277-30630 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.06.2005 08:58 Teppo Niemi  
  Eero tarkoittaa Hangonsaarta (joka siis sijaitsee Uudestakaupungista länteen)
kuva 13.06.2005 08:57 Teppo Niemi  
  Osa Vocp vaunuista oli Rautaruukin tekeleitä (Sarja 23-4000), mutteivat kaikki VOcp:t olleen samaa sarjaa (enemmistö oli 23-4028)
kuva 10.06.2005 15:00 Teppo Niemi  
  Hurjimmat tilanteet, jotka olen nähnyt, ovat sellaisia, että lähtevää tavarajunaa ollaan alittamassa tai ylittämässä joskus vielä ikäihmisetkin. Onneksi näistä ei ole tullut ruumiita. Viimeinen vaaratilanne on ollut Espoossa, jossa alkoholia nauttinut mies istui laiturilla lähellä sen reunaa. Karjaalta tullut Y-juna joutui lähes pysähtymään. Onneksi Espoossa on 50 km/h rajoitus siltatyön vuoksi.
kuva 10.06.2005 09:13 Teppo Niemi  
  Onpa Mankissa tapahtunut kehitystä sitten 1970-luvun. Kirkkonummen suunnan laituri on muutunut puulaiturista betonireunaiseen soralaituriin. Eikä tasoristeyksessä ollut varoituslaitteita, ainoastaan risteysmerkit.
kuva 10.06.2005 08:56 Teppo Niemi  
  Ja vielä Nynnylle. Itse muistan, että rata on aina painunut Mankin lähettyvillä. 1960- luvun lopussa ja 1970-luvun lopussa oli tasoristeyksen ja Mankinjoen välillä tukikerrosmateriaalina höyryveturien kuonaa, ilmeisestikin kokeilumielessä.

Ja missä muualla lähiliikennealueella on enää puulaitureita ja perinteistä maalaismaisemaa?
kuva 10.06.2005 08:50 Teppo Niemi  
  Mankki on yksi harvoista asemista (tai kuten ennen sanottiin seisakkeista) pääkaupunkiseudulla, joissa kehitys näyttää pysähtyneen 1960-luvun lopulle. Vaikka itse muistan n.3o vuotta sitten, Mankin miliö oli silloinkin kuvauksellinen. Laituri vain on leventynyt kaksinkertaiseksi, mutta rakennusaineena on sentään perinteikäs puu.
kuva 08.06.2005 10:57 Teppo Niemi  
  Nyt pitäisi kaivaa esille Rakovin kirjoittama teos Isänmaan rautateiden veturit 18xx - 1956. Sieltä löytyisi tiedot veturien rakentamisvuosista. Mutta muistini mukaan sarja on rakennettu 1950-luvulla ja ollut käytössä höyrykauden loppun asti. 1990-luvun alussa mm. Museorautatieyhdistys ry:n tilausjunan vetäjänä Venäjällä oli juuri L. Virossa on museoveturina myöskin L-sarjan veturi. Kyseinen yksilö on ollut loppuaikoina Pohjoisten rautateiden vetovoimaa ja korjausmerkinnöistä päätellen käytössä vielä 1980-luvulla.
kuva 08.06.2005 08:34 Teppo Niemi  
  Painekoe on tehty, ja nyt kunhan jäähdytysputkiston vuotavat letkut on etsitty ja vaihdettu, voitaneen odottaa koekäytön lähestymistä. Koska veturin esilämmitys tarvitsee HÖYRYÄ, niin hyvin todennäköistä, että koekäyttö ajoittuu sellaisiin ajankohtiin, että höyryveturi on muuten lämpimänä. Ensimmäinen tällainen ajankohta on 18.-19.6.2005. Mutta se tietää runsaasti töitä, ja tekijöistähän on aina puutetta, jotenka se sen käytön todennäköisyydestä.
kuva 08.06.2005 08:26 Teppo Niemi  
  Ja sarjahan on länsimaisin aakkosin kirjoitettuna L. Tämän takana on toinen venäläinen höyryveturi Te (ex DRG Br52)
kuva 06.06.2005 16:27 Teppo Niemi  
  JTn perustelut (Löytyy RHK:n sivuilta: http://www.rhk.fi/maaraykset/jt/jt/jt2005perustelu.pdf )kertovat loppuopastimien käytöstä seuraavaa: "Tämän vuoksi myös vanhan säännön määräys irrallisista loppuopastimista on poistettu tarpeettomana. Kalustossa olevia kiinteitä valoja on kuitenkin käytettävä junan takapään opasteina."
kuva 02.06.2005 15:33 Teppo Niemi  
  Veikkaanpa, että se on tullut jo. (Sillä ajon jälkeen veturi käy palauttamassa vaunut Kortioon (Riihimäki T:lle) ja palaa sen jälkeen Pasilaan. Tuskin siinä on mennyt tuntia enempää)
kuva 01.06.2005 15:24 Teppo Niemi  
  6nen: Suomessa on kaksi ajokuntoista Kanaa eli Vr1 sarjan höyryveturia: Pieksämäen Höyryveturiyhdistys ry:n Vr1 665, jonka katsastuksesta 25.5.05löytyy kuva https://vaunut.org/kuvasivu.php/14063.htm. Haapamäen museoveturiyhdistyksellä on taas kana Vr1 789, joka katsastettiin 30.5.2005, ja josta Suur-Keuruu kirjoittaa. Yleisöajopäiväthän ovat lauantai 18.6. sekä sunnuntait 10.7. ja 24.7. (Lisäksi veturi liikkuu tilausajossa torstaina 16.6.05). Eli kanat eivät ole "tienpäällä" Pieksämäen ja Haapamäen välillä, ellei niitä sille välille erikseen tilata.
kuva 01.06.2005 11:37 Teppo Niemi  
  Polkaisusuunnitelmasta on seuraavaa tietoa: Pääsäiliöiden tarkastus jatkunee 7.6.05, jolloin tarkastaja saapuu paikalle. Ja sitä ennen on tehtävä valmistelut. Veturin kunnossapidon vastuuhenkilö A. Grönblom odottaa talkooväkeä sitä ennen.
kuva 31.05.2005 14:25 Teppo Niemi  
  Eli Loimaan Tka3 hoisi Kyrön vaihtotyöt. Läpikulkeva juna jätti ja otti vaunut, jotka Tka:lla siirretiin lastaukseen.
kuva 31.05.2005 14:23 Teppo Niemi  
  Jälleen kerran tulee mieleeni edesmenneen vek. E. Palojärven kommentti: Asiaa tuntemattomat antavat asiantuntijalausuntoja. Montakohan konetta (eli siis dieselmoottoria hurussa (Dr12) onkaan? Olisikohan vanha perusteos Dieselveturit ja -moottorivaunut osa II. avuksi? Ja miten hurun ja murren koneet poikkeavat toisistaan?
kuva 26.05.2005 08:20 Teppo Niemi  
  Markulle. Juna ajoi Parikkalan kautta ja siihen kytkettiin 1 - 2 yksikköä Imatralla (Imatra T:llä). P15/16 oli kulussa vain kesäaikana. Dm8-9 junalla ajettiin lisäksi kaksi junaparia Savonlinnan ja Parikkalan välillä.
kuva 24.05.2005 08:29 Teppo Niemi  
  Ehkäpä toimitaan kuten saksalainen rautatieoperaattori EVB on toiminut. Eteisiin lisäksi lippuautomaatti, joka vähentää lipunmyyntityötä suuresti. No kun vertaa lipunmyyntikojeiden tuloa Saksasta tänne Suomeen, voisi automaatteja odottaa vasta 2010-luvulla. 1990-luvun puolivälissä Saksassa Hampurin ympäristössä ne olivat jokapäiväisiä. Itselläni on lippu vuodelta 1996.
kuva 24.05.2005 08:21 Teppo Niemi  
  Läpisoitolla ymmärretään tilannetta, jolloin varoituslaitos varoittaa koko sen ajan, kun juna on tasoristeykseen kuuluvien eristettyjen raideosuuksien vaikutusalueella junan kulkusuunnasta riippumatta.
kuva 24.05.2005 08:15 Teppo Niemi  
  Pn = perusnopeus. Eli junan aikataulua laadittaessa käytetty nopeus, jolla ajaen juna pysyy aikataulussa.
kuva 23.05.2005 08:20 Teppo Niemi  
  Reubenille: Junanlähettäjä poistui Junaturvallisuussäännöstä 1.12.1969. Sen jälkeen ne olivat junasuorittajia. Ja junanlähetyslevyhän poistui JT:stä 1990-luvulla.
kuva 20.05.2005 08:26 Teppo Niemi  
  Nosturin tunnushan kertoo, että kyseessä on Hankintaosaston (Hto)omalla konevoimallaan (T) kulkeva nosturi (nk), numeroltaan 3.
kuva 17.05.2005 08:28 Teppo Niemi  
  Pitää mustaa , että laipan muodostama segmenttikin vie tilaa. Eli maksimi pyörästönpituus on alle 22 m. Eli kokonaisakeliväli + laipan muodostama segmentti < lavan pituus (muuten laipat osuvat kiskonpäihin).
kuva 17.05.2005 08:20 Teppo Niemi  
  Ja kun mennään historiassa taakseppäin, niin Mannerheimin autojenkuljetusvaunun sarjahan oli Gf ja 1970-luvun ensimmäisinä vuosina Oe autojenkuljetusvaunun katettu versio oli Gfo. Sarjamerkintöjen 2. kirjaimena f = (katettu) autojenkuljetusvaunu, mutta matkustajavaunujen 3. ja 4. kirjaimena f = konduktöörihytti (Eift, CEift, Eilf).
kuva 16.05.2005 16:28 Teppo Niemi  
  Kyllähän Dm8-9 vaunut voidaan kääntää 22 m lavalla. Pelivaraa ei jää kuitenkaan ruhtinaalisesti. Silloin kuin huolto toimi Pasilassa eli syksyyn 1979 asti Dm8-9 moottorivaunuja jouduttiin kääntämään esim moottorinvaihdon ja muiden suurten remonttien jälkeen. Tämän jälkeen on käännetty vain muodostettaessa "sekapareja" tai yksinäisen vaunun konepajareissuihin liittyen.
kuva 16.05.2005 15:35 Teppo Niemi  
  Enpä uskalla sanoa lavan ikää. Pitäisi luntata 22 m lavan piirustuksissa olevasta luettelosta. Ukko-pekka ja risto kääntyvät kyllä 20 m lavalla, eli mitoituksessa lienee huomioitu mahdollinen veturien koon kasvu jatkossa.
kuva 16.05.2005 10:04 Teppo Niemi  
  Olin 1997 Viipurissa ja siellä oli lähes tuliterä (= n. 4 kk ikäinen) Plasser&Theurerin tukemiskone. Maurin kysymykseen en voi vastata muuta kuin, että voi olla myös ihan uutenakin hankittu.
kuva 16.05.2005 08:08 Teppo Niemi  
  Lyhty näyttäisi olevan tanskalaisvalmisteisen Tk3 -veturin puskinlyhty
kuva 10.05.2005 08:15 Teppo Niemi  
  Enpä osaa kertoa päivämääristä, mutta ensimmäisiä odottavia hommia on pääsäiliöiden irroitus vesipainekoetta varten ja tarkastuksen jälkeen takaisin, sitten vielä käyttötarkastus. Sisäpuolinen tarkastus niille tehtiin viime syksynä.
kuva 09.05.2005 16:50 Teppo Niemi  
  Joonalle. Eiköhän se sovi yhtä hyvin kuin esim Alankomaissa käytetyt sikäläiset junat, kuin myös veturivetoiset taajamajunat (RE) Saksassa. Saksalaisesta kaksikerrosvaunuista on omakohtaisia kokemuksia Berliinin lähiliikenteessä ruuhka-aikana, enkä havainnut kylläkään mitään ongelmia.
kuva 09.05.2005 16:46 Teppo Niemi  
  Ja eikös Tk3:kin ole tavarajunaveturi. Ja silti sitä käytetään Porvoossa matkustajajunien vetoon. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Tk3-vetureita on käytetty NORMAALILIIKENTEESSÄ (vakinaisena koneena) henkilöjunissa mm. (Hki-) Kerava - Porvoo. Ristoja on samoin käytetty henkilöjunissa Helsinki - Riihimäki ja rinnan Hr1 sarjan kanssa H213 Helsinki - Toijala, H771/H772 Kouvola-Pieksämäki. Ja juhlapyhin Tr1 sarjalla on vedetty jopa pikajunia.
kuva 02.05.2005 10:46 Teppo Niemi  
  Eli vastataanpa Kasimirin kysymyksiin hieman lisää: Rt-vaunuista muutettiin Rty vaunuja, koska venäläiset normit vaativat muutoksia vaunuihin. Eräs muutos oli laakeripesien alle asennetut suojat, joiden tarkoituksena oli estää aiheetomat venäläisten kuumakäynti-ilmaisimien hälytykset. Ensimmäinen Rty meni hylkyyn Kausalassa tapahtuneessa tasoristeysmällissä 13.1.1995. Tämä korvattiin v. 95 muutetulla vaunulla. Mauri vastasi sinulle syyn Rt/Rty vaunujen poistosta. Samoihin aikoihin poistettiin myös kaksi Cmc vaunua käytöstä. Näissä vaunuissakin oli SIG-telit. Silloin kun ne maalatiin, olivat Rx-vaunut vasta rakenteilla ja IC-juniin tarvittiin tyyliin sopivat ravintolavaunut.
kuva 14.04.2005 13:40 Teppo Niemi  
  Kyllä, ja se isompi reikä on virtamittarin reikä.
kuva 14.04.2005 13:39 Teppo Niemi  
  Mutta minäpä olen, joskaan en Suomessa. Meiningenin liikennepaikalla Saksassa 1990-luvun loppupuolella sellainen odotteli ratapihalla ilmeisestikin konepajalle pääsyä. Veturi muistutti DR:n Br 106 (DDR:n aikainen tunnus).Oli outoa nähdä dieselin näköinen veturi varustettuna virroittimella. Kyseisen veturityypin tunnusta en tiedä, liekö joku teollisuusveturi.
Suomalaisten vempujen parivedosta löytyy kuva esim. https://vaunut.org/kuvasivu.php/4313.html
kuva 12.04.2005 16:12 Teppo Niemi  
  Muuntajan lastauspaikan kiskot.
kuva 12.04.2005 16:10 Teppo Niemi  
  Ei nämä kiskot ole jäänyt pois oikaisussa, vaan ne ovat myöhemmin paikalle rakennettuja muutajien kuormausta tai purkamista varten. Vaihdetta ei käytön vähäisyyden vuoksi ole kuitenkaan pantu rataan, vaan tarvittaessa kiskot siirretään kohti muuntajan lastauspaikkaa.
kuva 12.04.2005 15:12 Teppo Niemi  
  Fh-vaunujen lämmitys hoidetaan matkan aikana muistaakseni nestekaasulämmittimellä. Eli vaunussa ei ole kaminaa kuten F, Fo ja EFi vaunuissa on.
kuva 12.04.2005 08:18 Teppo Niemi  
  Niinpä on. 142 rungot tulivat Porista ja Tampereelta, (pe, la, su Porista, Raumalta ja Tampereelta). Käytännössä 140 km/h päästiin hyödyntämään vasta 1980-luvulla Kerava - Tampere - (parkano -) Seinäjoki ja Riihimäki - Lappeenranta väleillä. Aikataulut eivät kuitenkaan juurikaan kiristyneet, toisaalta junien teho ei antanut mitenkään hyvää kiihtyvyyttä 120 - 140 km/h. Ilman keskivaunua kiihtyvyys oli parempi, siitä on omakohtaisia kokemuksia kun jo museojuna-aikana käytettiin vaunu pyöräsorvissa Oulussa. Kuljettajana oli Seinäjoen matkaneuvoja Haikola.
kuva 11.04.2005 08:29 Teppo Niemi  
  Repe, Kyllähän täällä Suomenmaassakin on löytynyt ihan vastaavia, ja jopa matalampiakin. Sattuisikohan jollakin olemaan kuvia Helsingin (Helsinki asema) raiteiden 13 ja 14 laitureista silloin kuin ne olivat puulaitureita.
kuva 08.04.2005 14:50 Teppo Niemi  
  "Torpedoiksi" sanotaan vasemman puoleisen käyntisillan alla olevaa kaksinajokaapelin säilytysputkea. Aikaisemmin kaksinajokaapelin säilytyspaikka oli veturin katossa, josta se työturvallisuuden vuoksi siirrettiin käyntisillan alla olevaan putkeen.

(Torpedoiksi sanotaan myös puukoristen vaunujen kattotuulettimia)
kuva 08.04.2005 11:10 Teppo Niemi  
  TommiH:lle: Yhdessäkään Dr13 (Hr13) veturissa ei ole ollut Vatpti tai SA3 -kytkintä.
kuva 08.04.2005 11:08 Teppo Niemi  
  Kyllä kaikki pohjoisen junat kiersivät Haapamäen kautta, ennen kuin Parkanon rata valmistui. Ja juuri oikoradat aiheuttivat Haapamäen hiljentymisen.
kuva 07.04.2005 08:19 Teppo Niemi  
  Jos tutkii toista kuvaa, niin en voi tulla muuhun päätelmään kuin Harri, eli paikka on Korkeakoski
kuva 07.04.2005 08:16 Teppo Niemi  
  Lennätinlinjat eivät taas sovi Pekka7 arvaukseen, mutta jos osa5 arvaukseni on oikein, niin juna on lähestymässä Haapamäkeä Jyväskylän suunnalta noin km 302,5 (Eli Haapamäki-Kolho tien ylikulkusillan kohdalla)
kuva 07.04.2005 08:11 Teppo Niemi  
  Radan varressa on kahdet lennätinlinjat, vasemmalla Posti-Telen ja oikealla VR:n. Eita on ollut muutaman kerran Haapamäen junien vaunustona silloin, kun teräsvaunuja on haalittu muuhun käyttöön. Eli näillä tiedoin veikkaan Kolhoa, (Lähellä Vilppula-Keuruu tien siltaa).
kuva 06.04.2005 14:12 Teppo Niemi  
  Jokke, ei nyt sentään. Lari on tainnut vain viettää lomapäiviä talveen valmistaututuvassa Austraaliassa.
kuva 05.04.2005 14:40 Teppo Niemi  
  Ei minulla ole. Mutta muistaakseni jossakin Resiina-lehdessä oli juttu avattavista silloista. Muutamia tälläisia siltoja tulee kuitenkin mieleen: Sokojoki (Lieksa), Raisionjoki (Turku, Pansion radalla, 1930-luvulla siltaonnettomuus), Leppälahti (Vaajakoski-Lievestuore, myöh. 1980-luvulla korvattu betonijänteellä). Kiinteällä uudella sillalla korvttuja ovat mm. Aulangon silta Hämeenlinnassa, Salonjoki Salossa sekä Punkasalmi Punkaharjulla. Okeskiran mainitsema Uimaharjun silta on läppäsilta, joskin aikaisemmin lähempänä asemaa ollut silta oli kääntösilta.
kuva 05.04.2005 14:04 Teppo Niemi  
  Löytyyhän niitä vielä lisää: Helsingin satamarata: Hietalahden kääntösilta. (Varkaudessahan niitä on jopa kaksin kappalein: Pirtiniemi ja Taipaleen kanava.) Luettelo niistä löytyy: http://www.rhk.fi/maaraykset/jt/jt/Jtt.pdf kohdasta 2.33. Lisäksi rataverkolla on jäljellä muutamia kiinteiksi silloiksi muutettuja avattavia siltoja.
kuva 05.04.2005 08:20 Teppo Niemi  
  Kyllähän ne poikkeaa aika lailla. Esim. vempua lähin olisi lännen puolella pienehkö V65 / 265 sarja, idän puolelta taas vastaava lienee Br 106 / 246 sarja. Molempien yhtäläisyys päättyy pyörästöjärjestykseen. Mitä taas voitaisiin pitää saksalaisena deeverinä? Orot ovat kyllä huomattavat. Ja vielä jos 294 sarjaa vertaa suomalaiseen seepraan, niin voisi todeta 294 olevan radio-ohjatun.
kuva 04.04.2005 11:35 Teppo Niemi  
  Rautatien avojohtolinja on purettu Haapamäen ja Oriveden väliltä kokonaan, Mutta Telen linjaa on jäljellä jonkin verran Haapamäen ja Kolhon välillä. Mutta tämäkään linja ei ole enää yhtenäinen, mm uusien vastapenkereiden kohdalta linja on purettu.
kuva 01.04.2005 08:14 Teppo Niemi  
  Veturi meni Venäjälle Lokakuun rautatiemuseoon Pietariin vasta 1990-luvun lopussa. Ellei veturi olisi mennyt sinne, olisi se päätynyt romuksi. Olin itse mukana veturin hinauksessa Haapamäeltä Pieksämäen ja Savonlinnan kautta Imatrankoskelle. Hinausjunan kokoonpano oli Dv15 1991 + Tk3 1105 + Po + Hka. Venäläisten jatkohinaus Imatrankoskelta ei mennyt aluksi nappiin. Veturia hakemaan tulleelle M62-veturille tuli ylimääräinen Viipurin keikka ennen kuin veturin rajan ylitys onnistui. M62-veturi kun tarvitsi lisävarusteiksi puskimet!
kuva 31.03.2005 16:30 Teppo Niemi  
  Riippuu ihan siitä mitä haluaa. Jos haluaa toimia enemmänkin käytännön töissä niin silloin Porvoo. SRHS järjestää taas retkiä ja kunnostustalkoita eri puolille maata.
<<   >>