla. (Dm9 kalustolla ajettiin 1960-luvun lopulla moottoripikajunia (MP) mm. Helsingin ja Turun välillä. Dm4 tai Hr11 + KEi + KEis + KCik kalustolla ajettiin 1950- ja 1960 luvulla myös moottorikiitojunia MK, myöhemmin kalustoa käytettiin moottoripikajunissa MP. Moottoripikajunien alkuperäinen kalustohan oli Dm4 + CEi (DEi) + Eik + EFi. Nyt Porvoossa oleva Topparoikka ry:n EFi on ollut aikanaan maalattu kiitojunaväreihin juuri moottoripikajunaa varten.) | ||||
|
02.08.2005 09:29 | Teppo Niemi | ||
| Kun sähköistys oli valmistunut Toijalaan asti, vaidettiin joidenkin junien veturit Toijalassa, jotta Sr1 vetureille saatiin kilometrejä. Sähköradan valmistuttua Seinäjoelle, siirtyi veturien vaihtopaikka Seinäjoelle. Samalla sähkön osuus vetovoimasta kasvoi huomattavasti. | ||||
|
01.08.2005 13:49 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se oli kohtuullisen säännöllistä, kuten Dr12 aamupikajunassa Tampereelle. Kyseessä oli silloin tietenkin "pakettikatkoa" seurannut aamu. Tarjoaisin määräasemakasi Kouvolaa, lähtöasemaksi Pasilaa. | ||||
|
01.08.2005 08:29 | Teppo Niemi | ||
| Näihän se on. Kun Tr1 1033 oli käyttökunnossa, sen ylöslämmitysaika oli n. 2 - 2,5 vrk kylmästä ajokuntoon. Veden kiuhumisen alkuunkin meni toista vuorokautta. | ||||
|
29.07.2005 15:17 | Teppo Niemi | ||
| Kasimir: Sinun ei auta muuta kuin tulla uudelleen Haapamäkeen ja sopia käynnistä etukäteen, samalla kertoen jos sinulla on toiveita niistä kalustoyksiköistä, joissa haluaisit käydä. | ||||
|
29.07.2005 12:13 | Teppo Niemi | ||
| Miksi sitten vielä 1970-luvulla vedettiin Turun Satama - Haapamäki - Joensuu pikajunaparia 103/104 Hr12 vetureilla, jos kevyempiä vetureita olisi ollut rittäcästi kiertoihin saatavilla. Sama kysymys voitaisiin esittää useista muistakin junista esim. Pori - Tampere - Haapamäki - Seinäjoki, ja ennen kaikkea Imatra - Parikkala radoilla. (Junapari 103/104 hän siirtyi muille veturisarjoille vasta 1980-luvulla.) Kuinka paljon oli B1-ratoja vielä 1980-luvun alussa, joilla kulki veturivetoisia matkustajajunia? | ||||
|
|
29.07.2005 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Painosta johtuvat rajoitukset ovat totta. Katselin eilen illalla Aikataulukirjan A-osaa 1960-luvun puolivälissä ja siinä oli lueteltu erikseen radat, joilla Hr12 (Dr12) veturien liikennäinti oli sallittu. Lisäksi siinä oli pitkä luettelo sarjaa koskevista nopeusrajoituksista. Nykyisinkin (JTT 8.41) on suurin sallittu nopeus vain 60 km/h B1 radalla ja 90 km/h B2 radalla. Vaikka vajaatyöllisyyttä ei ollutkaan, paino näkyi mm. soraratojen matkustajajunien aikatauluissa ajoaikaoina. Eikä sarjaa voitu käyttää myöskään A-radoilla. | ||||
|
28.07.2005 10:18 | Teppo Niemi | ||
| Veturi on ollut normaalikäytössä viimeisen vuoden Imatra T:llä, josta se kuitenkin palautettiin Tampereelle ennen pääilmasäiliöiden tarkastusajan umpeutumista, jolloin veturi poistettiin käytöstä. Veturi on tullut Haapamäelle kahdessa eri normaalissa tavarajunassa hinuksessa (ensin Tampere - Vilppula, seuraavana aamuna Haapamäkeen). Tällä veturilla haettiin Haapamäkeen Tampereen sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitoksen veturit Ähky ja Puhku. | ||||
|
27.07.2005 12:20 | Teppo Niemi | ||
| Oranssista löytyy tietoa mm. https://vaunut.org/kuvasivu.php/3923.html Musta taas on Lokomon valmistama lokomoottori(Lokomo-Bjuström- tyyppinen pienveturi 1930-luvun lopulta). Siitäkin löytyy tietoa vaunut.org:n kommenteista: https://vaunut.org/kuvasivu.php/10756.html |
||||
|
27.07.2005 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Ja sama juna kiersi Haapamäen kautta. | ||||
|
27.07.2005 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Tervetuloa vain talkoisiin, Mikkom, vaikket olekkaan vielä jäsen. Kyllä työtä riittää. | ||||
|
|
26.07.2005 11:39 | Teppo Niemi | ||
| Täysin kylmästä lähdettäessä käytännössä vajaa vuorokausi. Nopeamminkin se lämpenisi, mutta paikat eivät tykkää siitä hyvää syntyvien jännitysten vuoksi. | ||||
|
26.07.2005 08:04 | Teppo Niemi | ||
| Ja Haapamäelläkin vieraili pikajuna klo 17.20 - 17.45. Eli juna kohtasi siellä M425:n. Millonkahan Haapamäellä on viimeksi käynyt Ehlt, Eita ja Rkt? | ||||
|
21.07.2005 16:53 | Teppo Niemi | ||
| Tämän vaunun sarja on ollut koko ajan Em, joka merkitsee 2. (III) luokan makuuvaunua, | ||||
|
21.07.2005 16:52 | Teppo Niemi | ||
| Paineilmajarrusta löytyy suppeaa tietoa esim: http://www.saunalahti.fi/rautatie/faq/shrfaqb1.htm#mitenjarrutoimivatentajarrupaino . Enemmän tietoa siitä saa eri ohjekirjoista, joita on ollut yleensä myynnissä Suomen Rautatiemuseolla rautatiemuseopäivänä. Jarrupaineet on tuohon aikaan saatu aikaan höyrytoimisella ilmamumpulla (höyryveturit) tai mäntäkompressorilla (moottorivaunut). Pääsäiliöstä ilma on johdettu kuljettajaventtiilin kautta jarrujohtoon. | ||||
|
21.07.2005 12:25 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän sitä näköjään lyö huteja. Mutta myös Vv15 (Dv15) 1965-1973 saivat SA3 kytkimet jossakin vaiheessa ennen muita vetureita. Veturit olivat sijoitettu Kouvolan konepiiriin. Lisäksi joissakin vaunuissa (mm. 1 Oba) on kokeiltu Unicopler-kytkimiä 1960-luvun lopussa. Luettelo näistä koevaunuista löytyy samasta Käskylehdestä (KL), jossa on julkaistu myös SA3-kytkinten käyttöohjeet. Kyseisissä kytkimissä oli mahdollisuus myös automaattisiin paineilmakytkentöihin, mutta tätä ei Suomessa hyödynnetty. | ||||
|
|
21.07.2005 10:38 | Teppo Niemi | ||
| Sotasaalisveturien jälkeen seuraava VR:n veturi, johon oli asennettu SA3-kytkimet, oli vasta Imatralle sijoitettu Sv12. Nyöhemmin tämä veturi muutettiin ruuvikytkimille. Ensimmäinen VR:n veturisarja jossa oli SA3-kytkimet, olin Vr11 (Dr14). Yleensäkin suomalaisessa kalustossa alettiin käyttää SA3-kytkimiä vasta 1960-luvun lopulla. Syynä oli, että Neuvostoliitton uusissa vaunuissa ei ollut enää puskinten asennusmahdollisuutta. (Teboilin Neuvostoliitosta vuokraamien Stb-vaunujen kytkimistä ennen v.1965 en kyllä uskalla sanoa mitään varmaa, mutta todennäköisesti niissä on ollut SA3-kytkimet 1950-luvun lopulta asti) |
||||
|
20.07.2005 14:11 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä 1980-luvulla Pietarsaaren junat ajettiin huruilla juuri Seinäjoelta. Pietarsaaren kiskoitus oli jo silloin K43 kiskoilla sallien hurujen ajon Pietarsaareen. | ||||
|
19.07.2005 08:30 | Teppo Niemi | ||
| Helsingin lähiliikenteessä puupaikut poistuivat keväällä 1987. Edellisenä vuonna täysin puukorisia paikkuja kulki mm. Turku-Tampere, Toijala-Tampere, Tampere-Orivesi väleillä. Seuraavana vuonna lätät poistuivat ja puukoriset paikut korvasivat lättiä mm. Tampere-Haapamäki-Jyväskylä ja Joensuu - Pieksämäki välillä. Lisävaunuina kaukoliikenteessä viimeksi puukorinen vaunu taisi olla pääsiäisen menoliikenteessä 1990. Tämän jälkeenkin on vielä käyttöjä paikallisjunissa eri puolilla maata. Viimeisenä junana tarjoisin jotakin Pieksämäki-Varkaus tai Savonlinna - Parkkala junaa MUTU-tietona, eli tähän on suhtauduttava suurella varauksella. | ||||
|
18.07.2005 15:25 | Teppo Niemi | ||
| Käytännössä siellä on porukkaa vuoden useinpina viikonloppuina. Mutta varmista tilanne ja sovi käynnistäsi etukäteen, jotta pääsisit sisälle talliin, lisäsi on huomattava, että osa raiteista on yksityisraiteita niiden omistajan ollessa RHK ja haltijana yhdistys. Sen vuoksi alueella omin päin liikkuminen on Rautatielain nojalla kiellettyä. Puhelin tallille on 014-733 113. Ilmeisesti tällä viikolla on porukkaa koko viikon. | ||||
|
18.07.2005 14:17 | Teppo Niemi | ||
| Ja samoin Haapamäelle lähtevä M 428 pääsi matkaan vasta 19.00 ja perille Tampereelle saavuttiin vasta 20.51 eli runsaan tunnin ja 20 min myöhässä. Normaalisti samalla vaunustolla sunnuntaisin ajettava M 427 tuli vastaan Havisevalla. | ||||
|
|
13.07.2005 15:53 | Teppo Niemi | ||
| Jotta Haapamäki-Kotala väliä voitaisiin käyttää raideliikenteeseen (junakalusto), on raide oltava RHK:n edellyttämässä kunnossa ja Keski-Suomen Elämysrautatie ry:n on tehtävä tarvittavat yksityisraide sopimukset. Vaikka monella taholla on siihen suuntaan haluja, veikkanpa, että toteutuminen vie vielä aikaa. | ||||
|
|
12.07.2005 15:36 | Teppo Niemi | ||
| Aikaa on vaikea sanoa, sillä se riippuu kaluston katsastusjärjestyksestä ja sen sujumisesta. Samoilla matkakustannuksilla kun pitäisi saada mahdollisimman monta eri yksikköä saada katsastetuksi. Eli se taphtuu johonkin aikaan päivästä. Samoin suunta riippuu liikennetilanteesta. | ||||
|
12.07.2005 09:56 | Teppo Niemi | ||
| Heitetäänpä yksi arvaus: Vilppula - Mänttä (paperin työsulun vuoksi junaliikenne on kesäkuussa ollut vähäistä Mänttään) | ||||
|
|
11.07.2005 15:11 | Teppo Niemi | ||
| Oli tosiaankin mukava kuulla vuosien tauon jälkeen tuttua ratamoottorituuletusten "ulinaa". Esilämmitys lauantaina tapahtui höyryllä, jota saatiin taas "kanasta". | ||||
|
11.07.2005 15:04 | Teppo Niemi | ||
| Olisikohan ovisyvennyksen oikealla puolella oleva puolikaaran muotoinen, ilmeisesti jonkin laitteen (napin?) suoja tai ripustuskoukku. Enpä ole moista havainnut muissa vaunuissa. | ||||
|
11.07.2005 08:23 | Teppo Niemi | ||
| Espoossa on ollut aikoinaan Pelto - Åker niminen seisake Espoon ja Kauklahden välissä. Seisake lakkautettiin 1980-luvulla ja sen laiturit olivat tosi lyhyitä, vajaan Sm-yksikön mittaisia. | ||||
|
21.06.2005 16:43 | Teppo Niemi | ||
| Provinssirocin omien sivujen mukaan Seinäjoelta klo 18.17 lähtenyt juna jatkoi elsinkiin junana P536, tuloaika Hki. 22.35. Pasilan tulotaulu kertoi 'ylimääräisen' junan tulosta Seinäjoelta klo 22.20 jälkeen. Tampereella IC 182 lähdön aikoihin Eil-runko, jossa oli matkustajia seisoi Tampereella raiteella 1 ja sen perässä taajamajunan Sm-yksikkö. | ||||
|
20.06.2005 14:48 | Teppo Niemi | ||
| Kis´kossahan näkyy selvästi ympärilyöntijälkiä, eli viittaa raskaisiin juniin. Välttämättä radalla ei kulje henkilöjunia. Oma arvaukseni on Juurikorpi - Hamina. | ||||
|
20.06.2005 14:42 | Teppo Niemi | ||
| Tasoristeyksen merkeistä löytyy tietoa Ratateknisistä määräyksistä ja ohjeista (RAMO) (9.25) http://www.rhk.fi/tekniset/RAMO_9.pdf sekä Tieliikenneasetus 5.3.1982/182 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=liikenteen%20ohjaus%2A | ||||
|
13.06.2005 08:58 | Teppo Niemi | ||
| Eero tarkoittaa Hangonsaarta (joka siis sijaitsee Uudestakaupungista länteen) | ||||