Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.09.2005 15:21 | Teppo Niemi | ||
| Ja mitä ilmeisimmin vielä 2 kpl (Toinsen pakoputket ja konepeitto, toisen hytti) | ||||
|
07.09.2005 15:20 | Teppo Niemi | ||
| Kaikissa CEit-vaunuissa oli MK-telit. Näiden saksalaisvaunujen lisäksi MK-telit vaihdetiin 3-akselisten telien sijaan A 100 ja A7-telien sijaan A 30 ja 90 vaunuihin. | ||||
|
|
07.09.2005 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Cit-vaunussa ollut SiG;n telit? Ainakin Eit 23000ssa oli, vaunuhan muutettiin Cit-vaunusta. Mitenkä meni Saksasta hankittujen vaunujen telit: CEi + Eit 23001-23003(?) Wegmanin eli Mynshen-Kassel telit. Mutta missä numeroissa oli Miden-Deuz (sivukantoiset) telit ja missä SIG:n telit. Näillä tiedolla voisi rajata vaihtoehtoisia vaunuja nyt tarjolla olevasta 15 vaunusta. | ||||
|
05.09.2005 08:21 | Teppo Niemi | ||
| Tunnelissa olevan Pohjankurun tulovaihteen osavaihteilla oli kummlallakin omat numerot, matemaattisten pisteiden väli oli 12,07 m. Lisää tietoaPohjankurun tulovaihteen rakenteesta löytyy RAMOn (Ratatekniset määräykset ja ohjeet) kohdasta 4: http://www.finlex.fi/data/normit/11490-RAMO_4.pdf tai M. Nummelinin teoksesta Rautatievaihteet. | ||||
|
02.09.2005 15:20 | Teppo Niemi | ||
| Joona, veikkaanpa, että kyseessä on Keski-Eurooppalaisen profiilin "pehmeä" 1 lk makuuvaunu. (Pienoismalli esim Tillig 74405 (RZD ). Tällaisia vaunuja oli 1980-ja 1990-luvulla Moskovan junassa 1 -3 kpl ja Pietarin venäläisessä junassa 1 kpl | ||||
|
01.09.2005 12:43 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä nelosraide on purettu Keuruulta jo 1990-luvulla, muistaakseni samassa yhteydessä kun ratapihaa muutenkin kunnostettiin. | ||||
|
31.08.2005 16:20 | Teppo Niemi | ||
| Vanhan Asema- ja junapalvelusohjesäännön mukaan kaikkien liput piti tarkastaa, kun juna lähtee - Suurelta risteysasemalta - Henkilökunnan vaihdon jälkeen. Myöhemmin vastaavan sisältöinen määräys oli liikenneosaston toimintaohjeissa. Eli Arton ja Paulin tapauksissa lienee kyse tällaisesta tapauksesta. Tällöin konduktöörille muodostuu mieleen kuva junasta. |
||||
|
31.08.2005 10:45 | Teppo Niemi | ||
| Tälläistahan on harrastettu mm Taivalkosken radalla, jossa veto- ja liitevaunun käsittänyt kiskoautojuna käännettiin Taivalvaaran kolmioraiteella. | ||||
|
30.08.2005 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Eikös Riihimäellä ole pitkä vaihde ratapihan pohjoispäässä, jonka poikkeava raide johtaa raiteelle 3, jolta päästään suorilla vaihteilla kohti Helsinkiä, Ja 1. rateelta lähdettäessä on tas poikkeavia vaihteita Vantaan joen sillan korvilla. Eikä Kouvolasta pääse ilman poikkeavia vaihteita kun Hakosiltaan ja oikoradan valmistuttua Keravalle. | ||||
|
30.08.2005 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaan, että radan itäpuolelta. | ||||
|
30.08.2005 08:12 | Teppo Niemi | ||
| Viimeiset puukoristen päivävaunujen osalta kyllä, mutta esim. CEm 2463 19.2.1955, Em vaunut 2764 5.9.1957 ja 2763 31.8.57. Näidenkin jälkeen on tehty vielä postivaunuja. Haapamäen Höyryveturipuistossa oleva Keuruun matkailun hallinnassa oleva Po on viimeinen tehty puukorinen vaunu vuodelta 1959. | ||||
|
30.08.2005 08:06 | Teppo Niemi | ||
| Pääskylahti: Katsohan oikeassa laidassa olevaa pääopastinta, sen mastossahan on esiopastin, joka tässä tapauksessa on Kyrönsalmen sillan rataopastimen esiopastin. Pääskylahtihan oli muuten varmistuslukko- opastinturvalaitospaikka. | ||||
|
|
29.08.2005 13:56 | Teppo Niemi | ||
| Ei 22800 ei ole edes viimeinen puurakenteinen Ei, vaikka numero näin viittaa: Vaunu on valmistunut vuonna 1953 ja romutettu vuonna 1987. Vuonna 1954 valmistuivat lähdetietojeni mukaan vaunut 22781 - 22790, 22798 | ||||
|
29.08.2005 09:47 | Teppo Niemi | ||
| Siltähän se näyttää, ja niin minä olen ymmärtänyt käymieni keskustelujen ja viestinvaihdon perusteella. Itse veikkaisin sarjoja 11-260 tai 270. VR-Cargon sivuulla http://www.vr.fi/fincargo/kalusto_osion_uusiminen/vgobo.shtml löytyy säiliövaunujen sarjatunnuksia. Vok-vaunujen osalta (http://www.1520mm.com/r/w/open.html) asia käy hyvin ilmi: Vok-vaunujen numerothan alkavat 6xx. Numeroiden saloista löytyy tietoa http://www.1520mm.com/r/w/digisigns.html, jopa miten 8. numero määrytyy. |
||||
|
|
26.08.2005 16:26 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä vaunussa on vinot eteiset, ellei vaunuun ole vaihdettu A7 telejä, Numerosarja olisi 22391 - 22400, mutta ei kuitenkaan vaunut 22393 (A7 telit, päätyikkunat), 22394 (A8-telit, päätyikkunat), (22395 ja 22400) A8 telit | ||||
|
26.08.2005 08:07 | Teppo Niemi | ||
| Venäjän rautateiden Lokakuun rautateiden rautatiemuseon amanuenssin antamaien tietojen mukaan sarjatunnus on 11-280 eli kaksi ensimmäistä kertoo perustyypin (11=katettu vaunu) ja loppuosa sarjan. Venäläisten vaunujen "litterat" löytyvät mm linkistä http://www.1520mm.com/r/w/ . Sivu on ikävä kyllä venäjänkielinen, mutta onneksi sentään linkeissä on käytetty englanninkielisiä nimityksiä. | ||||
|
25.08.2005 14:25 | Teppo Niemi | ||
| Olen törmännyt matkustajajunien (M ja MV) aikatauluissa jarrulajiin G, jopa tänä uuden JT:n voimassaoloaikana. JT:n sivulla 38 kerrotaan matkustajajunan jarrulajin olevan R tai P. Junien numerot olivat miehitetyjen matkustajajunien sarjasta. En tosiaankaan ihmettele, miksi junalaji olisi T, etenkin jos alkuun suunniteltiin vain autovaunujen vientiä. | ||||
|
25.08.2005 08:56 | Teppo Niemi | ||
| Osasyynä lienee käytetty sähköradan virtajärjestelmä (= 3 kV tasavirtaa), ja siitä johtuvat suuret virrat. | ||||
|
19.08.2005 08:26 | Teppo Niemi | ||
| Veikkaanpa että kyseessä on pakettikatkoilta. (Vrt https://vaunut.org/kuvasivu.php/15596.html) | ||||
|
18.08.2005 09:58 | Teppo Niemi | ||
| Ellen väärin muista, niin jään hakkaaminen letkuliittimistä. | ||||
|
17.08.2005 13:01 | Teppo Niemi | ||
| Kelassa oli ennen rataoikaisua vaihteet myös itäpäässä lähellä purosiltaa. Samoin Kelassa oli erillinen lastausraide. Siihen aikaan Kela-Pikkala väli kuljettiin työntämällä, eli Kelan ympäriajomahdollisuutta ei hyödynnetty. | ||||
|
17.08.2005 08:03 | Teppo Niemi | ||
| Enpä osaa sanoa, riippuu ihan siitä, mistä vaunusta se on tehty, mutta ikähaitariksi päättelen 48 - 57 vuotta. | ||||
|
15.08.2005 14:23 | Teppo Niemi | ||
| Paluu oli Hy klo 16.00, Tl IC 55 sivuutuksen ja rahdin perään Perkiöön, suoraan Oriveteen , jostaM428 kohtauksen jälkeen Haapamäkeen. Ennen kuin pääsimme jatkamaan matkaa Orivedeltä, niin meidät sivuutti rahti Jyväskylän suuntaan. Pääsimme lähtemään hieman etusessa, ja siten läpi Perkiön. Haapamäen ratapihalle tulimme n. 20.45. | ||||
|
15.08.2005 10:02 | Teppo Niemi | ||
| Museolla oli myynnissä "kuljetuskaluston tunteminen" julkaisua. Siinä on kerrottu, mitä on huomioitava, kun puukorinen ja teröskorinen vaunu kytketään yhteen. Esim. ylikulkusillan rajoittimien "apupalat". Sähköjen kanssa tulee ongelmia, "kerrostalojen" kanssa, sillä puukorisissa vaunuissa ei, lähiliikenteen vaunuja lukuunottamatta ole ollut 1500 V johtoja. Nykyisin jäljellä olevien vaunujen osalta 1500 V kaapeli on erikseen tarkastettava. | ||||
|
15.08.2005 09:53 | Teppo Niemi | ||
| Yöpymisen lisäksi Po palvelee kalustihuollon tarpeita (liitäntäkaapelit, öljyt, työkalut) | ||||
|
12.08.2005 08:28 | Teppo Niemi | ||
| pjh:lle: Aimo tarkoittanee ilmaisjunalla sitä, että siinä matkustaminen on ollut ilmaista, eli Riihimäen asema¨tapahtuman järjestäjät ovat kustantaneet tämän junan. Huhut kertovat, että myös tänä syksynä olisi vastaava tapahtuma junamatkoineen Rautatiemuseolle Hyvinkäälle. |
||||
|
10.08.2005 15:30 | Teppo Niemi | ||
| Et ole ainoa, jolla on sama tilanne. | ||||
|
10.08.2005 15:29 | Teppo Niemi | ||
| 427 on vaunun myyntinumero. Vielä 1990 luvun alussa päivävunuissa ne olivat pääsääntöisesti kolminumeroisia, josta ne lyhentyivät yksi- ja kaksinumeroisiin. Nykyisin IC-junissa 1 lk vaunulla on 1 ja myöskin pikajunissa ensimmäinen koko 2 lk vaunu on no 2. | ||||
|
10.08.2005 10:44 | Teppo Niemi | ||
| Ja 14.8.05 pitäisi Suomen rautatiemuseolla olla käynnissä sekä Dr12 2216 että Dr13 2349. Lisää tietoa päivistä: http://www.rautatie.org/web/fi/eventdet.asp?id=3 | ||||
|
10.08.2005 08:19 | Teppo Niemi | ||
| Onnettomuuden tapahtuessa uusittiin Pasilan tavararatapihalla raiteita. Kaikki rantaradan junarungot jouduttiin siirtämään Nordenskiöldin kadun sillalla olevien vaihteiden kautta laskumäkiraiteille. Veturin jarrut eivät riittäneet junan pysäyttämiseen alamäessä. | ||||
|
10.08.2005 08:11 | Teppo Niemi | ||
| Iisalmen eteläpuolella (Iisalmen ja Peltosalmen (Taipale) välillä) Ohenmäessä oli yksi kolmesta kriisivarastosta. | ||||
|
09.08.2005 13:11 | Teppo Niemi | ||
| Mutta on Myllymäellä ollut mm. Tka3 -veturi. Ja 1990-luvun alussa, kun Haapamäen Tka3 oli remontissa, käytiin Mäntän sunnuntaivaihtotyöt tekemässä Myllymäen Tka3 -veturilla. Eli kylla Valtterin kysymys on ihan aiheellinen, kuten Kutvosen ekasta kommentista selviää. | ||||
|
08.08.2005 08:09 | Teppo Niemi | ||
| Ja Saksassa 1990 ja 2000 luvun vaihteessa Br103 veturit vetivät myös tavara- ja paikallisjunia, vaikka vaturit vetivätkin pääasiassa junia, joiden sn oli 160-200 km/h. Ohjausvaunujen myötä veturien vuorokausikilometrit olivat tosi hurjia. | ||||
|
05.08.2005 14:53 | Teppo Niemi | ||
| Tuskin Espoossa on liikkunut M62. Veikkaanpa, että Valtteri kuvasi Hr1:n. Ainakin monet seikat puoltavat tätä. Ja seuraava Hr1 vetoinen juna lienee 14.8.05 Hyvinkäältä Rajamäkeen. | ||||
|
05.08.2005 08:13 | Teppo Niemi | ||
| Ainakin kuvien https://vaunut.org/kuvasivu.php/15626.html ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/15596.html kommenteissa kerrotaan mistä tälläinen "poikkeus". Minusta se oli vielä ennemminkin sääntö kuin poikkeus tiettynä viikonpäivänä. | ||||
|
04.08.2005 10:23 | Teppo Niemi | ||
| Itselläni on havaintoja radio-ohjauksesta jopa henkilöliikenteeseen liittyen Saksasta 1990-luvun puolivälistä: Lyypekin henkilöaseman päivystäjänä toiminutta Köf-pienveturia ajettiin laiturilla istuen, samoin Hamburg Hbf:n päivystäjä Br 365 sarjan veturi liikkui radio-ohjauksella. Ja nykyisin laskumäkikoneita Br 294 ja 295 ohjataan radio-ohjauksella. | ||||
|
03.08.2005 11:12 | Teppo Niemi | ||
| Harmi, että minulla ei ole julkaisulupaa eräisiin saamiini rantaradan pikajunakuviin. Mutta kaivakaapa tietoja, millä kalustolla ajettiin 1960 ja 1970-luvulla junaparia, joka lähti Helsingistä Turkuun n. klo 9 ja saapui Helsinkiin n. klo 18. Ja mikä oli junatyyppi? | ||||
|
03.08.2005 11:08 | Teppo Niemi | ||
| Tarkistelin asiaa. Vuoden 1969 JTT kertoo puukorisille 4-akselisille vaunuille suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 110 km/h ja kaksiakselisille F-vaunuille 95 km/h. Vuoden 1985 kaukojunien vaunustossa taas kerrotaan monille pikajunille Sntietona 120/110. Kenellä on aikataulukirjoja tallella 1970-luvulla voisi tutustua, millaisia suurinpia sallittuja nopeuksia (sn) on Helsinki - Tampere / Kouvola väleillä eri junilla. | ||||
|
02.08.2005 16:09 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän Niila laittoi pahan. Arvaukseksi menee, mutta olisiko se Louko? (Niin, ja se jälkimmäinen niistä kahdesta liikennepaikasta, jotka ovat olleet Louko-nimisiä...) | ||||
|
|
02.08.2005 14:48 | Teppo Niemi | ||
| Hr11 vetämistä moottoripikajunista löytyy kuviakin: https://vaunut.org/kuvasivu.php/13009.html, https://vaunut.org/kuvasivu.php/11418. Ainkin rantadadalla Hr11 oli normaali näky 1960-luvulla ja 1970-luvun ensimmäisinä vuosina. | ||||
|
|
02.08.2005 09:39 | Teppo Niemi | ||
| Porkkanoillahan (Dm8) ajetiin moottorikiitojunia MK, mutta erikoiskiitojunien (veturivetoisia, EK, myöhennin erikoispikajunia EP) tultua liikenteeseen ajettiin Dm8-9 kalustolla myös kiitojunia, jotka korvattiin pian erikoiskiitojunilla. (Dm9 kalustolla ajettiin 1960-luvun lopulla moottoripikajunia (MP) mm. Helsingin ja Turun välillä. Dm4 tai Hr11 + KEi + KEis + KCik kalustolla ajettiin 1950- ja 1960 luvulla myös moottorikiitojunia MK, myöhemmin kalustoa käytettiin moottoripikajunissa MP. Moottoripikajunien alkuperäinen kalustohan oli Dm4 + CEi (DEi) + Eik + EFi. Nyt Porvoossa oleva Topparoikka ry:n EFi on ollut aikanaan maalattu kiitojunaväreihin juuri moottoripikajunaa varten.) | ||||
|
02.08.2005 09:29 | Teppo Niemi | ||
| Kun sähköistys oli valmistunut Toijalaan asti, vaidettiin joidenkin junien veturit Toijalassa, jotta Sr1 vetureille saatiin kilometrejä. Sähköradan valmistuttua Seinäjoelle, siirtyi veturien vaihtopaikka Seinäjoelle. Samalla sähkön osuus vetovoimasta kasvoi huomattavasti. | ||||
|
01.08.2005 13:49 | Teppo Niemi | ||
| Kyllä se oli kohtuullisen säännöllistä, kuten Dr12 aamupikajunassa Tampereelle. Kyseessä oli silloin tietenkin "pakettikatkoa" seurannut aamu. Tarjoaisin määräasemakasi Kouvolaa, lähtöasemaksi Pasilaa. | ||||
|
01.08.2005 08:29 | Teppo Niemi | ||
| Näihän se on. Kun Tr1 1033 oli käyttökunnossa, sen ylöslämmitysaika oli n. 2 - 2,5 vrk kylmästä ajokuntoon. Veden kiuhumisen alkuunkin meni toista vuorokautta. | ||||
|
29.07.2005 15:17 | Teppo Niemi | ||
| Kasimir: Sinun ei auta muuta kuin tulla uudelleen Haapamäkeen ja sopia käynnistä etukäteen, samalla kertoen jos sinulla on toiveita niistä kalustoyksiköistä, joissa haluaisit käydä. | ||||
|
29.07.2005 12:13 | Teppo Niemi | ||
| Miksi sitten vielä 1970-luvulla vedettiin Turun Satama - Haapamäki - Joensuu pikajunaparia 103/104 Hr12 vetureilla, jos kevyempiä vetureita olisi ollut rittäcästi kiertoihin saatavilla. Sama kysymys voitaisiin esittää useista muistakin junista esim. Pori - Tampere - Haapamäki - Seinäjoki, ja ennen kaikkea Imatra - Parikkala radoilla. (Junapari 103/104 hän siirtyi muille veturisarjoille vasta 1980-luvulla.) Kuinka paljon oli B1-ratoja vielä 1980-luvun alussa, joilla kulki veturivetoisia matkustajajunia? | ||||
|
|
29.07.2005 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Painosta johtuvat rajoitukset ovat totta. Katselin eilen illalla Aikataulukirjan A-osaa 1960-luvun puolivälissä ja siinä oli lueteltu erikseen radat, joilla Hr12 (Dr12) veturien liikennäinti oli sallittu. Lisäksi siinä oli pitkä luettelo sarjaa koskevista nopeusrajoituksista. Nykyisinkin (JTT 8.41) on suurin sallittu nopeus vain 60 km/h B1 radalla ja 90 km/h B2 radalla. Vaikka vajaatyöllisyyttä ei ollutkaan, paino näkyi mm. soraratojen matkustajajunien aikatauluissa ajoaikaoina. Eikä sarjaa voitu käyttää myöskään A-radoilla. | ||||
|
28.07.2005 10:18 | Teppo Niemi | ||
| Veturi on ollut normaalikäytössä viimeisen vuoden Imatra T:llä, josta se kuitenkin palautettiin Tampereelle ennen pääilmasäiliöiden tarkastusajan umpeutumista, jolloin veturi poistettiin käytöstä. Veturi on tullut Haapamäelle kahdessa eri normaalissa tavarajunassa hinuksessa (ensin Tampere - Vilppula, seuraavana aamuna Haapamäkeen). Tällä veturilla haettiin Haapamäkeen Tampereen sähkölaitoksen Naistenlahden voimalaitoksen veturit Ähky ja Puhku. | ||||
|
27.07.2005 12:20 | Teppo Niemi | ||
| Oranssista löytyy tietoa mm. https://vaunut.org/kuvasivu.php/3923.html Musta taas on Lokomon valmistama lokomoottori(Lokomo-Bjuström- tyyppinen pienveturi 1930-luvun lopulta). Siitäkin löytyy tietoa vaunut.org:n kommenteista: https://vaunut.org/kuvasivu.php/10756.html |
||||
|
27.07.2005 08:32 | Teppo Niemi | ||
| Ja sama juna kiersi Haapamäen kautta. | ||||
|
27.07.2005 08:16 | Teppo Niemi | ||
| Tervetuloa vain talkoisiin, Mikkom, vaikket olekkaan vielä jäsen. Kyllä työtä riittää. | ||||